Valtiovarainministeri Sauli Niinistö

Arvoisa puhemies! Hyvin nopealla aikataululla eduskunnan päätettäväksi saatetaan nyt valtioneuvoston esitys suostumuksen saamiseksi selvään takauksen luonteiseen vakuusjärjestelyyn.

Tilanne on purkautunut ainakin Suomeen tulleen tiedon puitteissa varsin nopeasti. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Viime viikon loppupuolella tultiin tietämään, että vakuutusyhtiöt, ilmeisesti keskinäisen sopimuksen perusteella, tulevat irrottautumaan niin sanotusta sotariskistä lentotoiminnassa, niistä vahingoista, joita kolmansille henkilöille aiheutetaan.

Epävirallinen Ecofin-kokous käsitteli viikonvaihteen aikana Liegessä tätä tilannetta, ja silloin päädyttiin — ei päätetty, vaan päädyttiin — yksimieliseen suositukseen, jonka mukaan jäsenvaltiot voisivat niin halutessaan astua vakuutusyhtiöitten asemaan tältä osin ja myöskin määritellä suhteellisen vapaasti ne ehdot, joilla tämä tehdään, kuukauden ajaksi kerrallaan ja vielä niin, että komissiolle tulee notifioida kaikki ratkaisut. Taustalla on vain se tekijä, että sekä lentosäännöstöt että yksityisoikeudelliset leasingjärjestelyt olisivat lopettamassa lentoliikenteen, elleivät vakuutukset olisi voimassa asianmukaisella tavalla.

Nyt joudun jo tässä vaiheessa valittelemaan sitä, että Suomessa tämä esitys on jouduttu valmistelemaan pääosin viikonlopun aikana, jolloinka kaikki relevantti tieto ei vielä eiliseen esittelyynkään mennessä ennättänyt tähän listaan. Mutta totean tässä niin ministeri Heinosen kuin omasta puolestani, että tietysti kaikki käytettävissä oleva apu on saatavissa. Me itsekin saamme tietoa tälläkin hetkellä muun muassa siitä, miten muut EU-maat näitä ratkaisujaan ovat tekemässä. Ilmeiseltä vaikuttaa, että tällaiseen vakuutusjärjestelyyn jokainen lähtee mukaan, mutta sitten pitää vielä erikseen päättää muun muassa sen maksullisuudesta.

Hallituksen esitys on puettu sellaiseen muotoon ajallisesti, että kuukaudeksi kerrallaan, huolimatta siitä, että tuo ministereitten suositus on rajattu vain yhteen kuukauteen. Tällä ei haluta ennakoida mitään, mutta tällä halutaan kuitenkin välttää sellainen tilanne, että joutuisimme toisen kerran esimerkiksi samanlaiseen nopeaan tilanteeseen, jolloinka eduskunnan suostumus olisi äkkiä pyrittävä saamaan. Ilmeisesti meidän valtiosääntömme on tässä suhteessa hivenen kankeanpuoleinen, kun tällainen takausjärjestelyyn rinnastettava vakuusjärjestely aina vaatii eduskunnan suostumuksen.

Eräs askarruttava kysymys on myöskin sitten valtiosäännön kannalta se, onko tuo riski riittävästi määritelty tässä esityksessä. Nythän esitys lähtee liikkeelle siitä, että se on miljardi USA:n dollaria vahinkotapahtumaa kohti. Tässäkin suhteessa ymmärrän liikenneministeriöltä tulevan valiokuntakäsittelyyn tarkempaa tietoa esimerkiksi niiden lentokoneitten määrästä, jotka vakuutuksen piiriin kuuluvat.

Edelleen tämän toiminnan maksullisuudesta, jota kannattaa tarkoin miettiä. Hallitus esittää nyt, että tässä suhteessa hallitus saisi vapaat kädet. Tämän esityksen sanamuodon tarkoituksena nyt on ollut lähinnä ainoastaan saada asia eteenpäin. Luonnollisesti tietysti eduskunnalla on valta määrittää myöskin tässä suhteessa kantansa, jos se sen haluaa tehdä.

Tuo maksullisuus on hivenen ongelmallista. Sikäli kuin ymmärrän, muissa Pohjoismaissa aiotaan periä vakuutusmaksua, ja monet seikat puoltaisivatkin sitä, erityisesti se, että periaatteessahan lentoyhtiöt vapautuvat tässä vanhasta vakuutusmaksusta, nuo vakuutukset kun on irtisanottu. Toisaalta sitten ilmeisesti muuhun lentotoimintaan kohdistuvat vakuutusmaksut tulevat tässä yhteydessä vielä nousemaan.

Mutta meidän on myöskin nähtävä vähän laajemmin tämä tilanne. Jo tämän päivän lehdissä näyttää olevan laivaliikenteen kohdalla hivenen samanlaista aihepiiriä. Jos tällainen ajattelu leviää, joudutaan tietenkin kysymään julkisen sektorin roolia vakuutuksen antajana tai vakuutusyhtiönä, ja vastauskin taitaa olla aika selvä: ei se siihen ollenkaan sovi.

Tietenkin sitten eräs ikävänpuoleinen näköala on se, että matkustaminen tulee entistä kalliimmaksi, kun vakuutusmaksut mitä ilmeisimmin ja ehkä vielä laivaliikenteeseen ulottuen tulevat nousemaan. Se on aivan selvä asia, mutta silloinkin markkinatalouden lainalaisuuksien puitteissa maksu ilmeisesti olisi viisainta siirtää itse palvelujen käyttäjille.

Kilpailutasapainon ylläpitäminen on eräs seikka, joka väistämättä tulee vastaan. Yhdysvalloissahan on päädytty aika laajamuotoiseen lentotoiminnan suoranaiseen tukemiseenkin, jolle valtiovarainministerit Euroopassa sanoivat hyvin selkeästi "ei". Toisaalta monet eurooppalaiset yhtiöt ovat kilpailuasetelmissa erityisesti Atlantin-lentojen osalta yhdysvaltalaisten lentoyhtiöitten kanssa, joten tämäkin kysymys saattaa putkahdella esiin huolimatta siitä, että siihen on selkeästi vastattu jo "ei".

Valittelen todella sitä, että valmisteluaikataulu on niin kiireinen, että esitys kieltämättä on näiltä osin hivenen avoin, mutta uskon, että tietoa saadaan jatkuvasti lisää, niin että eduskunta kykenee toivon mukaan mahdollisimman pikaiseen päätöksentekoon.

Klaus Hellberg /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Minusta on hyvä, että hallitus on näin nopeasti toiminut tässä asiassa ja esittää eduskunnalle nyt määräämillään ehdoilla, vastavakuuksia vaatimatta, valtiontakuuta suomalaisille lentoyhtiöille sotariskin kolmansille osapuolille aiheuttamien henkilö- ja esinevahinkojen osalta. Tämä on tietysti erittäin tärkeää, jotta lentotoiminta voisi edelleen jatkua myös esimerkiksi Finnairin osalta.

Olen tehnyt perjantaina aamupäivällä aloitteen, eräiden muiden kansanedustajien allekirjoittaessa myös, että maan hallitus ryhtyisi välittömästi toimenpiteisiin Finnairin kilpailutilanteen selvittämiseksi ja varautuisi mahdollisiin taloudellisiin tukitoimiin, siis myös muilta osin kuin valtiontakuun ja sotariskin osalta. Nythän on niin, että terrori-iskun jälkeen monet lentoyhtiöt ovat joutuneet suuriin taloudellisiin vaikeuksiin ja lentoliikenteen tulevaisuudennäkymät näyttävät niin ikään huonoilta. Näinhän on ollut jo pitempään.

Esimerkiksi Euroopassa on useissa maissa tuettu lentoyhtiöitä miljardeilla markoilla. Nämä ovat olleet varsin kiistanalaisia tukitoimia, mutta näin on kuitenkin tapahtunut. Nyt Yhdysvaltain hallitus ja kongressi ovat tehneet päätöksen useisiin miljardeihin dollareihin nousevasta tukipaketista, jolla tuetaan yhdysvaltalaisia yhtiöitä suoraan ja takauksilla välittömästi. Euroopassa useat yhtiöt ovat jo ilmoittaneet tuhansien työntekijöiden irtisanomisista ja myös muunlaisesta tuesta lentoyhtiöille.

Minusta nyt hallituksen pitäisi tosiaan selvittää Finnairin kilpailutilanne mahdollisimman pikaisesti, koska kyseessä on kansallinen lentoyhtiö ja on kyse sellaisesta toiminnasta, joka vaatii miljardeja markkoja, jotta se voisi toimia, investoinnit ovat valtavat, ja minusta on erittäin tärkeää, että meidän kansallinen lentoyhtiömme ei menetä kilpailukykyään vaan sen tilanne selvitetään tarkasti ja varaudutaan mahdollisiin tukitoimiin.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Lakiesitys on valmisteltu nopealla aikataululla, ja se on myöskin eduskunnassa syytä käsitellä nopealla aikataululla, jotta kansalliset lentoyhtiömme voivat toimia. Teoreettisesti laskien, jos lähdetään siitä, että jotain todella sattuisi, valtio ottaa tässä todella ison riskitakuun. Mutta tietenkin on lähdettävä siitä ja uskottava siihen, että mitään ei tapahdu. Joka tapauksessa tämä on välttämätön järjestely.

Mielestäni on hyvä, että valtiovarainvaliokuntaan ja sen verojaostoon, ehkä liikennevaliokuntaan, jos tämä siellä käsitellään, saadaan aivan uusin tieto siitä, miten EU-maat, ja vähän laajemminkin maat, tulevat menettelemään toisaalta lentoyhtiöiden tukijärjestelyissä ja toisaalta myöskin vakuusjärjestelyjen maksullisuudessa, jotta voimme vetää sellaista linjaa, joka on vertailukelpoinen muihin maihin, ja suomalaiset omat kansalliset lentoyhtiömme eivät joudu huonompaan asemaan.

Maria Kaisa Aula /kesk:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta aloittikin jo ennakoivasti tämän asian käsittelyn kuulemalla asiantuntijoita tänä päivänä kokouksessa. Tarkoituksenamme on, että tämä saataisiin huomenna takaisin täysistunnon käsittelyyn. On tietenkin selvä, että kyseessä on poikkeuksellinen asia, mutta eduskunnassa täytyy olla valmiutta myöskin poikkeuksellisia asioita käsitellä. Ymmärsin näin, että jos tässä asiassa ei nyt edetä, niin Finnairin koneet sitten jäävät maahan ja tavallaan lentomarkkinat jaetaan uudelleen niiden yhtiöiden kesken, joilla takuut ja vakuudet on. Tietysti suomalaisen elinkeinoelämän ja yleensä matkustamisen kannalta tilanne olisi aika ongelmallinen.

Kuulimme myöskin, että Saksassa olisi jo päätetty, että torstain ja perjantain välisen yön jälkeen ei sallittaisi Saksan ilmatilassa niitten lentokoneitten lentämistä, joilla valtiontakauksia ei olisi. On ilmeistä, että asia on vietävä nyt eteenpäin, mutta tietysti pitemmän päälle asia on ratkaistava toisin, koska eihän valtio voi pysyvästi alkaa vakuutusyhtiöksi. Järjestelyn on oltava mahdollisimman lyhytaikainen ja vakuusmaksut on saatava mahdollisimman pian järjestykseen. Ilmeistä on, että jos kolmansille osapuolille aiheutuvia vahinkoja ei muuten saada korvausten piiriin, lentämisen hinta ja kustannukset tulevat nousemaan. Markkinat nyt kai hakevat sitä uutta tilannetta terrori-iskun ja uusien riskitilanteitten jälkeen.

Ymmärsimme tosiaan valiokunnassa, että itse asiassa markkinoilta ei oikeastaan ole edes saatavilla vastaavia vakuuksia. Nyt valtioiden täytyy tulla hätiin siinä tilanteessa, missä niitä tarvitaan. Tosiaan toivon, että tämä on mahdollisimman lyhytaikaista ja että ei mentäisi sellaisiin tukitoimiin, joita ed. Hellberg täällä haikaili. Minusta niiden aika ei ole, ja toivon, että myöskin Yhdysvalloissa ne jäisivät mahdollisimman vähäisiksi.

Virpa Puisto /sd:

Arvoisa puhemies! Selkeästi elämme hyvin epätavallisia aikoja ja teemme myös epätavallisia päätöksiä epätavallisella aikajännitteellä. Siitä huolimatta on varmasti syytä paneutua tämän esityksen yksityiskohtiin. Makaaberilla laskuopilla tämä tulisi todella kalliiksi, kuten totesimme valtiovarainvaliokunnan kokouksessa, jos todella koneita paljon tuhoutuisi ja joutuisimme ne korvaamaan. Tätä emme halua uskoa.

Kuitenkin kokonaisuutena, pääotsikkona, asian osalta tulee mieleen: Tätäkö se markkinatalous on: hädässä ystävät tunnetaan? Elikkä ensimmäiseksi tulee mieleen kysymys siitä, mitä on vakuutusliiketoimi. Siinä vaiheessa kun uhat ja korvausvelvoitteet alkavat realisoitua, vakuutukset irtisanotaan ja haetaan parempi maksaja ja vastuunkantaja. On ensimmäinen kysymys, joka tulisi selvittää, onko jatkossa muittenkin vakuutuksien osalta odotettavissa samaa. Valtiovarainministeri viittasi laivaliikenteeseen, eli selvitettäköön, mitä kaikkea vakuutustoimintaa valtio alkaa mahdollisen kriisiajan yleisotsikon alla hoitaa.

Toinen kysymys on se, että esityksessä todetaan, että Ecofinin ilmeisesti epävirallisessa kokouksessa, Euroopan yhteisöjen valtiovarainministerien palaverissa, on todettu, että tässä tilanteessa voidaan menetellä näin. Ennen kuin ryhdytään näin menettelemään, vaikka kiireisestikin, on varmasti syytä saada tietoon, miten muut paikalla olleet ja sopimukseen yhtyneet maat menettelevät.

Esityksessä todetaan myös, että valtiot voivat periä takuustaan riskejä vastaavan maksun. Kuitenkin hallituksen esityksessä todetaan, että lyhyellä aikavälillä se voidaan jättää perimättä, mutta esityksessä ei todeta, tässä päätöslausumassa, miten maksuun palataan tai miten se arvioidaan. Eli me annamme maksuttoman takuuvaltakirjan tällä paperilla.

Oleellista on se, että tätä on perusteltu varmasti ja ehdottomasti tärkeällä kansallisen lentoliikenteen turvaamisella. Se on tärkeä asia, mutta tässä ei puhuta siitä, että 51 prosentin omistuksella valtio on ottamassa taatakseen myös yksityisen omaisuuden 49 prosentin osuuden. Tältä osin tulee todella mieleen: hädässä ystävä tutaan. Samat joukot ovat jo pitkään käyneet keskustelua siitä, että valtion omistus haittaa heidän liiketoimiaan. Mutta ei tunnu haittaavan vakuutustoimia!

__________

Edustajat Skinnari ja Kantalainen merkitään läsnä oleviksi.

__________

Olavi  Ala-Nissilä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Puisto oli hieman epätarkka, kun hän puhui yksityisomistuksessa olevien koneiden korvaamisesta. Siitähän ei ole kysymys, vaan tässä on kysymys kolmannelle osapuolelle tapahtuvan vahingon korvaamisesta. Toisaalta on kysymys myös sodasta ja terrorismista ja niitten olosuhteista. Siinä mielestä minusta ed. Puisto puhui hieman asian vierestä.

Valtiovarainministeri  Sauli  Niinistö

Arvoisa puhemies! Tämä on mielenkiintoinen keskustelunaihe, ja itse asiassa minusta sitä kannattaa valiokunnassakin vielä selvittää. Nimittäin on hiukan vaikea kysymys, kuka on kolmas taho silloin, jos lentoyhtiö lentää niin sanotulla leasingkoneella, jolloin koneen omistaja on toinen. Eräs pohtimisen aihe tietysti, joka ei ilmeisesti ennätä tähän hätään, liittyy siihen ongelmaan, jota ed. Puisto hahmotti, että Finnair ei ole suinkaan täysin valtion omistama. Voisiko Finnair antaa vastatakauksen valtiolle? Se on muodollista luokkaa tietysti tällaisissa yhteyksissä, mutta teoriassa ehkä tällaista voisi miettiä.

En usko, että me pääsemme siihen tilanteeseen, että me tiedämme, mitä kaikki muut tekevät, koska joku toinenkin saattaa odottaa, mitä kaikki muut tekevät, ja sitten loppupäässä ei tapahdu mitään. Sen sijaan me saamme kyllä jatkuvasti vähän lisää tietoa esimerkiksi Pohjoismaitten käyttäytymisestä.

Tässä ei ole otettu kantaa ollenkaan siihen, onko tämä järjestely maksuton. Se, että valtiovarainministerit näin lausuivat, johtui siitä, että Isossa-Britanniassa olikin jo ratkaisu tehty ja siellä oli nimenomaan käytetty tällaista formulaatiota, että lyhytaikaisesti se voi olla maksutonkin. Nythän on kysymys vain kuukauden määräajasta. Mutta niin kuin totesin, haluamatta mitenkään valmistautua mihinkään erinomaiseen jatkoon, eduskunnalta tavallaan pyydetään nyt pysyvämpääkin valtuutta. Toivon, että rajoitatte sen kuitenkin johonkin, se nimittäin unohtui esitystä laadittaessa.

Virpa Puisto /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin valtiovarainministerin esitykseen: Olisi hyvä, että kiireellisesti esitätte, mikä on se määräaika, jolloin tätä arvioidaan. Se oli suurin puute tässä.

Sitten ed. Ala-Nissilälle: Voidaan käyttää mitä sanakäänteitä hyvänsä, jos halutaan vitsailla tämän kanssa. Osinkoa jakaessa kyllä tiedetään, ketkä ovat omistajia. On syytä myös vastuita kantaessa tietää se.

Klaus Bremer /r:

Arvoisa rouva puhemies! Käsiteltävänä olevassa tapauksessa ei pidä unohtaa sitä, että ongelma ei koske ainoastaan Finnairia ja mahdollisesti Air Botniaa, vaan periaatteessa kaikkia ansiolentotoimiluvalla operoivia lentoyrityksiä, myös esimerkiksi niitä pienyhtiöitä, jotka lennättävät poliittista johtoamme tärkeisiin tapahtumiin tuonne maailmalle, samoin kuin ambulanssilentoja, joita tehdään maailmanlaajuisesti suomalaisilla pienkoneilla. Ongelman muodostaa myöskin se tosiasia, että vastuu itse asiassa on rajaton kolmannen osapuolen vahingoista. Tässä korotettiin kolmannen osapuolen vakuutuksia aika huomattavasti EU:n toimesta, mutta todellisuudessa vastuu on rajaton ja vastuu- ja korvauskysymykset ratkaistaan esimerkiksi matkustajatapauksissa matkustajan kotimaassa, mikä on erittäin kipeä asia suomalaisille pienyhtiöille. Kun ne lennättävät esimerkiksi Lapissa amerikkalaisia turisteja, mahdollinen amerikkalaiselle turistille sattuva onnettomuus käsitellään amerikkalaisessa oikeudessa Amerikassa. Sen tietää, että siellä monta kertaa korvausvaatimukset ovat sitten sitä luokkaa, että siinä ei keskisuuri suomalainen yritys pysy pystyssä, ehkä ei ihan suurikaan.

Näin ollen ed. Aula on ihan oikeassa, kun hän epäili ja sanoi, että täyden vastuun vakuutuksia ei tiettävästi ole edes saatavissa. Se pitää paikkansa.

Ed. Puisto, kysymys ei ole niinkään markkinataloudesta kuin siitä, mitä on määrätty korvauksen suuruudesta. Niin kauan kuin se on rajaton, me joudumme sellaiseen tilanteeseen aika äkkiä, etteivät tässä valtionkaan varat enää riitä. Meidän pitäisi rajoittaa sitä riskiä ja korvausvelvollisuutta, joka nyt on päässyt vähän käsistä.

Ed. Hellberg, tukitoimia on tässä vaikea enää lähteä kannattamaan. Finnair kuuluu niihin harvoihin eurooppalaisiin yhtiöihin, joita todella tuetaan valtion varoin, viimeksi tässä eduskunnassa päätetyllä liikennelentäjien koulutusasialla, jossa pelastettiin Finnairilta pois yli-investointeihin sortunut Ilmailuopisto ja siirrettiin se valtion harteille. Ed. Hellberg, kun Finnairin liikennelentäjä tuli maksamaan 800 000 markkaa, yksityiset kouluttivat 300 000 markalla liikennelentäjiä. Nyt kuitenkin jatketaan sitä systeemiä, että valtio otti koulutuksen kantaakseen ja maksaa 800 000 markkaa per liikennelentäjä, kun sitä vastoin jos valtio olisi suostunut maksamaan yksityisille per valmistunut liikennelentäjä koko kurssimaksun, koko koulutusmaksun, se olisi päässyt 300 000 markalla per liikennelentäjä eli 0,5 miljoonaa markkaa per liikennelentäjä olisi säästetty. Tämä jos mikä on Finnairin suosimista, samallahan Finnair sai koko liikennekoulutuksensa siirrettyä veronmaksajien piikkiin. (Ed. Kekkonen: Mikä on Ilmavoimien osuus tässä?) Tämä on tällaista tukitoimintaa.

Miljardeilla markoilla ei ole mitään eurooppalaisia liikennelentoyhtiöitä, flag carriereitä, valtionyhtiöitä, enää pitkiin aikoihin tuettu. Air France on kaikkein kyseenalaisin tapaus ollut. Periaatteessa näistä on luovuttu. (Ed. Kekkonen: Entä Ilmavoimien lentokoulutus?) — Ilmavoimien lentokoulutuksella ei ole tässä asiassa mitään tekemistä. Ilmavoimat kouluttaa itse lentäjiä. Tukitoimi, joka toteutetaan nyt valtion lentokoulun kautta, junailtiin hyvin salakähmäisesti otsikolla Ilmavoimien lentokoulutus. Niin kuin ed. Kekkonen varmasti hyvin muistaa, pari vuotta taaksepäin valtion budjettiesityksessä sitä ei tullut liikennevaliokunnan rooteliin, ei sitä tullut opetusministeriön, ei sivistysvaliokunnan puolelle, vaan se junailtiin valtiovarainvaliokunnan (Puhemies koputtaa) puolustusjaoksen otsikon Ilmavoimien lentokoulutus alle, ja sitten päädyttiin yksityisen koulutuksen avustamiseen ja ottamiseen valtion kannettavaksi.

Maria Kaisa  Aula  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin täsmentää ed. Bremerin puheenvuoroon, että tässähän ei käsitellä nyt kaikkia mahdollisia onnettomuusvakuutuksia. Onkin pidettävä hyvin tiukka raja siinä, että tätä kautta ei vyörytetä valtion riskille tai tavallaan valtion harteille mitään kuin tämä terrorismia ja sotatilanteita koskeva kolmansille osapuolille aiheutuvia vahinkoja koskeva vakuutus. Esimerkiksi juuri World Trade Centerin tuho tai Pentagonin tuho viime viikkojen tapahtumista ovat niitä, joita tämä vakuutus koskettaa, ei kaikkia mahdollisia onnettomuuksia tai niissä tapahtuvia henkilövahinkoja laisinkaan.

Tässähän on kyllä raja valtiolle esitetty, 1 miljardi US dollaria elikkä noin 6 miljardia markkaa. Siinä mielessä tämä tietenkään ei ihan rajaton ole yhtä tapahtumaa kohti. Mutta tietysti jos niitä olisi useampia, silloin se totta kai on sitten eri asia. Tästä esityksestähän käy ilmi, että markkinoilla on saatavissa tällä hetkellä vain vakuutuksia, joissa katto on 50 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Se on juuri ongelma, että leasingsopimukset ja muut eivät mahdollista lentämistä niin alhaisilla vakuutussummilla.

Virpa Puisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ajatellen vakuutusmaksujen tarkentamista, mitä tämä kattaa tai pitää sisällään, olisi varmasti hyvä valtiovarainvaliokuntaan saada tieto myös siitä, mitkä ovat ne summat, jotka vapautuvat nyt Finnairilta, kun koko summa siirtyy tavallaan toisen otsikon alle.

Tukitoimista: Varmasti joudumme työllisyyden nimissä miettimään erilaisia tukitoimia. Jos on vaikea selkeyttää Finnairilta vapautuvaa osuutta vakuutusmaksuista, varmasti neuvottelukysymys olisi, että he voisivat arvioida, paljonko pitää lomauttaa tai katkaista määräaikaisia työsuhteita.

Klaus Bremer /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Miljardin dollarin raja on itse valittu raja. Todellisuudessa vastuu on määritelty rajattomaksi. Siitä käydään sitten oikeutta, miten suuri se kulloinkin on.

Olen ymmärtänyt, että tämä koskee sotatoimialueita. USA:han on ilmoittanut olevansa sotatoimialuetta tai sodassa. Se saattaa olla löysää puhetta presidentiltä, mutta näinhän on ilmoittanut presidentti Bush, että USA on nyt sodassa. Ei tarvinne odottaa kauaakaan, niin mahdollisesti Venäjäkin on sodassa ja moni muukin valtio, jos USA jatkaa terrorisminvastaista toimintaansa sillä tavalla kuin se on ilmoittanut.

Ilkka  Taipale  /sd:

Arvoisa puhemies! Silloin kun sotavahinkoja on paljon, koko kansa kärsii ja ottaa vastuulleen ne. Sikäli on täysin järkevää, että tämäntapainen ratkaisu tehdään, jota hallitus parhaillaan esittää.

Meillä on tiedossa, että sotatoimialueiden lähellä parveilee paljon enemmän laivojakin kuin rauhantoimialueiden lähellä, koska se on kova bisnes. Muodollisesti sotatoimet voivat kohdistua myös muihin liikennemuotoihin kuin pelkästään lentoliikenteeseen. Hauskana yksityiskohtana kerron, että Suomessa on edelleen toiminnassa Sotavahinkoyhdistyksen säätiö, joka oli vakuutusyhtiöiden perustama yhdistys sota-ajalta. Sen rahat säätiöitiin. Monet eivät sitä tunne, mutta se on ollut sikäli hyvä, että se on vakuuttanut muun muassa rauhanliikettä niiltä tuhoilta, joita valtio on aiheuttanut, eli jakanut rahoja.

Nytkin kolmen päivän kuluttua meillä on terrorismiin liittyvä kokous Suomessa, pienaseiden vastainen kokous, johon valtiolta on saatu 180 000 markkaa, mutta onneksi Sotavahinkoyhdistyksen säätiöltä hiukan lisää. Sinne tulee 250—300 ulkomaista vierasta. Ehkä säätiö rahoittaa YK:n pääsihteerin raportin Prevention of Armed Conflicts, jonka puheenjohtajana on ollut suomalainen YK:n apulaispääsihteeri Tapio Kanninen. Pyytäessäni valtiolta, muun muassa UM:ltä, alustavasti rahaa valtiolla ei ollut rahaa tähän toimintaan, koska kaikki menee helikoptereille ja näihin vakuutuksiin ja vastaaviin. Mutta onneksi meidän kulukorvauksemme ovat myös verraten korkeita, joten tällainen YK:n raportin suomeksi julkaiseminen on mahdollista myös yksityisellä toimella, ellei valtio nyt käännä pikkuisen toimintaa muualle kuin turvallisuus-, poliisi-, salapoliisi-, armeija- ja vastaavalle puolelle.

Mutta pääasia, tämä ehdotus, joka nyt tehdään, on täysin järkevä.

Hannes Manninen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Kysymys silloin, kun puhutaan takauksesta ja takaus annetaan, on aina vakava ja siihen on syytä suhtautua tietysti sillä vakavuudella, että mahdollisesti jossakin erityistapauksessa ainakin osa siitä voi realisoitua. Toisaalta kysymys on myöskin sellaisesta tilanteesta, että jos puhutaan vaihtoehdottomuudesta, kyllä voi sanoa tässä yhteydessä, että muita järkeviä vaihtoehtoja ei ole olemassa.

Haluan kiinnittää myöskin huomiota erääseen asiaan. Tässä on tavallaan kaksi osaa. Ensinnäkin kolmansille osapuolille aiheutetut vahingot. Perusteluissa mainitaan, että vakuuttajat irtisanovat myöskin lentokoneiden sotariskivakuutuksen, elleivät lentoyhtiöt ole suostuneet lisämaksuun. Tämä raja pitäisi nyt tehdä selväksi, että tämä ei, jos vain suinkin mahdollista, ainakaan tule tämän takauksen piiriin.

Toisaalta voi sanoa, että hiukan ihmettelen sitä, että täällä tarjotaan Finnairille tukea etukäteen, vaikka se ei ole mitään pyytänytkään. Kyllä minusta tuntuu vähän siltä, että eduskunnan ei ole syytä etukäteen lähteä tällaisia asioita esittelemään, vaan jos, niin kuin näistä varmasti lentoyhtiöille on vaikeuksia ja ongelmia, syntyy sellainen tilanne, niin käsitellään asioita sitten, jos ne tänne tulevat. Mutta etukäteen ei ole varmaan tarpeen täällä tällaisista asioista keskustella.

Minusta tässä on kysymys niin vakavasta asiasta, että me selvitämme sen, minkä kerkiämme, ja luotamme valtioneuvoston vakaaseen harkintaan muiden lopullisten ehtojen osalta.

Valtiovarainministeri  Sauli  Niinistö

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täällä on puhuttu sotatila-alueista. Sotatilariskiin rinnastetaan terrorismiriski, joten tuolla alue-termillä ei ole kovin paljoa merkitystä.

En tiedä, ymmärsinkö ed. Mannista aivan oikein. Finnair on pyytänyt nyt käsiteltävänä olevaa asiaa. (Ed. Manninen: Tarkoitin muita avustuksia!) — No, se on tainnut tulla substanssiministeriöstä ikään kuin informaationa. — Olen aika lailla kanssanne samaa mieltä ja myöskin niitten muiden puhujien kanssa, jotka ovat puhuneet siitä, että vakuutustoiminta on vakuutustoimintaa ja jos riski kasvaa, sitten pelataan vakuutusoikeudellisten ja sopimusteknisten kysymysten kanssa vakuutusyhtiön ja asiakkaan välillä. Sehän on se luonteva järjestys. Nyt on vain pakkotila nimenomaan tämän mittavuuden vuoksi. Kyllä valtion vastuu on tietysti rajattu siihen, mihin asti valtio takaa, mutta varmasti on näin, että lentoyhtiön kohdalla voi jatkua keskustelu, jos näin olisi.

Ed. Puisto, kaipaamaanne tietoa siitä, miltä osin vakuutusmaksuista vapaudutaan, parasta aikaa selvitetään. Siinä on liikesalaisuuksia kuuleman mukaan, mutta kyllä se haarukoidaan.

Marja-Liisa Tykkyläinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Mannisen puheenvuoron johdosta haluan todeta, että tänään valtiovarainvaliokunta on kuullut asiantuntijoita, ja siellä myöskin ed. Manninen on ollut mukana. Siellä on tuotu esille Finnairin puolelta juuri tämän lain kohdalta, että he tarvitsevat tätä erityislainsäädäntöä, takauslainsäädäntöä.

Mitä tulee muihin liikesalaisuuksiin, joita ministeri Niinistö otti esille, näkisin kuitenkin, että valtiovarainministerin pitää saada tieto niistä asioista, kun on kysymyksessä kuitenkin takuu. Sinänsä tämä laki on tarpeellinen.

Hannes  Manninen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tulin väärin ymmärretyksi. Tarkoitin muun muassa ed. Hellbergin puheenvuoroa, jossa ymmärsin selkeästi sanotun, että jos on tulossa lomautuksia tai muita, niin valtion pitää tarjota apuaan. Tätä tarkoitin, että ei olisi syytä etukäteen lähteä tarjoamaan yhtiölle apuaan. Tämän on hiukan eri kysymys. Pidemmällä tähtäyksellä voi sanoa, että tämänhän ei välttämättä, jos siitä maksu peritään, tarvitse olla edes apua noin rahallisessa mielessä.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö

Arvoisa puhemies! Tämä muu tuki on todella sitten vaikea kysymys. Suomi on aika johdonmukaisesti pyrkinyt muun muassa laivaliikenteen osalta siihen, että ei järjestettäisi Euroopan sisällä tukikilpailuja. Jos lentoliikenteen osalta päädytään pysyvämmin siihen, missä nyt ollaan, eli siihen, että ihmiset lentävät vähemmän, asiakkaita on vähemmän, ei se seikka, että EU:n valtiot rupeavat kilvan jakamaan veronmaksajiensa rahoja, ollenkaan lisää asiakkaitten määrää niissä koneissa, jolloinka kilpailu ei enää olisikaan terveellä pohjalla, vaan se olisi tukikilpailua. Tämä on äärimmäisen vaarallinen tie.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Sinänsä hallituksen esitys on varmasti näin ratkaistava kuin esitetään. Se, että tämä asia on nyt esillä tässä salissa, puhuu tietysti nykytilanteen vakavuudesta. WTC:n kahden viikon takaiset tapahtumat ovat tässä nyt käsittelyssämme. Samalla maailman tapahtumien kulku, miten tästä mennään eteenpäin, kiinnostaa meitä kaikkia. Mikäli Yhdysvaltain kokemat tragediat johtavat vain sotatoimiin eivätkä maapallon epäoikeudenmukaisuuksien ja köyhyyden tarkasteluun ja johtopäätöksiin siitä, varmaankin voimme olettaa, että vastaavan tyyppisiä myös suomalaisia hyvin ikävällä tavalla koskevia taloudellisia asioita tulee entistä enemmän pöydälle ja myös muita lakiesityksiä, hallituksen tiedonantoja jne. Siis olemme todella nyt puhumassa tästä globaalista ongelmasta.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen, siirsitte vähän keskustelun toiselle areenalle, mutta vastaisin mielelläni lyhyesti.

Minusta on ollut yllättävän positiivista nähdä, miten kansainvälinen yhteisö on keräytynyt. Toivon, että tämä ei nyt kuulosta mitenkään makaaberilta, mutta saattaa olla, että koko tästä tapahtumasarjasta voi koitua sellainen etu, että aletaan ymmärtää paremmin toisiamme.

Mutta sitä en oikein ymmärrä, että osaksikaan motiivit juuri sille kohtalokkaalle syyskuun 11. päivälle olisivat olleet maailmantalouden epätasaisessa jakautumisessa. Kukaan ei ole kyllä ilmoittautunutkaan tekijäksi, mutta eipä ole tällaista motiiviakaan arvailuissa edes, vaan motiivit näyttävät olevan aika lailla jossain muualla.

Ulla Juurola /sd:

Arvoisa puhemies! Itse joudun huomenna esittelemään tätä asiaa verojaostossa, ja hallituksen esitystä lukiessani olen päätynyt siihen, että tämä on varsin avoin valtakirja valtioneuvostolle määritellä kaikki takaamiseen liittyvät erityisehdot. Kun tätä keskustelua nyt olen kuunnellut, tavallaan tuntuu, että asia käy yhä vaikeammaksi tai tulee yhä enemmän kysymyksiä mieleen. Toivonkin nyt, kun tätä huomenna käsitellään, että molemmat ministeriöt varsin selkeästi pystyisivät selvittämään vastuurajaukset tarkemmin, minkälaisista kolmansista osapuolista tässä on kysymys, mitkä ovat markkamäärät, joista ed. Bremer ikään kuin sanoi, ettei ole mitään markkamääriä, tai mikä on maksukäytäntö ja mitä nämä ovat muissa maissa. Jotenkin tuntuisi, että tässä tarvittaisiin aika tarkkoja tietoja huomenna sitten.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö

Arvoisa puhemies! Kyllä, tarkoitus on tuottaa kaikki se tieto. Toivon, että todella ymmärrätte, että viikonlopun aikana — hallituksen esityshän on eilen aamupäivällä tehty — on ollut aika vaikea saada kaikkea sitä tietoa, joka varmasti olisi paikallaan. Nyt tietysti eduskunnan kannalta kuitenkin se, että valtioneuvosto eduskunnan rajauksin oikeutetaan antamaan takuu, on riittävä toimenpide. Viimeksi olimme tässä samassa tilanteessa silloin, kun presidentti Ahtisaari lensi sotatoimialueelle. Silloin lentoyhtiöille riitti se, että se järjestettiin tällaisena hallituksen lupauksena ottaa seuraavaan lisätalousarvioon mahdollisesti aiheutuvan vahingon kattaminen. Mutta tässä on tietysti nyt aivan eri tilanteesta kysymys.

Valitettavasti todellakin me olemme tekemisissä hyvin vaikeaselkoisen vakuutustoiminnan haaran kanssa, joten — täälläkin on jo kuultu erilaisia käsityksiä siitä ja maitten poikkeavista lainsäädännöistä — valitettavasti me joudumme nyt tyytymään siihen tietoon, jota näinä päivinä saadaan kerätyksi.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Itsekään en pysty tätä tuskaa yhtään vähentämään, vaan pikemminkin päinvastoin, koska tässä rupeaa olemaan aika tavalla pankkikriisin aikaisia tilanteita käsillä, jolloin noin miljardin markan tarkkuudella laitettiin valtion takuita ja rahaa liikkeelle. Tässä on taas kysymys siitä, että noin miljardin markan tarkkuudella pystytään arvioimaan, mitkä ovat vastuut.

Tässä on tällaisia määritelmiä kuten sotariski. Mikä on sotariski? Missä vaiheessa se toteutuu? Onko tämä se tilanne, jossa on otettu yksi esimerkki siitä, mikä on sotariski?

Kuulin, että ministeri on tuonut täällä esille näistä elinkeinoista myös laivojen osalta. Missä vaiheessa laivanvarustajat ilmoittavat, että laivat eivät lähde, ellei tule takuita? Sitten on ydinjätteitä kuljettavat junat. Missä vaiheessa kannattaa enää vakuuttaa ollenkaan, jos kerta tämä riski tulee liian suureksi?

Mutta sekin asia, millä tavalla vakuutusvalvonta Suomessa on järjestetty, on kesken. Viime hallituksen osalta se oli loppuvaiheessa melkein valmis se valvonta. Nyt on 2,5 vuotta kulunut ja sitä taas edelleen selvitetään.

Finanssitavaratalojen osalta: Millä tavalla eri tahot joutuvat vastuuseen tämän tyyppisissä tilanteissa, ettei käy sillä tavoin, että ne, jotka ovat maksaneet työeläkettä tai ovat maksaneet jotain muuta vakuutusta, ovat vieneet rahaa pankkiin, ovat yhtäkkiä mukana tämän tyyppisissä rahoituksissa? Valvonta pitäisi saada Suomessa järjestykseen.

Virpa Puisto /sd:

Arvoisa puhemies! Ministeri Heinosen tultua paikalle haluan vielä tiedustella häneltä: Valtiovarojen kuulemisessa sekä valtiovarojen että liikenneministeriön edustajat vetosivat tämän asian nopeaan käsittelyyn perustellen sitä kansallisen lentoliikenteen merkityksellä sekä kansalaisille että tuottavalle teollisuudelle, meidän liiketoiminnallemme, ja vedottiin myös siihen tai painotettiin sitä, että enemmistöomistaja valtio ottaa tämän vastuun. Nyt tiedustelisin teiltä tämän asian käsittelyn yhteydessä, ministeri Heinonen: Kauanko nämä perusteet painavat valtion enemmistöosakkuuden säilyttämiseksi kriisin jälkeen?

Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kysymykseen, joka täällä on tullut esille rajauksen osalta: Kokonaisuus, josta puhutaan, on niin sanottu sotariski, joka pitää sisällään paitsi sotatoimet myös terrorismiin tai lentokonekaappaukseen rinnastettavat tapahtumat ja niistä aiheutuvat vaikutukset kolmannelle taholle. Se on se rajaus, joka tässä on kysymyksessä. Kysymyksessä on rajaus myöskin siinä suhteessa, että tämä ratkaisu koskee suomalaisia lentoyhtiöitä, ei siis pelkästään Finnairia vaan Suomessa rekisteröityjä yhtiöitä. Samalla tavalla muut eurooppalaiset maat ovat tehneet ratkaisuja nimenomaan omassa maassaan rekisteröityjen yhtiöiden osalta.

Mitä tulee Finnairiin, näen, että tässä suhteessa todellakin tarkastelu on koko alaa ja Suomessa toimivia toimijoita kohtaan, ei pelkästään Finnairia kohtaan, joka tietysti toki on merkittävin toimija tällä kentällä. Mitä tulee ed. Puiston kysymykseen omistaja-asiasta, tässä suhteessa ei ole olemassa mitään akuuttia, että tällä hetkellä tai tämän tilanteen jälkeen olisimme tehneet ratkaisuja, jotka tarkoittaisivat toiseen suuntaan menemistä.

Haluan yhtyä ministeri Niinistön toteamaan, että tietysti pyrimme antamaan kaiken sen mahdollisen tiedon, jota tässä tarvitaan ja jota jatkuvasti saamme siitä, minkälaisia ratkaisuja muissa maissa on tehty, myöskin ratkaisuja sen suhteen, miten tätä vastuuta kyettäisiin mahdollisimman tarkasti yksilöimään. Eräs mahdollinen tapa silloin tietysti yksilöidä sitä on koneitten lukumäärä, joita vastuu käytännössä koskee. Näiltä osin pyrimme sitä tietoa valiokunnan ja eduskunnan käyttöön saattamaan.

Mitä tulee kysymykseen lentoyhtiöitten yleisestä tuesta, uskon, että on Suomen kansallinen intressi, ettemme tällä alalla lähde siihen tukihuutokauppaan, joka esimerkiksi laivaliikenteessä on ollut näkyvissä. Uskon, että suomalainen lentoyhtiö pärjää tällä kentällä puhtaan kilpailun ehdoin ilman valtion tukia paremmin kuin niiden kanssa.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö

Arvoisa puhemies! Vastaisin minäkin ed. Puistolle valtionyhtiöominaisuudesta, että olemme nyt tilanteessa, joka on riippumaton siitä, onko valtio Finnairin omistaja vai ei. Joutuisimme ottamaan kannan siihen, lentääkö suomalainen yhtiö vai ei. Tässä on muitakin, niin kuin kuulimme, jopa pienkoneyhtiöitä. Juuri tämä, niin kuin oikein totesitte, korostaa tietysti maksuharkintaa, mutta sekin olisi ollut joka tapauksessa harkittavana.

Vakuusvalvonnan osalta olen ed. Skinnarin kanssa siinä mielessä samaa mieltä, että se kokonaisuus näyttää viipyvän, mutta kyllä meillä kuitenkin on vakuutusyhtiövalvontaa ja se on ymmärtääkseni varsin hyvällä pohjalla. Toinen kysymys on se, että kehitys kohti finanssitavarataloja minunkin mielestäni vaatisi sitä, että tämä mahdollisesti (Puhemies koputtaa) yhdistettynä sujuisi huomattavasti paremmin, siis pankki- ja vakuutuslaitosten yhdistetty valvontavirasto. Sen pitäisi itse asiassa olla pikkuhiljaa pöydällä.

Erkki Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Pidän tätä tietysti asiallisena ja oikeana toimenpiteenä juuri sillä perusteella kuin ministeri Niinistö äsken totesi, lentääkö suomalainen lentokalusto kansainvälisessä liikenteessä vai ei.

Ymmärrän niin, että vakuutusyhtiöt totesivat päätöksenteossaan sotariskin realistisesti, kun päättivät sanoa nämä vakuutukset irti kahden viikon takaisten tapausten perusteella. Jos ajatellaan, missä tilanteessa nyt ollaan, niin ollaan tilanteessa, jossa sen jälkeen on, noin lainausmerkeissä, julistettu sota kertomatta vielä sitä, millä kentillä sota käydään. Tällöin tulee tietysti mieleen se, onko valtioneuvoston taholla kartoitettu sitä, millä kansainvälisen vakuutustoiminnan kentillä on sellaista vakuutustoimintaa, jossa juuri se sotariski realisoituu, mikä nyt on seurausvaikutuksena ilmiselvästi tulossa, ja mitä se vaikuttaa kansainväliseen vakuutustoimintaan ja seuraako siitä jotakin vaikutuksia Suomelle, niin että meille tulee yhtä pikaisesti hoidettaviksi jotakin tänne pöydälle kuin tuli tänä päivänä.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Hellberg peräänkuulutti sinänsä ihan vakavaa huolta, miten kansallinen vaikkei valtion täysin omistama lentoyhtiö tulisi toimeen, ja kuultiin vastaus, että ehkä paremmin ilman valtion tukiaisia kuin niiden kanssa, niin kuin ministeri Heinonen totesi. Mutta itse ongelma ja huoli on aito. Mielestäni se on hyvä täälläkin todeta ja tukea sitä ajatusta, että tavalla tai toisella, ei välttämättä suinkaan valtion niin sanotuilla tukiaisilla, mahdollistetaan kuitenkin se, että meillä on myös vastaisuudessa suomalainen lentoyhtiö. Siinä mielessä tätä ongelmaa ei pitäisi vain ohittaa.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ministerit Heinonen ja Niinistö esittivät tukiasian sinällään aivan oikein, eli Suomen lähtökohdan pitää olla se, että varsinaisiin tukiaisiin ei mennä ja toimitaan kansainvälisesti yhteistyössä tähän suuntaan.

Kun ed. Puiston puheenvuoroja kuuntelee, kyllä täytyy muistaa, että sota on sota ja terrorismi on terrorismia, ja tämä laki tehdään nyt näihin oloihin.

Yksi asia, mikä todella kaipaisi selvittämistä, mihin ministeri Niinistökin viittasi, on "kolmas osapuoli". Toivon, että määritellään aika tarkkaan, mitä sillä tarkoitetaan. Jos teoreettisessa tilanteessa jouduttaisiin tätä lakia soveltamaan, siitä voisi tulla epäselvyyttä tämän tekstin perusteella.

Valtiovarainministeri  Sauli  Niinistö

Arvoisa puhemies! Lähinnä ed. Pulliaisen kysymykseen: Jos on tarkoitus saattaa maailmanjärjestys sekaisin, silloin iskun kohteena on finanssimaailma. Se on kaikkein tehokkain tapa sotkea maailmanjärjestys tavallisten ihmisten olemista myöden, ja eräs tapa on tietysti sitten vakuusjärjestelyjen puitteissa, joille erityisesti länsimainen järjestelmä hyvin pitkälti rakentuu.

Nyt sotariskin vuoksi vakuutusyhtiöt ovat muuttamassa riskinottoaan. Mehän muistamme kaikki syyskuun 11. päivän jälkeiset uutisoinnit ja kysymykset siitä, joutuuko jokin vakuutusyhtiö jo tapahtuneen vuoksi vaikeuksiin, ja jos tällaisia kysymyksiä esitetään, silloin tietysti pohditaan myöskin, mitkä ovat vakuutusyhtiöitten vastuunkannon hartiat tulevaisuuteen päin. En tiedä, kuinka paljon tämä on vaikuttanut tähän faktiseen tilanteeseen, että on jo vahinkotapahtumia sattunut. Kaikillahan on muun muassa vakuusmääräyksensä, siis myöskin vakuutusyhtiöillä. Todellakaan en tiedä, mutta tällainenkin ajatus on aika lähellä.

Hallitus ei ole lähtenyt erikseen kartoittamaan nyt, ja otin laivaliikenteen esimerkiksi vain sen vuoksi, että havaitsin lehdissä sellaisen jutun, joka sekään ei ole lähtenyt liikkeelle laivayhtiöstä vaan vakuutuspuolelta. Ellei kansainvälinen yhteistoiminta tässä onnistu ja jos joudutaan kohtaamaan jatkossakin tällaisia tapahtumia, niin kyllä niissä on vakavista taloudellisistakin seuraamuksista kysymys, vaikkakin tietysti talous on sittenkin vain taloutta verrattuna kaikkeen muuhun mitä on tapahtunut.