Rouva puhemies! Kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi tällä viikolla ranskalaiselle yhtiölle valtausluvan uraanitutkimuksia varten Enossa ja Kontiolahdella tietyin rajoituksin. Sama yhtiö on hakenut valtauslupaa itäiselle Uudellemaalle vuonna 2005 ja läntiselle Uudellemaalle tällä viikolla. Kysyn ministeri Pekkariselta:

Onko tilanne uraanivaltauksia ajatellen lähtökohtaisesti sama tiheään asutuilla Etelä-Suomen rintamailla kuin erämaatyyppisellä Pohjois-Karjalan alueella? Onko paikallisella, hyvin yksituumaisella kansalaismielipiteellä ja asianomaisten kuntien kielteisillä kannoilla merkitystä ministeriön ratkaistessa kantaansa yhtiön valtaushakemuksiin?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Joidenkin periaatteellisten linjausten osalta yhtäläisyyksiä voidaan vetää, mutta totta kai alueet ovat niin erilaisia, että ihan yksi yhteen ei voi sanoa, että Pohjois-Karjalan ratkaisut tulisivat sellaisenaan toteutumaan täällä Uudenmaan alueella. Se, mikä linjana saa sijaa myös Uudellamaalla, on se, että oikeusvaikutteisen kaavan alueelle ei näitä valtauslupia tulla myöntämään, ei myöskään sellaisille alueille, joissa on jotain muuta tällaista hyvin tärkeää yhdyskunnallista toimintoa, joko sellaista pohjavettä, joka tarvitaan alueen vesihuoltoon, tai jotain muuta vastaavaa. Sellaisille ei myönnetä valtauslupia. Meidän tulkintamme on, että laki antaa siihen mahdollisuuden, että niille ei näitä valtauslupia myönnetä.

Mitä tulee eri tahojen kuulemiseen, niin täällä Pohjois-Karjalassakin kaivoslain yli meni uusi hallintolaki, jota me tulkitsimme ja joka käytännössä tarkoitti sitä, että me annoimme tilaisuuden alueen asukkaille, niille, joita tämä hanke Pohjois-Karjalassa koskee, tulla kuulluiksi, ja viime kädessä (Puhemies koputtaa) Pohjois-Karjalassa ratkaisu noudatti asianomaisten kuntien lausuntoa.

Rouva puhemies! Kaivoslain uudistus on vireillä ministeriössä. Vaikka tämä hallitus ei uutta lakia tiettävästi ehdikään antaa, rohkenetteko arvioida, mitä muutoksia lakiin on tulossa erityisesti kuulemisia ja kuulemisten merkitystä ajatellen? Voidaanko ajatella esimerkiksi, että kuntien virallisten mielipiteiden painoa ratkaisuja mietittäessä voitaisiin lisätä?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tämä lain valmistelu oli jo liikkeellä, jossakin vaiheessa valmistelutyötä tehtiin, mutta se on erittäin iso ja laaja valmistelutyö. Se on sellaisessa valmistelussa, joka luo edellytykset sille, että seuraava hallitus voi sitten tehdä konkreettisia ratkaisuja. Oli nimittäin niin, että nämä hakemukset sekä Pohjois-Karjalassa että Uudellamaalla pitää ratkaista ei sen uuden lain pohjalta, jos se uusi laki olisi saatu voimaan, vaan olemassa olevan vanhan lain pohjalta. Elikkä näihin ei kuitenkaan tämä uusi laki olisi vaikuttanut.

Millä tavalla uusi laki mahdollisesti vaikuttaa kuulemismenettelyyn? Ymmärtääkseni ei kovin paljon tule lisää tai muutosta siihen, mitä menettelyä me nyt jo noudatamme kuulemisessa. Vielä kertaalleen: kaikille niille, joita nämä valtaushakemukset koskevat, me annamme tilaisuuden tulla kuulluiksi. Kuntien lausunto painaa aika paljon, niin kuin sanoin. Enon ja Kontiolahden kuntien tapauksessa juuri kuntien näkemysten mukaan meni myös ministeriön päätös.

Värderade talman, värderade ministrar! Minister Pekkarinen sade att det här inmutningstillståndet beviljas enligt gällande lag, men den väsentliga frågan är ju själva tillståndet till gruvdriften, för vi vet att inmutningsförfarandet kommer att räcka en viss tid. Edra tjänstemän har sagt att själva gruvdriftstillståndet beviljats enligt då gällande lag, och här väntar vi nu på många viktiga förbättringar som skall komma innan gruvdriften tillåts.

Arvoisa ministeri! Voitteko vahvistaa sen kannan, jonka ainakin jotkut teidän ministeriönne virkamiehistä ovat antaneet, että varsinainen kaivoslupahakemus käsitellään sen lainsäädännön mukaan, joka silloin on voimassa, kun sitä käsitellään — nyt valtausasia oli erikseen — siis varsinainen kaivoslupa? Toivottavasti silloin voidaan myöskin huomioida, ettei asutuille seuduille, missä ihmisillä on vakinainen asunto, myönnetä varsinaista kaivoslupaa.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Nyt minun täytyy sanoa, että minä en uskalla ihan varmasti vakuuttaa, että näin tulisi tapahtumaan. Periaate on, että kun hanke on pantu vireille, niin se vireille laitettu hanke tai lupahakemus käsitellään sen lain mukaisesti, joka sillä hetkellä on voimassa. Mutta toisaalta, kun nämä hakemukset kulkevat eri vaiheisiin, voi olla, että lopullinen kaivospäätös on tehtävä sitten silloin voimassa olevan lain pohjalta.

Nyt joudun sanomaan, että minä en voi antaa semmoista ehdotonta varmuutta tähän kysymykseen, onko se jaa vai ei, vastaus tuohon kysymykseen. Luulen, että kysyjä on oikeassa, se lopullinen kaivospäätös käsitellään silloin voimassa olevan lain pohjalta, mutta olen hivenen epävarma.

Arvoisa puhemies! Nykyinen kaivoslakihan on jostain menneisyydestä, siitä ajasta, kun oli mittaamattomia erämaita eikä ollut rekisteröity vielä näitä alueita. Suomessa on tilanne ihan toinen. Suomessa on jokainen pläntti jonkun omistuksessa oleva. Tätä taustaa vasten tuntuu aika ihmeeltä, että voi jostakin muualtakin yhtiö tulla tänne kepittämään maan ja sitten ministeriö antaa luvan toimenpiteisiin.

Eikö tämä kaivoslaki pitäisi nyt uudistaa ja katsoa se tähän aikaan sopivaksi? Tämä loukkaa omistajan suojaa, tämä loukkaa asukkaita. Ministeri sanoi, että on kuultu asiakkaita, mutta ilmeisesti ei ole ymmärretty, mitä ne asukkaat ovat sanoneet. Jotenkin nämä ovat ihan eri asiat, tämä kuuleminen ja se, että tehdään sen mukainen päätös, mitä asukkaat haluavat.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Minä nyt en oikein osaa sanoa, mikä on parempi tapa kuunnella Kontiolahden ja Enon kuntien asukkaita, kuka edustaa paremmin sen alueen asukkaiden mielipidettä kuin näiden alueitten kunnat. (Eduskunnasta: Ed. Lahtela!) Ed. Lahtela, nämä kaksi kuntaa puolsivat just sellaista esitystä, mihin kauppa- ja teollisuusministeriö omassa ratkaisussaan pääsi. On näkemys ja näkemys; totta kai maanomistajienkin näkemyksiä otetaan huomioon, ne kuunneltiin, ne kuultiin, heille annettiin tilaisuus kuulla.

Metalliliitto on syyttänyt kauppa- ja teollisuusministeriötä siitä, että me annamme tilaisuuden näille ihmisille tulla kuulluiksi, mutta me viittaamme kintaalla Metalliliiton vaatimukselle, koska uusi hallintolaki edellyttää sitä, että pitää antaa sija ja tila näille ihmisille tulla kuulluiksi. Mutta sen jälkeen me teemme ratkaisun, ja tällä kertaa teimme juuri näitten kuntien näkemyksen mukaisesti.

Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin täsmentää, mitä ministeri Pekkarinen sanoi: se on Metalliliiton puheenjohtaja Vuorenmaa, joka on puhunut tästä hysteriasta, ja menee kyllä hänen piikkiinsä se asia. Mutta mielestäni tässä on hyvin tärkeästä kuntalaisten, ihmisten mahdollisuudesta vaikuttaa omaan elinympäristöönsä kysymys. Kysyisinkin ministeri Enestamilta:

Onko ministeriö aktivoitunut ohjeistaakseen alueellisia ympäristökeskuksia, jotta ympäristökeskukset voisivat vaatia ympäristövaikutusarvioinnin suorittamista esimerkiksi nyt Pohjois-Karjalassa? Se on asia, josta olemme toki paljon keskustelleet myös ympäristövaliokunnan ja ministeriön kanssa.

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa rouva puhemies! Kun asetus ympäristövaikutusten arvioinnista muutettiin, niin samalla nyt asetuksen hankeluetteloon on lisätty uraanin louhinta, rikastaminen ja käsittely lukuun ottamatta vielä koelouhintaa, koerikastamista ja muuta vastaavaa käsittelyä. Tämä on nyt sillä tavalla, että hyvää menettelyä sovelletaan aina hankkeen koosta riippumatta. Tämä on uudistus tässä asetuksessa. Tällä tavalla on toimittu, ja totta kai ympäristökeskukset ovat tästä tietoisia.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Me olemme tulkinneet uuden hallintolain vaateita tämän menettelytavan suhteen sillä tavalla, että se uusi menettelytapa on juuri se, että tämä valtauspäätös tai valtauslupa tehdään niillä perusteilla, joihin äsken aikaisemmin viittasin. Se antaa luvan kuitenkin sille hakijalle suorittaa ainoastaan tällaisia koekairauksia sillä valtausalueella.

Jos hän tulee, tämä hakija, siihen tulokseen, että siellä on malmio, jota kannattaa enemmän tutkia, sen jälkeen tämä hakija joutuu jättämään täydennetyn hakemuksen, jossa täydennetyssä hakemuksessa hän joutuu määrittelemään, missä tarkkaan ottaen tämä louhinta tai koerikastaminen tapahtuu, minkälaisia ympäristövaikutuksia on, ja siihen voidaan vaatia tämä pikku-yva, sen tekeminen. Tämä on se menettelytapa, mitä noudatetaan myös näissä Pohjois-Karjalan 18 kohteessa, jotka ovat sen valtausluvan nyt saaneet.

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen on tässä oikein mallikkaasti kertonut, miten kauppa- ja teollisuusministeriössä joudutaan improvisoimaan lainsäädäntöä, kun ei ole ajan tasalla, voimassa olevaa kelvollista lainsäädäntöä. Haluaisinkin kysyä:

Kuka ottaa vastuun siitä, että nämä valtausprosessit kestävät vuosikausia? Se ed. Thorsin mainitsema lopullinen kaivospäätöshän tulee vasta joskus vuosien, vuosien kuluttua. Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan tapauksissa yrittäjäjärjestöt ovat huolissaan siitä, että elinkeinon harjoittaminen muilla keinoilla vaarantuu, ja sitten nämä menetetyt omaisuuksien arvot ovat aivan selvät, siis tämä on aivan selvää tilastotietoa kiinteistönvälittäjältä. Kuka ottaa vastuun siitä, että kauppa- ja teollisuusministeriö on istunut vuodesta 1999 kaivoslain uudistuksen päällä? Miten se on selitettävissä?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ei tässä kyllä improvisoida millään tavalla. Me jokainen tiedämme, jotka olemme kansanedustajina olleet pitemmän aikaa, että on substanssilainsäädäntöä, joka määrää jostakin asiasta, ja sitten voi olla joku toinen lainsäädäntö, joka on otettava huomioon sen substanssilainsäädännön käytännön sovelluksessa. Eikö niin, ed. Hautala? Kaivoslaki on oma laki. Hallintolaki määrää, millä tavalla hallinnolliset menettelyt pitää toteuttaa erinäköisissä asioissa. Näin tässäkin tapauksessa on. Ei tätä improvisoida, tässä sovelletaan olemassa olevia uusia lakeja kaivoslain käytännön toimeenpanoon.

Mitä tulee siihen, että näitten hakemusten käsittely on vienyt pitkän ajan, se on tietysti totta. Ensimmäinen syy Pohjois-Karjalassa oli, että kun hakija jätti 11.11. hakemuksen, puolen vuoden ajan jouduttiin häneltä tai toimijalta pyytämään lisää selvityksiä erinäköisiin asioihin. Toinen syy on se, että kannattaa muistaa, että Suomessa ei ole 50 vuoteen käsitelty uraanilupahakemuksia. Ja kolmas syy oli se, että me halusimme nämä hallintolain ja perustuslain muutosten vaikutukset katsoa, millä tavalla se käytännön sovellus sitten pitää toteuttaa. Nämä ovat olleet syitä siihen, että aika pitkään, kieltämättä minunkin mielestäni ihan liian pitkään, tämä käsittely on kestänyt. Uskon, että nyt, kun tämä linja on avattu, tämän jälkeen ei varmaan hakemuksen käsittely kestä näin pitkään. Luotan siihen.

Arvoisa rouva puhemies! Esitän kysymyksen ministeri Pekkariselle:

Minkä takia Suomessa malmin etsintä valtion toimesta on niin vaatimatonta, että ulkolaiset yhtiöt joutuvat hoitamaan tämän tehtävän? Aikaisemmin, 30 vuotta sitten, olin itsekin malmin etsinnässä kahtena kesänä tuolla Kuhmossa ja totesin, että erittäin isoja malmiesiintymiä sieltä on löytynyt, ja nyt vasta ruvetaan niitä hyödyntämään. Kysyn ministeri Pekkariselta, kun te olette niin tehokas ja hyvä ministeri muuten:

Miten voisitte vaikuttaa jatkossa, että suomalaiset yhtiöt ja ennen kaikkea valtio hoitaisivat tämän malmin etsinnän?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Minä olen ymmärtänyt, että ed. Kuosmanen kannattaa tällaista yksityistä yrittäjyyttä, mitä se sitten onkin. Suomessa toimivat tällä hetkellä suurin piirtein kaikki maailman suurimmat kaivosyhtiöt. Ne suorittavat täällä koekairauksia, ja ne panevat rahaa vuosittain noin 30 miljoonaa malmien etsintään Suomessa tällä hetkellä. Minusta meidän kannattaa olla erittäin tyytyväisiä, että näin tapahtuu. Suomessa on useita kaivoshankkeita, joista ensimmäinen, Euroopan suurin, lähtee liikkeelle. Kahden viikon päästä on avajaiset. Minä luulen, että kaikki kansanedustajatkin ovat halukkaat sinne tulemaan ja ovat tervetulleita.

Sen lisäksi täällä on muutamia muita erittäin lupaavia kaivoshankkeita. Tässä näkymä on erittäin positiivinen. Minusta on hyvä, että myös ulkolaiset toimijat ovat asialla. Me emme enää, ed. Kuosmanen, voi mitään sille, että eräät yhtiöt, jotka toimivat vielä 70-luvun ja 80-luvun alkupuolella, luopuivat tästä toiminnasta merkittävästi ja antoivat pelikentän muille. Parempi nyt on, että siinä pelikentällä toimii joku, saa työpaikkoja tänne, kuin että siinä ei toimi kukaan. Tähän tehtävään me tuskin lähdemme perustamaan uusia valtionyhtiöitä.