5. Vuoden 1863 valtiopäivät

Demokratian polku 5

Vuoden 1863 valtiopäivät

Vuonna 1863 Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II kutsui kokoon Suomen säätyeduskunnan pitämään valtiopäiviä 54 vuoden tauon jälkeen. Maa oli useiden suurten uudistusten tarpeessa ja tähän tarvittiin lisää lakisääteisiä verovaroja, joille vaadittiin säätyjen hyväksyntä. Syyskuun 18. päivänä 1863 keisari avasi nämä valtiopäivät Helsingin keisarillisessa palatsissa, josta sittemmin tuli itsenäisen Suomen presidentinlinna.

Säädyt koostuivat aatelin, papiston, porvariston ja talonpoikien edustajista. Ne kokoontuivat kukin erikseen vuotta aikaisemmin valmistuneessa, G.T. Chiewitzin uusgoottilaiseen tyyliin piirtämässä Ritarihuoneessa. Lakeja valmistavissa valiokunnissa istui kuitenkin edustajia kaikista säädyistä, ja koska ruotsi oli yhteinen kokouskieli, tulkkausta tarvittiin säännöllisesti. Vain pieni osa edustajista osasi nimittäin maan molempia kieliä. Tärkein lakiuudistus näillä valtiopäivillä oli vuonna 1865 voimaan asunut laki kunnallisesta itsemääräämisoikeudesta, joka loi pohjan maamme nykyiselle kuntademokratialle.

Kuvassa Ritarihuone