Viimeksi julkaistu 9.5.2021 21.46

Valiokunnan lausunto TaVL 19/2020 vp U 45/2020 vp Talousvaliokunta Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2017/1129 muuttamisesta, direktiiviksi direktiivin 2014/65/EU muuttamisesta ja asetukseksi asetuksen (EU) 2016/1011 muuttamisesta (esiteasetuksen, rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin ja vertailuarvoasetuksen muutokset COVID-19-pandemiaan vastaamiseksi)

Suurelle valiokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2017/1129 muuttamisesta, direktiiviksi direktiivin 2014/65/EU muuttamisesta ja asetukseksi asetuksen (EU) 2016/1011 muuttamisesta (esiteasetuksen, rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin ja vertailuarvoasetuksen muutokset COVID-19-pandemiaan vastaamiseksi) (U 45/2020 vp): Asia on saapunut talousvaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava suurelle valiokunnalle. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • neuvotteleva virkamies Jesse Collin 
    valtiovarainministeriö (etäkuuleminen)
  • hallitussihteeri Jonna Kuparinen 
    valtiovarainministeriö (etäkuuleminen)

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • Finanssivalvonta
  • Suomen Pörssisäätiö
  • Finanssiala ry
  • FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ

Ehdotus

Komissio ehdottaa niin sanotusta elpymisesitteestä (eng. EU recovery prospectus) säätämistä. Elpymisesitteeseen ei tarvitsi sisällyttää kaikkia niitä tietoja, jotka yhtiö on jo julkaissut säännöllisen tiedonantovelvollisuutensa nojalla, koska tällainen informaatio on jo markkinatoimijoiden saatavissa. Elpymisesitteen enimmäispituus olisi rajattu komission ehdotuksen mukaan 30 sivuun, mutta esimeriksi riskitekijöiden listaamista esitteessä ei olisi rajoitettu. 

Komissio ehdottaa, että rahoituksenvälittäjien yhteydenottovelvollisuuden aikarajaa pidennettäisiin vuorokaudella. Sijoittajansuojan korkean tason säilyttämiseksi sijoittajan peruutusoikeuden käyttämisen aikarajaa pidennettäisiin kahdesta vuorokaudesta kolmeen vuorokauteen.  

Komissio ehdottaa, että edellä mainittua 75 000 000 euron raja-arvoa korotetaan väliaikaisesti 150 000 000 euroon luottolaitosta kohti. Raja-arvon korotus olisi voimassa 18 kuukautta muutosasetuksen soveltamista lukien. Komissio perustelee muutosehdotusta sillä, että muutos helpottaisi luottolaitosten mahdollisuuksia tarjota rahoitusta yrityksille. 

Hyötyjä ja haittoja koskevaan raportointiin (eng. cost-benefit analysis) ehdotetaan huojennuksia ammattimaisten sijoittajien osalta. Raportointia koskeva säännös sisältyy komission delegoidun direktiivin 54 artiklaan, jonka 11 kohta siirrettäisiin ehdotuksen mukaan rahoitusvälineiden markkinat -direktiiviin 25 artiklan 2 kohdan uudeksi 3 kappaleeksi. Muutoksen myötä 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja salkunhoito- ja sijoitusneuvontapalveluita vastaanottavat ammattimaiset sijoittajat eivät enää vastaanottaisi hyötyjä ja haittoja koskevaa raportointia, elleivät ne nimenomaisesti ilmoittaisi sijoituspalveluyritykselle haluavansa vastaanottaa raportteja. 

Komissio ehdottaa kuluja ja liitännäisiä kustannuksia koskevasta raportoinnista (eng. costs and charges reporting) luopumista sellaisten ammattimaisten sijoittajien ja hyväksyttävien vastapuolten osalta, jotka eivät osta sijoitusneuvontaa tai salkunhoitoa koskevia palveluita. Voimassa olevan sääntelyn mukaan pakolliset raportointivaatimukset käsittävät kaikki sijoittajaryhmät. Komission uuden 29 a artiklan mukaan ammattimaiset sijoittajat luopuisivat kuluja ja liitännäisiä kustannuksia koskevan raportoinnin vastaanottamisesta pysyvästi. 

Komissio ehdottaa lievennyksiä ammattimaisten sijoittajien tappioraportointiin (eng. end of day loss reporting). 

Komission ehdotuksen mukaan sekä ammattimaisille että ei-ammattimaisille sijoittajille suunnatussa viestinnässä siirryttäisiin paperimuotoisesta viestinnästä sähköiseen viestintään. 

Rahoitusvälineisiin kohdistuvaa tuotehallintaa ja -valvontaa (eng. product governance) koskevat voimassa olevat säännökset kohdistuvat lähtökohtaisesti kaikkiin tuotteisiin ja sijoittajaryhmiin. Komission ehdottamat muutokset käsittäisivät ns. make whole -sopimusehdon sisältävien yritysten joukkovelkakirjalainojen rajaamisen voimassa olevan tuotehallintasääntelyn ulkopuolelle.  

Muutosdirektiivissä ehdotetaan lievennyksiä myös kauppapaikkoja ja kauppojen sisäisiä toteuttajia koskevaan kaupan parasta toteutustapaa käsittelevään raportointiin. Raportit sisältävät tietoa muun muassa toteutuneiden kauppojen hinnasta, kuluista ja nopeudesta. Ehdotettu muutos toteutettaisiin rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin 27 artiklan 3 kohtaan lisättävällä uudella kappaleella, jonka myötä raportointivelvollisuus ja raportointia koskevan delegoidun asetuksen (EU) 2017/5752 soveltaminen jäädytettäisiin muutosdirektiivin voimaan tulosta lukien kahden vuoden määräajaksi. 

Komissio ehdottaa delegoitua direktiiviä koskevassa ehdotuksessa lievennystä sijoitustutkimuksen kannustinsääntelyyn. Väliaikainen sääntelyn kevennys toteutettaisiin muutoksella komission delegoidun direktiivin (EU) 2017/5933 13 artiklaan. Poikkeus rajattaisiin koskemaan pienten ja keskisuurten yritysten markkinasegmenttiä. 

Positiolimiitillä tarkoitetaan hyödykejohdannaisia koskevia positiorajoituksia, jotka ovat määrällisiä kaupankäyntirajoituksia markkinapaikoilla käytävän johdannaiskaupan osalta. Jatkossa vain maatalousalan hyödykejohdannaiset ja sellaiset hyödykejohdannaiset, joita voidaan pitää merkityksellisinä tai kriittisinä, kuuluisivat positiolimiittilaskennan piiriin. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen valtuutettaisiin lisäksi laatimaan tekniset sääntelystandardit merkityksellisen tai kriittisen hyödykejohdannaissopimuksen tarkemmaksi määritelmäksi. Tällaista johdannaista määriteltäessä huomioon otettaisiin useita tekijöitä, kuten erän koko ja yhteisön johdannaissopimusten vuosittainen kokonaismäärä.  

Eräille finanssialalla toimiville vastapuolille ehdotetaan positiolimiittisääntelyä koskevia helpotuksia. Positiolimiittejä koskevaa sääntelyä ei jatkossa sovellettaisi sellaisen finanssialalla toimivan vastapuolen positioihin, joka kuuluu finanssialan ulkopuoliseen konserniin, ja jonka positiot vähentävät konsernin kaupalliseen toimintaan liittyviä riskejä. Positiolimiittisääntelyn ulkopuolelle jäisivät jatkossa myös positiot, jotka johtuvat likviditeetin tarjoamista kauppapaikalle koskevien velvoitteiden täyttämisestä. Poikkeus soveltuisi finanssialan ulkopuolisten vastapuolten lisäksi uutena myös finanssialalla toimiviin vastapuoliin. Positiolimiittejä ei enää sovellettaisi myöskään ns. arvopaperistettuihin johdannaisiin. 

Komissio ehdottaa myös oheistoimintapoikkeukseen liittyvän sääntelyn helpottamista. Poikkeus koskee edellytyksiä, joilla kaupankäynti omaan lukuun ja sijoituspalveluiden tarjoaminen hyödykejohdannaisilla, päästöoikeuksilla tai niiden johdannaisilla ei ole toimiluvanvaraista.  

Komission edotuksella otetaan käyttöön eri keinoja sen varmistamiseksi, että yleisesti käytetyn pankkien välisen koron asteittainen poistaminen ei vaikuta kohtuuttomasti pankkisektorin kykyyn antaa rahoitusta EU:n yrityksille ja vaaranna siten pääomamarkkinaunionin keskeistä tavoitetta. Pankkien lainat vähittäisasiakkaille ovat tärkeä osa taloutta. Vähittäislainojen viitekorko on IBOR, jonka vaihtelu määrittää lainojen takaisinmaksumäärät. Ehdotus sisältää välineet oikeudellisesti vakaalle siirtymiselle pois IBOR-koroista ja hyödyntää vähittäisasiakkaita, joilla on kyseisiin korkoihin viittaavia lainoja.  

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto yhtyy komission arvioon siitä, että laajamittaiset muutokset esiteasetukseen ja rahoitusvälineiden markkinat -direktiiviin eivät tässä tilanteessa ole toivottavia ja niihin sopeutuminen lisäisi myös rahoitusmarkkinatoimijoiden taakkaa. Valtioneuvosto katsoo, että tässä poikkeuksellisessa tilanteessa tehtyjen esiteasetuksen ja rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin muutosten tulisi olla pääasiassa rajattuja, väliaikaisia ja kohdennettuja COVID-19-pandemian vaikutuksiin. 

Valtioneuvosto kannattaa esiteasetusta koskevassa esityksessä ehdotettua elpymisesitettä ja esitteen täydennystä koskevien määräaikojen pidennystä. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että yritykset kykenevät keräämään tehokkaasti oman pääomanehtoista markkinarahoitusta COVID-19-pandemian ja siitä mahdollisesti seuraavan laskusuhdanteen yli. Rahoituksen saamista ei kuitenkaan tule edistää pääomamarkkinoiden luotettavan toiminnan ja sijoittajansuojan kustannuksella. Lisäksi elpymisesitteen tarkistusprosessin tulee olla yhtäältä viranomaistoiminnan ja toisaalta markkinaehtoisen rahoituksen keräämisen kannalta tarkoituksenmukainen. Esitesääntelyn ensisijainen tavoite tulee edelleen olla riittävän luotettavan ja oikea-aikaisen informaation tuottaminen sijoituspäätösten tueksi. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että elpymisesitettä koskeva poikkeus on riittävän tarkkarajainen ja ajallisesti rajattu.  

Valtioneuvosto suhtautuu varauksellisesti luottolaitoksen jatkuvasti tai toistuvasti liikkeeseen laskemien ei-osakesidonnaisten arvopaperien esitteen laatimisvelvollisuuden raja-arvon korottamiseen, koska ehdotuksen ensisijaisena tarkoituksena on yritysten oman pääoman ehtoisen rahoituksen keräämisen helpottaminen. Valtioneuvosto katsoo, että vaikka ehdotus ei ole tästä näkökulmasta tarkoituksenmukainen siltä osin kuin se voi mahdollisesti johtaa esiteasetuksen muutosehdotusten tarkoituksesta poikkeavasti pankkirahoituksen kasvuun, muutosehdotus on poikkeuksellinen tilanne huomioon ottaen hyväksyttävä, kunhan se on riittävän tarkkarajainen ja ajallisesti rajattu. 

Valtioneuvosto kannattaa lähtökohtaisesti rahoitusvälineiden markkinat -direktiiviä koskevassa esityksessä ehdotettuja sähköiseen raportointiin, kuluja ja hyötyjä koskevaan raportointiin (cost-benefit analysis) ja kuluja ja muita liitännäiskustannuksia koskevaan raportointiin (costs and charges reposting) kohdistuvia muutoksia. Tavoitteet eurooppalaisten yritysten rahoituksen saannin helpottamisesta, eurooppalaisten pääomamarkkinoiden nopeasta elvyttämisestä ja tehokkaan toiminnan edistämisestä ovat kannatettavia. 

Valtioneuvosto painottaa kuitenkin riittävän sijoittajansuojan turvaamisen tärkeyttä myös ammattimaisille sijoittajille. Ammattimaisten sijoittajien joukko on moninainen ja se sisältää osaamiseltaan erilaisia toimijoita. Valtioneuvosto kiinnittää huomiota siihen, että esityksen useissa kohdissa erityisesti ammattimaisen sijoittajan ehdotetaan oletusarvoisesti luopuvan raportoinnin vastaanottamisesta. Valtioneuvosto pitää parempana muotoilua, jossa myös ammattimaisella sijoittajalla säilyisi oletusarvoisesti oikeus pysyä raportoinnin piirissä, ja raportoinnin ulkopuolelle jättäytyminen vaatisi erillisen ilmoituksen. Valtioneuvosto toteaa, että ehdotuksen tarkoitusta voidaan kuitenkin pitää hyväksyttävänä riippumatta siitä, miten raportoinnin piiriin pääsyä koskevat säännökset on yksityiskohdiltaan muotoiltu. 

Valtioneuvosto pitää komission ehdotuksia hyväksyttävinä siltä osin kuin niissä käsitellään kaupan parasta toteutustapaa koskevan raportoinnin määräaikaista jäädyttämistä, hyödykejohdannaisten positiolimiittilaskentaa ja oheistoimintapoikkeusta koskevia ehdotuksia. Valtioneuvosto pitää esitettyä aloitetta pienten ja keskisuurten yritysten sijoitustutkimukseen liittyvien rajoitusten poistamisesta hyväksyttävänä huomioiden kuitenkin sen, että ehdotuksen tulisi olla selkeä ja ristiriidaton rahoitusvälineiden markkinat -direktiivissä välityspalkkioista, provisioista, rahallisista ja ei-rahallisista eduista sekä eturistiriidoista säädetyn kanssa. 

Valtioneuvosto suhtautuu varauksellisesti tappioraportointia ja tuotehallintaa koskeviin helpotuksiin, joiden vaikutuksia ei ole arvioitu kattavasti. Valtioneuvosto katsoo, että vaikka ehdotukset ovat tästä näkökulmasta ongelmallisia siltä osin kuin ne voivat mahdollisesti johtaa sijoittajansuojan tilapäiseen heikentymiseen, ovat ne poikkeuksellinen tilanne huomioon ottaen hyväksyttäviä, kunhan ne ovat riittävän tarkkarajaisia ja niiden onnistuminen ja tarpeellisuus ovat laajan uudelleenarvioinnin kohteena vuonna 2021. 

Valtioneuvosto kannattaa ehdotettuja muutoksia vertailuarvoasetukseen. Muutokset ovat tärkeitä rahoitusmarkkinoiden vakauden ja häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi, kun LIBOR-korko päättyy julkisesti noteerattuna kriittisenä vertailukorkona. Ehdotus olisi voimassa viisi vuotta. 

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Lainsäädäntöehdotukset.

Komissio on antanut lainsäädäntöehdotuksia esiteasetuksen (EU) 2017/1129 ja rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin (EU) 2014/65 (MiFID II) muutoksiksi. Muutoksilla on tarkoitus nopeuttaa yritysten ja pääomamarkkinatoimijoiden palautumista COVID-19-pandemiasta muun muassa helpottamalla yritysten oman pääoman ehtoisen rahoituksen keräämistä. Komission mukaan kriisin ensivaiheessa tukitoimet näyttävät keskittyneen pääasiassa vieraan pääoman ehtoisiin tukimekanismeihin, mutta kriisistä toipumisen myöhemmässä vaiheessa yrityksillä tulee todennäköisesti olemaan tarve erityisesti oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen.  

Näistä erillisen asiakokonaisuuden muodostaa komission samanaikaisesti antama Brexit-liitännäinen vertailuarvoasetuksen (EU)2016/1011 muutosasetusehdotus.  

Yleisiä arvioita ehdotetusta sääntelystä.

Rahoitusmarkkinasääntelyn perusongelmana on tasapainon löytäminen sääntelyn ja markkinoiden vapaan toiminnan sallimisen välillä. Raskas sääntely, jolla pyritään turvaamaan luottamusta rahoitusmarkkinoihin, voi johtaa korkeiksi koettuihin finanssipalveluiden hintoihin tai rapauttaa toimialan kehittämisen edellytyksiä. Vastaavasti liian kevyt sääntely voi johtaa sijoittajien luottamusta vähentäviin lieveilmiöihin. Mikäli muutoin vahvasti säännellylle sektorille luodaan kevyemmin säänneltyjä osa-alueita, on odotettavissa, että markkinat muokkaavat toimintojaan siten, että ne voivat hyödyntää säädettyjä helpotuksia. Sääntelyn soveltajan kannalta kokonaisuus on monikerroksisuudessaan ja keskinäisissä riippuvuussuhteissaan paikoin varsin vaikeaselkoinen. Sääntelyn haasteeksi onkin osoittautunut johdonmukaisuudesta kiinni pitäminen normimassan kasvaessa. Myös tavoitteet sääntelyratkaisujen pitkäjänteisyydestä — joka osaltaan luo finanssimarkkinoille ennakoitavuutta ja toimintaympäristön vakautta — ja lainsäädännön joustavuudesta silloin, kun toimintaympäristön muutokset sitä edellyttävät, ovat paikoin vaikeasti yhteensovitettavissa. 

Talousvaliokunta pitää tervetulleena valtioneuvoston kirjelmästäkin välittyvää viestiä siitä, että komissio on arvioinut sääntelyn tarkoituksenmukaisuutta myös kriittisesti ja päätynyt ehdottamaan eräitä muutoksia perustellen niitä voimassa olevan sääntelyn monimutkaisuudella tai tehottomuudella. 

Esitelainsäädäntö.

Velvollisuus julkaista esite on keskeinen osa arvopapereiden yleisölle tarjoamista sekä arvopapereiden hakemista säännellylle markkinalle kaupankäynnin kohteeksi. Esite on asiakirja, jossa mahdollisille sijoittajille annetaan tietoa liikkeeseenlasketusta arvopaperista sekä liikkeeseenlaskijayrityksestä: se on keskeinen väline rahoituksen hankkimiseksi arvopaperimarkkinoilta.  

Yhtenäisellä esitelainsäädännöllä (suoraan sovellettava asetus) pyritään EU:n sisämarkkinoiden yhdenmukaistamiseen poistamalla mahdollisuus jäsenvaltioiden kansallisesta lainsäädännöstä johtuviin variaatioihin. Liikkeeseenlaskija voi hyödyntää samaa esitettä koko EU:n markkina-alueella.  

Valtioneuvoston kirjelmän mukaisilla muutoksilla yritykset, joiden arvopaperit ovat olleet kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla tai pk-yritysten kasvumarkkinoilla yli 18 kuukautta, voisivat laskea liikkeeseen oman pääoman ehtoisia instrumentteja lyhytmuotoisella elpymisesitteellä. Tämä on merkittävä huojennus voimassa oleviin vaatimuksiin.  

Komission ehdotuksen mukaan lisäksi luottolaitoksen jatkuvasti tai toistuvasti liikkeeseen laskemien ei-osakesidonnaisten arvopaperien esitteen laatimisvelvollisuuden raja-arvo nostetaan 75 miljoonasta 150 miljoonaan euroon.  

Komissio arvioi, että näillä muutoksilla voidaan alentaa pääoman hankkimisen transaktiokustannuksia ja tämän myötä edesauttaa pääoman saatavuutta. Talousvaliokunta yhtyy tähän arvioon. 

MiFID II.

Rahoitusvälineiden markkinat -direktiivi yhdessä suoraan sovellettavan MiFIR-asetuksen kanssa muodostaa laajan sääntelykokonaisuuden, jossa asetus keskittyy pääasiassa markkinarakenteisiin ja direktiivi menettelytapoihin. Sääntelyn tavoitteena on lisätä kaupankäynnin läpinäkyvyyttä, tehokkuutta ja luotettavuutta kaikkien rahoitusvälineiden osalta sekä saattaa mahdollisimman suuri osa kaupasta järjestäytyneille markkinapaikoille OTC-kaupankäynnin sijaan. Kirjelmän mukaiset muutosehdotukset jäsentyvät neljäksi kokonaisuudeksi: sijoittajille suunnattuun raportointiin kohdistuvat huojennukset, pk-yritysten sijoitustutkimuksen kannustinkielto, hyödykejohdannaisia koskevat positiolimiittihelpotukset ja oheistoimintapoikkeus.  

Vertailuarvoasetus.

Asetuksen tarkoittamat vertailuarvot ovat indeksejä, joihin viitaten määritetään rahoitusvälineen tai rahoitussopimuksen nojalla maksettava määrä tai rahoitusvälineen arvo. Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen EU:sta johtaa siihen, että komissiolle tarvittaneen valtuudet nimetä lakisääteinen seuraaja vertailuarvolle, jonka lakkaaminen aiheuttaisi häiriötä rahoitusmarkkinoilla. 

Talousvaliokunnalla ei ole huomauttamista valtioneuvoston kirjelmän mukaiseen ehdotukseen Suomen kannaksi näiltä osin, mutta valiokunta korostaa seuraavia näkökohtia jatkovalmistelua ja tulevia Suomen neuvottelupositioita silmällä pitäen:  

Muutosten tilapäisyys.

Talousvaliokunta yhtyy komission arvioon siitä, että edelleen käynnissä oleva viruspandemia on aiheuttanut tarpeen muuttaa pääomamarkkinoiden sääntelyä tilapäisesti yritysrahoituksen tukemiseksi poikkeuksellisten olojen yli. Rahoitusmarkkinasääntelyn perimmäisten tavoitteiden saavuttaminen — sijoittajansuoja ja rahoitusvakaus — kuitenkin edellyttävät, että kriisinaikaiset kevennykset näitä primääritavoitteita turvaamaan luoduista säännöksistä ovat sillä tavoin määräaikaisia, että jo huojennuksia säädettäessä on näkymä siihen, minkä sisältöisiä ja -tasoisia toiminnanharjoittajiin kohdistuvat velvoitteet tulevat olemaan pitkällä aikavälillä.  

Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että merkittävimmät läpinäkyvyyteen ja menettelyihin liittyvät poikkeukset palautetaan normaalitasolle mahdollisimman nopeasti pahimman kriisivaiheen väistyttyä. Kuitenkin siltä osin kuin muutoksilla on vähennetty sellaisia — esimerkiksi raportointiin liittyviä — velvoitteita, joita ei ole sijoittajien itsensäkään keskuudessa pidetty erityisen tarkoituksenmukaisina, tulee muutosten vakinaistamista harkita vakavasti, sääntelyn soveltamiskokemuksia ja markkinoiden reaktioita seuraten. Toiminnanharjoittajien näkökulmasta huojennuskin on muutos, joka edellyttää vastaavasti muutoksia niiden IT-järjestelmiin, sisäisiin ohjeisiin, markkinointimateriaaleihin ja compliance-toimintoihin. Velvoitteiden lyhyen syklin edestakaiset muutokset voivat johtaa osaoptimointiin ja hallinnollisen taakan kokonaisuuden lisääntymisen. 

Kokoavia huomioita.

Lainsäädännön tulisi olla mahdollisimman kattavaa ja yhdensuuntaista riippumatta siitä, mikä taho rahoitustuotetta tai -palvelua tarjoaa. Tarkoituksenmukaista sen sijaan on eriyttää sääntelyä finanssipalvelun käyttäjän mukaan. Talousvaliokunta muistuttaa, että valtaosa yleisölle tarjottavista sijoitustuotteista on sääntelyn piirissä. Tällaista sijoitustuotetta voi lähtökohtaisesti tarjota vain toimiluvan saanut tai rekisteröity palveluntarjoaja, jonka toimintaa valvotaan. Rahoitusmarkkinoilla on tarjolla kuitenkin myös sijoitustuotteita, jotka eivät ole sääntelyn ja sen myötä valvonnankaan piirissä, eikä niiden myyntiin tarvita toimilupaa eikä myyntiin liity laissa säädettyä tiedonantovelvollisuutta asiakkaalle annettavista tiedoista. Lisäksi on myös sijoitustuotteita, joista annettavien tietojen vähimmäissisällöstä ja markkinoinnista säädetään lailla, mutta joiden myyntiin ei tietyissä tilanteissa tarvita toimilupaa. Sijoittajalle jää kuitenkin aina viimekätinen vastuu sijoituspäätöksestään, mikä korostaa toimijoiden tiedonantovelvollisuuksien ja toimintansa järjestämisen läpinäkyvyysvaatimusten merkitystä.  

VALIOKUNNAN LAUSUNTO

Talousvaliokunta ilmoittaa,

että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä näkökohtia. 
Helsingissä 18.9.2020 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Juhana Vartiainen kok 
 
jäsen 
Atte Harjanne vihr 
 
jäsen 
Hannu Hoskonen kesk 
 
jäsen 
Eeva Kalli kesk 
 
jäsen 
Pia Kauma kok 
 
jäsen 
Matias Mäkynen sd 
 
jäsen 
Minna Reijonen ps 
 
jäsen 
Veikko Vallin ps 
 
jäsen 
Tuula Väätäinen sd 
 
jäsen 
Johannes Yrttiaho vas 
 
varajäsen 
Olli Immonen ps 
 
varajäsen 
Hilkka Kemppi kesk 
 
varajäsen 
Heikki Vestman kok 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Teija Miller