Viimeksi julkaistu 9.5.2021 21.46

Valiokunnan lausunto UaVL 7/2020 vp HE 146/2020 vp Ulkoasiainvaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2021

Valtiovarainvaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2021 (HE 146/2020 vp): Asia on saapunut ulkoasiainvaliokuntaan lausunnon antamista varten valtiovarainvaliokunnalle. Määräaika: 12.11.2020. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • alivaltiosihteeri Pekka Puustinen 
    ulkoministeriö
  • osastopäällikkö Satu Santala 
    ulkoministeriö
  • talousjohtaja Risto Hakoila 
    ulkoministeriö
  • taloussuunnittelupäällikkö Katja Bordi 
    ulkoministeriö
  • yksikönpäällikkö Ramses Malaty 
    ulkoministeriö
  • johtaja Risto Vuohelainen 
    Innovaatiorahoituskeskus Business Finland
  • toimitusjohtaja Jari Kokkonen 
    Finnfor oy
  • asiantuntija Niina Tenhio 
    Suomalaiset kehitysjärjestöt - Finnish Development NGOs Fingo ry

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Ulkoministeriön hallinnonalalle esitetään vuoden 2021 talousarvioesityksessä määrärahoja 1,288 miljardia euroa. Vuoden 2020 talousarvioon verrattuna esityksessä on lisäystä 28 milj. euroa. Budjettiesityksen perusteluissa hallinnonalan yhteiskunnallisiksi vaikuttavuustavoitteiksi vuodelle 2021 esitetään (i) Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen, (ii) Agenda2030:n toimeenpanon edistäminen ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi toimiminen, (iii) sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän edistäminen, (iv) ihmisoikeuksien, tasa-arvon, demokratian ja oikeusvaltiokehityksen vahvistamiseksi työskenteleminen sekä (v) Suomen kasvua tukevien avoimien taloussuhteiden edistäminen ja suomalaisyritysten kansainväliseen kauppaan ja arvoketjuihin osallistumisen tukeminen. 

Ulkoministeriön hallinnonala

Ulkoministeriön toimintamenoiksi vuodelle 2021 esitetään 238,8 milj. euroa. Summa on  1,3 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 talousarvioesityksessä.  

Edustustoverkon osalta ulkoasiainvaliokunta korostaa kattavan ja toimivan edustustoverkon tärkeyttä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimeenpanossa. Ulkosuhteiden hoito nojaa pitkälti kattavaan edustustoverkkoon. Joustava ja tarkoituksenmukainen läsnäolo maailmalla on tiedon ja vaikutusvallan lähde, joka palvelee Suomen ja suomalaisten etuja laajalti valtionhallinnon ja yhteiskunnan eri sektoreilla. Hallitusohjelmassa linjataan neljän uuden edustuston perustamisesta vuosina 2020 - 2022. Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti edustustoverkkoa on tarkoitus laajentaa ja vahvistaa muun muassa Afrikassa sekä Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa. Ensimmäinen näistä neljästä edustustosta aloitti toimintansa 1.9.2020 Manilassa, Filippiineillä.  

Hallitusohjelmaan sisältyvien edellä mainittujen neljän edustuston perustamisen lisäksi ulkoministeriö on esittänyt kahden uuden edustuston perustamista vuonna 2021 vastauksena koronakriisin aiheuttamille vaikutuksille Suomen taloudelle ja erityisesti ulkomaankaupalle.  

Saadun selvityksen mukaan päätöksiä vuonna 2021 avattavien edustustojen sijainnista ei vielä olla tehty ja rahoitus on toistaiseksi varmistunut vasta yhden uuden edustuston avaamiselle. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa korostettiin sijaintipaikkojen harkinnassa hallitusohjelman kirjauksia ja lisäksi todettiin harkinnassa painotettavan edustuston sijainnilla tavoiteltavia kaupallistaloudellisia hyötyjä Suomelle. Valiokunta yhtyy näihin painotuksiin ja pitää tärkeänä edustautumisen lisäämisen selvittämistä esimerkiksi Intiassa kaupallistaloudellisten näkökohtien pohjalta. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että edustustokysymyksissä selvitetään aina pohjoismaisen yhteistyön mahdollisuudet samoin kuin mahdollisuudet tehdä yhteistyötä muiden  EU-maiden ja EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa. Valiokunta pitää myönteisenä, että vuonna 2019 toimintansa aloittanut Suomen suurlähetystö Bagdadissa toimii Ruotsin kanssa samoissa tiloissa.  

Valiokunta korostaa jo edellisvuoden budjettikäsittelyn yhteydessä esillä pitämäänsä maahantuloasioiden käsittelyn sujuvoittamista ulkoministeriössä. On hyvä, että asia nousee talousarvioesityksessä esiin. Saadun selvityksen mukaan pääpaino on osaajien työperäisen maahanmuuton pullonkaulojen purkamisessa sekä viisumitoiminnan kehittämisessä. Valiokunta korostaa myös hallinnonalojen yhteistyön tärkeyttä maahantuloasioiden käsittelyn tehostamiseksi.  

Ulkoministeriön toimintamenojen osalta valiokunta kiinnittää huomiota myös lähestyvään Suomen puheenjohtajuuteen Pohjoismaiden ministerineuvostossa (v. 2021) ja korostaa sen hyvän valmistelun ja hoitamisen sekä riittävän resursoinnin tärkeyttä puheenjohtajuuskauden tarjoamien vaikutusmahdollisuuksien maksimoimiseksi.  

Team Finland ja vienninedistäminen

Ulkoasiainvaliokunta painottaa viennin ja investointien edistämiseen tähtäävän toiminnan tärkeyttä Suomelle ulkomaankaupasta vahvasti riippuvaisena maana. Koronapandemian seurauksena valiokunta toteaa Suomen viennin ja suomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksien edistämisen tulevan entisestään korostumaan vuonna 2021. Saadun selvityksen mukaan ulkoministeriö on edellä mainittujen kahden uuden edustuston perustamisen lisäksi esittänyt kertaluonteisiin tulevaisuusinvestointeihin (ns. kakkoskori) 20 henkilötyövuoden lisäpanostusta Suomen ulkomaanedustustoihin Team Finland -tehtäviin. Samalla ministeriössä tutkitaan myös mahdollisuuksia saada EU:n elpymispaketista lisää vientiresursseja talousarvioon esitettävän resursoinnin päälle.  

Talousarvioesityksen mukaisesti myös Business Finlandin ulkomaanverkoston resursointia on tarkoitus kasvattaa. Esityksessä sen kansainvälistä verkostoa vahvistetaan sisäisellä toimintamenojen siirrolla 10 henkilöllä ja 1 tai 2 uuden toimiston perustamisella. Valiokunta pitää näitä esityksiä oikeansuuntaisina ja tärkeinä toistaen pitkäaikaisen kantansa vienninedistämiseen tähtäävän toiminnan ulkomaanverkostojen resursoinnin tärkeydestä. Lisäksi ulkoministeriön ja  Business Finlandin saumaton ja tiivis yhteistyö on tärkeää tuloksellisen vienninedistämistoiminnan varmistamiseksi. 

Valiokunta painottaa erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattujen vienninedistämispalveluiden tärkeyttä sekä uudenlaisten näille yrityksille suunnattujen toimintamuotojen kehittämistä. Mahdollisuuksien mukaan tulee hyödyntää myös pohjoismaista sekä laajempaa eurooppalaista yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen vaihtamista Suomen verrokkimaiden kanssa vientiponnisteluiden kehittämiseksi. Toiminnan kannalta eri suomalaistoimijoiden kokoaminen yhteisiin toimitiloihin ja toimitilojen jakaminen kohteesta riippuen myös Pohjoismaiden ja muiden EU-maiden kanssa on syytä selvittää.  

Valiokunta toteaa jatkavansa vienninedistämistoiminnan tarkkaa seuraamista ja toistaa aiemman kantansa toiminnan säännöllisen arvioinnin tärkeydestä, erityisesti yritysten näkökulmasta. 

Kehitysyhteistyö

Suomen kehitysyhteistyön päämääränä on äärimmäisen köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen sekä ihmisoikeuksien toteutuminen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi julkisen kehitysyhteistyön tasoksi esitetään vuoden 2021 talousarvioesityksessä yhteensä 1,195 mrd. euroa. Summa koostuu koko valtionhallinnon kehitysyhteistyöksi raportoitavista menoista, suurimpina näistä ulkoministeriön lisäksi valtiovarainministeriön, sisäministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön pääluokista maksettavat menoerät.  

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa korostettiin Covid-19 pandemian negatiivisia yhteiskunnallisia ja taloudellisia seurannaisvaikutuksia kehittyville maille. Maailmanpankin arvioiden mukaan jopa 115 miljoonaa ihmistä suistuu äärimmäiseen köyhyyteen vieden jo saavutettuja köyhyyden vähentämistavoitteita usealla vuodella taaksepäin. Maailman ruokajärjestö WFP puolestaan arvioi ruoka-avun tarpeessa olevien ihmisten määrän kaksinkertaistuvan vuoden 2020 aikana 135 miljoonasta 265 miljoonaan. 

Tätä taustaa vasten ulkoasiainvaliokunta pitää myönteisenä, että vuoden 2021 määrärahaesitys korottaa kehitysyhteistyöhön suunnattuja varoja noin 165 milj. eurolla ja nostaa Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen osuuden bruttokansantuotteesta 0,49 %:iin kuluvan vuoden 0,41 %:sta. Määrärahojen kasvu osoittaa globaalin vastuun kantamista vaikeassa maailmanlaajuisessa taloustilanteessa.  

Samalla valiokunta kuitenkin toteaa pitävänsä korotusta tasoltaan vaatimattomana ottaen huomioon, että Suomen pidemmän aikavälin tavoitteena on hallitusohjelmaankin sisältyvä kehitysrahoituksen nostaminen YK:n tavoitteiden mukaiseen 0,7 %:iin BKT:sta. Valiokunta pitääkin hyvänä, että YK-tavoitteen saavuttamiseksi hallitus on ryhtynyt toimiin aikataulutetun tiekartan valmistelemiseksi ja painottaa vahvan parlamentaarisen ulottuvuuden tärkeyttä tiekartan valmistelussa. Näin asialle pystytään varmistamaan vaalikaudet ja puoluerajat ylittävä jatkuvuus ja konsensus parhaalla mahdollisella tavalla.  

Valiokunta painottaa kehityspolitiikan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioinnin tärkeyttä, mukaan lukien mittaroinnin kehittäminen. Valiokunta käsittelee näitä kysymyksiä tarkemmin seuraavan kehityspoliittisen selonteon käsittelyn yhteydessä. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että valtion talousarviomenettelyä kehitettäessä talousarvioesitykseen sisällytetään jatkossa nykyistä tarkemmin kehitysyhteistyömäärärahojen maakohtaiset sekä kansainvälisten järjestöjen osalta järjestökohtaiset rahoitusosuudet.  

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että muuksi kuin varsinaiseksi kehitysyhteistyöksi laskettavien kulujen osuus Suomen kehitysyhteistyön rahoituksesta on noussut systemaattisesti vuoden 2015 jälkeen ja vuoden 2021 talousarvioesityksessäkin nämä muun kehitysyhteistyön määrärahat nousevat 136 milj. euroa, kun varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoihin esitetään kasvua 29 milj. euroa. Muun kehitysyhteistyön rahoitusosuuden osalta on haastavaa seurata kehitystulosten aikaansaamista sekä rahoituksen läpinäkyvyyttä, koska varojen käyttökohteista on vaikeaa saada yksityiskohtaista tietoa. Muiden kuin ulkoministeriön osalta viranomaisen velvollisuus tuottaa ja jakaa tietoa toteutuu kehitysyhteistyövarojen kohdalla heikosti.  

Covid19- pandemian seurauksena myös pääomapako kehittyvistä maista on kiihtynyt ja useat vähiten kehittyneet maat ovat vedonneet kansainvälisiin lainoittajiin velkojen jäädyttämiseksi ja velkojen uudelleenjärjestelemiseksi. Saadun selvityksen mukaan velkajärjestelyissä on keskitytty kahdenvälisiin luottoihin eikä monenvälisten velkojien saamisia ole otettu sovelluksen piiriin. Suomella ei ole huomattavassa määrin kahdenvälisiä luottoja, eikä järjestelyiden täten odoteta aiheuttavan merkittäviä vaikutuksia Suomen saataville.  

Budjettikehyksen ulkopuolinen kehitysyhteistyön finanssisijoitusten määräraha on ollut vuodesta 2015 lähtien noin 130 milj. euroa vuodessa, ja vuoden 2021 esityksessä taso säilyy ennallaan. Ottaen huomioon kehityshaasteiden mittavuuden toteaa valiokunta pitävänsä selvänä, ettei yksinomaan kehitysavulla saada aikaan toivottuja tuloksia, vaan on tärkeää, että myös yksityissektori on toiminnassa enenevässä määrin mukana. Tätä taustaa vasten ja erityisesti kehitysmaiden oman, vastuullisen liiketoiminnan vahvistamiseksi ja työpaikkojen luomiseksi valiokunta tukee esityksiä kehitysyhteistyön finanssisijoituksista sekä Finnfundin pääoman tasosta.  

Talousarvioesityksessä todetaan Suomen lisäävän ilmastorahoitusta osana kehitysrahoitusta ja ottaen huomioon Suomen osuuden Pariisin ilmastorahoitusvastuusta. Pyrkimyksenä on ohjata puolet ilmastorahoituksesta sopeutumiseen muun muassa kansainvälisten rahastojen ja kansalaisjärjestöjen kautta. Myös investointi- ja lainamuotoisessa tuessa on tarkoitus painottaa ilmastotoimia. Valiokunta pitää näitä kirjauksia oikeansuuntaisina ja tavoiteltavina, mutta toteaa samalla, että ilmastorahoituksen tason arviointi ja seuranta on hyvin vaikeaa. Vuosina 2013—2015 talousarvioesityksiin sisältyi arvio Suomen ilmastorahoituksen osuudesta varsinaisesta kehitysyhteistyöstä, mutta vuoden 2016 jälkeen tämän arvion korvasi yleinen arvio "ilmastokestävyyttä edistävästä kehitysyhteistyöstä". 

Muutos on johtanut siihen, että talousarvioesityksen perusteella on mahdoton arvioida, kuinka suuri osuus ilmoitetusta rahoituksesta kohdentuu aidosti ilmastotoimiin. Jatkossa on tärkeää kehittää ajantasaista tiedonsaantia selkeyttämällä ilmastorahoituksen määritelmiä ja tavoitteita. On myös tärkeää, että ulkoministeriössä varmistetaan riittävät henkilöresurssit ilmastorahoituksen budjetointiin liittyvän rahoituksen hoitamiseen. Ilmastorahoitukseen liittyen valiokunta myös painottaa sekä ilmastonmuutoksen hillintään että sopeutumiseen tähtäävien toimien tärkeyttä ja tasapainoa näiden kahden välillä. Finanssisijoitukset kanavoituvat yleensä kaupallisesti houkuttelevampaan ilmastonmuutoksen hillintään, jolloin valiokunta pitää tärkeänä, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien sopeutumistarpeisiin vastataan ohjaamalla lahjamuotoista rahoitusta erityisesti vähiten kehittyneisiin maihin. 

Tähän liittyen valiokunta painottaa Suomen kansainvälisten suositusten mukaista sitoumusta suunnata vähintään 0,2 prosenttia kehitysrahoituksesta vähiten kehittyneille ja hauraille valtioille (LDC-maat, Least Developed Countries). Vuonna 2021 näiden maksatusten tavoiteosuus BKT:sta nousee 0,18 %:iin kuluvan vuoden 0,15 %:n tasosta. Valiokunta pitää suuntaa oikeana muttei riittävänä. Saadun selvityksen mukaan Suomen kymmenestä suurimmasta kehitysyhteistyön kumppanimaasta kahdeksan on maailman köyhimmiksi laskettujen maiden joukossa.  

Suomen kehityspolitiikan vahvana kärkenä valiokunta korostaa naisten ja tyttöjen oikeuksien, mukaan lukien seksuaaliterveyden ja -oikeuksien, edistämistä. Painopiste on huomioitu asianmukaisesti talousarvioesityksen perusteluosiossa, ja todettu tämän näkyvän muun muassa Suomen YK- ja kansalaisjärjestöjen rahoituksessa ja maaohjelmissa. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että talousarvioesityksen mukaan vuonna 2021 kehitysyhteistyömäärärahoista rahoitettavista uusista hankkeista vasta 51 % sisältää sukupuolten tasa-arvoa edistäviä tavoitteita EU:n asettaman kokonaistavoitteen ollessa 85 %. Valiokunta tarkastelee asiaa erityisesti kehityspoliittisen selonteon käsittelyn yhteydessä. 

Valiokunta korostaa Suomen olevan sitoutunut naisten ja tyttöjen aseman vahvistamiseen myös YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus" mukaisesti. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomen kansallisen 1325-toimintaohjelman mukaiseen työhön, mukaan lukien 1325-verkoston toiminta, varataan riittävät määrärahat ja henkilöresurssit.  

Valiokunta korostaa suomalaisten kansalaisjärjestöjen merkitystä kehitysyhteistyön toimeenpanijoina. Vuoden 2021 talousarvioehdotuksessa esitetty 4,4 milj. euron korotus kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyömäärärahoihin on valiokunnan mielestä oikeansuuntainen. Korotuksen myötä rahoitus nousisi 79,7 milj. euron vuositasolle. Ottaen kuitenkin huomioon, että vuoden 2016 suuret kehitysyhteistyön määrärahaleikkaukset kohdistuivat erityisesti suomalaisiin kansalaisjärjestöihin sekä YK-järjestöihin, voi korotusta edelleen pitää vaatimattomana. Ennen leikkauksia järjestöjen tuki oli keskimäärin 114 milj. euron vuositasolla. 

Valiokunta myös kiinnittää huomiota siihen, että ulkoministeriön tukea saavien suomalaisten järjestöjen määrä on pudonnut selvästi. Vuonna 2015 tukea kehitysyhteistyöhön ja globaalikasvatukseen sai vielä 163 järjestöä, vuonna 2017 enää 96, ja vuonna 2019 ulkoministeriön rahoitusta saavia järjestöjä on enää 70. Neljässä vuodessa rahoituksen piirissä olevien järjestöjen lukumäärä on laskenut lähes 60 prosenttia, ja uusien toimijoiden on vaikeaa saada valtionapua. Viime rahoituskierroksella (haku 2019, myönnöt vuosille 2020 - 2024) jaettiin 9 milj. euroa enemmän pienten ja keskisuurten kehitysjärjestöjen hankkeisiin. Vaikka rahamäärä kasvoi, tukea saavien järjestöjen lukumäärä putosi yhdeksällä. 

Valiokunnan miestä kansalaisjärjestöjen innovatiivisen ja monipuolisen kehitysrahoituksen kasvattamista puoltavat viime vuosina toteutetut ulkoministeriön tilaamat ohjelmatuen riippumattomat kokonaisarvioinnit, jotka osoittavat kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöohjelmat monipuolisiksi ja kustannustehokkaiksi. On myös huomioitava, että kansalaisjärjestöjen kautta kanavoitava apu vahvistaa kehittyvien maiden kansalaisyhteiskuntaa, jonka toimintamahdollisuuksia rajoitetaan yhä useammassa maassa.  

Humanitaarisen avun taso kasvaa talousarvioesityksen mukaan 12,5 milj. euroa. Ulkoasiainvaliokunta korostaa humanitaarisen avun tärkeyttä osana Suomen kehityspolitiikkaa ja pitää esitystä myönteisenä osoituksena Suomen pyrkimyksestä vastata osaltaan lisääntyneeseen humanitaarisen avun tarpeeseen muun muassa lisääntyneiden konfliktien ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien ääri-ilmiöiden seurauksena.  

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS

Ulkoasiainvaliokunta esittää,

että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 11.11.2020 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Mika Niikko ps 
 
varapuheenjohtaja 
Erkki Tuomioja sd 
 
jäsen 
Paavo Arhinmäki vas 
 
jäsen Eva Biaudet r (osittain) 
 
jäsen 
Inka Hopsu vihr 
 
jäsen 
Saara Hyrkkö vihr 
 
jäsen 
Johannes Koskinen sd 
 
jäsen 
Katri Kulmuni kesk 
 
jäsen 
Tom Packalén ps 
 
jäsen 
Jaana Pelkonen kok 
 
jäsen 
Kristiina Salonen sd 
 
jäsen 
Mikko Savola kesk (osittain) 
 
jäsen 
Ville Tavio ps 
 
jäsen 
Anne-Mari Virolainen kok 
 
varajäsen 
Jouni Ovaska kesk 
 
varajäsen 
Arto Satonen kok 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Tiina Larvala  
 

ERIÄVÄ MIELIPIDE

Perustelut

Varsinaista kehitysapua on kritisoitu jo vuosia sen toimimattomuudesta. Kehitysapua ovat varjostaneet vuosikymmeniä väärinkäyttötapaukset. Nykyisessä muodossaan kehitysapu ylläpitää korruptiota ja tappaa talouden kehittymisen mahdollisuudet. 

Vuoden 2021 valtion budjetin mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat kokonaisuudessaan 1,2 miljardia euroa, joka on lähes 200 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2020. Perussuomalaisten mielestä vallitsevassa kansallisessa taloustilanteessa kehitysyhteistyömenojen lisäys ei ole hyväksyttävää ja vaikka kehitysyhteistyön poliittiset suositukset ovat merkittäviä, eivät kaikki luo Suomelle sitovia oikeudellisia velvoitteita. 

Käyttösuunnitelman mukaan varoja ollaan kohdistamassa eniten monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön ja maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön. Nämä kehitysyhteistyön muodot ovat olleet kaikista tehottomimpia, ja suurin osa monenkeskisen kehitysyhteistyön määrärahoista käytetään Maailmanpankin lisärahoituksiin ja YK:n yleisavustuksiin. 

Perussuomalaiset korostavat sitä, että naisten ja tyttöjen aseman parantaminen on olennaista kehitysmaiden ongelmien ratkaisemiseksi pitkällä tähtäimellä. 2018 tilastojen mukaan vain kolmannes köyhien maiden tytöistä saa yläkoulun päätökseen. Kouluttamattomuus tarkoittaa sekä taloudellisia että yhteiskunnallisia menetyksiä globaalilla tasolla. Tärkeintä on siis turvata tyttöjen opiskelumahdollisuudet. Tutkimusten mukaan tyttöjen kouluttautuminen vähentää parisuhdeväkivaltaa, antaa naiselle päätäntävaltaa perheessä ja pienentää lapsilukuja. 

Perussuomalaisten mielestä on tärkeää, että kohdevaltio esittää suunnitelman väestönkasvun saamiseksi kuriin sekä sitoutuu tukemaan miesten ja naisten välistä tasa-arvoa kaikilla yhteiskunnan eri alueilla. Passiivisen rahanjaon sijasta perussuomalaiset haluavat, että kehitysavun tarkoituksena olisi konfliktien ehkäiseminen ja ratkaiseminen sekä kohdemaiden auttaminen tulemaan toimeen omillaan. Perussuomalaisten mielestä on oikeutettua ja hyväksyttävää, että luonnonkatastrofien ja tautiepidemioiden aiheuttamaa inhimillistä hätää lievitetään suomalaisten veronmaksajien rahalla. Meille on myös tärkeää edistää rauhan saavuttamista sotien ja konfliktien keskellä sekä suojella erityisesti naisia ja lapsia kriisitilanteissa. 

Mielipide

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä esitetyn huomioon ja vähentää 500 000 000 euroa varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetusta määrärahasta. 
Helsingissä 04.11.2020
Mika Niikko ps 
 
Tom  Packalén ps 
 
Ville Tavio ps