Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan seurauksena inflaatio on Suomessa kiihtynyt merkittävästi. Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli vielä helmikuussa 4,5 %, mutta kiihtyi sodan alkamisen jälkeen maaliskuussa 5,8 %:n ja huhtikuussa 5,7 %:n tasolle. Tilastokeskus nostaa keskeiseksi syyksi inflaation nousun taustalla polttoaineiden hinnan nousun (https://www.stat.fi/julkaisu/cktvbulxk1ur80b553z1vekl8).
THL toteaa asiantuntijalausunnossaan valiokunnalle, että hallituksen esityksen mukainen korotus tehdään vuoden 2022 ensimmäisen vuosineljänneksen keskimääräisen hintatason perusteella, mikä tarkoittaa sitä, että etuuksia korotetaan noin 3,5 prosenttia. Kuitenkin jo huhtikuussa 2022 elinkustannusindeksi oli kohonnut edellisen kansaneläkeindeksin pisteluvusta yli 5,0 prosenttia. Esitetty korotus tuo helpotusta pienituloisten tilanteeseen, mutta korotus elokuussa tulee melko myöhään ja on voimaan tullessaan selvästi pienempi kuin toteutunut hintojen nousu. Hallituksen esityksestä ei selviä, miksi korotukseen ei käytetty ajantasaisempaa, esimerkiksi pelkästään maaliskuun pistelukua.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä yhtyy THL:n esittämään kritiikkiin ja pitää kestämättömänä tilannetta, jossa inflaation kiihtyessä kansalaisten ostovoima ja siten hyvinvointi heikkenevät merkittävästi. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä korostaa THL:n havaintoa siitä, että inflaation kasvu kohdistuu erityisesti polttoaineiden ja elintarvikkeiden hintoihin. Polttoaineiden korkea hinta ei kuitenkaan johdu keskeisiltä osin sodasta, vaan valmisteverotuksesta. Toukokuussa 2020 dieselin hinta oli Tilastokeskuksen mukaan 1,16 euroa litralta ja 95-bensiinin 1,28 euroa litralta ja toukokuun 2022 lopussa dieselin keskihinta oli polttoaine.net -sivuston mukaan 2,28 euroa ja 95-oktaanisen bensiinin 2,49 euroa litralta. Hallitus on nostanut vaalikauden aikana polttoaineveroa ja perusteli 1.8.2020 voimaan tullutta veronkorotusta indeksikorotuksena, jolla ylläpidetään polttoaineverotuksen reaalinen taso suhteessa kuluttajahintakehitykseen.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että polttoaineiden hintojen noustua ennätyskorkealle tasolle hallituksen oman logiikan mukaista olisi laskea polttoaineverotusta siten, että polttoaineverotuksen reaalinen taso suhteessa kuluttajahintakehitykseen säilyisi. Tämä olisi tärkeää sekä alueellisen yhdenvertaisuuden kannalta, koska suurten kaupunkien ulkopuolella auton käyttö työmatka- ja asiointiliikenteeseen on varsin usein välttämätöntä, että Suomen kansallisen kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta, jotta myös kasvukeskusten ulkopuolella sijaitsevien yritysten toimintaedellytykset turvattaisiin. Korkea liikkumisen hinta aiheuttaa itsessään kannustinloukkuja, kun työnteon kannattavuus työmatkakustannusten takia heikkenee eikä työtä kannata ottaa vastaan kaukaa kotoa.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää tärkeänä erityisesti eläkeläisten ostovoiman säilyttämisen kannalta, että kansaneläkeindeksiä nostetaan vastaamaan todellista ja viimeisintä käytettävissä olevaa inflaatiotietoa. Hallituksen esityksessä indeksitarkistus tehdään kuitenkin vuoden 2022 ensimmäisen vuosineljänneksen perusteella, vaikka sota alkoi vasta helmikuun viimeisellä viikolla ja ehti siten käytännössä vaikuttaa ainoastaan maaliskuun inflaatiolukuihin. Tästä syystä esityksessä on päädytty käyttämään kansaneläkeindeksin pistelukuna lukua 1 733.
Kansaneläkeindeksi lasketaan jakamalla kolmen kuukauden elinkustannusindeksin kokonaislukuun pyöristetty keskiarvo luvulla 1,16. Jotta tarkistuksessa huomioitaisiin hintojen nousu sodan alkamisen jälkeen, olisi perusteltua laskea indeksi viimeisimmillä käytettävissä olevilla luvuilla, siis helmi-, maalis- ja huhtikuun elinkustannusindeksiin perustuen. Elinkustannusindeksin pisteluku oli helmikuussa 2084, maaliskuussa 2115 ja huhtikuussa 2121. Siten helmi-, maalis- ja huhtikuulta laskettuna kansaneläkeindeksin pisteluvuksi muodostuisi 1 816.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä korostaa, että inflaation torjunnan tulisi olla hallituksen prioriteettilistan kärjessä, koska inflaatio heikentää kaikkien suomalaisten ostovoimaa eikä esitetty indeksikorotus kompensoi hintojen nousua millään tavoin niille kansalaisille, jotka eivät saa kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia, kuten pieni- ja keskituloisille työtä tekeville tai vaikkapa THL:n esiin nostamille ansiosidonnaisten vanhempain- ja sairauspäivärahojen saajille. Monissa muissa EU:n jäsenvaltioissa polttoaineiden valmisteveroa on laskettu EU:n määrittämälle minimitasolle, mutta Suomessa hallitus ei ole tähän ryhtynyt, vaikka valmisteveron laskeminen vähentäisi yritysten kuljetuskustannuksia sekä liikkumisen kustannuksia tasapuolisesti kaikilta, joille autolla liikkuminen on välttämätöntä. Hallituksen työmatkavähennyksen enimmäismäärän nosto ei näin tee, koska läheskään kaikkien työtätekevien osalta verottaja ei huomioi työmatkakuluja oman auton käytön mukaan, vaikka oman auton käyttö olisi tosiasiallisesti välttämätöntä.