Viimeksi julkaistu 6.6.2022 15.51

Valiokunnan mietintö TaVM 11/2022 vp HE 36/2022 vp Talousvaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta (HE 36/2022 vp): Asia on saapunut talousvaliokuntaan mietinnön antamista varten. Asia on lisäksi lähetetty ympäristövaliokuntaan lausunnon antamista varten. 

Lausunto

Asiasta on annettu seuraava lausunto: 

  • ympäristövaliokunta 
    YmVL 17/2022 vp

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen 
    työ- ja elinkeinoministeriö
  • johtava asiantuntija Juho Korteniemi 
    työ- ja elinkeinoministeriö
  • asiantuntija Tiia Jyräsalo 
    Energiavirasto
  • johtaja Pekka Ripatti 
    Energiavirasto
  • johtava asiantuntija Kati Ruohomäki 
    Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
  • ekonomisti Petteri Haveri 
    Energiateollisuus ry
  • asiantuntija Tuomas Tikka 
    Kemianteollisuus ry
  • hallituksen varajäsen Juha Erkkilä 
    Metallinjalostajat ry
  • energia- ja päästökauppa-asiantuntija Heikki Vierimaa 
    Metsäteollisuus ry
  • toimitusjohtaja Kai Merivuori 
    Sahateollisuus ry
  • johtaja, kestävä kehitys Helena Soimakallio 
    Teknologiateollisuus ry

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
  • Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT
  • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
  • Suomen ilmastopaneeli
  • Suomen sähkönkäyttäjät ry
  • Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
  • Suomen luonnonsuojeluliitto ry
  • WWF Suomi

Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 

  • Climate Leadership Coalition ry

HALLITUKSEN ESITYS

Hallituksen esitys

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta. Samalla kumottaisiin päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta annettu laki. Esityksessä tarkoitetulla tuella korvattaisiin päästökaupasta aiheutuvia välillisiä kustannuksia laissa määritellyille toimialoille. Maksettavan tuen suuruus riippuisi muun muassa päästöoikeuden hinnasta sekä toiminnanharjoittajan sähkönkulutuksesta tai tuotannon määrästä. Lain tavoitteena on turvata teollisuuden kustannuskilpailukykyä ja ohjata toiminnanharjoittajia kehittämään teollista tuotantoaan hiilineutraalimmaksi. Tuen käytölle asetettaisiin ehtoja, joita tukea saavan toiminnanharjoittajan tulisi noudattaa. 

Esitys liittyy valtion vuoden 2022 lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan kesällä 2022. Lain voimaantulo edellyttää, että Euroopan unionin komissio on hyväksynyt lakiehdotukseen sisältyvän valtiontuen. 

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Ehdotuksen tausta ja tavoitteet

Ehdotuksen taustalla oleva EU:n päästökauppajärjestelmä on keskeinen ilmastopolitiikan ohjauskeino, jolla pyritään ohjaamaan päästövähennystoimia kustannustehokkaasti ja teknologianeutraalisti. Samalla kun kasvihuonekaasupäästöille muodostuu hinta, sen piiriin kuuluville toimijoille aiheutuu paitsi suoria myös välillisiä kustannuksia päästökaupan kustannusten siirtyessä kulutetun sähkön hintaan. Tämä voi muodostua tasavertaisen kilpailu- ja toimintaympäristön ja ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta ongelmaksi tilanteissa, joissa kolmansista maista tulevaan kilpailuun ei kohdistu vastaavaa sääntelyä ja kustannuksia. Riskinä on hiilivuoto: tuotannon siirtyminen EU:n ulkopuolelle ja maailmanlaajuisten kokonaispäästöjen lisääntyminen.  

Hiilivuotoriskin torjumiseksi päästökauppadirektiivi mahdollistaa ensinnäkin päästökaupasta aiheutuvien suorien kustannusten korvaamisen EU:n tasolla harmonisoitujen ilmaisjakosäännösten mukaisesti erikseen määritellyille päästökauppaan kuuluville toimialoille myöntämällä niille päästöoikeuksia maksutta. Lisäksi välillisesti aiheutuvia kustannuksia tulisi päästökauppadirektiivin mukaan korvata kansallisesti käyttöön otettavien toimenpiteiden kautta. Komissio on antanut tiedonannon (valtiontukisuuntaviivat), jossa vahvistetaan edellytykset, joiden täyttyessä päästökauppajärjestelmään liittyviä tukitoimia voidaan pitää sisämarkkinoille soveltuvina. Suuntaviivoja on mahdollista soveltaa 4. päästökauppakaudella eli vuosina 2021—2030. Järjestelmän käyttöönotto edellyttää komission hyväksyntää.  

Nyt käsiteltävässä hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta. Tavoitteena on, että tuki kannustaisi entistä tehokkaammin hiilineutraaliin tuotantoon, energiaintensiivisten yritysten sähköistämiseen ja huomioisi kustannuskilpailukyvyn.  

Talousvaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä lähtökohdiltaan perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena. Talousvaliokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin perusteluin ja yksityiskohtaisissa perusteluissa esitetyin muutoksin. 

Keskeisten ehdotusten arviointia

Valtiontukisääntöjen reunaehdot ja valittu sääntelyratkaisu.

EU:n valtiontukisuuntaviivat asettavat varsin pitkälle meneviä reunaehtoja kansallisen sähköistämistukijärjestelmän hyväksyttävyydelle ja mahdollisille sääntelyratkaisuille. Sähköistämistukeen olisivat oikeutettuja toiminnanharjoittajat, jotka toimivat toimialoilla tai toimialojen osilla, joiden katsotaan valtiontukisuuntaviivojen mukaisesti olevan alttiita merkittävälle hiilivuodon riskille EU:n päästökauppajärjestelmän sähkön hintaan aiheuttamien välillisten kustannusten vuoksi. Kaikki valtiontukisuuntaviivoissa luetellut toimialat ja toimialojen osat olisivat oikeutettuja tukeen. Toimialojen joukossa on sellaisia Suomelle merkittäviä toimialoja kuin raudan, teräksen ja rautaseosten valmistus; paperin, kartongin ja pahvin valmistus; massan valmistus sekä jalostettujen öljytuotteiden valmistus. Talousvaliokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että EU:n valtiontukisuuntaviivojen toimialarajauksen vuoksi tuen piiristä jää pois esimerkiksi lukuisia Suomen kannalta merkittäviä kemianteollisuuden toimialoja.  

Tuen hyväksyttävyys edellyttää, että toiminnanharjoittaja on tehnyt energiatehokkuuslain mukaisen energiakatselmoinnin. Lisäksi suuntaviivat tunnistavat kolme mahdollista vähähiilisyyttä edistävää vaihtoehtoa tuen hyväksyttävyyden edellytyksenä. Lakiehdotuksen lähtökohdaksi on valittu ehto, jonka mukaan sähköistämistuessa edellytetään, että toiminnanharjoittaja osoittaa, että vähintään 30 prosenttia sen kuluttamasta sähköstä on peräisin hiilettömistä lähteistä. Tätä on pidetty toimivana lähtökohtana, koska suurin osa Suomen sähköntuotannosta on lähtöisin hiilettömistä lähteistä.  

Kaksi muuta suuntaviivojen mahdollistamaa tuen ehtoa olisivat olleet se, että toiminnanharjoittajat 1. noudattavat katselmuksesta tehtävän raportin suosituksia siltä osin kuin niiden edellyttämien investointien takaisinmaksuaika on enintään kolme vuotta ja investointien kustannukset ovat oikeasuhteisia; tai 2. investoivat tukisummasta huomattavan osuuden eli vähintään 50 prosenttia hankkeisiin, joilla saadaan vähennettyä laitoksen kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi ja huomattavasti alle EU:n päästökauppajärjestelmässä maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten sovellettavan vertailuarvon.  

Talousvaliokunta yhtyy hallituksen esityksen lähtökohtaan siitä, että edellä kuvattua vaihtoehtoa voidaan pitää muita suuntaviivojen mahdollistamia vaihtoehtoja toimivampana sääntelyn lähtökohtana. Energiakatselmointiin liittyvän raportin suositukset eivät välttämättä ole täsmällisiä toimenpide-ehdotuksia vaan arvioihin perustuvia suosituksia, eikä näihin liittyviä ehdon täyttäviä investointeja välttämättä olisi löydettävissä. Ehdon soveltaminen voisi johtaa siihen, että jatkossa osa suosituksia jätettäisiin kirjaamatta, jos ne muuttuisivat pakollisiksi tuen edellytyksiksi. Samoin laitoksella tapahtuvien päästöjen vähentämistä koskeva ehto voisi olla ainoana mahdollisena edellytyksenä ongelmallinen, koska vaadittua ilmaisjaon vertailuarvoa ei ole määritelty kaikille tuen piiriin oikeutetuille toimialoille.  

Lakiehdotukseen liittyy kansallinen lisäehto, jonka mukaan vähintään 50 prosenttia tuesta tulee käyttää hiilineutraaliustavoitetta edistäviin kehittämistoimiin. Tämä tarkoittaa toiminnanharjoittajalle suoria kustannuksia aiheuttavia investointeja tai muita toimenpiteitä, joiden avulla toiminnanharjoittaja kehittää tuotantoaan hiilineutraalimmaksi. Talousvaliokunta korostaa, että hiilineutraaliutta edistävien kehittämistoimien käsitteen, jonka sisältö täsmentyy myös erillisellä valtioneuvoston asetuksella, tulee kattaa riittävän laajasti kaikki tuotannon hiilineutraaliutta ja sähköistymiskehitystä, esimerkiksi kysyntäjouston hyödyntämistä ja vetytaloutta, edistävät investoinnit ja toimet.  

Taustalla olevien valtiontukisuuntaviivojen mukaisesti tuki on oikeasuhtaista ja sen kielteiset vaikutukset kilpailuun ovat riittävän vähäiset, jos se on enintään 75 prosenttia aiheutuneista välillisistä päästökustannuksista. Hallituksen linjauksen mukaisesti nyt esitetty tuki-intensiteetti on mitoitettu vastaamaan 25 prosenttia välillisistä kustannuksista eikä tuen vuosittainen kokonaismäärä saa ylittää 150 miljoonaa euroa. Tuen riittävyydestä on esitetty asian valiokuntakäsittelyn yhteydessä osin eriäviä arvioita. Talousvaliokunta pitää esitettyä tuki-intensiteettiä ja tuen enimmäismäärää tässä vaiheessa perusteltuna mutta pitää tärkeänä seurata tuen tasoa ottaen huomioon erityisesti tasavertaisten kilpailuedellytysten turvaaminen eri jäsenvaltioiden tasolla.  

Tuen edellytysten laajentaminen.

Esityksen valiokuntakäsittelyn yhteydessä on käynyt ilmi, että ehdotettu sääntelyratkaisu, joka pohjautuu yksinomaan sähkön kulutuksen kattamiseen hiilettömistä lähteistä vähintään 30 prosenttisesti tuen hyväksyttävyyden edellytyksenä, voi olla liian rajattu. Ongelmaksi ei tältä osin muodostu ehdon tosiasiallinen, sisällöllinen täyttyminen vaan se, ettei komissio asian valmistelun yhteydessä saatujen tietojen perusteella pidä riittävänä hiilettömän sähkön osoituksena pörssisähkön jäännösjakauman osuutta, vaikka Suomessa hiilettömän sähkön osuus jäännösjakaumassa onkin yli 50%. Tämän vuoksi ehdotuksen 4 §:ää on valiokuntakäsittelyn yhteydessä päädytty täydentämään vaihtoehtoisella lisäehdolla, jonka mukaan tukea voidaan myöntää myös, jos toiminnanharjoittajan kasvihuonekaasupäästöt ovat merkittävästi alle komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/447 tarkoitetun maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten sovellettavan vertailuarvon. Muutosta on pidetty tarpeellisena, jotta varmistetaan se, ettei toimijoita jää perusteettomasti tuensaantimahdollisuuksien ulkopuolelle. 

Lakiehdotuksen 4§:n muutos ei vaikuttaisi lain ympäristöintegriteettiin. Muutos ei vaikuta hiilineutraaliuutta edistävien kehittämistoimien toteutukseen eli ns. kansalliseen lisäehtoon (14§). Rajaamalla mahdollisuus hyödyntää alakohtaa b pelkästään vertailuarvon alle jääviin laitoksiin yhdistettynä kansallisesti asetettuun vaatimukseen siitä, että tukea saavien tulee käyttää vähintään 50 % myönnetystä tuesta hiilineutraaliutta tukeviin kehittämistoimiin, varmistetaan, että alakohtaa hyödyntävät tulevat pääsemään valtiontukisuntaviivojen edellytyksen mukaisesti huomattavasti alle vertailuarvon. 

Ympäristövaliokunnan lausunto.

Ympäristövaliokunta on lausunnossaan YmVL 17/2022 vpHE 36/2022 vp) arvioinut erityisesti tuen merkitystä hiilivuotoriskin torjunnan kannalta ja tuen ympäristöllistä vaikuttavuutta.  

Talousvaliokunta yhtyy ympäristövaliokunnan arvioon siitä, että hiilivuodon riski kasvaa päästöoikeuden hinnan noustessa. Päästöoikeuden hinta on noussut vuoden 2021 aikana lähes 50 % lisäten sähkön tuotantokustannuksia vastaavasti. Hallituksen esityksessä viitataan valtioneuvoston teettämään Hiilitullimekanismit ja niiden taloudelliset vaikutukset EU:ssa ja Suomessa -selvitykseen, jonka mukaan viitteitä hiilivuodon toteutumisesta on nähtävissä EU:ssa jo aiemmilla päästökauppakausilla.  

Talousvaliokunta viittaa myös ympäristövaliokunnan arvioon siitä, että tuen täsmällisiä vaikutuksia on vaikea erottaa muista yritysten kilpailukykyyn vaikuttavista tekijöistä, joita päästökaupasta johtuvien lisäkustannusten ohella ovat useat muut laajavaikutteiset tekijät, kuten valuuttakurssit, maantieteellinen sijainti, työvoimakustannukset, verotus ja muut tuet. Talousvaliokunta kiinnittää ympäristövaliokunnan tavoin huomiota myös niihin epävarmuuksiin, jotka liittyvät siihen, kannustaako nyt ehdotettu tuki aidosti päästövähennyksiin ja lisäisiin toimiin. Tämä korostaa myös jatkossa järjestelmän vaikutusten arvioinnin tarpeellisuutta. 

Ympäristövaliokunta on lausunnossaan arvioinut myös sähköistämistuen suhdetta muihin valtiontukiin. Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan tuen myöntämistä koskevat säännöt noudattavat tarkasti komission päästökaupan valtiontukisuuntaviivoja. Valtiontukisuuntaviivoissa kumulaatiota on rajattu siten, ettei samoihin kustannuksiin, joihin sähköistämistuki kohdistuu, saa kohdistua muita valtiontukia. Päästökaupan valtiontukisuuntaviivojen mukaan myönnettävä tuki voi kumuloitua muun valtiontuen kanssa, jos ne liittyvät erilaisiin kustannuksiin. Lakiesityksen 14 §:n 2 momentin mukaan sähköistämistuen käytön tulee kohdistua toiminnanharjoittajan kehittämistoimista syntyviin kustannuksiin, joihin ei kohdistu valtiontuiksi katsottavia tukia. Talousvaliokunta yhtyy ympäristövaliokunnan arvioon tarpeesta varmistaa sähköistämistuen suhde muihin valtiontukiin ja korostaa asiaa koskevan ohjeistuksen tarvetta sekä asian varmistamista tukien hakemisen ja niitä koskevan päätöksenteon yhteydessä.  

Kokoavia huomioita

Päästökauppajärjestelmän kokonaisuudella ja päästöoikeuksien hinnalla on merkittäviä vaikutuksia Suomen monilta osin sähköintensiivisen vientiteollisuuden kilpailuasemaan. Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan sähköistämistuen valmistelun yhteydessä on saatu vahva indikaatio siitä, että huomattava osa jäsenvaltioista valmistelee suuntaviivojen mukaisen tukiohjelman käyttöönottoa. Tasavertaisten kilpailuedellytysten näkökulmasta tuen käyttöönottoa voidaan sen vuoksi pitää perusteltuna myös Suomessa: vaikka yritystukiin yleisesti liittyykin markkinoita vääristäviä vaikutuksia, nyt tarkasteltavilla kansainvälillä markkinoilla kilpailu on jo lähtökohdiltaan vääristynyt, ja edellä kuvattu hiilivuodon riski on olemassa. Tuki pyrkii tarjoamaan yhdistelmän kustannusten kompensaatiosta ja kannustimista päästöjen vähentämiseen tilanteessa, jossa kansainvälisillä markkinoilla toimivilla kolmansista maista tulevilla kilpailijoilla ei ole vastaavia ilmastotavoitteista tai sääntely-ympäristöstä johtua kustannuksia. Talousvaliokunta muistuttaa edelleen siitä, että päästökauppajärjestelmä on laaja säätelykokonaisuus, jonka tulevaan toimivuuteen erityisesti EU:n ilmastopaketin lukuisat säädösehdotukset ja niissä saavutettavat ratkaisut vaikuttavat. 

Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa sähköistämistukea on pidetty vallitsevissa kilpailuolosuhteissa varsin laajasti perusteltuna. Samalla ehdotettuun järjestelmään on kohdistunut myös — osin hyvin erisuuntaisia — kriittisiä arvioita. Toisaalta ehdotusta on kritisoitu tuki-intensiteetin mataluuden ja soveltamisalan rajoitusten perusteella. Toisaalta ehdotuksen vaikutusarviointia on pidetty puutteellisena ja tuen yhteiskunnallisia hyötyjä epävarmoina. Talousvaliokunta pitää keskeisenä, että järjestelmä tosiasiallisesti kannustaisi energiapanosten tuottavuutta lisääviin toimiin ja edistäisi sähköistymiskehitystä, mukaan lukien vetytalouden mahdollisuuksia. Samoin on keskeistä, että tukijärjestelmän toimivuutta, riittävyyttä ja vaikuttavuutta jatkossa arvioidaan. 

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

4 §. Tuen myöntämisen edellytykset.

Talousvaliokunta esittää pykälän 1 momentin 2 kohtaan lisättäväksi uutta b alakohtaa tuen myöntämisen vaihtoehtoisesta lisäehdosta, jonka mukaan tukea voidaan myöntää myös, jos toiminnanharjoittajan kasvihuonekaasupäästöt ovat merkittävästi alle komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/447 tarkoitetun maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten sovellettavan vertailuarvon. Hallituksen esityksen mukaisesta edellytyksestä, jonka mukaan toiminnanharjoittajan tulee kattaa vähintään 30 prosenttia yhteenlasketusta sähkönkulutuksestaan hiilettömistä lähteistä tuotetulla sähköllä, tulee vaihtoehtoinen alakohta a.  

Vaihtoehtoisen b-alakohdan soveltamisen rajaaminen pelkästään vertailuarvon alle jääviin laitoksiin yhdistettynä kansallisesti asetettuun vaatimukseen, että tukea saavien tulee käyttää vähintään 50 % myönnetystä tuesta hiilineutraaliutta tukeviin kehittämistoimiin, varmistaisi, että alakohtaa hyödyntävät tulevat pääsemään valtiontukisuntaviivojen edellytyksen mukaisesti huomattavasti alle vertailuarvon. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Talousvaliokunnan päätösehdotus:

 Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 36/2022 vp sisältyvän lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 

Valiokunnan muutosehdotukset

Laki energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 luku 
Yleiset säädökset 
1 § 
Lain tavoite ja soveltamisala 
Tässä laissa säädetään tuesta, joka korvaa päästökaupasta aiheutuvia välillisiä kustannuksia lain soveltamisalaan kuuluville toiminnanharjoittajille, jotka ovat alttiita merkittävälle hiilivuodon riskille. Lain tavoite on ohjata toiminnanharjoittajia kehittämään teollista tuotantoaan hiilineutraalimmaksi. 
Tätä lakia sovelletaan liitteessä 1 mainittuihin toimialoihin. 
2 § 
Suhde muuhun lainsäädäntöön 
Tämän lain nojalla maksettavaa tukea ei pidetä valtionavustuslaissa (688/2001) tarkoitettuna valtionavustuksena. 
3 § 
Määritelmät 
Tässä laissa tarkoitetaan: 
1) toiminnanharjoittajalla luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on tosiasiallinen määräysvalta tukeen oikeutetun laitoksen toiminnasta ja tämän lain mukaisesti myönnetyn tuen käytöstä; 
2) laitoksella toiminnanharjoittajan määräysvallassa olevaa kiinteää, Suomessa sijaitsevaa, toiminnallista kokonaisuutta, joka toimii lain liitteessä 1 mainitulla toimialalla ja jonka tietojen perusteella tukea haetaan; 
3) tarkasteluvuodella kalenterivuotta, jonka tietojen perusteella tukea haetaan; 
4) hiilidioksidin päästökertoimella fossiilisista polttoaineista tuotetun sähkön hiilidioksidi-intensiteetin painotettua keskiarvoa maantieteellisellä alueella, joka ilmaistaan tonneina hiilidioksidia megawattituntia kohti (tCO2/MWh); 
5) toteutuneella tuotoksella laitoksen tukeen oikeutettua toteutunutta tuotantoa tarkasteluvuonna ilmaistuna tonneina vuodessa; 
6) toteutuneella sähkönkulutuksella laitoksen tukeen oikeutettua toteutunutta sähkönkulutusta tarkasteluvuonna megawattitunteina ilmaistuna; 
7) kehittämistoimella toiminnanharjoittajalle suoria kustannuksia aiheuttavaa investointia tai muuta toimenpidettä, jonka avulla toiminnanharjoittaja kehittää tuotantoaan hiilineutraalimmaksi. 
4 § 
Tuen myöntämisen edellytykset 
Tukea voidaan myöntää, jos: 
1) toiminnanharjoittaja on tehnyt energiatehokkuuslain (1429/2014) 2 luvun mukaisen energiakatselmuksen, tai se on vapautettu energiakatselmuksen tekemisestä mainitun lain 7 §:n nojalla; ja 
2)Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi  niiden laitosten osalta, joiden tietojen perusteella tukea haetaan, Muutosehdotus päättyy
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi a) toiminnanharjoittaja kattaa vähintään 30 prosenttia yhteenlasketusta sähkönkulutuksestaan hiilettömistä lähteistä tuotetulla sähköllä; tai Muutosehdotus päättyy
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi b) toiminnanharjoittajan kasvihuonekaasupäästöt ovat merkittävästi alle komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/447 tarkoitetun maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten sovellettavan vertailuarvon. Muutosehdotus päättyy
 
Muun kuin energiatehokkuuslain 3 §:n 6 kohdassa tarkoitetun suuren yrityksen tulee täyttää tämän pykälän 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu velvoite viimeistään tuen myöntämistä seuraavana vuonna tukea ensimmäisen kerran haettaessa. 
Tukea ei myönnetä, jos laitos, jonka tietojen perusteella tukea haetaan, lopettaa toimintansa ennen tuen myöntämistä. Laitoksen katsotaan lopettaneen toimintansa, jos: 
1) toiminnan uudelleen aloittaminen ei ole teknisesti mahdollista; taikka 
2) toiminnanharjoittaja ei voi osoittaa, että laitos aloittaa toimintansa uudelleen kuuden kuukauden kuluessa toiminnan lopettamisesta. 
Tukea ei myönnetä vaikeuksissa olevalle yritykselle, sellaisena kuin se määritellään valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen annettujen komission suuntaviivojen (2014/C 249/1) 20 kohdassa. 
5 § 
Viranomaistehtävät  
Energiavirasto valvoo tämän lain noudattamista ja vastaa tässä laissa säädetyistä viranomaistehtävistä. 
2 luku  
Tuen määrä 
6 § 
Tuen määräytymisvuodet 
Tukea myönnetään toiminnanharjoittajalle tarkasteluvuosien 2021-2025 tietojen perusteella. 
7 § 
Tuen enimmäismäärä 
Vuosittain haetun tuen kokonaismäärän ollessa 150 miljoonaa euroa tai sen alle tuen osuus tukikelpoisista kustannuksista (tuki-intensiteetti) on25 prosenttia. 
Jos vuosittain haetun tuen kokonaismäärä, kun tuki-intensiteetti on 25 prosenttia, ylittää 150 miljoonaa euroa, määrittää Energiavirasto sovellettavan tuki-intensiteetin siten, että myönnettävän tuen kokonaismäärä ei kyseisenä vuonna ylitä 150 miljoonaa euroa. 
8 § 
Päästöoikeuksien termiinihinnan määrittäminen 
Energiavirasto määrittelee vuosittain tuen määrän laskennassa käytettävän Euroopan unionin päästöoikeuksien termiinihinnan, jolla tarkoitetaan Euroopan unionin päästöoikeuden joulukuussa erääntyvän yhden vuoden johdannaissopimuksen päivittäisten päätöshintojen keskiarvoa euroina kaupankäyntivolyymiltaan merkittävässä Euroopan talousalueella toimivassa päästökauppapörssissä tarkasteluvuotta edeltävänä kalenterivuonna. 
9 § 
Tuen määrän laskeminen sovellettaessa sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvoa 
Kun laitoksessa valmistettaville tuotteille on käytettävissä sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvo, vuosittaisen tuen määrä lasketaan kertomalla keskenään: 
1) tuki-intensiteetti; 
2) hiilidioksidin päästökerroin, jonka arvo on 0,58; 
3) Euroopan unionin päästöoikeuksien termiinihinta; 
4) sovellettava sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvo; ja 
5) toteutunut tuotos. 
Sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvolla tarkoitetaan tuotekohtaista sähkönkulutusta megawattitunteina tuotostonnia kohti liitteen 2 mukaisesti. Sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvot laskevat vuosittain tarkasteluvuodesta 2022 alkaen liitteessä 2 ilmoitetusti. 
Kun laitoksessa valmistettaville tuotteille on komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2019/331 (jäljempänä komission ilmaisjakoasetus) vahvistettu sähkön ja polttoaineen vaihdettavuus, sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvo määritetään liitteen 3 mukaisesti. Määritetyt sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvot laskevat vuosittain tarkasteluvuodesta 2022 alkaen 1,09 prosenttia. 
Energiavirasto vastaa tuen määrän laskennasta. 
Tarkempia säännöksiä tuen määrän laskemisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella. 
10 § 
Tuen määrän laskeminen sovellettaessa toissijaista sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvoa 
Kun laitoksessa valmistettaville tuotteille ei ole käytettävissä sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvoa, vuosittaisen tuen määrä lasketaan kertomalla keskenään: 
1) tuki-intensiteetti; 
2) hiilidioksidin päästökerroin, jonka arvo on 0.58; 
3) Euroopan unionin päästöoikeuksien termiinihinta; 
4) toissijainen sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvo; ja 
5) toteutunut sähkönkulutus. 
Toissijaisella sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvolla tarkoitetaan prosenttiosuutta toteutuneesta sähkönkulutuksesta. Prosenttiosuus on 80 ja se laskee vuosittain 1,09 prosentilla tarkasteluvuodesta 2022 alkaen. 
Energiavirasto vastaa tuen määrän laskennasta. 
Tarkempia säännöksiä tuen määrän laskemisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella. 
3 luku  
Tuen hakeminen ja käyttö 
11 § 
Tuen hakeminen  
Tukea haetaan toimittamalla hakemus Energiavirastolle. Hakemusten toimittamista varten Energiavirasto ylläpitää sähköistä asiointijärjestelmää.  
Tarkempia säännöksiä tukihakemuksen toimittamisen tavasta, määräajasta ja sisällöstä annetaan valtioneuvoston asetuksella. 
12 § 
Tuen myöntäminen 
Energiaviraston tulee ennen tuen myöntämistä tarkastaa toiminnanharjoittajan 11 §:n mukaisessa hakemuksessa ilmoittamien tietojen kattavuus, luotettavuus, uskottavuus ja tarkkuus. 
Energiavirasto myöntää tuen, jos hakemuksessa on osoitettu, että tässä laissa säädetyt edellytykset täyttyvät ja hyväksymiselle ei ole tässä laissa säädettyä estettä. 
Tarkempia säännöksiä tuen myöntämistä koskevasta päätöksestä annetaan valtioneuvoston asetuksella. 
13 § 
Tuen maksaminen  
Energiavirasto maksaa tuen 12 §:n päätöksen mukaisesti viimeistään sen kalenterivuoden loppuun mennessä, jona tukea on haettu. 
Tukea ei makseta, jos Euroopan Unionin komissio on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/1589 mukaisesti keskeyttänyt tukea hakeneen toiminnanharjoittajan osalta tuen maksamisen. 
14 § 
Tuen käyttö 
Toiminnanharjoittajan tulee käyttää 12 §:n mukaisesti myönnetystä tuesta vähintään 50 prosenttia yhteen tai useampaan kehittämistoimeen, jolla edistetään 1 §:n mukaisten tavoitteiden toteutumista Suomessa. Tuki tulee käyttää viimeistään 31.12.2028. 
Tuen käytön tulee kohdistua toiminnanharjoittajan kehittämistoimista syntyviin kustannuksiin, joihin ei kohdistu valtiontuiksi katsottavia tukia. 
Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa Energiavirastolle hyväksyttäväksi suunnitelma myönnetyn tuen käytöstä. 
Toiminnanharjoittajan tulee tukikauden päätyttyä toimittaa Energiavirastolle tiedot tuen käytöstä. 
Tarkempia säännöksiä kehittämistoimista, niiden edellytyksistä ja hyväksyttävistä kustannuksista sekä kehittämistoimia ja niiden kustannuksia koskevien tietojen toimittamisesta ja käsittelystä annetaan valtioneuvoston asetuksella. 
4 luku  
Valvonta 
15 § 
Tiedonsaantioikeus  
Energiavirastolla on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä tämän lain säännösten noudattamisen valvontaa varten välttämättömät tiedot toiminnanharjoittajalta, sähkön tuottajalta, joka toimittaa sähköä toiminnanharjoittajalle, sekä verkonhaltijalta. 
Energiavirastolla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada viranomaisilta tämän lain säännösten noudattamisen valvontaa varten välttämättömät tiedot: 
1) toiminnanharjoittajan sähkönkulutuksesta, tuotannosta ja tuen käytöstä; 
2) toiminnanharjoittajan saamista investointituista ja muista valtiontuista; sekä 
3) toiminnanharjoittajaa koskevista muista kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista seikoista, joilla on olennaista merkitystä tässä laissa tarkoitetun tuen myöntämisen, tuen määräytymisen, maksamisen, tuensaajaan kohdistuvien ehtojen tai takaisinperinnän kannalta. 
16 § 
Tietojen luovuttaminen 
Energiavirastolla on, milloin se on välttämätöntä, salassapitosäännösten estämättä oikeus luovuttaa tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä hoitaessaan saamiaan tietoja työ- ja elinkeinoministeriölle sekä toimivaltaiselle Euroopan unionin toimielimelle tai unionin muulle elimelle, jos Euroopan unionin lainsäädännössä tai muussa Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa liittyvässä velvoitteessa sitä edellytetään. 
17 § 
Viranomaisen tarkastusoikeus  
Energiavirastolla on oikeus päästä toiminnanharjoittajan hallinnassa oleviin laitoksiin, tiloihin ja alueille, jos se on tässä laissa tarkoitetun valvonnan kannalta välttämätöntä, sekä tehdä siellä tarkastuksia ja ryhtyä muihin valvonnan edellyttämiin toimenpiteisiin. Pysyväisluonteiseen asumiseen tarkoitettuihin tiloihin valvontatoimenpiteet voidaan kuitenkin ulottaa vain, jos on syytä epäillä, että on tehty rikoslain (39/1889) 16 luvun 8 §:ssä taikka 29 luvun 5 tai 6 §:ssä tarkoitettu rikos, ja tarkastus on välttämätön tarkastuksen kohteena olevien seikkojen selvittämiseksi. 
Energiavirastolla on tarkastusta suorittaessaan oikeus ottaa toiminnanharjoittajan, sähkön tuottajan ja verkonhaltijan asiakirjat ja muuta aineistoa haltuunsa, jos se on tarkastuksen tavoitteiden toteuttamisen kannalta välttämätöntä. Aineisto tulee palauttaa viipymättä, kun tarkastuksen suorittaminen ei enää edellytä aineiston hallussapitoa. 
18 § 
Rikkomuksen tai laiminlyönnin oikaiseminen 
Energiavirasto voi määrätä sen, joka rikkoo tätä lakia, täyttämään velvollisuutensa. 
Energiavirasto voi tehostaa tämän lain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla taikka teettämis- tai keskeyttämisuhalla. 
19 § 
Virka-apu 
Poliisin velvollisuudesta antaa virka-apua säädetään poliisilain (872/2011) 9 luvun 1 §:ssä. Tulliviranomaiset ovat toimialallaan tarvittaessa velvollisia antamaan virka-apua tämän lain sekä valtiontukisääntöjen noudattamisen valvomiseksi. 
20 § 
Viittaus rikoslakiin 
Rangaistus väärän todistuksen antamisesta viranomaiselle säädetään rikoslain 16 luvun 8 §:ssä ja rangaistus avustuspetoksesta rikoslain 29 luvun 5 ja 6 §:ssä. 
5 luku  
Tuen palauttaminen ja takaisinperintä 
21 § 
Palauttaminen  
Toiminnanharjoittajan tulee viipymättä palauttaa virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti saamansa tässä laissa tarkoitettu tuki tai sen osa. Jos palautettava määrä on enintään 100 euroa, se saadaan jättää palauttamatta. 
22 § 
Takaisinperintä 
Energiaviraston on päätöksellään määrättävä jo maksettu tässä laissa tarkoitettu tuki tai sen osa perittäväksi takaisin, jos toiminnanharjoittaja on jättänyt palauttamatta sellaisen tässä laissa tarkoitetun tuen tai sen osan, joka 21 §:n mukaan on palautettava. 
Energiavirasto voi määrätä maksetun tuen osan perittäväksi takaisin, jos toiminnanharjoittaja on menetellyt 14 §:n vastaisesti. 
Takaisinperintään sovelletaan lisäksi, mitä valtionavustuslain 21 §:n 3 kohdassa säädetään valtionavustuksen perimisestä takaisin. 
23 § 
Korko ja viivästyskorko 
Palautettavalle ja takaisinperittävälle määrälle maksettavaan korkoon ja viivästyskorkoon sovelletaan, mitä valtionavustuslain 24 §:ssä säädetään palautettavalle ja takaisin perittävälle valtionavustuksen määrälle maksettavasta korosta ja 25 §:ssä viivästyskorosta. 
24 § 
Takaisinperinnän ja palauttamisen määräaika sekä vanhentumisaika 
Energiaviraston on tehtävä tuen takaisinperintää koskeva päätös viipymättä sen jälkeen, kun Energiaviraston tietoon on tullut 22 §:ssä tarkoitettu seikka. 
Tuen taikka sille maksettavan koron tai viivästyskoron takaisinperintään ei saa enää ryhtyä, kun kymmenen vuotta on kulunut kyseisen tuen myöntämisestä. Vastaavasti velvollisuus tuen palauttamiseen 21 §:n nojalla raukeaa, kun kymmenen vuotta on kulunut kyseisen tuen myöntämisestä. 
25 § 
Kuittaus 
Energiavirasto voi päättää, että 21 §:n mukaisesti palautettava tai 22 §:n mukaisesti takaisin perittävä määrä kuitataan Energiaviraston myöntämästä tuesta. Toiminnanharjoittajaa kuullaan hallintolain (434/2003) 34 §:n mukaisesti ennen päätöksen tekemistä. 
Palautettavan tai takaisin perittävän määrän kuittauspäivä on päivä, jona päätös on tehty. Palautuskorko sekä viivästysseuraamukset lasketaan kuittauspäivään. 
Muilta osin menettelyssä noudatetaan hallintolakia. 
6 luku  
Erinäiset säännökset 
26 § 
Oikaisuvaatimus ja muutoksenhaku 
Edellä 12 §:ssä, 14 §:ssä, 22 §:ssä ja 25 §:ssä tarkoitettuun päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa. 
Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019). 
27 § 
Päätöksen täytäntöönpano 
Edellä 12 §:ssä, 14 §:ssä ja 25 §:ssä tarkoitettu päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakutuomioistuin toisin määrää. 
Edellä 18 §:n 1 momentissa ja 22 §:ssä tarkoitettua päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei muutoksenhakutuomioistuin toisin määrää. 
28 § 
Maksut  
Tämän lain mukaisten Energiaviraston suoritteiden maksullisuuden ja suoritteista perittävien maksujen suuruuden yleisistä perusteista sekä maksujen muista perusteista säädetään valtion maksuperustelaissa (150/1992). 
Tämän lain mukaiset maksut ja kustannukset saadaan periä ilman tuomiota tai päätöstä noudattaen verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annettua lakia (706/2007). 
29 § 
Tietojen säilyttäminen 
Toiminnanharjoittaja on velvollinen säilyttämään tukeen liittyvän aineiston kymmenen vuotta tuen myöntämisajankohdasta. 
Energiavirasto on velvollinen pitämään tuen myöntämisen kaikista toimenpiteistä yksityiskohtaista kirjanpitoa. Kirjanpidon on sisällettävä kaikki tarvittavat tiedot sen osoittamiseksi, että tukikelpoisia kustannuksia ja tuen sallittua enimmäisintensiteettiä koskevia ehtoja on noudatettu. Tiedot on säilytettävä kymmenen vuoden ajan tuen myöntämisajankohdasta ja ne on toimitettava Euroopan komissiolle pyynnöstä. 
30 § 
Voimaantulo 
Tämä laki tulee voimaan xx päivänä xx kuuta 2022. 
Tätä lakia sovelletaan kehittämistoimiin, joista aiheutuu toiminnanharjoittajalle kustannuksia lain voimaantulon jälkeen. Myönnetty tuki tulee 14 §:n mukaisesti kohdistaa kustannuksiin, jotka ovat muodostuneet lain voimaantulon jälkeen. 
Tällä lailla kumotaan päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta annettu laki (138/2017). 
 Lakiehdotus päättyy 

Tukeen oikeutetut merkittävälle hiilivuodon riskille alttiit toimialat ja toimialan osat

NACE -koodi 
Toimialan nimike 
14.11  
Nahkavaatteiden valmistus 
24.42 
Alumiinin valmistus 
20.13 
Muiden epäorgaanisten peruskemikaalien valmistus 
24.43 
Lyijyn, sinkin ja tinan tuotanto 
24.10 
Raudan, teräksen ja rautaseosten valmistus 
17.12 
Paperin, kartongin ja pahvin valmistus 
17.11 
Massan valmistus 
19.20 
Jalostettujen öljytuotteiden valmistus 
24.44 
Kuparin tuotanto 
24.45 
Muiden värimetallien tuotanto 
20.16.40.15  
Polyetyleeniglykolit ja muut polyeetterialkoholit alkumuodossa 
24.51  
Raudan valu 
23.14.12.10  
Lasikuitumatot  
23.14.12.30  
Lasikuituohutlevyt 
20.11.11.50  
Vety 
20.11.12.90  
Epäorgaaniset epämetallien happiyhdisteet  

Sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvot tietyille tuotteille, jotka kuuluvat liitteessä 1 esitettyihin NACE-koodeihin

NA-CE4 
Vertailutuote 
Vertailu-arvo vuonna 2021 
Vertailu- yksikkö 
Tuotanto-yksikkö 
Vuotui-nen vähennysaste [%] 
Tuote-määritelmä 
Vertailutuotteen kattamat prosessit 
Prodcom-koodi 
Kuvaus 
17.11 
Kemiallinen  
puumassa 
0,904 
MWh/t 90 % sdt 
Tonni kemiallista puumassaa 
1,09 
Puusta kemiallisesti valmistettu liukosellu 
Kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti kemiallisen puumassan valmistukseen, mukaan lukien 
kuivaus, pesu, lajittelu ja valkaisu 
17.11.11.00 
Puusta kemiallisesti valmistettu liukosellu 
17.11 
Kemiallinen  
puumassa 
0,329 
MWh/t 90 % sdt 
Tonni kemiallista puumassaa 
1,09 
Puusta valmistettu sooda- tai 
sulfaattisellu, muu kuin liukosellu 
17.11.12.00 
Puusta valmistettu sooda tai 
sulfaattisellu muu kuin liukosellu 
17.11 
Kemiallinen  
puumassa 
0,443 
MWh/t 90 % sdt 
Tonni kemiallista puumassaa 
1,09 
Puusta valmistettu sulfiittisellu, muu kuin liukosellu 
17.11.13.00 
Puusta valmistettu sulfiittisellu, muu kuin liukosellu 
17.11 
Puoli-  
kemiallinen  
puumassa 
0,443 
MWh/t 90 % sdt 
Tonni  
puolikemiallista  
puumassaa 
1,09 
Puolikemiallinen 
puumassa 
17.11.14.00 
Mekaaninen puumassa; puolikemiallinen puumassa; muusta kuituisesta 
selluloosa-aineesta kuin puusta 
valmistettu massa 
17.11 
Mekaaninen massa 
Fall back –menetelmä 
1,09 
Mekaaninen massa 
Kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti mekaanisen massan valmistukseen, mukaan lukien puun käsittely, 
hiertäminen, pesu, valkaisu, lämmön 
talteenotto 
 
 
17.11 
Keräyspaperisellu 
0,260 
MWh/t 90 % sdt 
Tonni keräyspaperisellua 
1,09 
Keräyspaperisellu 
Kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti keräyspaperin valmistukseen, mukaan lukien sakeuttaminen, dispergointi ja valkaisu 
 
 
17.11 
Siistattu keräyspaperisellu 
0,390 
MWh/t 90 % sdt 
Tonni siistattua keräyspaperisellua 
1,09 
Siistattu  
keräyspaperisellu 
 
 
17.12 
Sanomalehti-  
paperi 
0,801 
MWh/ 
tuotostonni 
Tonni  
sanomalehtipaperia 
1,09 
Sanoma- 
lehtipaperi 
Kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti paperin valmistukseen, mukaan lukien hiertäminen, puristaminen ja lämpökuivaus 
17.12.11.00 
Sanomalehtipaperi 
17.12 
Päällystämätön hienopaperi 
0,645 
MWh/tuotos- tonni 
Tonni päällystämätöntä hienopaperia 
1,09 
Päällystämätön  
hienopaperi 
17.12.12.00 
17.12.13.00 
17.12.14.10 
17.12.14.35 
17.12.14.39 
17.12.14.50 
17.12.14.70 
Päällystämätön  
hienopaperi 
17.12 
Päällystetty hienopaperi 
0,538 
MWh/tuotos- tonni 
Tonni päällystettyä hienopaperia 
1,09 
Päällystetty hienopaperi 
17.12.73.36 
17.12.73.60 
17.12.73.75 
17.12.73.79 
17.12.76.00 
Päällystetty hienopaperi 
17.12 
Pehmopaperi 
0,925 
MWh/tuotos- tonni 
Tonni pehmopaperia 
1,09 
Pehmopaperi 
17.12.20.30 
17.12.20.55 
17.12.20.57 
17.12.20.90 
Pehmopaperi 
17.12 
Testlaineri ja 
aallotuspaperi (fluting) 
0,260 
MWh/tuotos- 
tonni 
Tonni paperia 
1,09 
Testlaineri ja 
aallotuspaperi (fluting) 
17.12.33.00 
17.12.34.00 
17.12.35.20 
17.12.35.40 
Testlaineri ja 
aallotuspaperi  
(fluting) 
17.12 
Päällystä- mätön kartonki 
0,268 
MWh/tuotos- tonni 
Tonni kartonkia 
1,09 
Päällystämätön kartonki 
17.12.31.00 
17.12.32.00 
17.12.42.60 
17.12.42.80 
17.12.51.10 
17.12.59.10 
Päällystämätön kartonki 
17.12 
Päällystetty kartonki 
0,403 
MWh/tuotos- tonni 
Tonni kartonkia 
1,09 
Päällystetty kartonki 
17.12.75.00 
17.12.77.55 
17.12.77.59 
17.12.78.20 
17.12.78.50 
17.12.79.53 
17.12.79.55 
Päällystetty kartonki 
20.13 
Rikkihappo 
0,056 
MWh/tuotostonni 
Tonni rikkihappoa 
1,09 
Rikkihappo; savuava rikkihappo (oleum) 
Kaikki rikkihapon tuotantoon suoraan tai välillisesti liittyvät prosessit 
20.13.24.34 
Rikkihappo; savuava rikkihappo (oleum) 
20.13 
Kloori 
1,846 
MWh/tuotos- tonni 
Tonni klooria 
1,09 
Kloori 
Kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti elektrolyysiyksikköön, myös apulaitteet 
20.13.21.11 
Kloori 
20.13 
Pii 
11,87 
MWh/tuotos- tonni 
Tonni piitä 
1,09 
Pii. Muu kuin pii, jossa on vähintään 99,99 painoprosenttia piitä 
Kaikki piin 
tuotantoon suoraan tai välillisesti liittyvät prosessit 
20.13.21.70 
Pii. Muu kuin pii, jossa on vähintään 99,99 painoprosenttia piitä 
20.13 
Pii 
60 
MWh/tuotos- 
tonni 
Tonni piitä 
1,09 
Pii, jossa on vähintään 99,99 painoprosenttia piitä 
Kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti uuniin, myös apulaitteet 
20.13.21.60 
Pii, jossa on vähintään 99,99 painoprosenttia piitä 
20.13 
Piikarbidi 
6,2 
MWh/tuotos- tonni 
Tonni piikarbidia 
1,09 
Pii. Piikarbidit, myös kemiallisesti määrittelemättömät 
Kaikki piikarbidin tuotantoon suoraan tai välillisesti liittyvät prosessit 
20.13.64.10 
Pii. Piikarbidit, myös kemiallisesti määrittelemättömät 
24.10 
Happi-  
puhallusteräs 
0,03385 
MWh/tuotos- tonni 
Tonni raakaterästä (valettu) 
0,60 
Raakateräs: seostamatonta terästä, muu kuin 
sähkömasuunissa valmistettu 
Sekundaarinen metallurgia, tulenkestävien aineiden esilämmitys, liitännäistoiminnot ja valulaitokset raakaterästuotteiden leikkaamiseen asti 
24.10.T1.22 
Raakateräs: seostamatonta terästä, muu kuin 
sähkömasuunissa valmistettu 
24.10 
Raakateräs: seosterästä, muuta kuin ruostumatonta terästä, muu kuin sähkömasuunissa valmistettu 
24.10.T1.32 
Raakateräs: seosterästä, muuta kuin ruostumatonta terästä, muu kuin sähkömasuunissa valmistettu 
24.10 
Raakateräs: ruostumatonta ja lämmönkestävää terästä, muu kuin sähkömasuunissa valmistettu 
24.10.T1.42 
Raakateräs: ruostumatonta ja lämmönkestävää terästä, muu kuin sähkömasuunissa valmistettu 
24.10 
Ferromangaani 
2,2 
MWh/tuotos- tonni 
Ferromangaani, jossa on enemmän 
kuin 2 paino- 
prosenttia hiiltä 
2,03 
Ferromangaani, jossa on enemmän kuin 2 painoprosenttia hiiltä ja jonka rakeiden 
koko on enintään 
5 mm ja mangaanipitoisuus suurempi kuin 65 
painoprosenttia 
 
24.10.12.10 
Ferromangaani, jossa on enemmän kuin 2 painoprosenttia hiiltä ja jonka rakeiden 
koko on enintään 
5 mm ja mangaani- pitoisuus suurempi kuin 65 
painoprosenttia 
24.10 
Ferromangaani, jossa on enemmän 
kuin 2 paino- prosenttia hiiltä 
Muu ferromangaani, jossa on enemmän kuin 2 paino- prosenttia hiiltä (pois lukien ferromangaani, jonka rakeiden koko on enintään 5 mm ja mangaanipitoisuus suurempi kuin 65 painoprosenttia) 
 
24.10.12.20 
Muu ferromangaani, jossa on enemmän kuin 2 paino- prosenttia hiiltä (pois lukien ferromangaani, jonka rakeiden koko on enintään 5 mm ja mangaanipitoisuus suurempi kuin 65 painoprosenttia) 
24.10 
Ferromangaani 
1,4 
MWh/tuotos- tonni 
Ferromangaani, jossa on 
enintään 2 
painoprosenttia hiiltä 
1,09 
Muu ferromangaani, jossa on enintään 2 painoprosenttia hiiltä 
 
24.10.12.25 
Muu ferromangaani, jossa on enintään 2 painoprosenttia hiiltä 
24.10 
Ferropii 
8,54 
MWh/tuotos- tonni 
Ferropii, jossa on enemmän kuin 55 paino- prosenttia piitä 
1,09 
Ferropii, jossa on enemmän kuin 55 painoprosenttia piitä 
 
24.10.12.35 
Ferropii, jossa on enemmän kuin 55 painoprosenttia piitä 
24.10 
Ferropii 
Fall back -menetelmä 
1,09 
 
 
24.10.12.36 
Ferropii, jossa on enintään 55 
painoprosenttia piitä ja vähintään 4 painoprosenttia mutta enintään 10 
painoprosenttia magnesiumia 
24.10 
Ferronikkeli 
9,28 
MWh/tuotos- tonni 
Ferronikkeli 
1,09 
Ferronikkeli 
 
24.10.12.40 
Ferronikkeli 
24.10 
Ferropii- mangaani 
3,419 
MWh/tuotos- tonni 
Ferropii- mangaani 
1,12 
Ferropiimangaani 
 
24.10.12.45 
Ferropiimangaani 
24.42 
Primaari- alumiini 
13,90 
MWh/tuotos- tonni 
Muokkaamaton alumiini, seostamaton 
0,25 
Muokkaamaton seostamaton alumiini  
elektrolyysistä 
Muokkaamaton seostamaton alumiini elektrolyysistä, mukaan lukien tuotannonohjaus- yksiköt, liitännäisprosessit ja valulaitos. Mukaan lukien myös anodilaitos (prebake). Jos anodit hankitaan erillisestä laitoksesta EU:ssa, tälle laitokselle ei pidä maksaa korvausta. Jos anodit tuotetaan EU:n ulkopuolella, voidaan tehdä oikaisu. 
24.42.11.30 
Muokkaamaton alumiini, seostamaton (pois lukien jauheet ja suomut) 
24.42.11.53 
Muokkaamaton alumiini, seos, malmista valmistettu (pois lukien alumiinijauheet 
ja -suomut) 
24.42.11.54 
Muokkaamaton alumiini, seostettu (pois lukien alumiinijauheet 
ja -suomut) 
24.42 
Alumiini- oksidi (jalostus) 
0,20 
MWh/tuotos- tonni 
alumiinioksidi 
1,11 
 
Kaikki alumiinioksidin tuotantoon suoraan tai välillisesti liittyvät prosessit 
24.42.12.00 
Alumiinioksidi (ei kuitenkaan keinotekoinen korundi) 
24.43 
Sinkki- 
elektrolyysi 
3,994 
MWh/tuotos- tonni 
sinkki 
0,01 
Primaarisinkki 
Kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti sinkkielektrolyysiyksikköön, mukaan lukien apulaitteet 
24.43.12.30 
Muokkaamaton sinkki, seostamaton (pois lukien sinkkipöly, -jauheet ja -suomut) 
24.43.12.50 
Muokkaamaton sinkki, seokset (pois lukien 
sinkkipöly, -jauheet ja -suomut) 
24. 
44 
Puhdistettu  
kupari, seostamaton 
0,31 
MWh/tuotos- tonni 
Kuparikatodit 
1,09 
Kuparikatodit 
Kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti elektrolyyttiseen puhdistukseen, mukaan lukien tarvittaessa anodivalu paikalla 
24.44.13.30 
Puhdistettu kupari, muokkaamaton, seostamaton (pois luettuna valssatut, pursotetut tai taotut sintratut tuotteet)” 

Sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvojen määrittäminen tuotteille, joille on vahvistettu sähkön ja polttoaineen vaihdettavuus

Sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvo johdetaan vertailuarvoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesta tuotteen vertailuarvosta seuraavasti: 
Sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvo = Tuotteen vertailuarvo (tCO2 /t) x osuus asianmukaisista välillisistä päästöistä viiteajanjakson 20142018 aikana (%) / keskimääräinen eurooppalainen päästötasokerroin (tCO2 /MWh). 
Keskimääräisen eurooppalaisen päästötasokerroin on 0,376 tCO2 /MWh. 
Osuus asianmukaisista välillisistä päästöistä viiteajanjakson aikana määritetään seuraavasti: 
Osuus asianmukaisista välillisistä päästöistä = asianmukaiset välilliset päästöt / (suorat kokonaispäästöt + asianmukaiset välilliset päästöt) 
Asianmukaiset välilliset päästöt ja suorat kokonaispäästöt määritetään ilmaisjakoasetuksen mukaisesti. 
Helsingissä 2.6.2022 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Sanni Grahn-Laasonen kok 
 
varapuheenjohtaja 
Hanna Kosonen kesk 
 
jäsen 
Atte Harjanne vihr 
 
jäsen 
Mari Holopainen vihr 
 
jäsen 
Hannu Hoskonen kesk 
 
jäsen 
Matias Mäkynen sd 
 
jäsen 
Raimo Piirainen sd 
 
jäsen 
Sakari Puisto ps 
 
jäsen 
Minna Reijonen ps 
 
jäsen 
Janne Sankelo kok 
 
jäsen 
Veikko Vallin ps 
 
jäsen 
Johannes Yrttiaho vas 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Lauri Tenhunen