3) Hallituksen esitys laiksi yhteistoiminta-asiamiehestä ja
eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Arto Satonen /kok(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyseessä on hallituksen esitys laiksi
yhteistoiminta-asiamiehestä ja tämän viran
perustamisesta. Valiokunta puoltaa tätä esitystä.
Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja muiden
yksityissektoreiden työpaikkojen yhteistoimintaa ja henkilöstön
osallistumisoikeuksia koskevien lakien noudattamisen valvontaa varten
perustetaan työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen
uusi riippumaton erityisviranomainen, yhteistoiminta-asiamies. Yhteistoiminta-asiamiehen
tehtävät painottuvat ennalta ehkäisevään
toimintaan, jossa neuvonnalla ja ohjeistuksella on pääpaino.
Tavoitteena on, että yhteistoimintalakien valvontaa tehostamalla
edistetään ja parannetaan työnantajan
ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa
sekä henkilöstön osallistumisjärjestelmien
toteutumista.
Valiokunta nimenomaan korostaa sitä, että lainsäädännöllä ei
yksin pystytä luomaan toimivaa vuorovaikutusta työpaikoilla
ja takaamaan henkilöstön osallistumisjärjestelmien
toimivuutta, vaan sen takia tässä yhteistoiminta-asiamiehen
tehtävässä nimenomaan korostuu yrityksille ja
työntekijöille suunnattu ennakoiva neuvonta ja ohjeistaminen.
Valiokunta keskusteli tämän asian käsittelyn yhteydessä myös
siitä, tulisiko tämän yhteistoiminta-asiamiehen
tehtäviä laajentaa myös julkiselle sektorille,
koska nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys
kohdistuu ainoastaan yksityiseen sektoriin. Tämän
asian osalta valiokunta sai selvityksen siitä, että parasta
aikaa julkisella puolella on menossa uudistustyö, jossa
myöskin tämä asia tulee esille.
Valiokunta pitää julkisen sektorin yhteistoimintalakien
valvontajärjestelmän selkiyttämistä erittäin
tärkeänä ja osaltaan kiirehtii valvontaa koskevien
säädösten valmistelua. Valmistelun yhteydessä tulee
selvittää, voisiko nyt käsiteltävänä olevalla
lailla perustettava yhteistoiminta-asiamies valvoa myös
julkisen sektorin yhteistoiminnan toteutumista.
Arvoisa puhemies! Valiokunta teki pienen muutoksen esityksen
4 §:ään, joka koski tiedonsaantioikeutta.
Alkuperäisessä hallituksen esityksessä oli
vain todettu, että yhteistoiminta-asiamiehellä on
salassapitosäännösten estämättä oikeus
saada työnantajalta valvonnan toteuttamiseksi ja valvonnan
edellyttämässä laajuudessa lakien noudattamisen
valvontaa varten tarpeelliset tiedot ja asiakirjat, mutta näitä tietoja
ei oltu lueteltu tai yksilöity.
Koska paitsi että tällainen luettelointi tai
yksilöiminen olisi hankalaa, se ei ehkä olisi
myöskään tämän tehtävän
hyvän suorittamisen kannalta järkevää,
koska välttämättä kaikkia niitä tietoja
ei voida etukäteen tietää, mitä on
tarpeen saada, niin valiokunta noudatti tässä aikaisempaa
perustuslakivaliokunnan tulkintaa siinä, että lakiin
kirjattiin niin, että yhteistoiminta-asiamiehellä on
oikeus saada työnantajalta valvontaa varten välttämättömät
tiedot ja tämä sana "välttämättömät"
lisättiin tänne pykälään.
Tähän mietintöön sisältyy
myöskin vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattien vastalause.
Jyrki Yrttiaho /vas:
Arvoisa herra puhemies! Harvoin on tilanne, että pääsee
puolustamaan hallituksen kolmikannassa valmistelemaa lakiesitystä,
mutta nyt on se tilanne. Työ- ja elinkeinoministeriön
tekemän tutkimuksen mukaan yhteistoimintalaki tunnetaan
varsin välttävästi, oikeastaan heikosti.
Henkilöstön edustajat kokivat tutkimuksen mukaan
vaikutusmahdollisuutensa erityisen heikoksi henkilöstösuunnitelmaa ja
koulutussuunnitelmaa koskevan neuvotteluvelvoitteen toteuttamisessa.
Vain puolet tutkimuksessa mukana olleista yrityksistä oli
laatinut ja käsitellyt lain edellyttämiä suunnitelmia.
Henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet on arvioitu
vaatimattomiksi aiemmissa tutkimuksissa muun muassa työvoiman
vähentämistilanteissa. Eikä ole ihme,
että yt-menettely mielletään yleisessä tietoisuudessa
lopputilien jakelusta tiedottamiseksi, ja sitähän
se asiallisesti onkin. Sama arvio voidaan vaikutusmahdollisuuksista tehdä työvoiman
vuokrausta, tuotannon ulkoistamista koskevissa tilanteissa sekä töiden,
työtilojen ja työaikojen olennaisten järjestelyjen
osalta.
Siispä tutkimusten ja elävän työmarkkinakäytännön
perusteella nyt perustettava riippumaton erityisviranomainen, yhteistoiminta-asiamies,
on varsin tarpeellinen. Asiamiehen kannalta ennalta ehkäisevä toiminta,
neuvonta ja ohjeistus sekä valtuudet puuttua viime kädessä uhkasakon tehostamana
muun muassa henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa
koskeviin laiminlyönteihin edesauttavat varmasti yhteistoimintalainsäädännön
noudattamista ja lainsäädännön
kehittämistarpeiden tunnistamista jatkossa.
Mutta työpaikkojen yhteistoimintamenettelyn ja henkilöstön
edustajien tasavertaisemman neuvotteluaseman turvaamiseksi tarvitaan
toki myös edustajien tiedonsaannin ja toimintaoikeuksien sekä irtisanomissuojan
oleellista parantamista. Tätä kaikkea odotamme.
Hallituksen ohjelmassahan on toteamus, siellä kiinnitetään
huomiota tarpeeseen edistää tasavertaisia neuvottelusuhteita
työpaikoilla paikallisesti, mutta käytännössä mitään
tähän viittaavaa en ole kolmen vuoden aikana täällä kuullut
tai havainnut.
Herra puhemies! Merkittävä puute lakiesityksessä on,
että nyt perustettavan yhteistoiminta-asiamiehen toimintavaltuudet
rajoittuvat vain yksityisen sektorin työpaikkojen yhteistoimintaan
ja henkilöstön osallistumista koskevien lakien
valvontaan. Kuitenkin myös julkisella sektorilla tarpeet
yhteistoiminnan ja osallistumisjärjestelmien kehittämiseen
ovat yhtäläiset yksityisen sektorin kanssa. Lisäksi
julkisella sektorilla yleistynyt liikelaitostaminen, yhtiöittäminen,
ulkoistaminen ja yksityistäminen ovat muuttamassa sopimus-
ja neuvottelurakenteita. Tästä syystä nykytila,
jossa julkisen sektorin lakien noudattamista ei viranomaistoiminnalla
valvota, on vakava puute. Asiamiehen toimivalta on ulotettava viipymättä koskemaan
myös julkista sektoria.
Herra puhemies! Emme yhdy valiokunnan kantaan, jossa lakiesityksen
mukaista tiedonsaantioikeutta rajoitetaan. On perusteltua, että yhteistoiminta-asiamiehellä
on
oikeus saada salassapitosäännösten estämättä työnantajalta
lakien noudattamisen valvontaa varten tarpeelliset tiedot ja asiakirjat.
Ei ole mitään perusteltua syytä, miksi
yhteistoiminta-asiamiehen tiedonsaantioikeus kirjattaisiin lakiin
suppeampana ja toisin kuin esimerkiksi tasa-arvovaltuutetun osalta on
säädetty.
Emme hyväksy lakiesityksen 4 §:n
muuttamista, koska se rajoittaa asiamiehen tiedonsaantia toimintaolosuhteissa
ja yksittäisissä tapauksissa, jotka ovat hyvin
vaihtelevia. Pykälän muuttaminen antaa työnantajalle
mahdollisuuden puuttua tietojensaannin tarpeellisuusharkintaan ja
jarruttaa tätä tiedonsaantia. Se ei todellakaan
edistä yhteistoiminnan edellyttämää avoimuutta.
Näillä perusteilla olemme katsoneet tarpeelliseksi
laatia vastalauseen ja ehdotamme, että lakiesitykset hyväksytään
muuttamattomina ja tuo 4 § saa sen muodon, mikä on
hallituksen esityksessä.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Yrttiaho käytti hyvän
puheenvuoron tuossa ja totesi, että hallituksen esitys
177 viime valtiopäiviltä on parempi kuin valiokunnan
mietintö, ja näin ollen hän esittää käsittelyn
pohjaksi ensimmäisen käsittelyn aikana tätä vastalausetta.
Arvoisa puhemies! Kannatan tätä ed. Yrttiahon
tekemää esitystä.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Tällä vaalikaudella en
työskentele työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa,
jossa olen aiemmin ollut neljä vuotta, joten tarkkaan en
pysty tietämään tämän
kyseisen asian yksityiskohtia, mutta uskon, että hallituksen
esityksellä on haluttu luoda hyvää työilmapiiriä ja
turvata työntekijöitten oikeuksia. Mielestäni
olisi ollut ihan harkitsemiskelpoinen asia, että tämä olisi
ulottunut myös julkisoikeudellisiin työpaikkoihin,
koska näen, että kysymykset ovat siellä aivan
samat kuin yksityiselläkin sektorilla.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen
varapuhemies Tarja Filatov.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Hallitus teki hyvän esityksen. Nyt
sitä on röpelöity. Tulee olemaan mielenkiintoinen
näytelmä katsoa, mitä kukin hallituspuolueen
kansanedustaja äänestää tässä.
Arto Satonen /kok:
Arvoisa puhemies! Jokainen hallituspuolueen edustaja äänestää tietysti niin
kuin parhaaksi näkee, mutta haluan kuitenkin tässä sen
tuoda esille, ettei tule asiallista väärinymmärrystä,
että missään vaiheessa valiokuntakäsittelyn
aikana kyse ei ollut siitä, että valiokunnan enemmistöllä olisi
ollut halukkuutta muuttaa sitä hallituksen esitystä.
Kyse oli meidän perustuslakivaliokunnan määrittelemistä salassapitosäännöksistä ja
siitä, millä tavalla erilaisia tietoja voidaan
antaa, jotta se on linjassa niiden aikaisemmin tehtyjen ratkaisujen
kanssa. Tämä sana "välttämättömät"
tuli sieltä. En tiedä, mikä itse asiassa
on näiden sanojen tosiasiallinen ero, mutta yhdyn ed. Lauri
Oinosen näkemykseen siinä, että tämän
koko lakiesityksen tarkoituksena on parantaa yt-lain toimivuutta
ja parantaa myöskin työntekijöiden asemaa
niissä neuvottelutilanteissa.
Keskustelu päättyi.