Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on vammaisten asiat nostettu esille eri yhteyksissä. Maassamme on vammaisia tai vajaakuntoisia työttömiä työnhakijoita lähes 40 000. Tämä vuosi on vammaisten vuosi. Sen kunniaksi olisi hyvä viedä eteenpäin esimerkiksi vammaisten ja vajaakuntoisten räätälöityä työllistämistukea, vaikkapa Ruotsin-mallin mukaan. Kysyisinkin ministeriltä:

Onko tämä kysymys agendalla ja missä vaiheessa on odotettavissa toimenpiteitä tässä asiassa?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on parhaillaan laki sosiaalisista yrityksistä, joka tuo sen mahdollisuuden, että yritys, joka työllistää 30 prosenttia vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä, voi saada huomattavasti pidempikestoisen työllistämistuen kuin normaalit yritykset nykyisen lainsäädännön puitteissa. Esimerkiksi vajaakuntoisen kohdalla tämä tuki on kolme vuotta automaattisesti ja sen lisäksi työvoimatoimisto voi harkintansa mukaan lisätä siihen vielä toiset kolme vuotta, jolloin kyse on aika pitkäkestoisesta tukijaksosta. Meidän normaalit työllistämistuet ovat käytettävissä vajaakuntoisten kohdalla, ja niiden kestoa voidaan silloin pidentää.

Tämän lisäksi työministeriössä on käynnissä koko tämän tukijärjestelmän uudistamisprosessi, jossa on tarkoitus katsoa sitä, voidaanko löytää tarkoituksenmukaisempia tukimuotoja kaikkien työttömien kohdalla ja voidaanko mahdollisesti yksinkertaistaa tätä nykyistä, aika lailla tilkkutäkiksi muodostunutta tukijärjestelmää. Sen lisäksi kuitenkin päätarkoituksen pitää olla se, että myös vajaakuntoiset työllistyisivät avoimille työmarkkinoille ilman mitään tukea, ja näin onneksi valtaosan kohdalla käy. Mutta tämän sosiaalisen yrittäjyyden lainsäädäntö on ehkä kaikkein eniten se konkreettinen vastaus edustajan kysymykseen.

Arvoisa puhemies! Vammaisten sijoittuminen eri koulutusaloille ei vastaa keskimääräistä koulutusalakohtaista jakautumaa. Kaikista erityisopiskelijoista vain 6 prosenttia opiskelee kulttuurialalla.

Onko hallituksella suunnitelmia tältä osin parantaa vammaisten mahdollisuuksia sijoittua työelämään?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Kaikkihan valitsevat itse sen koulutuskohteensa, mihinkä menevät, ja silloin välttämättä eri ryhmien kohdalla eivät kohdennu nämä toimialat niin selkeästi. Jos katsotaan työllistymismahdollisuuksia, niin itse asiassa, ikävä kyllä, on niin, että kulttuurialoja opiskelleiden ihmisten työttömyysjaksot ovat pidempiä ja työllistymismahdollisuudet heikompia kuin monella muulla alalla. (Ed. Hurskainen: Vammaisten työllistyminen!)

En ole aivan varma, ymmärsinkö kysymystä oikein sen suhteen, mitkä ovat sitten vammaisten mahdollisuudet työllistyä tämän kulttuurikoulutuksen jälkeen. Jos tämä oli se ydin, niin tietenkin silloin on kyse siitä, että meillä näillä aloilla on vähemmän työpaikkoja ylipäätään ja ne ovat heikommat kuin joillakin sellaisilla aloilla, joilla työllisyystilanne on parempi. Mutta tukimuodot, ne mitä meillä on käytettävissä yleensä, ovat käytettävissä myös näihin tehtäviin.

Arvoisa puhemies! Selvitysten mukaan vammaiset yliopisto-opiskelijat kokevat opiskelu-urallaan monenlaisia esteitä, joista osa on tämmöisiä käytännöllisiä ja osa perustuu ennakkoluuloihin ja siihen, että tukipalvelussa työskentelevät henkilöt eivät ole valmistautuneet vastaamaan näihin erityistarpeisiin, joita vammaisilla opiskelijoilla on. Esimerkiksi Ruotsissa on varattu aika — en muista ulkoa prosenttimäärää, mutta aika huomattava summa — mikä yliopistoilla on velvollisuus laittaa nimenomaan vammaisille opiskelijoille suunnattuihin tukipalveluihin.

Onko ollut opetusministeriössä harkinnassa tällaiset erityistoimet, joilla pystyttäisiin toisaalta lisäämään vammaisten osuutta yliopisto-opiskelijoissa kuin myöskin heitä paremmin jeesaamaan opiskelun saralla?

Opetusministeri  Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Vammaisten opiskelijoiden asema on ollut esillä, ja siinä on toimenpiteitä lähdössä käyntiin mittava joukko ammatillisen koulutuksen osalta. Siitä tuli selvitysraportti ja niitä toimenpiteitä ollaan nyt laajalti käynnistämässä.

Mitä tulee yliopistoissa tapahtuvaan opiskeluun ja mahdollisuuksiin siellä, niin viittasitte Ruotsin erityiskorvamerkittyyn rahaan, siellähän 1,5 prosenttia yliopistolle tulevista resursseista suunnataan vammaisten opiskelijoiden edellytysten vahvistamiseen. Nyt on juuri valmistunut vammais- ja opiskelijajärjestöjen kanssa selvitys yliopistojen tilanteesta, muun muassa esteettömyyteen ja eri aistivammoista kärsivien opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksista. Tämä on hyvin konkreettinen selvitys, ja olen iloinen, että se on opetusministeriölle luovutettu. Minusta esimerkiksi esteettömyys ja vammaisten mahdollisuus opiskella voisi olla yksi laatukriteeri, kun tulossopimusneuvotteluissa käydään yliopistojen kanssa neuvotteluja, ja tältä pohjalta olen valmistelemassa tätä eteenpäin.