Senast publicerat 04-07-2022 09:48

Punkt i protokollet PR 48/2022 rd Plenum Tisdag 3.5.2022 kl. 14.00—17.29

14. Regeringens proposition till riksdagen med förslag till lagar om ändring av aktiebolagslagen, lagen om bostadsaktiebolag, lagen om andelslag och föreningslagen

Regeringens propositionRP 47/2022 rd
Remissdebatt
Andre vice talman Juho Eerola
:

Ärende 14 på dagordningen presenteras för remissdebatt. Talmanskonferensen föreslår att ärendet remitteras till ekonomiutskottet, som lagutskottet och miljöutskottet ska lämna utlåtande till. 

För remissdebatten reserveras högst 30 minuter. Vid behandlingen av ärendet följer riksdagen det för ärenden med tidtabell överenskomna förfarandet. — Minister Henriksson, varsågod. 

Debatt
14.48 
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson 
(esittelypuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies, värderade talman! Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, jolla muutetaan osakeyhtiölakia, asunto-osakeyhtiölakia, osuuskuntalakia ja yhdistyslakia etäosallistumisen helpottamiseksi ja etäkokousten sallimiseksi. 

Tavoitteena on parantaa osakkaiden ja jäsenten mahdollisuuksia osallistua kokouksiin. Etäkokouksena voidaan pitää yhtiökokous, osuuskunnan ja edustajiston kokoukset sekä yhdistyksen ja valtuutettujen kokoukset. Etäkokous pidetään kokonaan etänä ilman kokouspaikkaa. Etäkokouksessa osakkeenomistajajäsen tai edustajiston tai valtuuston jäsen voi käyttää täysimääräisesti oikeuksiaan kokouksen aikana etänä ja puheoikeutta on voitava käyttää suullisesti. 

Värderade talman! Det föreslås att aktiebolagslagen, lagen om bostadsaktiebolag, lagen om andelslag och föreningslagen ändras så att det blir tillåtet att med hjälp av en distansförbindelse och utan stämmo- eller mötesplats hålla bolagsstämma, andelsstämma och fullmäktigesammanträde samt föreningsmöte och fullmäktigemöte. Vid en stämma eller ett möte på distans kan en aktieägare, medlem eller fullmäktigeledamot under stämman eller mötet fullt ut utöva sina rättigheter med hjälp av en distansförbindelse. 

Arvoisa puhemies! Ehdotuksen mukaan etäkokouksen pitovelvollisuudesta tai sallimisesta on oltava määräys yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä, joiden muuttamisesta osakkaat tai jäsenet päättävät määräenemmistöllä. Näin etäkokouksiin siirtymisen vaikutukset otetaan riittävästi huomioon ja päätökselle on riittävä kannatus osakas- tai jäsenkunnan piirissä. 

Täydet osallistumisoikeudet kokouspaikalla ja etänä sisältävien hybridikokousten järjestämisen edistämiseksi ehdotetaan, että tällaisesta kokousvaihtoehdosta säädetään erikseen. Lisäksi yhtiökokous taikka osuuskunnan tai yhdistyksen kokous voi tavallisella enemmistöpäätöksellä päättää hybridikokousten järjestämisvelvollisuuden sisältävästä yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen muutoksesta. Kaikissa yhteisömuodoissa myös hallitus voi päättää hybridikokouksen pitämisestä suoraan lain nojalla. Asunto-osakeyhtiöiden osalta ehdotetaan lisäksi, että vähintään 30 osakehuoneiston asunto-osakeyhtiössä 10 prosenttia yhtiön osakkeista omistavat voivat lisäksi vaatia perinteisen kokouksen sijasta hybridikokouksen järjestämistä. Myös kokonaan etänä pidettäviin kokouksiin siirtyneessä asunto-osakeyhtiössä 10 prosenttia osakkeista voi vaatia hybridikokousta. Lisäksi yhtiö, osuuskunta ja yhdistys voivat voimassa olevaa lakia vastaavasti tarjota muita keinoja, kuten ennakkoäänestysmahdollisuuden ja mahdollisuuden käyttää puheoikeutta kirjallisesti. Etäyhteyshäiriöiden huomioon ottamiseksi ehdotetaan säännöksiä kokouksen puheenjohtajan oikeudesta keskeyttää kokous yhteyshäiriön vuoksi. 

Kirjallisen puheoikeuden tarjoamisen helpottamiseksi ehdotetaan, että tietyin edellytyksin tällaisia puheenvuoroja voisi moderoida ennen niiden esittämistä muille kokoukseen osallistuville osakeyhtiöissä ja osuuskunnissa. 

Pörssiyhtiö voisi vuonna 2022 päättää etäkokousten edellytyksenä olevasta yhtiöjärjestyksen muutoksesta pelkällä ennakkoäänestyksellä. 

Värderade talman! Målet med lagändringarna är att förbättra aktieägarnas och medlemmarnas möjligheter att delta i mötena. Vi har sett att de här ändringarna behövs. I praktiken har deltagandet och aktiviteten på stämmor och möten rentav ökat i en del av sammanslutningarna under den tid de temporära lagarna varit i kraft jämfört med före pandemin 2019. Coronapandemin har främjat användningen av nätet både bland sammanslutningar och deras aktieägare och medlemmar när det kommer till deltagande i sammanslutningars beslutsfattande. 

Ehdotetut lait on tarkoitus saattaa voimaan 1.7.2022, kun yhteisöjen etäkokouksia koskevan väliaikaisen lain voimassaolo päättyy. Lainsäädännön arviointineuvostonkin mukaan esitys on poikkeuksellisen laadukkaasti tehty. Arviointineuvosto antoi esitykselle parhaan arvosanan omalla arviointiasteikollaan. — Kiitoksia. 

Toinen varapuhemies Juho Eerola
:

Kiitoksia. — Edustaja Kivisaari. 

14.53 
Pasi Kivisaari kesk :

Arvoisa puhemies! Korona toi mukanaan paljon ikävää, mutta toisaalta otimme myös monessa asiassa kehitysaskelia. Yksi näkyvimmistä arkielämää koskevista muutoksista oli etäyhteyksin toteutettava kokoustaminen. Opimme, että monta asiaa voidaan hoitaa ilman vaivalloista matkustamista ja pakollista fyysistä läsnäoloa. On hienoa, että voimme taas tavata kasvokkain, mutta täysin samaan vanhaan ei kannata enää palata. Pitkät kulkemiset tunnin infopalavereihin tai rutiininomaiseen tapaamiseen ovat monella tapaa näppärämminkin hoidettavissa. 

Etäkokouksissa on toki omat ongelmansa vanhoine käsineen ja katkeilevine yhteyksineen, mutta etäkokoukset ovat kuitenkin parantaneet tilannetta korkeampana osallistumisasteena ja pienempinä aikatauluhaasteina etenkin pitkämatkalaisille. Fyysiselle läsnäololle on aikansa ja paikkansa esimerkiksi monenkeskisissä neuvotteluissa tai salassa pidettäviä asioita käsiteltäessä. On kuitenkin selvää, että asioiden hoito, aito tutustuminen ja usein myös yhteinen ymmärrys myös puoltavat kohtaamista. Siitäkin huolimatta on myös paljon teknisiä kokouksia, missä käsiteltävät asiat voidaan kyllä hyvin hoitaa etäyhteyksin. 

Puhemies! Nykyisellään väliaikainen poikkeama, joka mahdollistaa etäkokoukset, on siis voimassa kesäkuun loppuun asti. Opittujen hyvien käytänteiden jatkaminen vaatii siis lakimuutoksen. Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettaviksi osakeyhtiölakia, asunto-osakeyhtiölakia sekä osuuskunta- ja yhdistyslakia niin, että sallitaan etäyhteyden välityksellä ilman kokouspaikkaa pidettävät yhtiökokoukset, osuuskunnan ja edustajiston kokoukset sekä yhdistysten ja valtuutettujen kokoukset. 

Puhemies! Tämä kaikki on kovin järkevää. Valinnanmahdollisuuksien lisääminen tämänkaltaisessa toiminnassa on kyllä hyvää kehitystä. Koronaa ei ole juurikaan syytä kiitellä, mutta tämän se kyllä meille opetti.  

Toinen varapuhemies Juho Eerola
:

Muistutan arvoisia edustajia siitä, että täysistunnon ollessa kesken on täysistuntosalissa valokuvaaminen kielletty. — Edustaja Heinonen. [Ben Zyskowicz: Hänestäkö puhuitte?]  

14.55 
Timo Heinonen kok :

Arvoisa herra puhemies! Lämpimät kiitokset ministeri Henrikssonille hyvästä esityksestä. Osakeyhtiölain ja näiden muiden tässä käsittelyssä olevien lakikohtien muutos, jossa lisätään etäkokous- ja etäosallistumismahdollisuus lainsäädäntöön, on tervetullut. 

Oikeastaan ainoa, mitä itse olen näiden etäkokousten kohdalla nyt jäänyt pohtimaan, on se, että mikä on syy järjestää etäkokous tai olla järjestämättä. Tässä tietyllä tavalla tuotiin esille ministerin ja edustajakollegoiden puolelta sitä, että on etäisyys osallistua: on helpompi osallistua esimerkiksi tieosuuskunnan tai tienhoitokunnan tai jonkun muun kokoukseen kauempana, kun sen voi hoitaa etänä. Mutta sitten voimme tulla siihen tilanteeseen, että tätä käytetäänkin tietyllä tavalla myös vallankäytön välineenä, eli käytetään etäkokousta joko sen takia, että saadaan kokoukseen osallistumaan tietyllä tavalla ajattelevia ihmisiä, tai ei järjestetä etäkokousta sen takia, että he eivät pääse osallistumaan tähän kokoukseen. Tällaisiakin esimerkkejä on nyt jo nähty, ja olen saanut viestiäkin niistä, että esimerkiksi yksittäisen jäsenen vaikkapa koronakaranteeni ei ole antanut aihetta siihen, että oltaisiin ryhdytty järjestelemään poikkeusjärjestelyjä, mutta puheenjohtaja on sen käyttänyt hyödyksi. Ja silloin tietysti, jos ollaan tilanteessa — mikä voi olla esimerkiksi asunto-osakeyhtiöissä useinkin edessä — että on äänestystilanteita ja päätöksenteko vaatii äänestystä, niin voidaan tulla siihen tilanteeseen, että onkin ratkaisevaa, otammeko me vastaan ne kauempana asuvat etäosallistujat tai vaikkapa liikuntarajoitteiset, jotka eivät pääse osallistumaan siihen. 

Sen takia itse olisin jopa valmis miettimään näiden kyseisten tahojen kohdalla, että tämä etämahdollisuus, sen käyttäminen tai käyttämättä jättäminen, ei olisikaan tällainen tietyllä tavalla vähän niin kuin vallankäytön väline, vaan se voisikin olla velvollisuus. Toivon, että kun tämä lainsäädäntö nyt tässä mallissa todennäköisesti säädetään, niin kun siihen tehdään jossain vaiheessa jonkinlainen tarkistus ja vähän selvitetään, miten laki on toiminut, niin voisi olla 2020-lukua tehdäkin jopa velvollisuus siitä hybridistä, että kokoukseen pitäisi voida osallistua aina myös etäyhteyttä käyttäen. Silloin tätä mahdollisuutta ei voitaisi käyttää kyseenalaisella tavalla myös vallankäytön välineenä. 

Toinen varapuhemies Juho Eerola
:

Edustaja Kiviranta. 

14.59 
Esko Kiviranta kesk :

Arvoisa puhemies! Pandemiavuodet ovat totuttaneet monet etäkokouksiin, ja on erinomainen asia, että lakeja nyt pysyvästi päivitetään, jotta muun muassa erinäisten yhtiökokousten ja edustajistojen kokousten pitäminen etäyhteyksin myös jatkossa mahdollistuu. Etäkokousmahdollisuushan on koronapandemian aikana ollut käytössä määräaikaisella lainsäädännöllä, ja se on havaittu toimivaksi ja helpottavaksi ratkaisuksi. Myös hybridikokousmahdollisuus on luonteva ja tarpeellinen. Ihmisten elämä on yhä liikkuvampaa, ja etämahdollisuus lisää mahdollisuuksia osallistua. Liikkuvan työn tai muun elämäntilanteen takia ihmisillä ei aina ole mahdollisuutta olla fyysisesti paikalla jokaisessa tapaamisessa. Nykyteknologian ansiosta tämä ei ole välttämätöntä. Etäkokouksen edellytyksenä lakiehdotuksessa on määräys yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä. 

Toinen varapuhemies Juho Eerola
:

Edustaja Kalmari, edustaja Kalmari ilmeisesti etänä eli poissa. — Edustaja Pelkonen. 

15.00 
Jaana Pelkonen kok :

Arvoisa herra puhemies! Läsnä. — Tätä esitystä on odotettu, ja tämä on tärkeä ja erittäin tarpeellinen uudistus. Toivottavasti — itse siis erityisesti toivon sitä — tämä lisää erityisesti asunto-osakeyhtiöissä osakkaiden kiinnostusta perehtyä yhteisiin asioihin, niistä päättämiseen ja oman kortensa kekoon kantamiseen. Mutta huomioon on otettava se Kiinteistöliitonkin huomioima tärkeä asia, että osakkeenomistajien valmiudet etäosallistumispalveluiden käyttöön vaihtelevat hyvin paljon alueellisesti johtuen ikääntyneen väestön osuudesta. Kiinteistöliittohan on helmi—maaliskuussa 21 tehnyt kyselyn, jonka palautteen perusteella suurilla kaupunkialueilla valmiudet arvioitiin olevan kahdessa kolmesta asunto-osakeyhtiöstä ja muilla alueilla yhdessä kolmasosassa asukasosakeyhtiöistä. Eli osallistumisvalmiuksien parantaminen on myös erittäin tärkeää kaikilla mahdollisilla tavoilla. 

Kuten tässä hallituksen esityksessä todetaan, etäosallistumisen tarjoaminen voi lisätä kokousosallistumista sekä osaltaan parantaa päätösten laatua ja osakkaiden sitoutumista näihin päätöksiin, mitä pidän erittäin tärkeänä, mikä taas puolestaan voi parantaa myös asumisviihtyisyyttä. Luonnollisesti etäosallistumisen tarve kasvaa sijoitusasuntojen määrän lisääntyessä ja asumisen monipaikkaisuuden yleistyessä. 

Kaiken kaikkiaan erittäin tarpeellinen esitys. — Kiitos. 

Toinen varapuhemies Juho Eerola
:

Kiitos. — Ja edustaja Hoskonen. 

15.01 
Hannu Hoskonen kesk :

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että näitä uusia lakeja tehdään sitä mukaa kuin yhteiskunta kehittyy ja tekniikka kehittyy. Lainsäädännönhän pitää olla ajan tasalla, jotta pystytään tekemään lainvoimaisia päätöksiä. Kun osakeyhtiöissä ja muissa tällaisissa yhteisöissä aloitetaan käyttää etäyhteyttä päätöksenteon tämmöisenä teknisenä apuna, se on hyvä asia, mutta eduskunnassa olen puhunut monessa muussa asiassa tästä samasta ongelmasta, kun tähän maahan ei vain saada sitä luotettavaa valokuitutekniikkaan perustuvaa nettiyhteyttä kaikkialle Suomeen. Se on kyllä kansallinen häpeä, että me puhumme samaan aikaan kehittymisestä, kehittämisestä ja samalla tietoisesti pidämme tietyt seutukunnat täysin ulkona tällaisesta mahdollisuudesta, jotta olisi nopeat nettiyhteydet, koska nettiyhteyksien takanahan tietenkin ovat nämä tällaiset kokoukset, mistä nyt puhumme, sitten tulevat olemaan terveydenhuolto, kauppa, pankkitoiminta, liiketoiminta, yksityinen elämä, televisiot — vuonna 25 muistaakseni lopettaa Digita antennitekniikkaan perustuvan lähetyksen toimittamisen Suomen televisioihin, jolloin pitää olla joku muu yhteys kuin tämä perinteinen yhteys, johon olemme tähän asti tottuneet. 

Elikkä tähän asiaan, arvoisa ministeri, kun te istutte siellä oikeusministeriössä ja valvotte ansiokkaasti suomalaisille tärkeitä asioita, niin että lainsäädäntö on ajan tasalla, voisitte kiinnittää entistä terävämmin huomiota, siihen, että laajakaistayhteyksien kuntoon saaminen koko maassa on myös oikeusturvakysymys. Nyt kun esimerkiksi kokouksia pidetään, niin minulla kotonani Ilomantsissa se ei ole ongelma. Meillä on 100 megabittisekunnin laajakaistayhteys valokuitutekniikkaan perustuen. Sen nopeuden saa laajennettua 10 eurolla, 20 eurolla 1 000 megabittisekuntiin, yhteen gigabittisekuntiin. Eli se toimii, mutta se on hyvin, hyvin rajallinen vielä monella paikkakunnalla. Se maksaa toki rahaa, mutta jos halutaan tätä maata kehittää aidosti, esimerkiksi terveydenhuoltoa, niin ilman tätä nopeaa laajakaistayhteyttä se ei onnistu.  

Mitä tulee sitten tähän hallituksen esitykseen, jota ministeri äsken ansiokkaasti esitteli, niin tärkeintä minun nähdäkseni on se, että kun tehdään esimerkiksi osakeyhtiöissä päätöksiä yhtiökokouksessa, niin sen kyllä pitää sitten olla aukottomasti oikein tehty päätös, että kaikilla on se mahdollisuus ollut osallistua. Tässä laissa, niin kuin ministeri mainitsi ja edustaja Esko Kivirantakin taisi omassa puheenvuorossaan viitata siihen, jos puheenjohtaja katsoo, että joku yhtiön osakas ei ole saanut yhteyttä ylläpidettyä riittävän hyvällä tasolla eikä ole tietoinen, mitä tapahtuu, puheenjohtajalla on oikeus katkaista kokous. No, se on sitten varmaan tuomioistuimen asia: jos vaikka isoja rahoja jaetaan ja joku jää paitsi tai tehdään väärä päätös, niin sitten varmaan käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa ratkaistaan, onko tämä asia mennyt oikein.  

Iso viesti minulta on se, että nyt pitää saada vihdoin ja viimein laajakaistayhteydet tässä maassa kuntoon. Näin ei kerta kaikkiaan voi jatkua. 

Toinen varapuhemies Juho Eerola
:

Edustaja Autto. 

15.04 
Heikki Autto kok :

Arvoisa puhemies! Tuossa edellisen hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä peräsin tänne niitä esityksiä, jotka olisivat sellaisia, että kaikki niitä kannattavat, ja tämä on varmasti sellainen. Kyllä tässä täytyy oikeusministeri Henrikssonia kiittää ehdottomasti siitä, että on hyvä, että tässä koronan jälkeisessä ajassa hyödynnämme niitä teknologian meille tuomia mahdollisuuksia ja otamme kaiken sen opin käyttöön tällaisesta etä‑ ja hybridityöskentelystä, mitä tässä pandemian aikana olemme saaneet. Tässä kyllä oikeusministeri on tehnyt hyvää valmistelutyötä, ja tämä on kannatettava esitys, ja valiokunnassa hyvillä mielin varmasti sitten tätä käsitellään. 

Toinen varapuhemies Juho Eerola
:

Nyt vielä edustaja Niemi ja sen jälkeen ministeri Henriksson. 

15.05 
Veijo Niemi ps :

Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys on suorastaan loistava. Ikävä kyllä se on koronan mukanaan tuoma, mutta toivottavasti koronasta pääsemme eroon. Itse olen tuolla Tampereella kahdenkin kerrostaloyhtiön hallituksen puheenjohtajana, ja olemme jo jatkuvasti pitäneet joko täysiä Teams-kokouksia tai hybridikokouksia. Mutta nyt mietin sellaista asiaa, että varsinkin tuossa toisessa taloyhtiössä, missä olen, on myöskin aika paljon seniori-ihmisiä. Heillä ei ole välttämättä yhteysmahdollisuutta. Millä tavalla tämä kohta siinä laissa tulee sitten käsitellä, jos jotkut ihmiset sanovat, että ei heillä ole mahdollisuutta osallistua tähän kokoukseen, kun ei heillä ole tämmöistä tietokone-, Teams-yhteyttä taikka mitään? Voidaanko siitä huolimatta sitten jollakin tavalla pitää näitä Teams-kokouksia? — Kiitos. 

Toinen varapuhemies Juho Eerola
:

Ja ministeri Henriksson. 

15.06 
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson :

Arvoisa puhemies, värderade talman! Kiitos edustajille hyvin rakentavasta ja myönteisestä palautteesta. On juuri niin kuin moni teistä toi esille, että tämä esitys on tulos siitä, että olemme koronapandemian aikana joutuneet tekemään asioita toisella tavalla. Ja ei mitään niin pahaa, ettei tulisi myös mitään hyvää siitä, ja tämä on yksi esimerkki siitä. 

Tämän lain tarkoituksena ja tavoitteenahan on parantaa osakkaitten ja jäsenten mahdollisuuksia osallistua kokouksiin, niin kuin tässä on tullut esille. Ja kyllähän tämä merkittävällä tavalla niitä parantaa. Se on aivan eri asia tulevaisuudessa, kun voidaan järjestää hybridikokouksia, niin että on mahdollisuus olla paikan päällä mutta on myös mahdollisuus osallistua vaikkapa sitten Teamsin kautta. Ja tässä tuli esille myös kysymys siitä, miksi tämä ei olisi pakollista. No, se on myös niin, että mitä tulee meillä esimerkiksi yhdistyksiin, niin yhdistyksissä jäsenet päättävät ja ei olisi oikein demokratian mukaista mennä säätämään laissa, että yhdistyksen pitää tehdä tietyllä tavalla. Sen takia tässä yhdistyksiä ei haluta pakottaa mihinkään vaan annetaan heille mahdollisuus. 

Sitten mitä tulee esimerkiksi suurten ja pienten pörssiyhtiöiden ja näiden osakkaiden valmiuksiin, niin ne ovat erilaisia, ja näihin yhtiökokouksiin tarvittavat järjestelyt ovat vielä kehitysvaiheessa. Voi sanoa näin, että valmisteluvaiheessa oli yhtenä vaihtoehtona esillä hybridikokousten järjestämisvelvollisuus vähemmistön vaatimuksesta tällaisissa yhtiöissä, mutta tämä vaihtoehto ei saanut laajaa kannatusta lausuntokierroksella. Sen takia se ei ole mukana. 

Mutta sitten tähän kysymykseen sellaisesta henkilöstä, jolla ei ole yhteyksiä tai joka ei pysty osallistumaan. Tässä etäosallistumisessahan voi myös käyttää avustajaa, ja sitten on se fyysinen kokous paikan päällä, eli kyllä tässä asunto-osakeyhtiöille annetaan niitä työkaluja. 

Ja sitten, edustaja Hoskonen, olen samaa mieltä siitä, että on tärkeää, että saadaan laajakaista kattamaan vielä paremmin koko maata, ja sen eteen kyllä hallitus myös tekee töitä. 

Toinen varapuhemies Juho Eerola
:

Ja edustaja Kalmari. 

15.09 
Anne Kalmari kesk :

Arvoisa herra puhemies! Kiitän ministeriä siitä, että ennakkoluulottomasti olette mennyt siihen suuntaan, mihin maailma muuttuu. Tällä lakiesityksellä vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä, kun turhat liikkumiset vähenevät. Monestihan erilaisiin kokouksiin on saatettu kulkea ihan toiselle puolelle Suomea yhden kokouksen takia, mutta nyt se voidaan hoitaa modernimmalla tavalla. Kiitän myös siitä, että se koskee kaikkia osakeyhtiöitä, asunto-osakeyhtiöitä, niin osuuskuntia kuin yhdistyksiäkin. Ja olen täysin samaa mieltä siitä, että kuitenkin näillä, esimerkiksi yhdistyksillä, pitää olla oma päätösvalta siitä, miten he tätä toteuttavat, ja on varmasti sellaisiakin pieniä yhdistyksiä, joissa ei ole järkevää aina näin toimia, mutta nyt tämä lainsäädäntö antaa pohjan valita, mikä kulloinkin on paras ratkaisu. Mitä enemmän menemme tämäntyyppiseen käytäntöön, tämä samalla mahdollistaa entistä paremmin sellaisen yhteiskuntarakenteen muodostumisen, mitä ihmiset itse toivovat.  

Korona-aikana huomattiin, että ihmisillä oli mielekästä asua esimerkiksi kakkosasunnon paikkakunnilla, ja se toi elinvoimaa näille paikkakunnille. Jos ajatellaan nyt vaikka ihan turvallisuudenkin kannalta vaikkapa Itä-Suomea, niin on hyvä, että ihmiset voivat olla merkittävissäkin töissä osin kotoa käsin tai hoitaa erilaisia velvollisuuksiaan. Minusta Suomi on niin kaunis ja hieno maa, että on hienoa, että erilaisia asioita voi tehdä myös etäyhteyksillä. Se vain vaatii sen, minkä jo edustaja Hoskonen nosti esiin, että laajakaistayhteyksien tulee toimia.  

Kiitos tästä esityksestä.  

Toinen varapuhemies Juho Eerola
:

Näin. — Ja edustaja Hoskonen. 

15.11 
Hannu Hoskonen kesk :

Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti yksi lisäys edelliseen puheenvuorooni. Tuttu tosiasia on se, että tällaisilla taajama-alueilla ja siellä, missä on paljon ihmisiä, markkinathan hoitavat tämän laajakaistayhteyden yleensä edullisesti näille asiakkailleen. Mutta maaseutuolosuhteissa harvaan asutulla alueella, haja-asutusalueella, tätä mahdollisuutta ei ole.  

Kotikunnassani rakennettiin laajakaistayhteys. Kunta oli siinä aktiivinen, ja se onnistui. Kunta otti toki siinä riskin, mutta se varmasti kannatti. Tähän pitää kiinnittää valtiovallan huomiota. Markkinaehtoista laajakaistaa, nopeaa laajakaistayhteyttä koko maahan ei saada, mutta valtiovallan pitää kantaa vastuu, että se pitää huolen kaikista suomalaisista, ja tässä on aivan erinomainen mahdollisuus siihen.  

Riksdagen avslutade debatten. 

Riksdagen remitterade ärendet till ekonomiutskottet, som lagutskottet och miljöutskottet ska lämna utlåtande till.