Valiokunnan lausunto
TuVL
1
2019 vp
Tulevaisuusvaliokunta
Hallituksen vuosikertomus 2018
Tarkastusvaliokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen vuosikertomus 2018 (K 3/2019 vp): Asia on saapunut tulevaisuusvaliokuntaan lausunnon antamista varten tarkastusvaliokunnalle. Määräaika: 27.9.2019. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
johtava asiantuntija
Jaana
Tapanainen-Thiess
valtioneuvoston kanslia
johtava asiantuntija, apulaispääsihteeri
Marja
Innanen
VNK:n kestävän kehityksen pääsihteeristö
erityisasiantuntija
Anna-Mari
Rusanen
valtiovarainministeriö
suunnittelupäällikkö
Kirsi
Heinivirta
opetus- ja kulttuuriministeriö
professori
Kimmo
Nuotio
Strategisen tutkimuksen neuvosto
tiedeasiantuntija, VTT, dos.
Antti
Pelkonen
Valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoimintaa koordinoiva työryhmä
tutkimuspäällikkö
Timo
Kauppinen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
johtava veroasiantuntija
Sami
Varonen
Verohallinto
kehittämispäällikkö
Tuomas
Rothovius
Tilastokeskus
tilastojohtaja
Ville
Vertanen
Tilastokeskus
vastuullinen tutkija
Timo
Miettinen
Helsingin yliopisto
professori
Kari
Möttölä
Helsingin yliopisto
professori
Lassi
Linnanen
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
vanhempi tutkija
Burkhard
Auffermann
Turun yliopisto
projektipäällikkö
Johanna
Ollila
Turun yliopisto
tutkimusjohtaja
Lauri
Rapeli
Åbo Akademi
tutkimusprofessori
Heikki
Ailisto
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
vanhempi asiantuntija
Satu
Lähteenoja
Demos Helsinki
työoikeuden emeritusprofessori
Seppo
Koskinen
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Tulevaisuusvaliokunta on käsitellyt hallituksen vuosikertomuksen 2018 (K 3/2019 vp) liitteestä 3 ilmenevät eduskunnan 13.9.2017 (VNS 1/2017 vpEK 27/2017 vp), 27.2.2018 (VNS 6/2017 vp — EK 2/2018 vp) ja 4.3.2019 (VNS 5/2018 vpEK 48/2018 vp) tulevaisuusvaliokunnan ehdotuksesta hyväksymät 29 lausumaa. 
Eduskunta hyväksyi 13.9.2017 tulevaisuusvaliokunnan Agenda2030-mietinnön (VNS 1/2017 vpEK 27/2017 vp), jossa valiokunta edellytti, että valtioneuvosto: 
kehittää Agenda2030-toimenpideohjelman toteutumiselle ja vaikuttavuuden arvioinnille luotettavat seurantamittarit, jotka samalla konkretisoivat tavoitteita ja toimenpiteitä; kestävän hyvinvoinnin edistämiseksi on kehitettävä erityisesti BKT:lle rinnakkaisia hyvinvointita-louden mittareita, kuten esimerkiksi inhimillisen kehityksen indeksiä (HDI), aidon kehityksen indikaattoria (GPI) ja kestävän taloudellisen hyvinvoinnin indeksiä (ISEW); ennakoinnin kehittämiseksi on Agenda2030-toimintaohjelmaan liittyen kehitettävä myös uusia työkaluja poliittisten päätösten vaikutusten arvioinnille; vaikutukset hyvinvointiin on arvioitava kaikessa päätöksenteossa; politiikkatoimenpiteiden vaikuttavuuden arvioiminen edellyttää myös laadullisten mittareiden kehittämistä, 
hyödyntää kansalaisten ja sidosryhmien osallistumista Agenda2030-toimenpideohjelman toimenpiteiden määrittelyyn ja toteuttamiseen sekä vaikuttavuuden arviointiin; erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että sidosryhmien osallistuminen näkyy myös lopputuloksessa; lisäksi Agenda2030-selonteon on ohjattava hallitusohjelmaa eikä päinvastoin; toimenpideohjelman toteutuksen painopisteet on kytkettävä kaikkiin hallituskauden vaiheisiin, myös hallitusohjelman ja budjetin laadintaan selonteossa kuvatulla tavalla; selonteon politiikkaperiaatteisiin sisältyvää ilmiöpohjaista budjetointia voidaan kokeilla esimerkiksi kestävän kaupunkikehityksen ja liikenteen sekä hyvinvointi-investointien kaltaisissa laajoissa ja monitahoisissa teemoissa, 
edistää Agenda2030-toimenpideohjelmaan sisältyvää kestävän kehityksen politiikkajohdonmukaisuutta määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti, 
vahvistaa Agenda2030-toimenpideohjelman kannalta oleellisia valtioneuvoston kanslian henkilöstöresursseja koordinaatiossa; ja että koordinaatioverkostoa laajennetaan kehityspolitiikan, taloudellisten ulkosuhteiden ja ulkosuhteiden edustajilla; lisäksi ministeriöiden roolia kansallisen Agenda2030-toimenpideohjelman toteuttajina on vahvistettava, 
profiloi Suomea sen vahvuuksiin sopivien Agenda2030-tavoitteiden edistämiseen ja koordinoimiseen ulkopolitiikan kansainvälisillä foorumeilla, kuten esimerkiksi Arktisessa neuvostossa, Pohjoismaiden neuvostossa, EU:ssa ja YK:ssa; Agenda2030-tavoitteet on huomioitava myös kansainvälisissä kauppasopimuksissa; varsinkin Pohjoismaisen yhteistyön lisäämistä kestävässä kehityksessä on edistettävä aktiivisesti, 
lisää kaikkiin julkisiin hankintoihin vaatimuksen ja arvion Agenda2030-tavoitteiden edistämisestä esimerkiksi osana julkishallinnon Sitoumus 2050 -prosessia, 
suuntaa Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) ja valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan (TEAS) resursseja seuraavina vuosina erityisesti Agenda2030-politiikkajohdonmukaisuuden edistämiseen sekä kestävään kehitykseen liittyvän monitieteisen tietopohjan vahvistamiseen; päätöksentekoa ja muutoksen hallintaa palvelevassa tutkimuksessa on hyödynnettävä myös ennakointia, kuten esimerkiksi skenaariomenetelmiä, 
toteuttaa hallitusohjelmassa ja Agenda2030-toimenpideohjelmassa tavoitteena olevan kehitysrahoituksen nostamisen YK:n ja EU:n tavoitteiden mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, 
tiivistää tulevaisuusselonteon ja Agenda2030-selonteon kytkentää; tulevaisuusselontekoa ei saa kuitenkaan yhdistää tai muuten rajata pelkästään Agenda2030-selontekoon, 
arvioi kestävän kehityksen tulevaisuuden näkymät uudessa geopoliittisessa tilanteessa, kun USA mahdollisesti vetäytyy Pariisin ilmastosopimuksesta; on luotava vaihtoehtoisia skenaarioita ja toimintamalleja kestävän kehityksen edistämiseksi Suomessa, Euroopassa ja muualla maailmassa; samalla on arvioitava tarkemmin myös kestämättömän kehityksen mahdolliset seuraukset Suomelle. 
Edellä mainitut kymmenen lausumaa ohjaavat valtioneuvoston myöhemmin tällä vaalikaudella valmistuvan Agenda2030-selonteon valmistelua, joten lausumien toteutumista ja poistamista voidaan arvioida vasta kyseisen selonteon valmistuttua. 
Eduskunta hyväksyi 4.3.2019 tulevaisuusvaliokunnan tulevaisuusmietinnön toisen osan (VNS 5/2018 vpEK 48/2018 vp), jossa valiokunta edellytti, että valtioneuvosto: 
kehittää Agenda2030-toimenpideohjelman toteutumiselle ja vaikuttavuuden arvioinnille luotettavat seurantamittarit, jotka samalla konkretisoivat tavoitteita ja toimenpiteitä; kestävän hyvinvoinnin edistämiseksi on kehitettävä erityisesti BKT:lle rinnakkaisia hyvinvointita-louden mittareita, kuten esimerkiksi inhimillisen kehityksen indeksiä (HDI), aidon kehityksen indikaattoria (GPI) ja kestävän taloudellisen hyvinvoinnin indeksiä (ISEW); ennakoinnin kehittämiseksi on Agenda2030-toimintaohjelmaan liittyen kehitettävä myös uusia työkaluja poliittisten päätösten vaikutusten arvioinnille; vaikutukset hyvinvointiin on arvioitava kaikessa päätöksenteossa; politiikkatoimenpiteiden vaikuttavuuden arvioiminen edellyttää myös laadullisten mittareiden kehittämistä, 
varmistaa, että elinikäinen jatkuvan oppimisen malli kehitetään huomioiden lähiajan haasteena myös jo työelämässä olevien osaamisen päivittäminen, mukaan lukien vailla toisen asteen tutkintoa olevien nuorten aikuisten laaja joukko. 
kehittää mekanismeja, joilla ilmastonmuutoksen hillintätoimista pahiten kärsiville yrityksille, ihmisille ja alueille voidaan korvata sopeutumisesta aiheutuvia kuluja. 
täydentää valtion tulo- ja menoarviota laadittaessa BKT-mittaria luonnonvarojen kulutusta sekä hyvinvoinnin määrää paremmin arvioivalla satelliittitilinpidolla sekä yhdistelmä-indikaattoreilla. 
valitsee työn murrokseen, suomalaisen työn tulevaisuuteen ja hyvinvointitalouteen liittyen ilmiöpohjaisen budjetoinnin kohteeksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyn, osatyökyvyn hyödyntämisen ja työhyvinvoinnin 
kokeilee Taiteilija-allianssia 
selvittää, tarvitaanko BKT-mittarin rinnalle uusia mittareita digitalisaation ja digitaalisen liiketoiminnan vaikutusten ymmärtämiseksi 
selvittää alustatalouden, lohkoketjuteknologian ja kryptovaluutan vaikutuksia talouteen sekä edistää verohallinnon kansainvälistä yhteistyötä alustatalouden valvonnan edistämiseksi ja uusien alustatalouden palveluiden kehittämiseksi 
kehittää tulevaisuusselonteon vaikuttavuutta siten, että tulevaisuusselonteon valmistelu kiinnitetään paremmin ministeriöiden yhteiseen ja jatkuvaan ennakointiin; ministeriöiden yhteisen ja jatkuvan tulevaisuustyön yhteen keräävä julkaisu voi toimia tulevaisuusselonteon ensimmäisenä, yhteistä ymmärrystä rakentavana osana; Tulevaisuusselonteon toisessa osassa valtioneuvosto voi valintansa mukaan avata paremmin jonkin tai jotkut selvityksessä esille nousseista ilmiöistä; selontekomenettely mahdollistaa samalla sen, että myös eduskunta voi ottaa kantaa sekä ministeriöiden tulevaisuustyöhön, että myös valtioneuvoston valitsemaan kärkiteemaan. 
kehittää teknologian eettistä arviointia ja teknologian yhteiskunnallisten vaikutusten arviointia verkostomaisesti esimerkiksi osana kansallista ennakointiverkostoa ja sen strategisia ennakointikeskittymiä. 
Valtioneuvoston vuosikertomuksen (K 3/2019 vp) liitteessä 3 todetaan, että koska edellä mainitut 10 lausumaa ovat tulleet valtioneuvostolle vasta 8.3.2019 jälkeen, niin lausumat on merkitty valtioneuvoston yleisistunnon pöytäkirjaan ja valtioneuvosto on päättänyt ryhtyä niistä aiheutuviin toimenpiteisiin. Tarkempi selvitys toimenpiteistä sisällytetään kuitenkin vasta hallituksen vuoden 2019 vuosikertomukseen. Tästä syystä lausumien poistamista voidaan arvioida vasta valtioneuvoston seuraavaa vuosikertomusta käsiteltäessä.  
Eduskunta hyväksyi 27.2.2018 tulevaisuusvaliokunnan tulevaisuusmietinnön ensimmäisen osan (VNS 6/2017 vpEK 2/2018 vp). Valiokunta kuuli asiantuntijoita mietinnön lausumien toteutumisesta. Kuulemisten perusteella valiokunta katsoo, että seuraavien lausumien johdosta suoritetut toimenpiteet ovat riittäviä tai lausumat ovat muutoin käyneet tarpeettomiksi:  
1. tekee tulevaisuusselonteon myös tulevaisuudessa kahdessa osassa dialogisuuden ja osallistamisen edistämiseksi. 
2. huomioi tulevaisuusselonteon toisessa osassa paremmin Agenda2030-toimenpideohjelman vaikutukset tulevaisuuden työhön sekä arvioi ja perustelee kaikki tulevaisuusselonteon toisessa osassa esitettävät toimenpide-ehdotukset sen suhteen, miten ne tukevat ekologisesti kestävää kehitystä, tasa-arvokehitystä ja osallisuutta. 
3. ottaa tulevaisuusselonteon toisen osan toimenpide-ehdotuksissa huomioon verolainsäädännön, työlainsäädännön ja sosiaalilainsäädännön säädöstarpeet politiikkajohdonmukaisesti ja poistaa byrokratialoukkuja itsensätyöllistämisestä, yksinyrittäjyydestä, pirstaleisista työsuhteista sekä työmarkkina-asemassa tapahtuvista statussiirtymistä. 
4. kehittää ja tutkii tulorekisterin sovellusmahdollisuuksia niin, että se saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti. Tulevaisuusvaliokunta kannattaa myös erilaisten digitaalisten portfolioiden käyttöönottoa niin, että myös itseis- ja käyttöarvoinen vapaaehtoinen työ tulee paremmin näkyville. 
5. tarkastelee myös niitä ilmiöitä ja trendejä, joissa teknologia luo uutta työtä. Vastaavasti toimenpide-ehdotuksissa on tulevaisuusvaliokunnan mielestä huomioitava se, minkälaisia resursointeja teknologinen edelläkävijyys Suomelta edellyttää. 
6. selvittää nuorisotyöttömyyden syyt ja ottaa ne huomioon tulevaisuusselonteon toisessa osassa erikseen ja erityisellä huolella. 
7. ottaa tulevaisuuselonteon toisessa osassa käyttöön parempia mittareita, joilla voidaan aidosti kuvata ja ymmärtää käynnissä olevia työelämän muutoksia. 
8. kehittää matalan kynnyksen osaamisjärjestelmää kokonaisuutena varhaiskasvatuksesta modulaariseen täydennys- ja muuntokoulutukseen asti niin, että oppiminen on elinikäistä ja osaaminen kumuloituu. Eri koulutusasteiden välisen yhteistyön tulee olla saumatonta ja joustavaa, ja opintopolkujen sujuvia yli koulutusasteiden ja oppilaitosrajojen. 
9. edistää laajaa, avointa ja moniarvoista arvokeskustelua työn tulevaisuudesta ja siitä, minkälaisen yhteiskunnan me haluamme; tällä tavalla lisätään luottamusta tulevaisuuteen ja osallistetaan ihmiset mukaan tulevaisuuden tekemiseen. 
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Tulevaisuuvaliokunta esittää,
että tarkastusvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 27.9.2019 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Joakim
Strand
r
varapuheenjohtaja
Pirkka-Pekka
Petelius
vihr
jäsen
Pekka
Aittakumpu
kesk
jäsen
Marko
Asell
sd
jäsen
Harry
Harkimo
liik
jäsen
Mari
Holopainen
vihr
jäsen
Katja
Hänninen
vas
jäsen
Ville
Kaunisto
kok
jäsen
Ari
Koponen
ps
jäsen
Antti
Rantakangas
kesk
jäsen
Sinuhe
Wallinheimo
kok
jäsen
Jussi
Wihonen
ps
varajäsen
Mikko
Kinnunen
kesk
varajäsen
Niina
Malm
sd
varajäsen
Ville
Vähämäki
ps
Valiokunnan sihteerinä ovat toimineet
valiokuntaneuvos
Olli
Hietanen
valiokunnan pysyvä asiantuntija
Maria
Höyssä
Viimeksi julkaistu 7.10.2019 16.03