Esko-Juhani Tennilä /vas:

Herra puhemies! Vaikka Pohjoismaiden kesken on tiivistä yhteistyötä ja pitkä yhteinen historiakin myös sosiaaliturvan kehittämisen osalta, eräitä selviä epäkohtia on kuitenkin olemassa. Mainitsen kaksi, joihin pitää huomiota kiinnittää.

Kun Ruotsissa töissä ollut ja siellä työttömäksi joutunut palaa Suomeen, täällä ei pääsekään työttömyyseläkkeelle, koska nämä säädökset ovat tässä jarraamassa. Kyllä odottaisin paljon suurempaa huomiota eduskunnassa myös sille kaksoisverotukselle, jota tosiasiallisesti on edelleen olemassa paluumuuttajien verotuksen osalta.

Ruotsiin joutui aikoinaan lähtemään hyvin paljon suomalaisia työn perään. Moni haluaisi palata, mutta nyt todellisena esteenä on se, että Suomeen paluu merkitsee sitä, että Ruotsista ja Suomesta saatava eläke on täällä käteen jäävänä pienempi kuin se on Ruotsin puolella. Tilanne ei silloin ole oikein ja vaatii korjauksia. Vähintä, mitä Suomi voi tehdä, minusta on se, että taataan todellinen paluumahdollisuus ilman, että eläkkeessä häviää, jos kotimaahan palaa.

Minä odotan tässä kyllä eduskunnalta ja myöskin asianomaiselta valiokunnalta, joka tätäkin lakia on käsitellyt, todellisia toimia. Tämä asia ei hautaudu. Se nousee aina ja aina vaan uudelleen esille ja vaatii ratkaisuja. Vähintä, mitä pitää tehdä heti, on se, että Suomi ei verota sosiaaliturvamaksulla Ruotsista saatavaa eläkettä, mihin myös EU:n päätös minusta selvästi Suomea velvoittaa.

Kalevi Olin /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Tennilä puuttui hyvin ajankohtaiseen asiaan. Olen tässä kansanedustajan tehtävässä toistuvasti joutunut sen asian eteen henkilöiden osalta, jotka ovat tehneet päivätyönsä Ruotsissa ja muuttaessaan Suomeen joutuneet epäoikeudenmukaisen vero- ja sosiaaliturvakohtelun kohteeksi. Tässä asiassa on nimittäin muistettava sekin, että kun Suomen ja Ruotsin valtio siirtää näitä eläkemaksuja, siinä samalla otetaan joku erikoinen maksu, joka myös osaltaan pienentää käteenjäävää osuutta. Näkemykseni on saman suuntainen kuin ed. Tennilällä: tämä asia on nyt kerta kaikkiaan selvitettävä — myös jatkoselvitettävä — ja luotava mahdollisuudet, koska myös Ruotsi kuuluu Euroopan unioniin, niin kuin Suomikin, niin että tämä vapaa liikkuminen tältä osin voi myöskin toteutua.

Mikko Elo /sd:

Arvoisa puhemies! Aivan niin kuin ed. Olin totesi, ed. Tennilä kiinnitti huomiota erittäin tärkeään asiaan, joka jatkuvasti tulee meidän kansanedustajien tietoon, ja tämä koskee erityisesti Ruotsista Suomeen muuttavien eläkeläisten verokohtelua. Ed. Olin, joka on ollut aivan merkittävän aikaa täällä eduskunnassa, kertoi, että toistuvasti on otettu yhteyttä. Kun itse olen ollut vuodesta 1979 alkaen, niin voin sanoa, että tämä asia on todella jatkuvasti eläkeläisten harmina, jotka haluavat muuttaa Suomeen, ja väittäisin, että monia eläkeläisiä ei myöskään Suomeen muuta, koska he pelkäävät tätä epäoikeudenmukaista verokohtelua.

Itse asiassa voisin toivoa, että ministeri Wideroos, jos hän on paikalla, myöskin kertoisi, mikä on valmistelutilanne tällä hetkellä. Me kaikki kansanedustajat tiedämme, että tästä on muun muassa oikeusasiamiehelle monta kertaa valitettu, mutta oikeusasiamies tietysti ei ole oikea henkilö aloittamaan tämän lain uudelleenvalmistelua, vaan me tarvitsisimme siihen nimenomaan veroministerin aloitteen. Siksi, puhemies, toivonkin tosiaan, että jos ministeri Wideroos on täällä paikalla, hän kertoo sen, missä vaiheessa tämä asia tällä hetkellä on.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Minäkin puuttuisin tähän kaksoisverotukseen. Siitä tulee paljon yhteydenottoja kansanedustajille, ja muistuttaisin, että silloin kun nämä ihmiset lähtivät Ruotsiin töihin, 300 000—400 000 suomalaista, olisi ollut jo tällainen työttömyys, kuin tänä päivänä on Suomessa, elleivät he olisi vapaaehtoisesti lähteneet, lainausmerkeissä, maanpakoon, ja näitä ihmisiä pitää nyt kohdella, kun he haluavat tulla takaisin Suomeen, tasapuolisesti ja niin, että heillä on mahdollisuus. Heitä on Haaparannassa tuhansia, taitaa olla kymmeniätuhansia, odottamassa Suomeen paluuta. Eli tässä on vähän semmoisesta niin kuin kunniavelastakin kysymys. Toivon, että ministeri Wideroos mahdollisimman nopeasti valmistelisi tällaisen asian ja toisi tänne ja päätettäisiin tämä, että tulisi kuntoon.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämän lähetekeskustelun yhteydessä Ruotsista Suomeen palaavien kaksoisverotus nousee esille. Olen eri asioissa muutoinkin edustanut sitä periaatetta, että samasta verokohteesta ei saa verottaa kahteen kertaan, ja näin ollen tämä epäkohta tulisi voida korjata mahdollisimman pian. Monet näistä Suomeen palaavista muuttaisivat myöskin maaseudulle entisiin koteihinsa ja kotikyliin, ja näin myöskin maaseutu saisi takaisin paluumuuttajia. Toivon, että valiokunnassa tämä kaksinkertaisen verotuksen epäkohta mahdollisimman tehokkaasti korjataan.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä asia on ollut vuosikausia esillä, ja muistan, kun ed. Skinnari oli toinen valtiovarainministeri ja Kokkolassa järjestettiin tilaisuus, jolloin silloinen ministeri lupasi hoitaa tämän asian virkamiestensä kautta — en muista virkamiehen nimeä, jonka tehtäväksi tämä annettiin — ja yhä edelleen tämä on kesken. Ongelmahan on se, että Ruotsi perii lähdeveron ja Suomessa eläkkeen bruttotulo lisätään Suomen-tuloihin, jolloin tulee korkeampi marginaaliverotus, ja sitten vero vähennetään verosta ja siltä osin on kaksinkertainen verotus. Ihmettelen, että ministeri Wideroos on, käsitykseni mukaan viimeksi 4.12., ilmoittanut, että hänen mielestään asiassa ei ole ongelmia. En usko, että nämä paluumuuttajat ovat väärässä tässä; jotakin hämärää täytyy olla.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Itsekin puhun samasta asiasta, mistä ed. Tennilä aloitti tämän keskustelun. Periaatteessa siinähän ei ole kyse kaksoisverotuksesta, vaan Ruotsi ei noudata pohjoismaista sopimusta, siitähän siinä on kyse. Jos Suomi lisää Ruotsista tuotavan eläkkeen tämän progression päälle, siinä kohdellaan Suomessa olevaa eläkeläistä, onpa se Suomesta tuleva eläke tai Ruotsista tuleva eläke, samalla tavalla. Siis meidän pitäisi tehdä semmoinen linjaratkaisu tämän jutun kanssa, että Ruotsista tuleva eläkeläinen olisi kepposemman verotuksen piirissä. Jos me haluamme tehdä semmoisen, se on eri asia, mutta nyt pitäisi saada se aikaan, että Ruotsi noudattaisi pohjoismaista sopimusta, jolloin ei tämmöistä tilannetta tule. Ruotsi käy tässä verokilpailua. Se tämä idea on, ja sen takia meidän pitäisi puhua oikeilla termeillä eikä puhua siitä, että tällä hetkellä on kaksoisverotus.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Täytyy nostaa hattua ed. Esa Lahtelalle. Hän on tutustunut asiaan ja tietää, mistä puhuu, ja puhuu oikeilla termeillä tästä asiasta. Minusta on epäreilua ihmisiä kohtaan, että puhutaan kaksinkertaisesta verotuksesta silloin, kun Ruotsi nimenomaan perii lähdeveron ja se sitten vähennetään tästä Suomen kokonaisverotuksesta, mikä on peritty. Mutta toki tässä on ongelmia, ja se ongelma on se, että verrataan sitä verotusta, mikä täällä Suomessa on ja mikä se olisi Ruotsissa. Sen sijaan minusta pitäisi verrata myöskin sitä, mitä suomalaiset eläkeläiset maksavat ja mitä Ruotsista tullut eläkeläinen maksaa. Se olisi oikeudenmukainen vertailu, ja toivon, että jos siinä on joitakin ongelmia, ne korjaukset tehtäisiin.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä asia on epäilemättä tärkeä, varsinkin rajaseutujen asukkaille ja myöskin laajemminkin Suomessa niille, jotka aikoinaan Ruotsiin ovat muuttaneet ja nyt harkitsevat takaisinmuuttoa. Siis tässä on todella aihetta tähän perusteellisesti paneutua tämän asian ratkaisemiseksi. Todellakin tästä voidaan puhua vain niin sanottuna kaksoisverotuskysymyksenä; sosiaaliturvamaksun osuuden verran tuo verotus käytännössä on sitten Suomessa korkeampi, ja siltä osin voitaisiin ja tulisi se muutos saada aikaan.

Tässä yhteydessä nostan esille myöskin toisinpäin tämän verotuskysymyksen. Ruotsihan verottaa 25 prosentin lähdeverolla niitä suomalaisia, jotka aikoinaan ovat muuttaneet Ruotsiin. Siellä on muun muassa muutamia, jonkun verrankin veteraaneja, he saavat pienen veteraanieläkkeen, ja heidän lähdeverotuksensa täällä Suomessa on 35 prosenttia. Ruotsinsuomalaiset ovat kiinnittäneet huomiota myöskin siihen, että näinkin päin Suomi voisi hieman tätä asiaa pohtia ja katsoa, että se verotus olisi kohtuullinen myöskin heidän kohdallaan.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On erinomainen asia, että ed. Tennilä nosti tämän asian tässä ensimmäisen käsittelyn puheitten listalle, ja näyttää olevan niin, että eduskunnan suuri sali ymmärtää tämän asian kokonaisuutena erinomaisen hyvin. Itse omakohtaisesti tunnen ja tiedän, kun erään havaintotilan talonmies on ollut kymmenen vuotta Ruotsissa töissä ja sieltä palatessaan aina pitänyt huolta asiasta, että tämä asia ei ole kunnossa. Vaikka en niin hyvin ole perehtynytkään asiaan kuin ed. Esa Lahtela, niin ymmärrän ja käsitän kyllä perusteet, että tässä on suuri epäkohta. Tämä on häpeä suomalaiselle yhteiskunnalle siinä, että vanhempaa veteraaniväkeä näin kaltoin verotuksellisesti kohdellaan.

Mutta, herra puhemies, tässä on ollut monta semmoista hallitusta, jotka olisivat voineet panna tämän kuntoon. Ei ole vaan tullut järjestystä, vaikka väri on muuttunut sinne tänne, aina sama meno jatkuu. Nykyinen hallitus ja ministeri Wideroos, minä toivon, että te panette tämän asian kuntoon ja järjestykseen ja tästä keskustelusta tulee loppu.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä on erinomainen asia, kiitoksia ed. Tennilälle. Hän varmasti niin kuin minäkin pohjoisen ihmisenä ymmärtää, että suurin osa noista nimenomaan Ruotsiin muuttaneista ihmisistä oli tuolta pohjoisemmasta kotoisin. Yhteydenottoja on tullut hillitön määrä, muun muassa henkilöltä, joka on perustanut ihan tämmöisen Paluumuuttajat-yhdistyksen, rekisteröidyn yhdistyksen, ja varmasti ymmärtää näistä jonkun verran. Kiinnittäisin ministeri Wideroosin huomiota siihen vastaukseen, minkä hän on antanut ed. Vistbackan kirjalliseen kysymykseen. Olisin itse tehnyt samasta aiheesta, mutta havaitsin, että ed. Vistbacka oli tehnyt kysymyksen aiheesta tuossa viime vuoden loppupuolella. Minun täytyy sanoa, jos ministeri Wideroos on paikalla, että se kahden sivun vastaus, jonka te annoitte, ei ainakaan minun aivoihini tarttunut. Tuskin se silloin tarttuu myöskään asianomaisiin. Itsekin olen paluumuuttaja, mutta olen palannut Ruotsista jo alle kouluikäisenä, joten ihan työ- eikä eläketuloja minulle ei sieltä ole kertynyt, mutta tämä koskee suurta määrää suomalaisia, ja osa heistä jopa joutuu olemaan kirjoilla Haaparannassa, jotta voivat asustella siellä vanhassa kotimökissään jossain päin Pohjois-Suomea.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Tämä asia on todellakin ollut monen hallituksen aikana esillä, ja aikoinaan ministeri Alho ollessaan toisena valtiovarainministerinä teki tässä korjauksen, joka hieman auttoi tilannetta, mutta kyllä tässä on käsitteissä myös selventämistä, niin kuin täällä on todettu, niin sanotussa kahdenkertaisessa verotuksessa. Kyseessä on sairausvakuutusmaksun osalta maksu, joka kerätään niiltä, jotka Suomessa saavat nämä palvelut. Eli jos nämä eläkeläiset eivät maksaisi sairausvakuutusmaksuja, niin se tarkoittaa sitten sitä, että muiden pitäisi heidän osaltaan kattaa näitä sairausvakuutusrahaston rahoja. Verotuspuoli kuuluu ministeri Wideroosille, en siihen mene tarkemmin, mutta halusin kertoa tämän historian. Näitä asioita on lukuisia kertoja selvitetty, mutta tämän asian selittäminen ja ainakin sen asian ymmärtäminen oikeudenmukaiseksi, siinä ei ole yleisesti onnistuttu. Jos eduskunta nyt löytää tähän jonkun paremman ratkaisun, niin sehän on ihan hyvä asia, mutta me emme ole tähän asti hyvää ratkaisua löytäneet.

Tarja Cronberg /vihr:

Arvoisa puhemies! Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunnan puheenjohtajana haluaisin todeta sen, että tämä on asia, joka aiheuttaa erittäin paljon ongelmia pohjoismaisessa yhteistyössä. Sosiaaliturvamaksut todella estävät liikkuvuutta Pohjoismaiden välillä. Ymmärrän hyvin sen, että jos Ruotsista muuttaa Suomeen, niin suomalaisia eläkeläisiä ei saa asettaa huonompaan asemaan kuin Ruotsista Suomeen muuttavia. Mutta toisaalta on erittäin ihmeellistä, että Ruotsista kotimaahan muuttavat joutuvat maksamaan sosiaaliturvamaksua, joka koetaan aidosti epäoikeudenmukaisena. Tässä tulisi neuvotella Pohjoismaiden välillä sopimuksesta, jossa valtioiden välillä sosiaaliturvamaksu voidaan jakaa siten, että se ei rasita yksityistä Suomeen palaavaa eläkeläistä.

Virpa Puisto /sd:

Arvoisa puhemies! Kuten täällä on moneen kertaan todettu, itse kukin meistä, varsinkin ollessaan valiokunnan puheenjohtaja, on joutunut selvittämään tämän asian ja yhteydenotot ovat aktiivisia. Kyllä yhdyn niihin, jotka ovat täällä tuoneet myös sen ajatuksen, että meistä jokaisen, joka käyttää tämän maan ja meidän yhteisistä verovaroista kustannettuja palveluja, täytyy olla osallinen niiden maksamisessa.

Kun sosiaalivaliokunta käsittelee tätä, niin toivon, että tätä epäkohtaa kuitenkin ja tätä esiin tuotua ongelmaa selvitetään myös siltä osin, että pohjoisessa esimerkiksi Nuorgamin tasolla ei ole vaihtoehtoja siinä, missä käydään töissä. Töitä tulee vain Norjan puolelta — kävellen mennään yli rajan — mutta eläke kertyy kahdesta maasta, ja siinä syntyy epäkohtia. Kannattaa katsoa tätä vähän laajemmin, ehkä myös sitä, mitä voisimme tehdä sille joukolle, joka lepää Espanjassa, käyttää kansainvälisen sopimuksen mukaan Suomen palveluja, jotka me kaikki maksamme. Kyseessä ovat huomattavasti merkittävämmät summat.

Jouko Skinnari /sd:

Puhemies! Kun itsekin olen tämän asian kanssa paljon ollut tekemisissä, niin minun mielestäni tämä ongelma on se, että Ruotsi ottaa tämän 25 prosentin lähdeveron eläkkeestä suomalaiselta, joka asuu Suomessa. Miksi se ottaa sen? Tämä on minun mielestäni se oikeudenmukaisuuden kysymys. Miksi Ruotsi ottaa tämän 25 prosentin veron eläkkeestä? Vastaus on se, että heillä ulkomaalaisia on niin paljon, että kerroin on satojatuhansia, esimerkiksi entisen Jugoslavian alueelta sekä monista muista maista. Suomi on tietysti merkittävin alue, ja tästä seuraa se, että tämä asia on ollut esillä pääministeritasolla, muun muassa Lipposen hallituksen aikana pääministerien Perssonin ja Lipposen välillä — siihen ei tullut ratkaisua — ja on ollut Pohjoismaiden neuvoston osalta esillä. Mutta tässä on kysymys siitä, että tässä on Ruotsille niin suuri etu ottaa jokaisesta eläkkeestä 25 prosenttia eläkeläiseltä, joka ei asu Ruotsissa eikä pysty käyttämään niitä palveluita.

Minä ymmärrän sairausvakuutusmaksun ottamisen täältä, ja tässä tulee se ongelma, että Suomessa joutuu jokainen maksamaan veroa kokonaistulosta. Tässä tulee se käytännön ongelma. Minun mielestäni tämän ongelman ydin on siinä, että Ruotsi siirtotyöläisiä vastaanottavana maana pitää edelleen kiinni siitä, että jokaisen eläkkeelle jääneen siirtolaisen eläkkeestä otetaan 25 prosenttia rahaa. Ruotsissa, jossa on ollut toisenlainen eläkejärjestelmä työeläkkeissä kuin meillä — ei yksityisessä vakuutuslaitoksessa niin kuin meillä, vaan enemmän yhteiskunnan toimintaa — se on valtiolle iso lovi, jokainen sen voi laskea. Tästä on kysymys.

Bjarne Kallis /kd:

Herra puhemies! Tuosta ei ole kysymys, ed. Skinnari, ei missään nimessä. Verotuksessa on varmasti monen mielestä erilaisia virheitä, mutta joka tapauksessa pitäisi ensin päättää, mihin pyritään: maksaako rivitalon toisessa päässä asuva suomalainen henkilö, joka saa koko eläkkeensä Suomesta, enemmän vai vähemmän veroa kuin rivitalon toisessa päässä asuva henkilö, jolla on justiin yhtä paljon tuloa, mutta osa tulee Ruotsista, osa tulee Suomesta. Tähän pitäisi ensin vastata.

Jos vastaus on, että on oikein, että maksavat yhtä paljon veroa, silloin meidän ei tarvitse lainsäädäntöä oikeastaan ollenkaan muuttaa. Mutta jos me katsomme, että noudatetaan sitä sopimusta, mikä on Pohjoismaissa tehty, että verotetaan vain kerran, ja jos lähdevero on 25 prosenttia ja eläkeläinen lähtee ulkomaille, niin se on se 25 prosenttia ja sitä ei veroteta sitten toisessa maassa.

Ed. Puisto otti tämän Suomi—Espanja-kysymyksen esille. Se on joittenkin mielestä oikea ratkaisu, että näin menetellään, ja joittenkin toisten mielestä se on väärin. Minun mielestäni se on väärin.

Tässä paluumuuttajien kohdalla mielestäni meidän tulisi toimia niin kuin muut Pohjoismaat eli hyväksyä se, että lähdeverotetaan ja sillä sipuli. Jos Suomi ottaisi tämän kannan, niin kyllä me jonkin verran verotuloa menettäisimme, mutta kyllä me saisimme lisää paluumuuttajia, ja kyllä me saisimme äärettömän paljon sympatiaa. Me olisimme just silloin samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat.

Suosittelen ministeri Wideroosille paneutumista asiaan noudattamalla niitä periaatteita, joita äsken yritin tuoda esille.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kalliksen johdattelu meni vähän hakoteille, mutta noinkin voi ajatella. Kyse on kuitenkin siitä, kun katsotaan suomalaista ihmistä, joka on Suomesta ansainnut tulonsa ja asuu siellä rivitalon toisessa päässä, ja Ruotsista tulevaa eläkeläistä, joka asuu rivitalon toisessa päässä, jotta niitä ei veroteta yhtä lailla. Samanarvoinen vero siitä pitää mennä, että he saman verran saavat käteen. Näin minusta tässä pitää ajatella. Tietysti voidaan, jos ollaan valmiit sillä tavalla tekemään, houkutella sillä, jotta sen Ruotsista tulevan eläkeläisen ei tarvitse maksaa sairausvakuutusmaksua, jolloin muut suomalaiset maksavat sen jutun. Jos otetaan semmoinen linja, niin okei, mutta se on poliittinen linjaratkaisu. Mutta siinä toisessa päässä oleva suomalainen kaveri, se eläkeläinen, joka on Suomessa tehnyt ikänsä töitä, käy kyllä napisemaan aika nopeasti ja tulee tänne lähetystönä ja sanoo, jotta hei miksi minulla on tämmöinen maksu ja naapurilla ei ole sitä. Sen takia tämä on oikeudenmukaisuuskysymys.

Olen paljon selvittänyt näitä juttuja, ja tällä hetkellä se ongelma on enemmänkin siinä, että meidän sosiaaliturvamme on vaan toisenlainen kuin Ruotsissa. Siellä on huomattavasti parempi sairauden osalta turva, lääkkeitä korvataan enemmän, ja kaiken kaikkiaan se yhteiskunta on vähän sosiaalisempi yhä edelleen kuin Suomi. Monet näistä paluumuuttajista sanovat sen suurimmaksi syyksi; siksi he eivät muuta Suomeen. Nyt tällä hetkellä tämä on enemmänkin täällä eduskunnassa ja Suomen päättäjien ongelma näköjään, sanotaan, että on kaksinkertainen verotus, mikä ei muuten pidä paikkaansa.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Suomesta Ruotsiin aikoinaan työn perässä muuttaneet ja nyt siellä eläkkeellä olevat saavat siis käytännössä lähes kaikki eläkettä kahdesta maasta, Ruotsista ja Suomesta. Nyt tilanne on näitten maitten verojärjestelmien erilaisuuden vuoksi se, että jos eläkeläinen asuu Haaparannalla, hän saa käteen enemmän rahaa kuin hän niistä samoista eläkkeistä saa, jos hän siirtyy Tornioon, siis rajan yli puoli kilometriä, kilometriin, ja käteen jäävä tulo putoaa. Tämä on se kysymys, tämä on se epäkohta.

Tässä on minusta selvästi myös EU:n perimmäisen idean, niin kuin he sanovat, vapaan maastamuuton, este: ei voikaan palata. Jos palaa, niin häviää käteen jäävässä tulossa. Tämä johtuu verojärjestelmien erilaisuudesta. Suomen käytäntö johtaa siihen, että 1 000 euroon saakka aina häviää tänne tuleva; se on selvää kaksoisverotusta. Me olemme ajaneet kaikilla tietokoneen vaihtoehdoilla joka 10 sentin välein tämän läpi, ja näin siinä käy. Mutta ylipäätään tässä pitää saada perusratkaisuja aikaan siinä, haluammeko me mahdollistaa paluun ilman että häviää rahassa. Nyt häviää, ja sitä en voi hyväksyä koskaan. Tähän pitää tulla ratkaisu.

Euroopan unioni on kieltänyt Suomea perimästä sairausvakuutusmaksua silloin, kun saa pelkästään Ruotsista eläkettä ja asuu Suomessa. Miksi yleensä saa Ruotsista maksettavasta eläkkeestä periä Suomen sairausvakuutusmaksua? Eihän se kuulu tähän palveluideaan ollenkaan. Sehän on Ruotsin maksamaa eläkettä, josta Suomi kuitenkin saman perii. Tähän on EU jo puuttunut ja kieltänyt tämän.

Minä tunnen teidät, ed. Skinnari, erinomaisen innokkaana EU-ihmisenä. EU on kieltänyt tämmöisen järjestelmän, ja sitä Suomi kuitenkin sitten tosiasiassa puliveivaten vielä käyttää.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tilanne on käytännössä se, että tässä tulee osittain tällainen kahdenkertainen verotus, ja se minusta johtuu siitä epäoikeudenmukaisuudesta, että jos suomalainen työntekijä on Ruotsissa töissä ja hän on kerännyt siellä eläkettä, niin pitäisi olla Euroopan unionin säännösten mukaan yks hailee, missä Euroopan unionin alueella hän asuu, ja hän saisi eläkkeensä siihen maahan ja siinä maassa se verotetaan. Sen takia Suomen ja Ruotsin välillä oli aikoinaan sopimus kahdenkertaisen verotuksen estämisestä, jotta tällaista ei tapahtuisi, mutta liittyessämme Euroopan unioniin kaikki nämä kahdenkeskiset sopimukset poistettiin. Nyt me olemme tässä tilanteessa, jossa tämä ratkaisun avain on Suomen ja Ruotsin hallitusten käsissä. Tästä ei ole päästy eteenpäin. Tämä on ollut monta kertaa esillä Pohjoismaiden neuvoston osalta, ja vaikka Ruotsissa Persson jatkaa ja täällä pääministerit vaihtuvat, tähän asiaan ei ole saatu ratkaisua. (Naurua)

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministereitä on salissa ilmeisesti useampiakin, jotka varmasti ovat asiaan perehtyneet ja yrittäneetkin tätä ratkaista. Tässä Ruotsi ei varmasti tule muuttamaan käytäntöjä. Jotta me voimme mahdollistaa paluun näille Suomesta sinne joskus joutuneille ilman että he häviävät rahassa, Suomen pitää muuttaa käytäntöjään ja mennä erilliseen verotukseen Ruotsin mallin mukaan.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! 1960-luvulla maassamme oli paljon pahempi muuttoaalto kuin se on ollut viime vuosina ja tänä päivänä. Muutettiin pohjoisesta etelään, ja jos etelästä ei löytynyt työtä tai asuntoja, muutettiin lahden yli Ruotsiin. Näin sinne meni 100 000 ihmistä nostamaan Ruotsin hyvinvointia. Suomalaiset olivat kasvattaneet 20—30 vuotta ihmisiä, jotka menivät sitten työkykyisinä ihmisinä todella rikastuttamaan Ruotsia, se pitää muistaa.

Samaan aikaan — kun muistellaan noita aikoja Suomessa — meillä oli kovia vaikeuksia, suurempia vaikeuksia kuin tänä päivänä. Silloinhan luotiin termi "unohdettu kansa" jnp. Pelkästään jo tämän vuoksi, historiallisista syistä johtuen, olisi aivan kohtuullista, että näihin paluumuuttajiin Ruotsista Suomeen suhtauduttaisiin huomattavasti positiivisemmin kuin suhtaudutaan. Ei riitä, että puhutaan pelkästään kaksinkertaisesta verotuksesta; pitää puhua sosiaali-, terveys- ym. asioista siihen tyyliin, että me otamme heidät kohteliaasti vastaan, kun he ovat kerran joutuneet tästä maasta lähtemään. Minä tiedän tämän vallan hyvin, koska olen elänyt 20 ensimmäistä vuottani pohjoisempana kuin ed. Esko-Juhani Tennilä. Eivät he sinne vapaaehtoisesti lähteneet 5—7 lapsen kanssa.

Nyt minä toivoisin vain, että todella tämän keskustelun jälkeen suhtauduttaisiin vielä vakavammin tähän asiaan, tosissaan tähän asiaan, ja vaikkapa niin, että jos meillä on omalta osaltamme peiliin katsomisen varaa, niin tarkistamme myöskin Suomessa omia kannanottojamme.

Aulis Ranta-Muotio /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä Ruotsista paluumuuttaneiden verotus- ja sosiaaliturvakysymys tuntuu olevan semmoinen ikuisuuskysymys, johon ei ratkaisua ole löytynyt. Vaikka Pohjoismaiden välillä on rajaesteiden poistamista käsittelevä Norrbackin raporttikin tehty, mitään konkreettista ei kuitenkaan tapahdu. Minä luulen, että vähin, mitä siinä voisi saada aikaan, koska sosiaaliturvamaksun verran he häviävät vähintään, kun muuttavat tänne, on, että kun Ruotsi ei lähdeveroa kerran suostu muuttamaan ja perii sen itse, niin ruotsalaisten pitäisi korvata se sosiaaliturvamaksu. Se olisi yksi vaihtoehto tähän. Siinä ei kovin monesta prosenttiyksiköstä ole kysymys. Toivottavasti tähän nyt kuitenkin saadaan joku ratkaisu. Kun tämmöisiä rajaesteasioita pohditaan, niin on kummallinen juttu, ettei tätä voida ratkaista. Minä luulen, että suomalaisten kannattaa heidät kyllä tänne haluta. He maksavat aika paljon arvonlisäveroa sitten täällä kuluttajina, joten Suomen valtio saa sitä kautta tuloja takaisin.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Kallis täällä ehdotti, että verotettaisiin vain yhden kerran. Sehän tarkoittaisi sitä, että näillä Ruotsista tulleilla eläkeläisillä olisi progressiivinen verotus alhaisempi kuin Suomessa koko työuransa tehneillä eläkeläisillä. Sekö olisi sitten oikein? Kyllä eläkeläiset osaavat verrata tilinauhojaan keskenään. Minun mielestäni se ei olisi oikein, että Suomessa työtänsä tehneellä eläkeläisellä olisi korkeampi progressio kuin Ruotsista tulleella, ja sitähän tämä teidän ehdotuksenne tarkoitti. (Ed. Kallis: Sitä se ei muuten tarkoittanut!) — Kyllä se juuri sitä tarkoittaa, jos asiaa selvitätte hieman.

Minun mielestäni tässä ainoa ratkaisu on nyt se, että Ruotsin kanssa yhä edelleen neuvotellaan, koska jos tätä neuvottelua ei tehdä tai me rupeamme tekemään omia ratkaisuja täällä eli alentamaan esimerkiksi sairausvakuutusmaksua, jossa meillä on tällä hetkellä muutenkin paineita — meillä on työryhmä istumassa ja esittämässä, että meidän pitää nostaa sairausvakuutusmaksua — sehän tarkoittaa käytännössä sitä, että suomalaiset eläkeläiset ja palkkatyöläiset joutuisivat maksamaan sen, että tänne tulisi 100 000, tai kuinka paljon tulisi sitten, jolloin paineet vielä enemmän nousisivat sairausvakuutusmaksun korottamiseen, mitä enemmän tänne tulisi sellaisia henkilöitä, jotka eivät olisi valmiita sitä maksamaan. Kysymys on juuri siitä, mitä ed. Esko-Juhani Tennilä äsken sanoi, että on ero sillä, paljonko käteenjäävä tulo on Ruotsissa ja paljonko se on Suomessa, ei niinkään siitä, paljonko Suomen eläkeläinen saa ja paljonko Ruotsista tullut eläkeläinen saa. Jos siinä on eroa, niin se on vähän ongelma, mutta se ei ole kovin iso, koska se on vain sen muutaman prosenttiyksikön korkeintaan. Mutta hehän vertaavatkin sitä, mitä he saavat nyt Ruotsissa ja mitä he saisivat täällä. Pystymmekö me menemään esimerkiksi lääkekorvausjärjestelmässä siihen, mitä Ruotsissa on ja mitä ed. Esa Lahtela juuri äsken tuossa selvitti? Epäilenpä, että tämäkään Vanhasen hallitus ei siihen kykene, tai sitten pitää löytää ylimääräinen rahamassi jostakin.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Esillä olevassa mietinnössähän ei puhuta lainkaan tästä ongelmasta, mistä nyt täällä keskustellaan. Ministeri Mönkäre sanoi, että ministeri Alhon aikana tähän tehtiin pieni korjaus. Muistan, että keskusta teki silloin vastalauseen, jolloin sosiaaliturvamaksun olisi voinut vähentää veroista, vähän monimutkaisella tekniikalla, mutta silloin tämä ongelma olisi ollut mahdollista tavallaan siinä yhteydessä ratkaista.

Olen samaa mieltä, että tämä vaatii Suomen ja Ruotsin välillä kyllä keskustelemista, sopimista, jos näitä järjestelmiä muutetaan. Suomen kannalta tietenkin on oleellista kyllä myöskin se, että täällä asuvilla eläkeläisillä on tasavertainen verotus. Kyllä kai se kuitenkin on Suomen lähtökohta, kun verotusta täällä kehitetään.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä kuulostaa uskomattomalta puheelta, mitä tässä kuuntelee. Ed. Tenniläkin, jonka pitäisi olla vähäosaisen puolustaja, te puolustatte näitä Ruotsista tulevia eläkeläisiä, joittenka pitäisi saada paremmin rahaa kuin suomalaisten eläkeläisten. Ei mene minun järkeeni ollenkaan tämä järjestelmä. Puhutaan siitä, että tässä on kaksinkertaista verotusta, mikä on täysin väärä kuvitelma. Olen myöskin selvittänyt muutamalle ihmiselle tätä asiaa ja olen tullut siihen tulokseen, että nykyinen järjestelmä on ihan hyvä. Jos eläkeläinen asuu Haaparannan puolella tai Tornion puolella, niin siinä on myöskin se oleellinen ero, että kun hän asuu Haaparannan puolella, niin hän hakee terveyspalvelunsa ym. sosiaalipalvelut sieltä Haaparannan puolelta eikä ole kuormittamassa Tornion järjestelmää, jolloinka jos hän muuttaa Tornion puolelle, hän joutuu maksamaan tämän savamaksun, mikä on täysin oikeutettua. Minusta tässä ei ole mitään ongelmaa muuta kuin muutamilla ihmisillä täällä salissa ja joillain eläkeläisillä, jotka eivät halua maksaa veroa ja tulla kohdelluiksi tasapuolisesti kuten suomalaiset eläkeläiset. Minä en ainakaan ole valmis — enkä usko, että moni muukaan on valmis — nostamaan omia verojaan sen takia, että saadaan Ruotsista paluumuuttajia.

Jos täällä ruvetaan puhumaan, kuten ed. Vielma, tippa silmässä siitä, että on joutunut hakemaan töitä jostain Ruotsista joskus kymmeniä vuosia sitten, niin sitten me voimme samalla periaatteella ruveta myöskin kaikkia pohjoisesta etelään ja Helsinkiin muuttaneita kohtelemaan samalla lailla, että niitten täytyy saada elää siellä pohjoisen kunnissa samalla kunnallisverolla, esimerkiksi Kauniaisten kunnallisverolla, kun siellä pohjoisessa on 19 prosenttia, jos tässä lähdetään tälle linjalle.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Ehkä ensin vastaan ed. Huotarille. On aivan oikein sanoa, että jos järjestelmä olisi se, että ainoastaan noudatetaan Pohjoismaitten sopimusta niin kuin se on kirjoitettu ja niin kuin muut maat käyttäytyvät, lopputulos olisi kyllä se, että henkilö, jolla on vähän eläkettä, joutuisi maksamaan enemmän veroa kuin vastaavalla tulolla Suomessa asuva joutuu maksamaan, sen takia, että se lähdeveroprosentti on korkeampi. Mutta kun siihen eläkkeeseen liittyy myöskin vapaa osa, osa, jota ei Ruotsissa veroteta, se ero ei loppujen lopuksi niin tavattoman suuri ole.

Kun ed. Skinnari esitti, että Ruotsi luopuisi vero-oikeudesta, niin hän ilmeisesti oletti, että sillä se tilanne paranisi. Minulla on kuitenkin se käsitys, ja luulen olevani oikeassa ja tiedän olevani oikeassa, että se ei kyllä tilannetta oikeastaan lainkaan muuttaisi. Nimittäin nyt kun Ruotsista saadusta eläkkeestä maksetaan lähdeveroa, niin se eläke lisätään sitten kyllä täällä kaikkiin muihin tuloihin ja katsotaan, paljonko menee veroa, ja sitten hyvitetään se, mitä henkilö on Ruotsiin maksanut. Eli tapahtuisi juuri sitä, mitä ed. Skinnari peräänkuuluttaa. Se olisi vain sillä erolla, että koko vero menisi Suomeen, mutta eläkeläinen kyllä maksaisi yhtä paljon veroa kuin tänä päivänä.

Minä olen ymmärtänyt ja olen täysin varma siitä, että näitä eläkeläisiä, näitä paluumuuttajia, jotka tulevat, pännii se, että muissa Pohjoismaissa tyydytään siihen, että lähdeverotetaan ja sillä sipuli. Tästä hyötyvät tanskalaiset. Paljon tanskalaisia on käynyt Ruotsissa töissä, ja he pääsevät sitten sillä 25 prosentin verolla. Ihan niin kuin ed. Tennilä sanoi, Haaparanta, Tornio, kumman valitsen? Jos valitsen Haaparannan, niin silloin maksan siitä yhdestä osasta, Ruotsista saadusta osasta, vain 25 prosenttia, mutta jos tulen toiselle puolelle, niin se ehkä nousee 30 prosenttiin. Ymmärtää, että rajaseudulla näin ajatellaan.

Kun ed. Ranta-Muotio sanoi, että ratkaisua pitää hakea, niin meillä on ratkaisu, meillä on voimassa oleva järjestelmä, ja se periaatteessa asettaa kyllä kaikki eläkeläiset, Suomessa asuvat eläkeläiset, samaan asemaan. He maksavat saman verran veroa, paitsi ihan pienen eläkkeen saajat, ne, joilla ...

... on vähän eläketuloa Ruotsista sen takia, että ei palauteta liikaa maksettua.

Kiitos.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä keskustelu on nyt aika hyvin valaissut, missä tilanteessa ollaan, ja ed. Kallis tuossa veti hyvin yhteen tätä tilannetta. Tässä on kyse Suomen verojärjestelmästä, voimmeko me alentaa veroa. Haaparanta—Tornio ... Koska Suomessa me emme voi asettaa ihmisiä kuitenkaan eriarvoiseen asemaan keskenään, se tarkoittaa, että meidän pitää Suomessa alentaa eläkeläisten verotusta, jos halutaan, tai sitten Ruotsin pitää saada toinen menettely aikaan. Tällä hetkellä ei ainakaan valmiutta ole hirveästi ollut alentaa eikä ole varaakaan, niin kuin tiedetään, jos aiotaan tämä palveluvarustus pitää taikka rautateitä kunnostella, niin kuin on tarvetta, teitä ja infraa panna kuntoon. Se on nyt se pohdinnan paikka.

Meidän ei pidä puhua kaksinkertaisesta verotuksesta — yhä edelleen tuolla ihmiset hokevat, niin kuin tässä salissakin alun perin tänä päivänä hoettiin, kaksinkertaisesta verotuksesta — koska kyse ei ole siitä. Kyse on vain siitä, että meillä on toisenlaiset verokannat ja sillä sipuli. Eikä anneta väärää viestiä myöskään niille paluumuuttajille, joita mahdollisesti kesäloma-aikaan tai pääsiäisvapailla sattuu tapaamaan; ei pidä antaa viestiä, että kyllä meillä on kaksinkertainen verotus, vaan puhutaan oikeilla termeillä, jolloin ne ihmiset voivat aistia aidosti, että kyllä tämä juttu Suomessa on korjattu, se ei ole kaksinkertainen vero vaan Suomessa on korkeampi verotus. Meidän poliitikkojen tehtävänä olisi tietysti pyrkiä semmoiseen asetelmaan, että saataisiin se tasaan, mutta pitkä on tie siinä näköjään.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Esa Lahtela viittasi tähän Suomen kalliimpaan verotukseen. Sikäli kuin muistan näitä keskusteluja viime viikolta, niin ainahan tässä puhutaan veronalennuksista, ja ehkä nyt, kun tätä keskustelua käydään, tähänkin löytyy lääke. Mutta ed. Vielma puhui "sorretun kansan ja unohdetun kansan asemasta". Sikäli kuin oikein ymmärrän, niin tämä on edesmenneen valtiopäivämiehen, ed. Vennamon mielilauseita, ja sen pohjalta voisi todeta, että nykyinen eduskuntakin on siirtymässä tähän sorrettuun kansaan ja sen puolustajaksi, niitten eläkeläisten etujen hoitajaksi ja valvojaksi, ja tällä pohjalla katsottuna kyllä tästä hyvä tulee.

Mutta suuresti ihmettelen suuresti arvostamani ed. Rönnin näkemystä tästä asiasta. Ed. Rönnin puheenvuoro oli vähän niin kuin eri maailmoista. Ei tuntenut minkään näköistä parempiosaista eläkeläistä. Jos ed. Rönnin puheesta voisi tämmöisen kuuleman perusteella jotain todeta, niin siinä oli vähän sellainen henki, että kaikille vähän, mieluummin ei kenellekään yhtään mitään.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Wideroos vastasi joulukuussa esittämääni kirjalliseen kysymykseen kaksi ja puoli, lähes kolme, sivua ja hyvin perusteellisesti, mutta eräässä kohdassa vastauksessa todetaan nimenomaan se, mistä johtuen Suomesta saatuun eläketuloon kohdistuu korkeampi vero kuin jos kyseessä olisi ansiotulojen kokonaismäärä. Tämä johtuu juuri siitä, niin kuin täällä eräät edustajat ovat tuoneet esille, että Ruotsi verottaa lähdeveron, mutta Suomen verottaja lisää Ruotsista saadun tulon bruttomääräisesti Suomessa olevaan tuloon, jolloin progressioaste nousee, ja se vaikuttaa nimenomaan siihen, että paluumuuttajat eivät halua muuttaa Suomeen, koska kokonaisveroaste nousee. He tulkitsevat myöskin niin, että kun Ruotsissa on jo kerran verotettu lähdevero 25 prosenttia, niin on väärin, että Suomessa sitten se lisätään brutto siihen, niin että progressioaste on korkeampi, ja se estää paluumuuton nimenomaan.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rönni käytti minusta rehellisen suomalaisen miehen puheenvuoron. Hän ei halunnut millään tavalla mielistellä ketään, ei sen kummemmin ruotsinsuomalaisia eläkeläisiä kuin näitä suomalaisiakaan eläkeläisiä. Itse olen samoilla linjoilla. Minun mielestäni pitäisi EU:n harmonisoida eläkkeiden verotus sillä tavalla, että verotetaan siinä maassa, missä eläkeläinen sitten eläkevuotensa viettää.

No, Ruotsi esimerkkinä: Olen sitä mieltä, että jos tämä harmonisointi tapahtuisi, kaikki sosiaaliturvamaksut, mitkä työhistorian aikana vieraassa maassa henkilö on maksanut, pitäisi palauttaa siihen valtioon, missä eläkeläinen eläkevuotensa viettää. Ei ole oikein, että minäkin olen lähes 50 vuotta työelämässä ollut ja sitten tulee joku Ruotsissa vastaavan työelämän suorittanut Ruotsin puolelta tänne ja sanoo, että en halua maksaa sairausvakuutusmaksua, tulee niin kuin käenpoika minun pesääni tänne. Ei ole oikein, koska ruotsalaisten pitäisi sairausvakuutusmaksu tämän henkilön työhistorian ajalta siirtää meille, jolloin tätä ongelmaa ei olisi.

Kunnioitan muutenkin ed. Rönniä. Hänen puheenvuoronsa ovat olleet hyvin rikastuttavia aina täällä eduskunnassa. Jatkakaa samalla linjalla!

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Herra puhemies! Minä toivon, että ed. Rönni tulisi pitämään tuon puheenvuoron vaikkapa Haaparannalle, jossa useita satoja suomalaisia eläkeläisiä odottaa mahdollisuutta palata Suomeen. Kyllä he osaavat laskea, että kun he asuvat siellä Haaparannan puolella, he saavat käteen niistä kahdesta eläkkeestä, Ruotsin ja Suomen eläkkeestä, enemmän kuin silloin, jos he siirtyisivät kilometrin verran itään eli Tornioon. Se tulee näitten verojärjestelmien erosta. Ruotsi on eri järjestelmässä, ja meidän pitää mennä samaan järjestelmään, jos me haluamme, että niillä ihmisillä on oikea mahdollisuus valita asuinpaikkansa. Ei kukaan valitse sellaista asuinpaikkaa, jossa häviää rahassa. Nyt Suomi on tässä asemassa. Siellä on satoja, siellä on kenties tuhansia, ihmisiä, jotka ovat jumissa tämän kysymyksen vuoksi. Minä näen tämän suurena periaatteellisena asiana myös EU:n piirissä sikäli, että tässä on tämä vapaa maastamuutto nyt sitten uhattuna. Tähän myös Euroopan unionin tuomioistuin on ottanut kantaa, ja nyt komissio tutkii, onko Suomen käytäntö nyt tämän vapaan liikkuvuuden mukainen. Minä aavistelen, että vastaus on se, että jotakin Suomen pitää tehdä.

Eihän voi olla niin, että kun kahdesta maasta saa eläkettä, niin kilometri asuinpaikassa vaikuttaa siihen, paljonko se käteenjäävä tulo on. Nyt tämä ero on selvä. Suomen puolella käteenjäävä tulo on pienempi, ja tämä on se vääryys.

Sitten kun tässä puhutaan, että Ruotsi on jotenkin veroparatiisi, niin kyllähän Ruotsi yleensä veroja ottaa selvästi enemmän kuin Suomi, mutta tässä suhteessa, tässä konkreettisessa tapauksessa, Ruotsin puolella asuva voittaa, ja se on paluumuuton este. Minä haluan, että ne ihmiset, jotka sieltä haluavat palata kotimaahan, voivat sen tehdä, ja olen varmasti tässä pienituloisten ihmisten asialla.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Minäkin olen pienituloisten ihmisten asialla, nimittäin niitten ihmisten, jotka asuvat täällä Suomessa, ovat tehneet täällä työnsä, saavat täältä eläkkeen tai maksavat tänne tuloveroa. Raja-alueella aina tulee semmoinen tilanne. Vaikka on kahden kunnan rajalla, niin toisessa on korkeampi kunnallisvero kuin toisessa. Sekään ei ole mikään liikkumisen este. Jokainen valitsee sitten, kummassa asuu. Valtioitten rajalla se voi olla ihan samalla tavalla, eli eihän siinä mitään estetä. Siinä jokainen tekee omat laskelmansa. Joku arvostaa enemmän sitä, että tulee asumaan Suomeen, vaikka ehkä joutuu vähän enemmän siitä maksamaan, kun ei saa sellaisia etuisuuksia, mitä aikaisemmin on saanut.

Ed. Esa Lahtela sanoi, että Suomessa on kalliimpi verotus. Minä sanoisin, että Suomessa on erilainen verotus, koska nimenomaan tasainen lähdevero, joka on 25 prosenttia, on se ongelma, koska monissa Suomen eläkkeissä verotus on alle 25 prosenttia, jos on pienet tulot. Sen takia ei voi niin yksinkertaisesti tätä sanoa, mutta minä toivon, että tämä keskustelu on nyt avannut sen, että kysymykseen ei ole olemassa helppoa ratkaisua. Jos jollakin on se ylimääräinen rahamassi, niin sitten voi löytyä ratkaisuja, mutta muutoin jos tässä ruvetaan tasaamaan verotuksen eroa Ruotsissa asuvan eläkeläisen tullessa Suomeen, niin silloin pitää joko nostaa täällä maksuja ja veroja tai sitten leikata palveluja. Minun mielestäni se ei ole oikein. Minusta on rehellisempää kertoa täällä ja erityisesti myöskin siellä kentällä, mistä on kysymys. Kyllä minunkin luokseni on vihaisia ihmisiä tullut, kun he eivät halua tätä ymmärtää, ja varsinkin, jos he sanovat, että soitin ed. Tennilälle ja hän oli eri mieltä, hän oli sitä mieltä, että tämä on väärin, ja minä sanon, että tämä on oikein, että Suomessa työnsä tehnyt ja tänne veronsa maksanut eläkeläinen ei joudu tästä kärsimään.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! On ihan selvää, että verotus ohjaa käyttäytymistä. Ruotsin rajalla asuvat norjalaiset hakevat elintarvikkeensa Ruotsista, suomalaiset hakevat pian viinan Virosta ja polttoaineet Venäjän puolelta, ruotsalaiset käyvät Suomessa ostoksilla jne. Kyllä tämä kaikki vaikuttaa.

Mutta nyt kun tullaan eläkkeisiin, niin sillä, valitaanko Haaparanta vai Tornio, on suurempi merkitys kyllä kuin prosenttiyksikkö tai kaksi. Nimittäin jos tämä eläkeläinen jää Haaparantaan, niin silloinhan häntä verotetaan Ruotsissa asuvana eläkeläisenä, mikä tarkoittaa sitä, että siinä on vapaaosa, ihan niin kuin Suomessa tehdään eläkeläisvähennykset eläketulosta. Näin se vero tippuu huomattavasti. Mutta jos hän muuttaa ulkomaille, silloin häntä lähdeverotetaan, ja se lähdevero on sitten se 25 prosenttia. Mutta kyllähän me olemme valinneet linjamme, ja linjamme on se, että yhtä suurista tuloista maksetaan yhtä paljon veroa. Se on meidän linjamme tänä päivänä.

Kun ed. Kuosmanen halusi, että siirrytään sellaiseen järjestelmään, että veroa maksetaan vain asumisvaltiolle, niin minä olen kyllä vahvasti eri mieltä. Kyllä minun mielestäni sillä, joka maksaa osingon tai koron tai eläkkeen tai palkan, on ensisijainen oikeus veroon. Tämä ed. Kuosmasen malli olisi kyllä aika epäisänmaallinen.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä on nyt monelta kannalta jo asiaperusteita haettu tähän ja ratkaisujakin etsitty ja kelvollisia suuntaviittoja näytetty siihen suuntaan, että tämä on ratkaistavissa, tämä on tahdon kysymys. Olen monessa asiassa ollut ed. Rönnin kanssa ihan samaa mieltä, mutta tällä kertaa täytyy kyllä sanoa, että ed. Tennilän kanssa, jonka kanssa olen ollut erittäin harvoin samaa mieltä, tällä kertaa olen samoilla linjoilla siinä, että kyllä tämä semmoisena tahdon asiana on tärkeä asia. Siis näitä käytännön ratkaisuja löytyy siihen, jos löytyy tahtoa ajatella tämä asia loppuun saakka, mitä se merkitsee. Ei sieltä satojatuhansia ihmisiä ole tulossa yhtäkkiä tänne Suomeen, mutta esimerkiksi Pohjois-Suomessa rajaseudulla — pelkkä Suomen ja Ruotsin raja on kuitenkin 550 kilometriä Tornio—Haaparanta-seudulta Kilpisjärvelle — se ei ole ainoastaan Tornion—Haaparannan kohdalla, se on kaikkien muitten pitäjien kohdalla sama asia. On täysin luonnoton tilanne, että ihmiset pitävät Ruotsin puolella asuntoa ja silti kuitenkin Suomen puolella heillä on olemassa kotitalo, jota he mielellään kunnostaisivat ja asuisivat siinä, toisivat silloin verorahat tänne Suomeen, hankkisivat palvelut Suomen puolelta. Kyllä paikalliset kunnat siellä ihan kuntina ovat sitä mieltä, että meidän täällä eduskunnassa tulisi tehdä sellainen ratkaisu, että tämä vapaa rajan ylittäminen myöskin paluumuuttajille olisi mahdollista, ja siinä tämmöinen Euroopan unionin ihanne ja tavoite, ihmisten vapaa liikkuvuus, ei vain pääomien ja tavaroiden, vaan ihmisten vapaa liikkuvuus, toteutuisi.

Tahdon asia. Toivon, että valiokunnassa paneudutaan tästä näkökulmasta myönteisesti tämän asian ratkaisuun.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Aivan lyhyesti vaan totean sen, että tämä on kumminkin asia, joka koskettaa eri puolilta Suomea aikoinaan Ruotsiin muuttaneita eläkeläisiä. Täällä tulee hyvin korostuneesti jatkuvasti esiin tämä Haaparanta—Tornio-kysymys, mutta tämä koskettaa muun muassa Keski-Suomesta ja Etelä-Pohjanmaaltakin muuttaneita henkilöitä, jotka lähtökohtaisesti kokevat tämän nykyisen tilanteen epäoikeudenmukaiseksi. Koska siitä on myöskin pääministeritasolla keskusteltu, tehty useita kirjallisia kysymyksiä, jopa lakialoitteita viime kaudella, edelleen minulle jää semmoinen käsitys, että tämä nykyinen tilanne ei edelleenkään tyydytä eduskunnan enemmistöä, vaan siihen haluttaisiin korjaus.

Selvästi huomaa myöskin sen, että tässä verokeskustelussa ed. Kallis, te olette ylivoimainen; te olette selvästi perehtynyt tähän tilanteeseen, niin että pystytte argumentoimaan myöskin, mistä nämä kaikki ongelmat tässä johtuvat ja mistä johtuu tämä progression erotus, kun se lisätään bruttotuloihin myöskin siitä huolimatta, että tuloa on aikaisemmin jo verotettu toisessa maassa. Siitähän on kysymys. Kysymys on tietysti myöskin poliittisesta tahdosta, miten tämä korjataan. Ratkaisuasemassa ovat pääministereiden lisäksi myöskin Pohjoismaiden yhteistyöministerit. Toivoisin, että heillä olisi kykyä ja halua nostaa tämä asia vielä kerran pöydälle ja katsoa, löytyykö tällä vaalikaudella tilanne, jolloin meidän ei tarvitse vuosikymmeniä tästä samasta epäoikeudenmukaisesta tilanteesta enää täällä puhua.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on siinä mielessä ollut hyvä, että tässä kuitenkin on tullut selväksi nämä peruskäsitteet ja erotettu se, mikä tilanne oli ennen vuotta 97, joka on nyt sitten korjattu, samaten vakuutetun sairausvakuutusmaksusta tehty EY-tuomioistuimen niin sanottu Rundgren-päätös, mikä ei ole kyllä ed. Rundgrenin päätös, vaan sen nimisen kansalaisen päätös.

Ed. Rundgren sanoi kyllä hyvin painavan asian tuossa, että niitä paluumuuttajia tulisi hyvin paljon muualle kuin pelkästään länsirajan pintaan. Niitä tulisi Itä- ja Pohjois-Suomeen, Keski-Suomeen. Jos katsotaan kokonaisverokertymää, voi olla jopa niin, että jos näitä paluumuuttajia on useita tuhansia, valtion kokonaisverotulot kasvaisivat. Palveluilla olisi käyttäjiä, ja sitten näille alueille, jotka kärsivät muuttotappioista, saataisiin lisää asukkaita, paluumuuttajia. Kyllä niillä ihmisillä, joita on käynyt Haaparannalla esimerkiksi eläkeläisten tilaisuuksissa, on palava halu palata synnyinmaahansa ja tulla viettämään eläkepäiviään niille alueille, miltä joskus ovat pakon edestä joutuneet lähtemään.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Salo totesi, jotta haluttaisiin korjaus. Semmoista hyvää korjausesitystä ei vielä tämän veroratkaisun ja yhdenvertaisuuden osalta ole tässä salissa nyt tänään tullut kuitenkaan, miten tätä Suomen järjestelmää pitäisi muuttaa, jotta se olisi yhdenvertainen Suomen sisällä. Siitähän pitää lähteä. Ei voi olla niin, jotta on joku etuoikeutettujen joukko, joka voisi olla keppoisemman kohtelun kohteena. Sen takia tähän pitäisi löytää kyllä ratkaisu ihan oikeasti, joka mahdollistaisi sen, mitä ed. Mustajärvikin totesi, että sieltä on tulossa porukkaa Suomeen. Se on varma. Ei pilvin pimein. Siellä jos puoli miljoonaa suomalaista tällä hetkellä on, niin niitä voisi olla tulossa muutama kymmenentuhatta enintään, koska kyllä ne juuret on aika tiukasti nyt jo Ruotsissa. Mitä on itsekin käynyt siellä, niin siellä on todettu, että se on heidän kotimaansa nyt ja he ovat juurtuneet ja lapset ovat siellä menneet naimisiin, ja monet haluavat, että ovat sitten siellä, kun ovat työnsäkin tehneet. Mutta kyllä siellä löytyy semmoisia, joilla on kotimaan kaipaus ja kaiho tulla juurilleen.

Sen takia tähän on ainoa lääke, että meidän pitäisi sitten saada suomalaisten eläkeläisten verotusta alennettua. Myös kokoomuslaiset yleensä ovat rahan päälle ymmärtäneet ainakin aikaisemmin. Siihen pitäisi löytää nyt ratkaisu kanssa. Nimittäin se olisi viime kaudella ollut, taikka kaksi kautta tässä oltiin, hyvä löytää, mutta etsittäisiin nyt vaikka tämän punamultahallituksen nimissä, koska tässä hyviä ajatuksia löytyy. Mutta se on ehto siinä, jotta meidän pitäisi katsoa, että se on yhdenvertainen, mutta sen lisäksi katsoa myös sosiaaliturvalainsäädäntöä, mikä tarkoittaa, että siellä on paljon kohentamista, nostaa se yhdenvertaiselle tasolle. Odottaisi, jotta aikanaan kun kokoomus joskus saa vaalivoiton, ovat myös sillä sosiaalisella mielellä, että köyhemmille ihmisille tulee kanssa sosiaalitulonsiirtoja, eikä ole semmoinen kuppauslinja, niin kuin tässä aikaisemmin ainakin on ollut menneinä vuosina kuultavissa puheissa ainakin.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Minä haluan täsmentää puheenvuoroani siltä osin, että minä en suinkaan tarkoittanut, että eläkeläisten kesken pitäisi järjestellä epätasa-arvoa, paluumuuttajien ja meidän nyt jo maassa olevien eläkeläisten osalta. (Ed. Huotari: Sitä se käytännössä tarkoittaa!) En luonnollisestikaan tarkoittanut sitä.

Mutta nyt täytyy muistaa, että paluumuuttajissa on myöskin työikäistä väestöä. Paitsi että sieltä tulee eläkeläisiä, sieltä voi tulla työikäistä väestöä. Ei näköjään muisteta sitä, että 80-luvulla oli vielä ihan oma asuntolainajärjestelmä Ruotsista kotimaahan palaavien muuttajien osalta. Heille annettiin ihan omilla ehdoilla rahaa, asuntolainoja, sen takia, että heillä oli Ruotsissa korkeammat tulot kuin Suomessa eivätkä mahtuneet suomalaiseen järjestelmään sisälle. Silloin ajateltiin asiaa näin, että me tarvitsemme työikäistä väestöä.

Nyt kun tässä salissa on puhuttu monta kertaa siitä, että meillä tulee työvoimapula, kuinka me tarvitsemme työvoimaa muistakin maista, ja valiokuntakäsittelyssä olevan ulkomaalaislain yhteydessä puhutaan juuri siitä, tehdäänkö helpoksi ja kuinka helpoksi pitää tehdä tänne muuttavien osalta, niin kyllä ensisijainen velvollisuutemme on silloin muistaa myöskin, että meillä on suomalaisia Ruotsissa, joitten tänne muuttaminen pitää turvata. Pitää muistaa, että vaikka he ovat Ruotsin kansalaisia ja Ruotsissa työtä tehnyttä väestöä, niin he ovat iäti suomalaisia, jotka haluavat tulla Suomeen.

Ed. Rönni kun sanoi, että ed. Vielma puhui tippa silmässä, niin minä haluan, ed. Rönni, että menette tuonne Haaparantaan ja sinne pohjoiseen rajalle keskustelemaan; siellä länsipuolella on tippa silmässä ja täällä se pitää muistaa.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä on täysin vapaa oikeus muuttaa Ruotsista Suomeen. Jokainen arvioikoon sen sitten, miten oma tulotaso vaikuttaa. Mutta ainoa oikeudenmukainen ratkaisu tässä olisi se, että Ruotsi luopuisi tästä omasta lähdeverostaan ja täällä Suomessa verotettaisiin niin kuin muitakin eläkeläisiä sekä Suomen eläketulosta että Ruotsin eläketulosta. Se olisi se oikea. Silloin suomalainen eläkeläinen ja Ruotsista tullut eläkeläinen maksaisivat samanlaisen veron ja samanlaisen sairausvakuutusmaksun. Mutta nyt nämä muut esitykset, mitä ed. Tennilä esimerkiksi esitti, aiheuttaisivat tilanteen, jossa Ruotsista tullut eläkeläinen maksaisi vähemmän maksuja Suomeen, vaikka hän olettaisi tietenkin saavansa vähintäänkin samat palvelut kuin suomalainen eläkeläinen.

Kysymys on oikeudenmukaisuudesta. Tämän saman asian olen valmis kertomaan myöskin niille lähetystöille, jotka ovat tulleet tänne, ja olen myöskin sen kertonut. Monetkaan eivät ole sitä tietenkään mielellään halunneet kuulla. Minuun on otettu yhteyttä, että joku henkilö esimerkiksi maksaa 50 prosenttia veroa. No, sitten kun on ruvettu käymään läpi sitä, paljonko hän todellisuudessa maksaa, niin ei se ole mitään 50:tä. Mutta jopa kansanedustajat puhuvat kaksinkertaisesta verotuksesta, antavat ymmärtää, että tältä ihmiseltä todellakin otetaan kaksi kertaa — ensin se 25 prosenttia ja sitten se koko progressiivinen verotus — vaikka siinä jo vähennetään se Ruotsista peritty, Suomen verottaja vähentää sen, niin että silloinhan sitä ei tapahdu kahta kertaa. Toivon, että nyt me kaikki kansanedustajat kuitenkin vastaisimme samalla tavalla näille ihmisille, etteivät he koe, että tässä on joku sellainen takana, etteikö haluttaisi tätä asiaa ratkaista, ja sitten ne neuvottelut jatkuvat yhä edelleen tuolla Ruotsin ja Suomen välillä, mistä sen ratkaisun pitää löytyä.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä on todettu aikaisemmin viisas toteamus, että kyllä verotuksella ohjataan ihmisten käyttäytymistä. Tässä asiassa sillä todella ohjataan.

Haluan enää vain ed. Vielman puheenvuoron jälkeen todeta, että siinä oli kyllä järkipuhetta. Ihmisethän tekevät näitä paluumuuttopäätöksiä jo silloin, kun ovat vielä työelämässä, ajatellen myöskin sitä, miten heidän kohdallaan tulee olemaan tilanne sitten, kun he ovat eläkeiässä. Tiedän sen tuolta omasta ympäristöstäni, että kun näitä paluumuuttajia tuli tuossa 80-luvulla pohjoiseen, kun tiettyjä etuja heille annettiin, niin siellä on tullut erittäin hyviä yrittäjiä muun muassa tästä porukasta. He ovat hakeneet kokemusta ja itseluottamusta ja tällaista, ja kielitaitoa, ja käyvät nyt yrittäjinä kauppaa Norjaan ja Ruotsiin. He ovat käyttäneet hyväksi ja hyödykseen tämän Ruotsissa-oloaikansa. Tälläkin hetkellä, kun me puhumme mahdollisesta työvoimapulasta tietyillä aloilla, tämä on erittäin varteenotettava näkökulma.

Huomaa kyllä — niin kuin tuossa ed. Vielma totesi, että hän on vähän pohjoisempana syntynyt — että kyllä sieltä pohjoisesta todella näitä asioita saattaa nähdä kirkkaasti. Onnittelen, ed. Vielma, tähän keskusteluun tuomastanne näkökulmasta.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kallis ei hyväksynyt sitä tai piti varmasti hyvin kalliina, että EU:n alueella eläkkeet harmonisoitaisiin sillä tavalla, että missä maassa eläkeläinen asuu, verotuskäytäntö olisi sen mukainen. Minun mielestäni tähän suuntaan EU:ssa pitäisi toimia direktiivitasolla. Minusta on väärin todella, että Ruotsi pidättää sen 25 prosentin lähdeveron suomalaisilta, jos he ovat muuttaneet tänne asumaan. Kuitenkin se lopputulos on plus miinus nolla.

Itse kun äsken laskin tätä asiaa, tulin siihen tulokseen, että maksimissaan 1,5 prosenttia tässä ruotsinsuomalainen joutuu enemmän maksamaan veroa Suomessa sen jälkeen, kun hän on muuttanut Ruotsista, vaikka Ruotsissa lähdevero vähennetäänkin. Sairausvakuutusmaksu on sikäli ongelmallinen, kun meillä on 1 200 000 omaa eläkeläistä Suomessa. Jos Ruotsista muuttaa joku 50 000 ruotsinsuomalaista tänne, niin ennen kaikkea meidän pitää huolehtia niistä eläkeläisistä, jotka ovat suuren elämäntyön tehneet täällä Suomessa. Ei ole oikein, niin kuin nytkin punamultahallitus suunnittelee sillä tavalla, että sairausvakuutusmaksua korotetaan. Palkansaajat ovat etuoikeutetussa asemassa, ja he voivat vähentää sen korotetun sairausvakuutusmaksun palkkatulostaan, mutta ei taas eläkeläiset. Miksi kansanedustajat sortavat eläkeläisiä? Tämä hyvinvointi on rakennettu nimenomaan eläkeläisten ansiosta.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä asia nyt on kohtuullisen hyvin selvitetty — ed. Huotari tuossa äsken asian selvitti. Tämä vastauksena muutamiin kysymyksiin. Olen kyllä valmis lähtemään vaikka minkälaiseen porukkaan Haaparantaan taikka mihinkä Kolariin tahansa selvittämään asian. Olen tämän muutamalle tuonne meidän suuntaan muuttaneelle Ruotsista tulleelle ihmiselle selvittänyt, ja kukaan ei vielä ole tuonut paperia ja argumenttia eteen siitä, että olisi kärsinyt epäoikeudenmukaisuutta siinä. Kun verrataan siihen tavalliseen mänttäläiseen veronmaksajaan, joka on siellä koko ajan Suomesta tienannut eläkkeensä, niin he ovat täysin tasaviivalla, myöskin palvelunkäyttäjinä he ovat tasaviivalla.

Haluatteko te, että Kolarissa on kahdenlaisia eläkeläisiä? Esimerkiksi jos eläkeläiset, jotka ovat koko ikänsä Suomessa tehneet töitä ja saavat Suomesta eläkettä, ovat menossa terveyskeskukseen ja siinä samalla luukulla istuu vieressä Ruotsista huomattavasti pienemmällä eläkeverotuksella oleva ihminen — palvellut kuitenkin — niin hyväksyykö hän sen, että joutuu nyt odottamaan, koska maksaa tähän kuntaan vähän vähemmän tuota veroa, joutuu odottamaan siinä vieressä sen aikaa, että tämä Suomessa eläkkeensä tienannut, joka enemmän maksaa, pääsee etukäteen ja etuoikeutetusti. Minun mielestäni tässä on kyse tasapuolisuudesta ja siitä, että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti. Myöskin he käyttävät niitä palveluita aivan samalla lailla, ja se hoito, niin lääkärin kuin kaikkien muittenkin hoitaminen, maksaa ihan saman verran, oli se ihminen sitten kotoisin mistä tahansa ja tehnyt päivätyönsä missä vaan. Tasapuolisuudesta nimenomaan on kyse.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa puhemies! Tuon tähän myöskin uuden näkökulman. Tämä hallituksen esityshän tähtää myöskin tulevaisuuteen. Veikkaanpa, että tälläkin hetkellä tänäkin päivänä suomalaisia matkustelee töihin ulkomaille. Nykyisin on vapaa liikkumisoikeus ennen kaikkea EU:n alueella, mutta myöskin sitä käytetään siten, että suomalaista osaamista viedään jatkuvasti rajojen ulkopuolelle. Tähtäänpä pitkälle tulevaisuuteen ajatuksena, ovatko nämäkin ihmiset sellaisia, joita emme koskaan haluaisi, joiden emme koskaan haluaisi palaavan tänne Suomeen joskus tulevaisuudessa. Se on merkittävä asia, mitä tässä on moneen kertaan tullut, että puhutaan tosiaan niin sanotusta kaksoisverotuksesta. Se on juuri sen progression eron verran. Se on niin sanottua kaksoisverotusta.

Täytyy huomioida sitten vielä yksi seikka. Noille pohjoisen, ennen kaikkea pohjoisen, kunnille ihan varmasti nuo paluumuuttajat, ovatpahan eläkeläisiä tai vielä työikäisiä, ovat vuorenvarmasti tervetullutta väestöä. Uskoisin, että myöskin kuntaministeri ymmärtää tämän. Hehän sitten niistä eläkkeistään, tai muista tuloista, maksavat myöskin palveluita, ostavat ruokaa jne., käyttävät kaikennäköisiä palveluja, ja tulevat sitäkin kautta kyllä Suomellekin hyödyksi, maksavathan sitten omista jo verotetuista tuloistaan myöskin arvonlisäverona kaikista palveluista.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rönni arveli, että suomalainen eläkeläinen ei hyväksy sitä, että muualta Suomeen muuttanut eläkeläinen pääsisi pienemmälle verolla. Voi olla, että ed. Rönnin kaverit ajattelevat näin — en minä osaa sanoa. Mutta sen minä tiedän, että Tanskassa sitä ei veroteta toista kertaa, vaan tyydytään siihen lähdeveroon, joka menee Ruotsiin, enkä minä ole huomannut, että Tanskassa tanskalainen eläkeläinen valittaisi sitä, että Ruotsista Tanskaan palannut pääsisi ehkä pienemmällä verolla — joskus ehkä maksaa enemmän kuin eläkeläinen Tanskassa. Eli kysymys on vain siitä, minkä mallin me valitsemme: valitsemmeko me tämän mallin, jota muut Pohjoismaat soveltavat, verotetaan vain lähdeverona siinä yhdessä maassa, vai sovelletaanko sitä järjestelmää, mikä meillä tällä hetkellä on. Tämä ed. Kuosmasen malli, että maksettaisiin veroa vain asumisvaltiolle, johtaisi kyllä, niin kuin aikaisemmin sanoin, monessa tapauksessa, kohtuuttomuuksiin tai ainakin poikkeaisi kyllä siitä periaatteesta, mitä yleisesti noudatetaan, että se, joka maksaa, se saa ainakin osan verosta, ja ed. Kuosmanen, se on aika hyvä periaate. Sitä sovelletaan Suomessa korkojen osalta, osinkojen osalta, palkkojen osalta. Oikein hyvä periaate.