3) Laki sairausvakuutuslain 4 §:n muuttamisesta
Johanna Ojala-Niemelä /sd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Yksi terveydenhuoltojärjestelmämme
korjaamista kaipaava kysymys on itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivien
suuhygienistien saaminen sairausvakuutuskorvausten piiriin. Nykyisen
käytännön mukaan kelakorvauksia ei makseta
yrittäjinä toimivien suuhygienistien suorittamasta
hoidosta. Tämä aiheuttaa sen, että käytännössä suuhygienistien
suorittama hoito korvataan vain hammaslääkäriasemilla
palkansaajasuuhygienistien palveluista, joissa hammaslääkäri
päättää toimenpiteestä ja
kerää palkkion. Suuhygienistit, jotka toimivat
itsenäisinä yrittäjinä, eivät
näin saa työnsä tueksi kelakorvausta.
Nykyinen sairausvakuutuslaki siis eriarvoistaa räikeästi
suuhygienistejä suhteessa sekä toisiinsa että hammaslääkäreihin
sekä saattaa suuhygienistin palveluja käyttävät
potilaat eriarvoiseen asemaan. Yksityisen hammaslääkäriaseman
palkkalistoilla toimivan suuhygienistin ja itsenäisen suuhygienistin
antaman hoidon korvattavuuden yhtenäistäminen
ei edellytä suuria muutoksia lainsäädäntöön
tai käytäntöön eikä edellytä suuria
rahasummia, hammaslääkäriasemilla työskentelevien
suuhygienistien hoito kun korvataan tänä päivänä hammaslääkäritaksojen mukaan.
Siksi ei olekaan ihme, että tuore vertailu osoittaa eri
suuhygienistien antaman hoidon hintaerojen olevan suuria.
Vääristyneen kilpailutilanteen korjaamisen
lisäksi myös terveyspoliittiset syyt puhuvat esittämäni
muutoksen puolesta, ennaltaehkäisy kun on terveydenhuollossa
yleensä parasta mahdollista säästöä sekä kustannusten
että inhimillisten kärsimysten osalta. Hoitotakuun
paremman toteutumisen vuoksi olisi järkevää,
jos hammaslääkärit voisivat keskittyä niin
sanottuun korjaavaan hoitoon ja ennalta ehkäisevä hoito
Kelan korvaamana siirtyisi myös ammatinharjoittajina tai
yrittäjinä toimivien suuhygienistien tehtäväksi
samoin edellytyksin kuin palkkasuhteessa olevien. Tällä muutoksella
nopeutettaisiin asiakkaiden hoitoonpääsyä myös
seuduilla, joilla on vähän hammaslääkäreitä,
kuten esimerkiksi Lapissa.
Merja Kyllönen /vas:
Arvoisa puhemies! Suu ja hampaat ja niiden hyvinvointi on mielestäni kansalaisoikeus,
joka kuuluu jokaiselle maamme kansalaiselle. Tällä hetkellä tämä oikeus
ei kuitenkaan toteudu. Alueellisesti on hyvin suuria eroja siinä,
millä tavalla hammashoitoon pääsee, jos
pääsee ollenkaan.
Edustajakollega Ojala-Niemelän aloite laillistettujen
suuhygienistien lääkärin lähetteen
perusteella antaman hoidon korvattavuudesta on äärimmäisen
tärkeä ja hyvä aloite. Toivoisin, että tämä menisi
nopeasti eteenpäin, koska tällä hetkellä me
maksamme Suomessa suurta hintaa siitä, että ennalta
ehkäisevä suun terveydenhuolto on menossa rempalleen
ja on monissa paikoissa jo niin alamaissa, että sitä ei
oikeastaan tapahdu. Edelleen Suomessa elää ja
asuu vähävaraisia kansalaisia, pienituloisia eläkeläisiä,
pienipalkkaisia työläisiä, lapsiperheitä,
joilla ei ole yksinkertaisesti varaa hoidattaa hampaitaan kalliissa yksityisjärjestelmässä.
Hammaslääkäri voi kunnasta puuttua tai
käydä siellä muutaman kerran kuukaudessa
tai kerran viikossa, ja tällöin ne hoitomahdollisuudet
ovat hyvin vähäiset. Jos lähetteen perusteella
voisi sitä ennalta ehkäisevää hoitoa
tarjota ja antaa hiukan halvemmalla kansalaisille, niin se on todella
merkittävä asia, koska mielestäni hampaat
suussa tulevat tälle yhteiskunnalle paljon halvemmaksi
kuin se, että kansalaisten hampaat ovat naulassa.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Todella monessa paikassa Suomessa aikaisemmin se
hammasproteesi saattoi olla rippilahja, eikä se ollut edes
mikään tsoukki, vaan todellinen tilanne, että hyvin
nuorella ihmisellä jo oli infektio syönyt hampaat.
Mutta tämä nykytilanne on palaamassa vähän samaan
suuntaan, tietysti onneksi vain hiukan, nimittäin koululaisten
hampaiden kunto on viime aikoina heikentynyt ja kouluterveydenhoito on
huonommassa tilanteessa kuin aikaisemmin. Nimenomaan täällä esiin
tullut kysymys siitä, miten monellakin alueella Suomessa
saadaan hammaslääkärin ja hammashoidon
palveluja yleensäkin, on tämän syynä,
niitä ei siis saada. Suuhygienistin työn pitäisi
olla mielestäni saman arvoista silloin, kun hän
tekee sitä itsenäisenä ammatinharjoittajana
tai jos hän tekee sitä hammaslääkärin
ohjeistamana. Tässä mielessä ed. Ojala-Niemelän
lakialoite on kyllä oikean suuntainen.
Ed. Kyllönen viittasi juuri tuohon hampaat naulassa
tai vesilasissa -kysymykseen, ja siinä myös on
hyvä pitää mielessä, että julkinen
ter-veydenhoito myös suuterveyden kannalta on se ensisijainen
ja yksityinen sektori voi sitä valtakunnan tasolla tukea
ja täydentää, mutta meidän pitäisi
toteuttaa se kansanterveyslain perusteella.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa puhemies! Kyse on hyvästä aloitteesta,
mutta itse siihen kysymykseen, jotta miten rahat Kelalla riittää:
Minusta pitäisi se ongelma kanssa saada ratkaistua, koska nyt
hallitus on tekemässä toisenlaisia toimenpiteitä,
joilla ollaan siirtämässä sitten suoraan
veronmaksajien kontolle näitä maksuja, jotta jos työnantajalta
poistetaan kelamaksu, niin sehän tarkoittaa, että jostakin
se on katettava. Siihenhän hallitus ei ole esittänyt
vielä konstia, jotta miten se katetaan, vaan joskus 2011
on tarkoitus etsiä siihen pysyvämpää ratkaisua,
ja sehän tarkoittaa silloin, että todennäköisesti
pienempituloiset tulevat maksamaan sitten enemmän taas näitä maksuja.
Se pitää turvata.
Sitten toinen kysymys, joka liittyy tähän
rahojen riittävyyteen: Jossakin vaiheessa minusta pitäisi
uskaltaa kyllä katsoa yksityisen kautta tämän
julkisen terveydenhuollon osalta, onko välttämättä yksityisille
maksettava sellaisia korvauksia, koska jos sitä painopistettä muutettaisiin enemmän
siten, jotta ne rahat käytetään julkisen terveydenhuollon
kehittämiseen, niin me saisimme tosi hyvän ja
tasa-arvoisemman järjestelmän kuin tällä hetkellä on.
Tuula Peltonen /sd:
Arvoisa puhemies! Ed. Ojala-Niemelän esitys on kannatettava,
koska todellakin sairausvakuutuslain mukaan tällä hetkellä sairausvakuutuskorvaus
myönnetään, kun suorittajana on terveydenhuollon
ammattihenkilö, ja näkisin kyllä, että suuhygienisti
on myös ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneena terveydenhuollon
ammattilainen. Muutenkin sosiaali- ja terveyspalvelussa on työnjakoa
kehitetty siihen suuntaan, että lääkärin
työtä voidaan helpottaa ja jakaa, ja muun muassa
täällä ed. Tiusasen viittaamaan kouluterveydenhuoltoon
tämä on hyvin tärkeä toimenpide.
Eli mielestäni näitä toimia tulee edistää ja
samalla tietysti huolehditaan myös siitä, että terveyspalveluja
voidaan turvata.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti. Niin kuin ed. Lahtela sanoi,
nämä asiat ovat tällä hetkellä eräällä tavalla
hallituksessa pöydällä. Olisi ollut tietysti
hyvä tietää, onko ed. Ojala-Niemelä testannut
hallituksen suhtautumista juuri tässä ajassa ja
tässä hetkessä tähän
aloitteensa mukaiseen asiaan, esimerkiksi mainitulla kirjallisella
kysymyksellä, niin että olisi taustaa sille, onko
se ollut nyt tarkastelupöydässä, koska
nythän näitä suuria ratkaisuja tehdään,
niin kuin ed. Esa Lahtela äsken totesi. Ylipäätään
tämä on senkin takia erittäin merkittävä asia,
että erään Oulun seudullakin tehdyn selvityksen
mukaan pitkäaikaistyöttömien kohdalla se,
mistä oli tingitty, oli suun alue. Kaikki muu oli jollakin
tavalla hoidettu, mutta se oli jäänyt paitsi.
Merja Kuusisto /sd:
Arvoisa puhemies! Ed. Johanna Ojala-Niemelän lakialoite
on hyvä ja kannatettava. Suuhygienistin työ on
ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa,
muun muassa hoidon tarpeen arviointia ja hammaskiven poistoa. Mikäli
suuhygienistien työ kuuluisi sairausvakuutuskorvauksen
piiriin, se tukisi hyvin ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa
ja myös asiakkaiden tasapuolista kohtelua. Luultavasti
myös tämä asia sisältyy hallitusohjelmaan.
Siellä puhutaan paljon ennalta ehkäisevästä terveydenhuollosta. Valitettavasti
esityksiä ei ole vielä tullut eduskuntaan siltä osin.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:
Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Ojala-Niemelän lakialoitetta.
Nykyinen byrokraattinen käytäntö todellakin
lisää turhia kustannuksia ja vääristää tämän alan
yrittäjien välistä kilpailua, joten tähän
epäkohtaan tulisi saada pikaisesti parannus. Toivonkin,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta saadaan tämä epäkohta
korjattua.
Johanna Ojala-Niemelä /sd:
Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen heitti tuossa pallon; en todellakaan
ole ensimmäinen kansanedustaja tässä talossa,
joka on puuttunut tähän epäkohtaan. Asiaan
on 2000-luvun aikana kirjallisen kysymyksen tai aloitteen jättämällä puuttunut
reilut kymmenen kansanedustajaa, joiden joukossa on myös
nykyisiä ministereitä Matti Vanhasesta Holmlundiin
saakka. Pitkän kehityshankkeen tuloksena sosiaali- ja terveysministeriössä on
tällä hetkellä valmisteltu lakiesitystä sairausvakuutuslain
muuttamisesta, mutta laki on tarkoitettu tulevaksi voimaan vasta
1.1.2010. Tämän osalta toivonkin kyllä nopeutettua
aikataulua.
Marjaana Koskinen /sd:
Arvoisa puhemies! Kun käsitellään
Kansaneläkelaitoksen asioita ja tässä on
sairausvakuutuskassasta tavallaan kyse, niin olen niitten kanssa
aika varovainen yleensä, koska kuitenkin vakuutetut maksavat
sinne eli palkansaajat, työttömät, eläkeläiset ja
valtio yhdessä. Jos me laajennamme sitä sai-rausvakuutuskassan
tuotevalikoimaa, niin meidän täytyy muistaa samanaikaisesti,
että lääkekorvausjärjestelmä on
ollut sen tyyppinen, että lääkemenoihin
on koko ajan mennyt enemmän rahaa.
Tämä yksittäinen lakialoite, mikä nyt
suuhygienisteistä on, on moneen kertaan tullut esille sosiaali-
ja terveysvaliokunnassakin, samaten se, että hierojat ja
muut voisivat päästä toiminnallaan sairausvakuutuslain
piiriin. Nämä ovat sikäli ongelmallisia,
että mitä enemmän me sitä kassaa
laajennamme, sitä enemmän kansalaiset siitä sitten
joutuvat sairausvakuutusmaksujen kautta maksamaan, koska työnantajat
eivät enää rahoita näitä menoja
ollenkaan. Eli se jakautuu vaan niin, että siellä on
tosiaan vakuutetut ja valtio, joka sitä kassaa rahoittaa.
Sen takia olisin hyvinkin varovainen.
Mutta ymmärrän tämän aloitteen
siinä suhteessa, että monessa kunnassa on semmoinen
tilanne, että ei pystytä antamaan sitä hammashoitoa,
mikä lain kautta on velvoitettu, ja lääninhallituksissa
on tehty valituksia siitä, että ihmiset eivät
pääse välttämättä siihen
hammashoidon piiriin, mikä on tarkoitettu. Tämä olisi
tietenkin yksi keino kuntien taholta hoitaa tätä asiaa,
mutta sitten tässä on tämä ongelma,
mikä on perustavaa laatua oleva, eli kelakassassa on tämän
tyyppisiä ongelmia.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Kuten aloitteen tekijä ed. Ojala-Niemelä täällä mainitsi,
aloite on ollut monta kertaa eri muodoissaan esillä. Muistan
monta kertaa tästä samasta aloitteesta käyttäneeni
kannattavan puheenvuoron ja näin teen nytkin. Toivon aloitteella
olevan myönteistä jatkokäsittelyä,
jossa otetaan huomioon eri näkökohdat.
Johanna Karimäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Ed. Ojala-Niemelä on esittänyt
mielenkiintoisen ajatuksen siitä, että ennalta
ehkäisevässä mielessä suuhygienistin
toiminta olisi kelakor-vauksen piirissä. Mutta kuten tässä keskustelussa
on käynyt ilmi, tässä mennään
sille rajapinnalle, kuinka paljon tuetaan julkista ja sitten taas
toisaalta yksityistä hoitoa. Itse näen, että olisi
erittäin tärkeää tukea nimenomaan
ennalta ehkäisevässä näkökulmassa
vaikka näitä hampaiden kuntotarkastuksia ja hammaskiven
poistoa, sillä hampaiden huono kunto vaikuttaa muutenkin yleiskuntoon
ja jopa sydänsairauksiin. Eli kyse on sinänsä merkittävästä,
tärkeästä asiasta. Mutta ehkä tässä jonkin
tyyppistä rajaustarkastelua olisi hyvä tehdä,
esimerkiksi rajata pois hampaiden valkaisut tai jotkin muut sellaiset
toimenpiteet, jotka eivät aivan suoraan liity terveyteen
tai ennaltaehkäisyyn.
Keskustelu päättyi.