Timo Soini /ps:
Arvoisa rouva puhemies! Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan
Suomen EU-puheenjohtajuuden kustannukset paisuvat kymmenillä miljoonilla
euroilla. Tämähän on tietysti EU:lle
sinänsä tyypillistä, tämmöinen
leväperäisyys, mutta nyt ovat näköjään
Suomeenkin moiset tavat pesiytyneet.
Onko nyt hanhenmaksapalleropiikki auki taivasta myöten?
Kuinka paljon tämä tulee Suomen kansalle maksamaan?
Onko hallituksella käsitystä, mitä tämä lysti
maksaa?
Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma
Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriö on pitänyt
erittäin tärkeänä, että me
pidämme kurissa myös puheenjohtajakauden menot.
Sen takia on valittu se linja, että annetaan kulloinkin
vain se rahasumma näihin tehtäviin, joka on ehdottoman välttämätön.
Sitten tiedämme, että alkuperäinen ajatus
pitää yhteensä lukien noin parikymmentä kokousta
Suomessa on muuttunut 130:ksi, ehkä 140 kokoukseksi kaikkiaan.
Ja kun on hyväksytty, että Suomessa pidetään
kokouksia, sekä ministerikokouksia että virkamieskokouksia,
niin niistä tulee lisäkustannuksia. Tällainen
on myös viikon päästä pidettävä epävirallinen
huippukokous Lahdessa. Saman tyyppinen tietysti oli Aasian valtionpäämiesten
yhteiskohtaaminen EU:n valtionpäämiesten kanssa
täällä Helsingissä.
Uskon kuitenkin, että kun näitä kokouksia
pidetään Suomessa, ne toimivat myös meille
eduksi eli vievät Suomen sanomaa maailmalla eteenpäin,
tekevät Suomea, suomalaisten saavutuksia ja mielipiteitä myös
maailmalla tunnetuiksi. Mutta tarkka linja ja mahdollisimman kitsas
suhtautuminen näihin menoihin on voimassa. Kun katsotaan
kokonaisuutta, Suomi tulee käyttäneeksi huomattavasti
paljon vähemmän rahaa EU-puheenjohtajuuteen kuin
edelliset maat ovat käyttäneet. Me tulemme pääsemään
kaikkia meidän viime vuosien edeltäjiämme
halvemmalla. Ja kun katsotaan eräitä maita, niin
me käytämme noin puolet tai kolmasosan siitä,
mitä muut ovat puheenjohtajakauden menoihin käyttäneet.
Ed. Soini voi nukkua yönsä rauhassa. Pidämme
erittäin (Puhemies koputtaa) tiukalla nyörejä myös EU-puheenjohtajuuden
osalta.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki
Arvoisa puhemies! Lisäyksenä tai jatkumona
tuohon valtiovarainministerin vastaukseen: Siihen nähden,
mitä etukäteen suunnittelimme, on tullut jonkun
verran lisää kokouksia ja jotkut kustannuserät
ovat selkeästi nousseet, kuten esimerkiksi turvallisuusjärjestelyt.
Mutta ehkä se lohduttaa myöskin siellä takapenkissä, että valtaosahan
kuitenkin esimerkiksi näistä kokouskustannuksista
pyörii loppujen lopuksi täällä kotimaassa.
On tilavuokria, erilaisia palkkoja, tämän kaltaisia
kustannuksia, jolloin itse asiassa myös tämmöinen
taloudellinen hyöty yllättävän suuressa
määrin kohdentuu kotimaahan.
Timo Soini /ps:
Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Lehtomäelle huomauttaisin,
että te olitte vastaanottamassa miljoonan EU-kansalaisen vetoomusta
siitä, että mieletön rekkaralli Strasbourgin
ja Brysselin välillä loppuisi. Mikä oli
tulos? EU osti rakennukset. Taidettiin
saada kaksi rakennusta kolmen hinnalla tyypilliseen EU-tyyliin.
Valtiovarainministeri Heinäluomalta kysyisin, kun hallitus
aina mielellään sanoo, että on budjettiraamit,
on kehykset. Silloin on kovat kehykset, kun eläkeläisten,
lapsiperheiden, työttömien ja muiden vähävaraisten
asioista on kysymys, mutta nyt, ovatko raamit karanneet Eurooppaan
vai miten on käynyt, kun on täysin raamiton ja
villi tilanne? Ja mitään lukuja ei tule, kuinka
paljon, montako miljoonaa Suomen kansa maksaa tästä hanhenmaksalystistä.
Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma
Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä edellä ministeri
Lehtomäki totesi, niin nämä rahathan
jäävät tänne. Eivät
EU-ministerit ota niitä rahoja mukaansa täältä lähtiessään,
vaan kyllä ne Suomen taloudessa pyörivät.
Uskon, että vieressänne oleva ed. Vistbacka antaa
myös arvoa sille, että poliisien korvauksista
on kaikissa järjestelyissä pidetty hyvää huolta.
Mitä tulee raameihin, niin raamit ovat ehdottomasti
voimassa. Siihen voitte luottaa, ed. Soini. Mitä tulee
erikseen näihin EU-puheenjohtajakauden menoihin, niin on
todettava, että meille on tullut hivenen parempi tilanne
myös tältä osin sen takia, että me
säästämme EU-jäsenmaksuissa
tänä vuonna noin 50 miljoonaa euroa ja ensi vuonna
noin 200 miljoonaa euroa. Senkin jälkeen totean, että puheenjohtajakauteen
käytetty lisärahoitus jää runsaasti
alle näiden lukujen, joten myös EU-raamit pysyvät
voimassa ja ovat täyttä totta.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki
Arvoisa puhemies! Parlamentti on hankkinut Strasbourgin parlamenttirakennuksen
omistukseensa, koska se katsoo sen taloudellisesti järkevämmäksi
kuin jatkuvasti vuokralla olemisen.
Mitä tulee parlamentin sijaintipaikkaan, niin kuten
tuossa adressin vastaanoton yhteydessä oli esillä,
kysymys on asiasta, josta jäsenmaat päättävät
yksimielisesti, eikä yksikään jäsenmaa
neuvostossa ole nostanut tätä asiaa esille. Tietenkin voi
nyt seurata, mitä Ruotsissa tapahtuu, kun siellä on
uusi hallitus, tältä osin. Minä en nyt
eurolleen tarkalleen muista puheenjohtajuuskauden budjettia. Se
on muistaakseni siellä 70 miljoonan hujakoilla. Mutta on
aivan selvä asia, että kun meillä on
sitten loppulaskut selvillä, niin totta kai tämä luku
on samalla tavalla läpinäkyvästi kaikkien
saatavilla niin kuin meidän kaikki muutkin budjettilukumme.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Ensimmäistä kertaa EU:n
historiassa on kerätty yli miljoona nimeä aloitteeseen,
jonka mukaan todellakin rekkaralli Strasbourgiin pitäisi
lopettaa. Se on merkittävä virstanpylväs.
Uusi perustuslaki ei ole vielä voimassa, mutta tätä effortia
pitäisi kyllä kunnioittaa. EU-parlamentin puhemies suhtautui
yliolkaisesti, jopa melkein vihamielisesti siihen, että oli
kerätty yli miljoona nimeä. Ministeri Lehtomäki,
tekin vähättelitte näitä miljoonaa
nimeä.
Eikö Suomi puheenjohtajana voisi ottaa tämän
asian esille, kehottaa komissiota valmistelemaan asiaa ja todeta,
että tämä on laajalti kansalaisten tahto?
Me haluamme viedä tätä eteenpäin ja
ryhtyä neuvottelemaan. Ja aina voidaan Ranskalle pyrkiä tarjoamaan
joitakin muita vaihtoehtoja, kompensaatiota siitä, että tämä hullutus kahdesta
parlamentin kokouspaikasta lopetetaan.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki
Arvoisa puhemies! Minä en kyllä missään
tapauksessa ole vähätellyt tämän
nettiadressin merkitystä. Päinvastoin! Se on erinomainen
osoitus aktiivisesta kansalaisdemokratiasta Euroopan unionissa.
Ja on iloista, että kerrankin joku asia sytyttää ihmisiä niin,
että miljoona eurooppalaista edes Internetissä allekirjoittaa
tämmöisen asian. Siinä mielessä asia
on hyvin tärkeä. Mutta niin kuin kuvasin, kysymys on,
niin kuin ed. Sasi hyvin tietää, sellaisesta päätöksestä,
joka on jäsenmaiden yksimielisyyden takana. Me puheenjohtajana
huolehdimme kyllä siitä, että kaikki
jäsenmaat ovat tietoisia siitä, että me olemme
tämän vastaanottaneet ja tällainen tahdonilmaisu
on esitetty. Mutta ei ole selvästikään
mahdollisuuksia päätöksentekoon neuvostossa,
joten ei ole mahdollisuuksia tulokselliseen käsittelyyn
neuvostossa tämän asian osalta.
Kalevi Olin /sd:
Arvoisa puhemies! Ed. Soini, ajatte hyvin taitavasti tällä populisti-nimisellä ratsullanne.
Karautatte aina tähän EU-keskusteluun, mutta se
näkökulma on aina vähän liian
populistinen. Tarkoitan, puhemies, sitä, että uskon, että ed.
Soinikin tietää sen, että tämän
puheenjohtajuuskauden aikana Suomi saa mittaamattoman määrän
paitsi levitettyä Suomi-tietoutta, myös itselleen
asioiden hoitamiseen liittyvää osaamistietoutta
ja sen levittämistä ympäri Euroopan.
Kysyn ministeri Lehtomäeltä:
Ilmeisesti on ajateltu myös niin, että jonkinlainen
seuranta on siitä, miten maamme on tänä EU-puheenjohtajuuden
aikana ollut eurooppalaisissa ja maailmanlaajuisissa medioissa,
kun otetaan huomioon vielä, että puheenjohtajuutemme aika
on sattunut perin vaikeiden turvallisuus- ja kansainvälisten
kysymysten kohdatessa Eurooppaa ja maailmaa ja Suomi on kuitenkin
selviytynyt puheenjohtajamaana hyvin ja EU myöskin tältä osin
merkittävän hyvällä tavalla.
Mutta tämä seuranta, arvoisa ministeri, voitteko
kommentoida sitä?
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki
Arvoisa puhemies! Me luonnollisesti seuraamme koko ajan säännöllisesti
sitä, millä tavalla näistä asioista
kirjoitetaan tai millä tavalla ne ovat esillä eri
puolilla maailmaa. Oli tietysti myös Suomen kannalta erityisen
merkityksellistä esimerkiksi kuukausi sitten tämän Asem-kokouksen
yhteydessä, että aasialaiset valtionpäämiehet
olivat montakin päivää, siis pitkiä aikoja,
tässä maassa, ja on sillä tavalla mahdollisuus
rakentaa myös näitä kahdenvälisiä suhteita
EU-suhteiden lisäksi. Kyllä tämä tietysti monella
tavalla merkittävä näyttäytymisen
paikkakin meille on, joskaan se ei ole pääasia,
mutta mehän kuitenkin tiedämme, että ei
tämän puheenjohtajuuden mukana meidän
valtiontaloutemme sinänsä käänny
eteen- tai taaksepäin.