Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Tätä kolmatta lisätalousarvioesitystä laadittaessa talouden epävarmuus on sen kun vain lisääntynyt, ja näin ollen tähän lisätalousarvioon pakollisten muutosten oheen on kytketty toimenpiteitä, jotka vaikuttavat talouskasvuun positiivisesti. Käydään niitä kohta hieman tarkemmin lisää, mutta tuloarviot ovat myös tarkentuneet.

Lisätalousarvioesityksessä varsinaisten tulojen arviota lasketaan nettomääräisesti 738 miljoonalla eurolla. Verotuloarvio-osuus laskusta on nettomääräisesti 765 miljoonaa euroa. Tuloveroarviota alennetaan 500 miljoonalla eurolla yhteisöveron ja luovutusvoitoista perittävien verojen kertymäarvioiden perusteella. Niin ikään autoveron tuottoarviota vähennetään 216 miljoonalla eurolla. Tämä johtuu uusien henkilöautojen ennakoitua vähäisemmästä myynnistä ja toisaalta siitä, että uudet henkilöautot, joita on myyty, ovat entistä vähäpäästöisempiä — mikä on siis sinänsä hyvä asia — ja näin ollen verotulot myös sitä kautta pienenevät. Mutta suurin pudotusarvio tähän varsinaiseen talousarvioon liittyvässä autoverotuotossa johtuu nimenomaan uusrekisteröintien vähäisyydestä suhteutettuna arvioon.

Toteutuneiden kertymätietojen perusteella perintö- ja lahjaveron tuloarviota nostetaan 70 miljoonalla eurolla ja tupakkaveron verotulokertymää nostetaan 19 miljoonalla eurolla. Sen sijaan varainsiirtoveron tuottoarviota puolestaan lasketaan 70 miljoonaa euroa. Eli tässä näkyy tämän talouden epävarmuus.

Muistelen, että kun tätä budjettia laadittiin, niin silloin hallitusta ja valtiovarainministeriön virkamiehiä syytettiin liian pessimistisestä verotuloarviosta. Jos oikein muistan, niin myös aikaisemmissa lisätalousarvioissa valtiovarainministeriötä ja hallitusta syytettiin liian pessimistisistä verotuloarvioista, ja nyt nämä pessimistiseksikin syytetyt verotuloarviot ovat vielä heikompia kuin osattiin arvioida. Tämä muutos on ymmärrettävä. Nousukautena verotuloja on hankala arvioida kohdalleen. On suuret riskit, siis positiiviset riskit, että tuotot ovat suurempia kuin on arvioitu. Sitten taas laskusuhdanteen aikana voi käydä päinvastoin.

Mutta sitten tästä menopuolesta. Hallitus esittää energiatuen valtuuteen 30 miljoonan euron lisäystä valmisteilla olevan ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden toimeenpanoa varten. Tästä lisäyksestä puolet on tarkoitus käyttää tuulivoimahankkeiden tukemiseen ja loppuosa muihin uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta edistäviin hankkeisiin. Tämä osaltaan on vauhdittamassa toivomuksemme mukaan investointeja. Asuntojen energia-avustuksiin esitetään loppuvuodelle 10 miljoonan euron lisäystä. Tämä tultaisiin käyttämään energia-avustusten myöntämiseen, siis tämän vuoden loppuun saakka voimassa olevien perusteiden mukaisesti. Energiakorjausten kannusteita on tarkoitus vuoden 2009 varsinaisessa talousarviossa sitten myös lisätä.

Niin ikään hallitus esittää vuokra-asuntotarjonnan ja -tuotannon edistämiseksi uutta 62,5 miljoonan euron suuruista takausvaltuutta lainoille, joilla rakennettavat uudet asunnot pidetään vuokra-asuntoina vähintään 20 vuotta. Eli toivomuksemme on, että tällä pystytään myös vauhdittamaan vuokra-asuntotuotantoa, joilla on kyllä kysyntää, mutta valitettavasti finanssimarkkinoiden epävarmuudesta johtuvien rahansaantivaikeuksien vuoksi rakentaminen ei ole niin vilkasta kuin kysyntä ja muutenkin talous edellyttäisi.

Muutamiin väylähankkeisiin on tehty tarkennuksia sopimusvaltuuksia ja määrärahoja korottamalla, joten väylähankkeet voivat jatkaa, kuten on suunniteltu.

Uutena kohtana voidaan mainita rakennemuutospaikkakuntien varsin mittava tukeminen. Hallitus esittää yhteensä 33,5 miljoonan euron lisäystä määrärahoihin ja valtuuksiin äkillisestä rakennemuutostilanteesta kärsiville Kajaanin, Imatran, Etelä-Pirkanmaan ja Varkauden seuduille. Määrärahoja ja valtuuksia on tarkoitus käyttää alueilla nopeasti uusia ja korvaavia työpaikkoja luoviin hankkeisiin. Eli rahat suunnataan nimenomaan sellaisiin hankkeisiin, joilla voidaan nähdä olevan nopeita ja oikeita ja järkeviä työllisyysvaikutuksia.

Jos sitten, puhemies, ihan lyhyesti joitakin muita kohtia tästä nostaisi esille. Lisätalousarvioon sisältyy muun muassa presidentti Martti Ahtisaaren johtamalle Crisis Management Initiative ry:lle suunnattu avustus, tälle vuodelle 100 000 euroa, ja tämän lisäksi otamme ensi vuoden täydentävään talousarvioon 135 000 euron lisäyksen toimintamäärärahoihin. Samoin kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin lisätään 2 miljoonaa euroa. Tämä on sitten yhteensä 22 miljoonaa euroa, josta 4 miljoonaa euroa tultaisiin suuntamaan Kauhajoen ja Jokelan ampumistapauksista sekä Porin sadevesitulvista ja Nokian vesijohto-onnettomuudesta aiheutuneisiin ylimääräisiin kustannuksiin.

Arvoisa puhemies! Tässä tiivistetysti.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lisätalousarvio on hyvin perusteltu kauttaaltaan, mutta kiinnitän huomiota yhteen yksityiskohtaan, joka on sinänsä äärimmäisen positiivinen, mutta joka on aiheuttanut nyt syvää hämmennystä ja voi aiheuttaa sen, että ei tapahdukaan yhtään mitään. Nimittäin tämän yleisen osan 7. sivulla sanotaan näin: "Energiatuen valtuuteen ehdotetaan lisäystä 30 milj. euroa käytettäväksi valmisteilla olevan ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden toimeenpanoon. Lisäyksestä yli puolet on tarkoitus käyttää tuulivoimahankkeiden tukemiseen ja loppuosa muihin uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta edistäviin hankkeisiin."

Arvoisa puhemies! Sitten kun me olemme hyvin vakuuttuneita, että syöttötariffi tulee, niin nyt nämähän sulkevat toisensa pois, joko—tai, koska molempia ei saa olla. Nyt niiden hankkeiden ajajat, jotka on jo valmiiksi tehty, haluavat tietää, kummallako pelataan, elikkä nyt joutuu valitsemaan. Elikkä nyt tarvitaan valtioneuvoston taholta harvinaisen selvä kannanotto, että voidaan tehdä järkevästi ja oikein.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Maa järisee kansainvälisen talouskriisin seurauksena. Massairtisanomiset uhkaavat myös tässä maassa. Hallitus jatkaa kuitenkin aivan kuin mikään ei olisi muuttunut tässä lisäbudjetissa. Olemassa oleva raha jaetaan rikkaiden veronalennuksiin. Kuntien perusturvallisuus eli sosiaali- ja terveydenhuollon ja opetustoimen palvelut eivät saa yhtään lisää rahaa, ja lisäksi erityisesti sosiaaliturvan puutteisiin ja vaikeutuvassa asemassa olevien henkilöiden asemaan ei tule mitään erityistä helpotusta. Erityisesti tämä koskee myöskin alueellisen kehityksen kannalta tärkeitä työllisyysinvestointeja. Niihin ei ole, työllisyysperusteisiin investointeihin, lisää rahaa. Hallituksen arvovalinnat kyllä näkyvät.

Herra valtiovarainministeri, välittäminen ei onnistu haravatalkoilla. On tehtävä myöskin sisältöä koskevia ratkaisuja, koska tässä maassa syrjäytyminen lisääntyy ja taloudellinen tilanne kiristyy nimenomaan kansalaisten, lapsiperheiden arjen tasolla.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä esityksen perusteluissa todetaan se, kuinka toimeentulotukimenot ovat kasvaneet. Se on yksi osoitus siitä, että meillä kansalaisten toimeentulo on heikoissa kantimissa, jos se viimeinen osa eli tämä perustoimeentulotuki on se, jonka osalta nyt tässä loppuvuodesta tarvitaan parannuksia.

Kaiken kaikkiaan ennen viime eduskuntavaaleja sosialidemokraatit esittivät sitä, että meillä sosiaali- ja terveyspuolelle tarvitaan huomattavasti enemmän rahaa kuin silloin vaalit käytännössä voittaneet keskusta ja kokoomus esittivät. Nyt pikkuhiljaa lisäbudjetti lisäbudjetilta tätä huonoa tälle vuodelle tehtyä budjettia on parannettu, vaikka perustuslain mukaan pitäisi budjetti tehdä sillä tavoin, että siinä on otettu huomioon kaikki seuraavan vuoden menot. Tätä tällaista lisäbudjettipolitiikkaa haluaisin kyllä tässä mielessä (Puhemies: Minuutti on mennyt!) pitää outona.

Mutta kysyisin lopuksi Euroopan unionin tuista: Miksi elinkeinoministeriö ei ole saanut tätä tukipolitiikkaa toimimaan? Maakunnissa odotetaan nyt näitä (Puhemies: Minuutti on mennyt!) rahoja viimein.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Mitä tulee ensinnäkin näihin energiainvestointitukiin ja tulevaan syöttötariffiin, tarkoitus on, että näillä runsailla investointituilla pyritään saamaan nyt todellakin hankkeita liikkeelle, sekä tuuli- että biopohjaisia energiahankkeita liikkeelle. Kun tällä hetkellä näkymä on se, että 2010 alusta lähtien tulisivat syöttötariffijärjestelmät sitten käyttöön, niin ne investointituella nyt liikkeelle lähtevät, jotka haluaisivat sitten siirtyä myöhemmin 2010 alusta lähtien syöttötariffijärjestelmään, voisivat sen siirron silloin tehdä maksaessaan pois sen investointituen, jonka nyt sitten tämän syksyn tai ensi vuoden aikaan tekemistään investoinneista voisivat saada. Ajatus tässä on se, että tällä tavalla varmistetaan se, että nämä hankkeet eivät jää viivästymään.

Mitä tulee tähän rakennemuutospaikkakuntien tukeen, ed. Skinnari, niin tässä on yli 30 miljoonaa, ensi vuoden varsinaisessa on yli 30 miljoonaa. Meillä on nyt varattu 60—70 miljoonaa euroa rahaa käytettäväksi äkillisen rakennemuutoksen kohdekuntiin.

Viimeisenä kommenttina näihin Euroopan rakennerahastoihin: Se on totta, että siellä on ollut suuria ongelmia Eakr:n osalla. Aluekehitysrahaston osalta asiat pyörivät ihan jo täydellisesti tällä hetkellä, mutta sosiaalirahaston puolella on vielä edelleenkin ongelmia.

Sosiaali- ja terveysministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Asia on juuri niin kuin ed. Skinnari täällä totesi, että se toimeentulotuen tarve silloin tietenkin kasvaa, kun ensisijaiset etuudet ovat pieniä. Nythän ensi vuoden alusta nostamme nimenomaan juuri näitä ensisijaisia etuuksia, jotta sitä toimeentulotuen tarvetta ei siinä määrin kuin nyt olisi. Elikkä kyllä se, että äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoja, pienintä sairauspäivärahaa, joka juuri on kaikkein pienituloisimmilla, nostetaan 160—170 euroa kuukaudessa, tarkoittaa sitä, että toimeentulotuen tarve vähenee. Tähän tähtäsivät osaltaan myös eläkkeissa tapahtuneet muutokset ja korjaukset, mutta tätä tietä pitää edetä. Kyllä siellä vielä on tekemistä. Silloin toimeentulotuen tarve vähenee.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Eikö tällaisen lisätalousarvion tarkoitus olisi puuttua ajankohtaisiin, muuttuneisiin tilanteisiin? Vasemmistoliitto on pitkään jo esittänyt korjauksia pääomatulojen ja ansiotulojen verotuksen epäoikeudenmukaiseen suhteeseen. Olemme myös kritisoineet vahvasti sitä, minkä takia tällaisessa tilanteessa lähdetään mittaviin verohelpotuksiin kaikkein hyvätuloisimmille. Miksi näistä asioista ei ole yhtään mitään tässä lisätalousarviossa? Nyt jo puhemies Niinistö ja Kansainvälinen valuuttarahastokin ovat tulleet vasemmistoliiton linjoille, ja tarjoan kyllä ihan teillekin tässä mahdollisuutta. Alkakaa verottaa pääomatuloja samalla tavoin kuin ansiotuloja, niin saadaan valtiolle lisää rahaa niiltä tahoilta, joilla on mahdollisuus ja varaa osallistua (Puhemies: Minuutti on mennyt!) näihin yhteisiin talkoisiin.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Edustajat Rajamäki ja Lapintie totesivat, että tämän vuoden budjetissa jaetaan veronkevennyksiä, kun hyvin tiedätte, että tämän vuoden budjetissa ei ole tuloveronkevennyksiä. On pelkästään ansiotason nousun kompensointi ja inflaatiotarkistukset. Eli ei tässä lisätalousarviossa sen takia voida tehdä mitään sen ihmeempiä tältä osin, kun ei ole tehtykään tuloveronkevennyksiä.

Mitä tulee työllisyysmäärärahoihin tai työllisyysperusteisiin investointeihin, näissä lisäyksissä, jotka ministeri Pekkarinen varmasti tuntee vielä paremmin, 33,5 miljoonaa, on osittain työllisyysperusteisia investointeja. Mutta me käytämme työllisyysmäärärahat erittäin räätälöidysti te-keskusten ja ministeriön ja paikallisten yritysten kesken niin, ettei vain tule jotain yleistä työllisyysmomenttia vaan että rahaa pistetään siihen, mistä työpaikka aidosti syntyy.

Mitä tulee sitten Imf:n arvioihin, Imf tuki tuloveronkevennyksiä, antoi sille tuen — minä voin kohta siteerata vaikkapa tästä Imf:n lausunnosta — ja piti sitä hyvänä, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) mutta ne tulevat vasta ensi vuonna.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Taloudellinen tilanne on todella nopeasti muuttunut, ja sen olettaisi ja odottaisi näkyvän myös jo tässä lisäbudjetissa vielä voimakkaammin kuin mitä tapahtuu täällä menopuolella. Hämmästyttää, että liikenneministeriön hallinnonalalta on leikattu 12 miljoonaa — summa nyt ei valtavan suuri ole, mutta kuitenkin — 12 miljoonan leikkaus kaiken kaikkiaan, kun muun muassa perustienpidossa tarve on aivan huutava. Niin kuin kunnallisvaalien alla maakuntia kiertäessä kuulimme, tarve on aivan polttava, ja voitaisiin työllistää ja pitää siellä elinkeinoelämän pyöriä pyörimässä nykyistä paremmin.

Toinen kohta on, että työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalta on myös leikkaussumma täällä, ja se on työvoimapolitiikan kohdalla. Se toki on kiinteä määräraha pääosin, mutta arviomääräraha investointien osalta. Ja toivoisi, että siellä nyt panostettaisiin nopeasti, koska kaikki (Puhemies: Minuutti on mennyt!) asiantuntijat ovat sitä mieltä, että työttömyyden kasvu on nyt pahinta, mitä voi tapahtua.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä lisätalousarviossa on monia myönteisiä yksityiskohtia, joilla lisätään investointeja ja varaudutaan tähän rakennemuutokseen, muun muassa vuokra-asuntotuotannon lisääminen ja maatalouden investointien turvaaminen Makeran kautta. Myös rakennemuutospaikkakuntien tapa on oikea tapa lähestyä tätä talouden taantumaa, mutta näitä rakennemuutospaikkakuntia tulee lisää. Viimeksi eilen Rautaruukki ilmoitti Oulaisten putkitehtaan sulkemisesta ja noin sadasta uudesta työttömästä. Tällä haluan kannustaa nyt hallitusta nopeisiin ratkaisuihin — aina, kun tulee uusia vaikeita tilanteita lisäämään näitä rakennemuutospaikkakuntien määrää, ja toivon, että Oulainen nostetaan tähän listalle, koska taustalla on parin vuoden kuluessa 400 työpaikan menetys — ja myös toimimaan niin, että omilla toimilla ei lisätä työttömyyttä. Tässä viittaan Vankeinhoitolaitoksen esityksiin muun muassa Pelson vankilan lakkauttamisesta, joka toisi 140 työtöntä kolmen kriisikunnan alueelle: Vaalan, Utajärven ja Siikalatvan kuntien alueelle. Toivon, että (Puhemies: Minuutti on mennyt!) pääministeri torppaisi tämän tyyppiset kaavailut välittömästi, koska nyt mitään epävarmuutta ei enää tarvita hallituksen omista ...

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vasemmiston täällä esittämä kritiikki kohdistuu käytännössä ensi vuoden budjettiin. Kuten aikaisemminkin meidän puolelta on todettu, niin valtio ei laita rahaa veronkevennyksiin vaan veronkevennykset, tuloveronkevennykset, merkitsevät sitä, että vähemmän otetaan ihmisiltä heidän palkkatuloistaan tai eläketuloistaan. Tuloveronkevennykset, jotka ensi vuodelle varsinaisessa budjetissa on esitetty, ovat perusteltuja. Ne ovat perusteltuja ensinnäkin sen takia, että näin voidaan vahvistaa kotimaista kysyntää tilanteessa, jossa meidän talous selvästi kärsii viennin ongelmista. Toisaalta ne ovat perusteltuja sen vuoksi, että ne ovat myös oikeudenmukaisia. On oikeudenmukaista, että ihminen saa oman työnsä hedelmistä enemmän oman perheensä ja oman itsensä käyttöön. Ja kolmanneksi tärkeä perustelu näille veronalennuksille ansiotuloihin on se, että näin voidaan kannustaa työntekoa ja sillä on myönteinen taloudellinen vaikutus.

Elinkeinoministeri  Mauri   Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Näihin rakennemuutosongelmaisiin seutuihin tai paikkakuntiin kohdistuu tietysti paljon nyt toiveita, että ne hyväksyttäisiin tällaisen erityisen menettelyn piiriin. Nyt ihan viime päivien aikaan on tullut aika monta sellaista paikkakuntaa, missä on syntynyt vähintään sata työtöntä tai missä on syntymässä tai tulossa vähintään sata työtöntä. Me kuitenkin yritämme pitää kiinni siitä tietystä kriteeristä, siitä, että ne menetykset olisivat vähintään 2 prosenttia atv:stä, tai että absoluuttisena määränä se työpaikkamenetys olisi 200 työpaikkaa. Näitäkin kriteereitä noudattaen näitä rakennemuutospaikkakuntia on nyt jo aika monta (Ed. Laitinen: Ja tulee lisää!) — Ja niitä tulee kaiken aikaa kiihtyvällä tahdilla lisää. Ed. Laitinen on siinä ihan oikeassa.

Mitä vielä tulee sitten näihin työllisyysmäärärahoihin, ja niin kuin ministeri Katainen sanoi, niitä käytetään nyt tarkoituksenmukaisemmin, ja nyt kun taakse jääneen vuoden aikaan on ollut hyvä työllisyyskehitys, ei ole tarvittu kaikkea sitä rahaa, mikä niihin tarkoituksiin on alun perin suunnattu. Sille varmaan löytyy kohteita ensi vuonna, vuonna 2009.

Mitä vielä tulee pääomaverotuksen korottamiseen, jos se tehtäisiin, niin voitaisiin olla kyllä varmoja ja vakuuttuneita siitä, että merkittävät, suuret, tällä hetkellä Suomeen yhteisöveroa maksavat yritykset tekisivät sen (Puhemies: Minuutti!) sen jälkeen jossakin muussa maassa. Esimerkiksi Nokialla on yli 120 000 työntekijää, Suomessa vähän yli 20 000 työntekijää. Koettakaapa arvata, kuinka suuren osan ne tällä hetkellä maksavat veroistaan nimenomaan Suomeen meidän kaikennäköisten yhteisten hyvien katteeksi.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin oikeastaan toivonut, että valtiovarainministeri olisi käyttänyt tämän teknisen puheenvuoron sijasta vähän enemmän taloutta arvioivan puheenvuoron tässä lisätalousarviokeskustelussa, koska se olisi näiden rajujen muutosten jälkeen ollut tarpeen.

Mutta kysyisin, että kun te totesitte, että Imf tukee tuloveron alennusta — sitä ovat myös sosialidemokraatit tukeneet pienten ja keskisuurien tulojen kohdalla — mutta Imf antoi rankkaa kritiikkiä siitä, että veronkevennyksiä myös tuhlataan sellaisiin tarkoituksiin, joiden työllisyyshyöty on kyseenalainen. Ja tuossa samassa raportissansa Imf:n kasvuennuste Suomelle oli aika paljon alhaisempi kuin budjetissa, niin aiotteko te tuoda eduskunnalle kasvuennustetarkistuksen ja indikoiko tämä tässä lisätalousarviossa ollut verotulojen arvio, vähennysarvio, sitä, mitä meillä on ensi vuonna odotettavissa, ja miten te katsotte sen vaikuttavan kuntatalouteen? Koska jos valtiontaloudessa tehdään näin paljon alasajoja verotuloissa, niin kunnissa ollaan (Puhemies: Minuutti!) saman problematiikan edessä.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Zyskowiczille tästä oikeudenmukaisuudesta ihan. Hän saa noin 800 euron veronalennuksen vuodessa ja 2 500 euroa kuukaudessa ansaitseva työntekijä saa noin 380 euron veronalennuksen vuodessa. Se on se porvareitten oikeudenmukaisuus.

Mutta sitten tähän köyhyyden syntyyn. Köyhyyden aiheuttajana yksi pääasia on työttömyys. Se on pääsyyllinen köyhyyteen, ja tähän asiaan ei ole tulossa sentinkään korjausta työmarkkinatukeen näille, jotka ovat pudonneet tästä ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Samoin myöskin muut sosiaalietuudet; on useita sosiaalietuuksia, joihin ei ole tehty minkäänlaisia korjauksia edes ensi vuoden budjetissa. Näin ollen tämä ei poista sitä köyhyyden perusongelmaa. Ja kun nyt näyttää, että työttömyys on kasvamassa, niin ihmettelen, että rakennustuotantoon ei tämän voimakkaampia toimenpiteitä ole suunnattu. On arvioitu, että tuo esitys tuo noin 500 uutta vuokra-asuntoa, (Puhemies: Minuutti!) mutta asiantuntijat ilmoittivat, että sekään ei toteudu.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Pitää muistaa, että tässä käsitellään lisäbudjettia, joka koskee tämän vuoden kahta viimeistä kuukautta, ja tällä reagoidaan jo tämän vuoden muutoksiin. Meillä on itse varsinaisessa budjettiesityksessä runsaasti elvyttäviä toimenpiteitä. Kokonaiselvytys ensi vuonna tulee olemaan noin prosenttiyksikön luokkaa kansantuotteestamme, samaa tasoa, minkä Ruotsi on tehnyt hyvin saman tyyppisillä toimenpiteillä. Tätä elvytystä toden totta myös tarvitaan.

Tästä Imf:n raportoinnista on levitetty suoraan sanoen väärää tietoa. He päinvastoin kuin kritisoisivat tuloveron kevennystä sanovat, että sillä voidaan edistää työllisyyttä. Sen sijaan heillä on tämä vanha perinteinen kanta siitä, että ruokaveroa ei pitäisi alentaa, ja se ehdotus on yhtä typerä kuin mitä olen aikaisemmistakin vastaavista sen perumista koskevista ehdotuksista todennut.

Rakentamisen osalta hallitus on, kun valmistelemme ensi vuoden budjettiin täydentävää esitystä — se tulee marraskuun lopulla tänne — sen osalta, niin kuin on kerrottu, valmistellaan parhaillaan toimia nimenomaan työllistävän rakentamisen edistämiseksi ja yritystoiminnan rahoituksen, erityisesti viennin rahoituksen, varmistamiseksi. Näillä tullaan palaamaan tämän syksyn aikana eduskuntaan vielä.

Kari Kärkkäinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On syytä antaa hallitukselle kiitosta siitä, että se reagoi varsin nopeasti rakennemuutosalueiden tarpeisiin tuolla 30 miljoonan lisäpanostuksella. Ministeri Pekkarinen sen jo lupasi jossain vaiheessa, ja hän piti hienosti lupauksensa, ja ministeri Katainen on myöskin ollut hyvin tässä asiassa aktiivisena.

Yksi asia, mihin kristillisdemokraatteina haluamme kirittää hallitusta, on nimenomaan tuo haaste, että meillä rakennusteollisuus on ilmoittanut, että sen nykyisestä 180 000 työpaikasta 30 000 työpaikkaa menee todennäköisesti loppuvuodesta lomautusten tai irtisanomisten kautta. Nimenomaan tähän toivoisimme vielä, että hallitus paneutuisi ja miettisi jonkinlaista elvytyspakettia, että nämä luvut eivät olisi näin kovia.

Ed. Rantakangas nosti mielestäni myöskin tärkeän asian esille, eli tuo Pelson vankilan alasajo olisi pysäytettävä mahdollisimman nopeasti. Kainuulla on ollut jo muutoinkin riittävästi taakkaa tämän viimeisen puolen vuoden aikana.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Todellakin, me puhumme tämän vuoden lisätalousarviosta, ja siksi minulle oli suunnaton pettymys, kun tämä lisätalousarvio ei sisällä yhtäkään uutta, tähän suhdannetilanteeseen reagoivaa toimea asuntorakentamisen suhteen. Tämä takausvaltuus, joka tässä kirjassa on sisällä, on sama takausvaltuus, joka esiteltiin jo viime talvena hallituksen asuntopoliittisen ohjelman esittelyn yhteydessä. Silloin tästä suhdannetilanteesta emme tienneet yhtikäs mitään. Eli on aivan turhaa sanoa, että tässä lisätalousarviossa jollakin tavalla vuokra-asuntotuotantoa elvytettäisiin suhdannetilanteesta johtuen. Näin ei ole. Se oli suuri pettymys.

Ja toiseksi on hyvin tärkeätä nyt, kun pitäisi, ehdottomasti juuri nyt, näitä toimia tulla, pitäisi myös tulla sellaisia toimia, joilla pystymme rakentamaan riittävästi koteja ihmisille ja kohtuuhintaisia koteja ihmisille. Ja näillä takausvaltuuksilla ei yksinkertaisesti kohtuuhintaisia synny, vaan se kohtuuhintaisuus tulee sieltä niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin korkotuen ehtojen parantamisesta, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) mitä sosialidemokraatit ovat moneen kertaan esittäneet. Toivon, että pääministeri ja valtiovarainministeri huomioivat tämän tulevissa toimissaan.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Yhdysvaltain hieno vaalitulos vaikuttaa varmasti enemmän Suomen ja koko kansainväliseen talouteen kuin tämä meidän kolmas lisätalousarvio, oppositiokin tietää tämän. Tässä suhteessa on toivottavaa todellakin, että maailmantalouteen nyt tämän poliittisen signaalin jälkeen tulee myös uutta liikettä positiiviseen suuntaan. Ja tämä, toivon mukaan, auttaa, totta kai, Eurooppaa ja Suomea.

Lisätalousarvio osaltaan tuo vastauksia niihin paikallisiin tarpeisiin, joita meillä on. Kyllä tästä rakennemuutoskysymyksestä myös täytyy hallitukselle antaa tunnustus, ministeri Pekkariselle erityisesti. Nimittäin harva ministeri on tv:n suorassa lähetyksessä todennut sen, että Varkaus pääsee mukaan sitten tämän rakennetuen piiriin, ja minusta sekin on syytä noteerata muuallakin kuin Varkaudessa.

Eli nopeutta, joustavuutta ja iskukykyä hallitukselta löytyy myös tästä talousarviosta, ja toivon samalla, kun verokeskustelua käydään, että kun täällä esitetään — en ole vielä päässyt selville, mitä demarit ovat mieltä tästä (Puhemies: Minuutti on mennyt!) elintarvikkeiden arvonlisäverosta — että jos jotain tehdään, niin korkeintaan aiennetaan sitä vähän aiemmaksi kuin sinne syksyyn.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että hallituksella on selkeä strategia, jota se on noudattanut jo pidemmän aikaa. Nyt on tärkeää, että toimintaympäristö pysyy täällä vakaana. Tiedetään, että henkilöverotuksen kevennykset ovat tulossa, ja sitä kautta luodaan uskoa ihmisille myöskin tulevaisuuteen, joten nämä keskustelut opposition puolelta aiheuttavat juuri sitä hämmennystä, mitä ei pidä aiheuttaa. On hyvä, että tehdään myöskin vipuvaikutuksia ja uskotaan, että ihmiset tekevät rationaalisia päätöksiä, koska he saavat enemmän rahaa käteensä.

Oikeastaan yksi kysymys, joka on ollut huolestuttava tässä finanssikriisin puolella, on tietysti ollut yritysten rahoitusten osuus. Nyt esimerkiksi tässä lisätalousarviossa ei vielä ole rahoituskuvioita liittyen esimerkiksi Finnveran määrärahoihin tai sitten Teollisuussijoituksen puolella. Onko tällaista ilmeisesti lähiaikoina suunnitelmissa, arvoisa ministeri Pekkarinen?

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan myös kiittää näistä rakennemuutospaikkakunnille tulevista lisärahoista samoin kuin energiatukeen tulevista lisärahoista. Infrahankkeisiin on tulossa lisärahat. Olisin tosin toivonut, että Seinäjoki—Oulu-rata olisi ollut siinä listalla mukana.

Kuitenkin nyt olisin toivonut, että valtiovarainministeri hieman vielä analysoisi tätä kuluvaa vuotta ja loppuvuotta. Kun tiedämme, että on tulossa vielä täydentävä esitys, niin voisiko ministeri hieman avata sen sisältöä tässä yhteydessä, että syntyisi ehjempi kuva tästä kokonaisuudesta? Onko vaarana, että tänä vuonna budjetti itse asiassa menee jo alijäämän puolelle?

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Hyssälä, sanoitte, että äitiys-, isyys- ja sairauspäivärahan nostaminen vähentää toimeentuloluukulla olevien ihmisten määrää. Näin varmaan saattaa olla, mutta kannattaisi varmaan tarkistaa se, paljonko näiden perheiden toimeentulo oikeasti nousee, koska se ei paljon perheitä lämmitä, jos he toiselta luukulta siirtyvät pois, mutta heidän käteen jäävä rahansa ei yhtään siitä lisäänny. Elikkä tässä kannattaisi varmaan tehdä tarkistuslaskentaa.

Ministeri Risikolta kysyisin: Sosiaali- ja terveydenhuolto tarvitsee lisää rahaa monelle sektorille, mutta haluaisin nostaa yhden esille eli lasten ja nuorten palveluiden rahojen riittävyyden, ja tässä lisäbudjetissa ei ole riviäkään niistä. Eli kysyisin: Keskustelitteko te edes tätä lisäbudjettia valmisteltaessa, mitä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolle oikein tapahtuu tässä maassa, jos sinne ei saada lisää resursseja?

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä lisätalousarvion "väliarava", joka tässä nyt esitellään, kuten ed. Viitanen totesi, ei ole mitään muuta kuin takausvaltuus. Se ei tuo lisää rahaa asuntorakentamiseen. Se antaa ehkä vähän varmuutta, mutta siitähän ei ole kysymys. Kysymys on ennen kaikkea siitä, että aravarakennuttajat, yleishyödylliset rakennuttajat, eivät halua lähteä liikkeelle, koska asumiskustannukset nousevat niin korkeiksi, että on suuri pelko, että vuokralaiset eivät niistä selviä. Siksi on välttämätöntä, että tehdään se, mihin ed. Viitanenkin tässä viittasi, eli asumiskustannuksia alennetaan, ja se voi tapahtua valtion toimin vain muuttamalla lainaehtoja paremmiksi. Sitä olisi pitänyt tehdä tässä jo viimeisen kymmenen vuoden aikana, että näiden nykyisten aravavuokrien tasosta olisi jotenkin kohtuudella selvitty. Nyt olisi viimeistään korkea aika.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Rakennusala reagoi oikeastaan tuotannonaloista ensimmäisenä taantumaan, ja olemme täällä kaikki olleet huolissamme työllisyyskehityksestä alalla. Kuitenkin minusta on tärkeätä antaa alalle nyt positiivisia viestejä, ja tietysti hallitus on tässä lisätalousarvoesityksessään semmoisia myös esittämässä. Kyllä tämä vuokra-asuntotuotannon vauhdittamisesitys on hyvä avaus ja hyvä lähtökohta. Avainkysymyksenä tähän liittyen: Korjausvelka kiinteistöjen osalta on mittava Suomessa. Kaikki tiedämme sen, että korjausrakentaminen työllistää paljon enemmän kuin uudisrakentaminen. Kun tiedämme senkin, että jos rakennusalalta paljon työvoimaa poistuu, niin on aika vaikea sitten noususuhdanteessa saada taas tilalle uutta, jos hakeudutaan jo uusiin tehtäviin. Ollaanko nyt tälle korjausrakentamisen puolelle miettimässä uusia avauksia, joilla saataisiin tätä korjausrakentamista ihan oikeasti vauhtiin? Tässähän olisivat varmaan myös verotekniset ratkaisut mahdollisia. Jos asunto-osakeyhtiö (Puhemies: Minuutti täyttyy!) tai muut avaisivat tätä korjausrakentamista, niin voitaisiinko ne vapauttaa esimerkiksi kiinteistöverosta?

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan kuten täällä tuli esiin, nyt täytyy huomioida se, että käsittelemme lisätalousarviota, emme ensi vuoden budjettia. Tässä on enää muutama kuukausi aikaa, kun käsitellään tämän vuoden rahoja, että se on ihan rajattu asia, mitä voidaan ylipäätään tehdä. Nämä, mitä hallitus nyt tekee, nämä nimenomaan elvyttävään suuntaan tehtävät toimenpiteet, nehän ovat juuri niitä toimia, joilla me pystymme reagoimaan tähän taloustilanteeseen, mikä maailmalla on. Ne ovat työllisyysperusteisia määrärahoja, mitä nyt tehdään, on rakentamiseen eli tähän sosiaaliseen asuntotuotantoon kohdennettavia asioita. Odotan kyllä ministeriöltä siinä varsinaisessa tarkistetussa pöytäkirjassa, joka tulee sitten marraskuun lopussa, varsinaista pääomittamista, jolloin rakennusteollisuuteen saadaan enemmän potkua. Miksi hallitus ei jatkaisi tällä samalla linjalla, kun hallitus on nyt nimenomaan tehnyt elvyttävän budjetin ja yrittää sillä toimia myöskin niin, että työllisyys pysyy mahdollisimman korkeana?

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielenkiintoista kuunnella erilaisia versioita Kansainvälisen valuuttarahaston suosituksista. Jos olen ymmärtänyt, se on ollut Suomen hallituksen esittämien veronkevennysten kannalla, mutta suosittanut kyllä niitä hieman nykyistä pienemmässä muodossa. Puhemies Sauli Niinistö on pohdiskellut, että kevennysten suuntaaminen lapsiperheille olisi tehokkaampaa elvytystä.

Mutta kysymykseni koskee pääomaverotusta ja tuloverotusta. Kun kuuntelee nyt ministereitä, niin tulee hieman epätietoinen olotila siitä, aiotaanko pääomaverotusta ja tuloverotusta jollain tavalla saattaa toisiaan lähemmäksi vai ei. Ministeri Katainen, olette puhunut sen puolesta jo keväällä ja nyt jälleen uudelleen. Kysyisinkin: Mitä toimenpiteitä tämän suuntaiseksi kehitykseksi on tekeillä?

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Äkillisen rakennemuutoksen alueiden vaikeaan tilanteeseen osoitettu rahamäärä on erittäin hyvä ja tulee riittävällä nopeudella, että tähän erittäin vaikeaan metsäteollisuuden tilanteeseen ja muihinkin tällaisiin tilanteisiin pystytään reagoimaan riittävän nopeasti. Toivon, että tässä yhteydessä, valmistelussa ja rahojen käytössä, otetaan huomioon myös se, että myös alueellisiin investointeihin nähdään mahdollisuus, koska nykyisin työssäkäyntialueet ovat kasvaneet rajusti ja työmatkat ymmärretään aivan eri valossa kuin 20 vuotta sitten. Toivon, että näiden alueellisuus huomioidaan tässä muutenkin kuin sillä nimenomaisella paikkakunnalla, niin että tulee siihen lähipiiriinkin uusia työpaikkoja valtion rahoituksen kautta.

Toisena asiana, arvoisa puhemies, kysyn ministeri Häkämieheltä valtion ei-strategisten pörssisijoitusten politiikasta. Nyt kun tätä omaisuuden mahdollista lisäämistä joustavoitetaan niin, että voidaan pörssistä ostaa valtiolle tärkeitä omistuseriä, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) niin ei kai tämä vaan tarkoita sitä, että ruvetaan valtion omaisuutta taas myymään, sen sijaan että pysyttäisiin siinä, että omaisuus säilyy ja sitä mieluumminkin kartutetaan?

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eilen luin sellaista lehteä kuin Wall Street Journal Europe, ja siinä oli monta sivua huonoja talousuutisia, mutta sitten oli pitkä artikkeli siitä, kuinka hyvässä mallissa on Suomen talous ja erityisesti Suomen valtiontalous. Toivoisin, että täällä erityisesti vasemmisto-oppositio antaisi hiukan tunnustusta sille, kuinka hyvin näitä asioita on hoidettu, että me olemme kiistatta luokan paras oppilas, (Välihuutoja vasemmalta) eli se tuntuisi ottaa ihan vakavasti myöskin. Tietysti tämä maailmanlaajuinen tilanne tulee vaikuttamaan myöskin meille, ja sen takia esimerkiksi äkillisen rakennemuutoksen alueille tarvitaan rahaa, kuten on myöskin toimittu. Olen itse käynyt aika monilla näillä alueilla, missä tilanne on akuutti työllisyyden suhteen, ja siellä paikalliset työvoimaviranomaiset yhdessä yritysten ja työntekijäjärjestöjen kanssa tekevät hyvää työtä, ja toivon, että sitä työtä myöskin arvostetaan ja se saa riittävät resurssit. Sen takia tämä on hyvä päätös, että näitä rahoja on myönnetty.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toimeentulomenojen kasvu osoittaa sitä, että hallitus ei ole eläkkeisiin, työttömyysturvaan ja lapsiperheisiin panostanut riittävästi, vaan yhä enemmän joudutaan näihin turvautumaan. Olen minäkin sitten tyytyväinen tähän äkillisen rakennemuutoksen rahojen lisäämiseen, kunhan hallitus nyt nopeasti tekee Heinolan seutua koskevan myönteisen päätöksen.

Mutta ottaisin esille täällä myös Solidiumia koskevan esityksen, jossa on aika heppoiset perusteet tämän osalta, mitä aiotaan tehdä. Jo vuosi sitten esitimme sosialidemokraattien taholta, että Elisaan pitää ottaa vahvempi ote. Siihen ei otettu, päinvastoin, keväällä myytiin sekin vähä, mitä valtion taholta omistettiin. Nyt ollaan lähdössä liikkeelle tämän yhteisen turvallisuuden näkökulmasta, ja se on täysin hyvä, että nyt sitten edes vuosi sen jälkeen, kun me viime syksynä esitimme, että pitäisi käydä perusteellinen keskustelu, mitkä ovat meille elintärkeitä alueita — niitä on muitakin kuin ne, mitä oli valittu, nämä kolme valtion pörssiyhtiötä — niin nyt tullaan sitten keskustelemaan (Puhemies: Minuutti on mennyt!) tästä. Mutta hyvin niukat ovat perustelut. Vaatisin selvempää otetta näihin asioihin.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Otan yhden yksityiskohdan, joka on rahallisesti pieni mutta periaatteellisesti erittäin merkittävä. Täällä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla aiotaan maksaa 300 000 euroa italialaiselle ajoneuvonostinfirmalle, joka on tuonut Suomeen laittomia, työturvallisuusmääräysten, EU:n konedirektiivin, vastaisia laitteita. Onko todella veronmaksajien asia maksaa italialaiselle firmalle siitä virheestä, joka on tapahtunut mahdollisesti Suomen korkeimpien viranomaisten toimesta? Kyllä korvausvastuiden pitäisi olla muualla kuin veronmaksajilla, silloin kun on tuotu Euroopan unionin konedirektiivin, turvallisuusmääräysten, vastaisia laitteita ja myyty niitä täällä vuodesta 2000 alkaen.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kärjistyvä taloustilanne nimenomaan vaatii sitä, että verotuksella edistetään oikeudenmukaista tulonjakoa ja tuetaan työllisyyttä. Tätä sosialidemokraattien ohella monet talousasiantuntijat ovat nimenomaan painottaneet veronkevennysten uudelleen arvioinnissa sisällön osalta.

Kuntatalouden osalta kysymys on nimenomaan siitä, että vanhustenhuolto ja terveydenhuolto on kriisiytynyt, ja punamultahallitus jätti puhtaan pöydän tälle hallitukselle. Kuntaperintö on siis ollut hyvä, mutta sitä nyt tuhotaan, ja voi sanoa valtiontalouden perinnön osalta, että osittain väärillä verokevennyksillä ja -ratkaisuilla ollaan myöskin näin tekemässä.

Infraratkaisut ovat erittäin tärkeitä aluekehityksen kannalta. Itä-Suomen edunvalvontaa kuvaa kieltämättä se, että Savon rataa Pieksämäki—Kuopio-välillä uhkaavat nopeusrajoitukset.

Mutta erittäin tärkeätä on myöskin, niin kuin salin oikealta laidaltakin korostettiin, että tuetaan nyt yritysten riskirahoitusta ja vientivakuus- ym. järjestelyjä. Nyt on erittäin tärkeätä, että turvaamme terveiden, elinkelpoisten yritysten (Puhemies: Minuutti on mennyt!) tämän vaikean jakson ylimenon edellytykset.

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansainvälisen talouden taantuma on jo arkea suomalaisille ihmisille. Valitettavasti saamme lukea päivittäin satojen uusien ihmisten irtisanomisuhista. Olen olettanut, että jokainen hallitus oppii edellisten hallitusten virheistä, ja oletin, että edellisestä taantumastakin olemme oppineet sen, että erityisesti työllisyyskysymyksissä on oltava tarkkoina siinä vaiheessa, kun alkaa näyttää siltä, että työllisyyskehitys on heikentymässä. Suuri virhe aikoinaan edellisen taantuman aikana oli, että sallimme poliittisina päättäjinä työttömyyden pitkittyä. Kaikki tutkimukset jälkikäteen ovat osoittaneet, että ensimmäiset viikot, ensimmäiset kuukaudet työttömyyden aikana ovat ne kriittisimmät. Senpä takia ihmettelen, mikä motivoi hallitusta leikkaamaan näitten seuraavien kahden kuukauden osalta juuri työllistämis-, koulutus- ja erityistoimista sekä työttömyysmäärärahoista. Eli tämä signaali mielestäni on aika omituinen, ellei tarkoituksena ole sitten tietoisesti luoda muutaman (Puhemies: Minuutti täyttyy!) kuukauden sisällä jo työvoimareserviä työttömien armeijana.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Nämä ministeri Kataisen puheet ovat kyllä aika mielenkiintoisia. Muistan, alkaisikohan siitä olla jo vuosi, kun tässä salissa kauhisteltiin sitä, miten uusimpana ryhmänä lääkärit ovat keksineet hyödyntää yksityisiä terveysasemia ja nostaa palkkansa pääomatulona, koska pääomatulon prosentti on niin paljon kevyempi kuin ansiotulon prosentti. Muistaakseni silloin sanoitte, että kyllä asialle nyt pitää tehdä jotakin. Mutta sitten, kun tulisi se paikka, olkoon se tämä lisätalousarvio tai varsinainen talousarvio tai mikä tahansa hetki, niin silloin ei kuitenkaan koskaan tehdä mitään.

Nyt nämä uusimmat verotilastot osoittavat taas, että edelleen lisääntyy niiden isojen tulojen määrä, joista maksetaan vain pääomaverotuloa. Ettekö te pidä tätä epäoikeudenmukaisena? Me emme edes tiedä nykyään, varallisuusveron poiston jälkeen, (Puhemies: Minuutti täyttyy!) miten varallisuus kasautuu, mutta näistä pääomatuloista vielä tiedämme. Aiotteko tehdä tälle jotain? Vai pidättekö tätä oikeudenmukaisena? Isot tulot, pienempi vero.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Tästä pääomaveron ja palkkaveron epäsuhdasta. Suhde on epäsuhtainen. Minusta ongelma ei ole se, että meillä on paljon vauraita ihmisiä, mutta ongelma on se, että palkkatulojen ja pääomaveron suhde on epäsuhtainen, ja siinä ei oikeastaan ole kovinkaan paljon vaihtoehtoja muuta kuin palkkaveron merkittävä alentaminen. Me varmaan kaikki toivomme, että kaikki se pääoma, mikä Suomessa on mahdollista pitää ja saada tuottamaan verotuloja, pysyy ja tuottaa verotuloja. Näin ollen me emme voi, kun Ruotsissa ilmeisesti ollaan nyt laskemassa pääomaveroa, olla aivan toiselta planeetalta meidän kilpailijamaittemme kannalta. Vaikka kuinka vihaisi pääomia, vaikka kuinka vihaisi niitä ihmisiä, jotka saavat pääomatuloja, niin kannattaa kuitenkin maalaisjärki pitää päässä. Elikkä otetaan mahdollisimman hyvä verotuotto ja pidetään pääomat Suomessa. Jos ne ovat muualla, niin ne maksavat verojaan myös muille alhaisemmilla verokannoilla eivätkä ole vaurastuttamassa suomalaisia.

Meillä on verotyöryhmä perustettu, joka pohtii osinkoverotuksen, pääomaverotuksen, palkkaverotuksen, ympäristöverotuksen ja välillisten verojen suhdetta. Sieltä tulee esityksiä, mitä veroja on mahdollista heidän mielestään nostaa, jokainen ottaa sitten omat kantansa, ja mitä veroja on syytä jatkossakin laskea.

Tästä Imf:stä on nyt niin kovasti ollut erimielisyyttä. Minä toivoisin, että mahdollisimman monet, jotka ovat kiinnostuneina Imf:n raportista, hankkivat sen. Tässä nyt, jos vain tämän tuloverokohdan ottaa, suomennettuna voi sanoa, että alhaisempi tulovero voi lisätä työllisyyttä ja mahdollisesti vahvistaa talouden tasapainoa. Imf on kriittinen ruuan arvonlisäveron alentamisen suhteen. Mutta kannattaa lukea myös tämä menopuoli, jossa Imf on hyvin kriittinen. Eli toivoisin, että luette myös tämän menopuolen. Jos uskoo johonkin organisaatioon ja sen lausumiin, niin kannattaa katsoa se kokonaisuus, vaikka ymmärrän, että on aina miellyttävämpää ottaa paloja.

Mutta näistä kasvuluvuista. Ne ovat kyllä hirveän vähän informaatiota antavia. Imf:n kasvuluku Suomelle on 0,5, eilen komissio julkaisi 1,3. No, ota tästä nyt selvää. Tämmöisten varaan ei oikeastaan pysty laskemaan mitään. Me tulemme tekemään arvioita täydentävän budjettiesityksen yhteydessä omista lähtökohdistamme Suomen kasvun eteen. Joka tapauksessa tiedämme, että tulemme alas. Sitä emme tiedä, kuinka paljon ja kuinka syvälle. Sen takia täydentävässä ehdotuksessa on myös jo olemassa olevien elvytysten lisäksi muita elvyttäviä toimenpiteitä. Tanska, Ruotsi ja Suomi ovat EU:ssa kaikkein eniten elvyttäviä maita sen takia, että meillä on siihen varaa, erityisesti Suomella on siihen varaa, muilla ei oikeastaan ole. Mutta me teemme kaikkemme nimenomaan työllisyyden kasvun puolesta.

Täällä ed. Kuoppa totesi, ettei ole korotuksia työttömyyspäivärahoihin, ja hän totesi, että työttömyys on pahin köyhyyden aiheuttaja. Mutta meillä on nimenomaan tarkoitus, että ei olisi niitä työttömiä. Jos joku jää työttömäksi, niin esimerkiksi nopean rakennemuutoksen tukemiseksi eri paikkakunnilla tai niiden paikkakuntien tukemiseksi me teemme toimenpiteitä, joilla saadaan niitä uusia työpaikkoja, ettei tarvitsisi sillä työttömyysturvalla elää kitkutella. Miksi on sitten otettu työttömyysmenoista loppuvuodelle? Sen takia, kun ei ole ollut kysyntää. Me suuntaamme niitä rahoja uusien työpaikkojen luomiseen. Eikö tämä nyt ole kaikkien edun mukaista, että jokaisella ihmisellä on työpaikka eikä tarvitse miettiä sitä, kuinka sillä pienellä korvauksella tulee toimeen, kun ei ole palkkatuloja?

Eli tänä vuonna ei varmasti mennä miinukselle, ollaan vielä plussan puolella ihan kirkkaasti, mutta ensi vuonna varmasti mennään miinukselle. Tätä tullaan käsittelemään sitten talousarviossa. Se, kuinka syvälle mennään miinukselle, riippuu hyvin pitkälti siitä, kuinka paljon saadaan kasvua aikaiseksi, mutta erityisesti siitä, kuinka paljon meillä on menoa. Mutta näistä asioista sitten enempi sen täydentävän esityksen kohdalla.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Ed. Skinnarille Elisa-yhtiön osalta vastauksena: Ensinnäkin Novator-yhtiö laittoi nuo osakkeet myyntiin tunnetulla tavalla kolme viikkoa sitten, ei vuosi sitten. Nyt kun kolme viikkoa sitten tämä tilanne aukesi, Huoltovarmuuskeskus määritteli, että televerkkojen omistamisen määräysvalta on kansallisesti niin elintärkeä, että tuli tarve varmistaa tämä kotimainen omistus. Ensisijaisena tavoitteena meilläkin oli se, että olisi syntynyt markkinaehtoinen ratkaisu, ja sitten toissijaisena vaihtoehtona tämä nyt toteutettu, mutta kun valtio-omistajalla ei ollut käytössä instrumenttia, tämä toteutettiin tällä yhteistyökuviolla Varman kanssa. No, hyvä.

Nyt siirrytään sitten Solidiumiin, joka on myös lisäbudjetissa, ja sen hyväksymisen jälkeen, jonka uskon eduskunnan tekevän, sitten Solidium starttaa. Siinä kootaan omistajaohjauslain mukaisesti ei-strategiset omistukset holdingyhtiöön ja tuodaan tämmöinen aktiivinen omistamisen elementti. Eli nyt valtio voi silloin, kun on kansallisesti merkittävästä toimialasta tai yrityksestä kysymys, myöskin hankkia omistuksia, mutta alleviivaan, kansallisesti merkittävästä toimialasta.

Ed. Hoskoselle, aiotaanko myydä. Me emme koskaan kerro etukäteen, ostetaanko vai myydäänkö, mutta ehkä katse kurssitasoon antaa jonkunlaisen vastauksen siihen, aiotaanko myydä.

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Rajamäelle: Ihan hyvän perinnönhän, me, Rajamäki, jätimme nykyiselle hallitukselle. Mutta kannattaa kuitenkin muistaa, että esimerkiksi kuntien viime vuodelta ja vielä tältä vuodelta saama yhteisöveropotti on mitä todennäköisimmin ylivoimaisesti suurempi kuin koskaan Suomen historian aikaan se on ollut. Eli on sitä jotain osattu senkin jälkeen, sen hyvän hallituksen jälkeen, missä me olimme molemmat mukana.

Mitä tulee tähän ed. Jaskarin kysymykseen, on todella vakava juttu se, että markkinaehtoisessa kentässä viennin rahoituksessa mukana olevilta toimijoilta siirtyy erittäin massiivinen siivu viennin rahoituksesta nyt julkisten rahoitusinstituutioitten kontolle. Arvio on, että se on noin miljardista kahteen miljardiin, mihin meidän pitää nyt varautua. Tämä varautumistyö on paraikaa meneillään. Ja niin kuin täällä pääministeri aikaisemmin kertoi, aivan näinä päivinä tarkoitus on, että hallitus sitten arvioi tilanteen, ja siinä täydennyskirjeessä, mistä täällä varapääministeri äsken kertoi, hallitus kertoo tarkemmin, mitä tehdään ensi vuoden aikana. Nyt kuitenkaan sellaista akuuttia tarvetta, ongelmaa, joka on juuri nyt käsissä, kuitenkaan ei ole. Kaiken lisäksi Finnveran valtuuksia lisättiin 2 viikkoa sitten 60 miljoonalla eurolla.

Mitä tulee näihin työllisyysmäärärahoihin, vielä kertaalleen, se on kiinteä määräraha, eikö niin, edustaja? Ja kun sitä tänä vuonna ei voida käyttää, ei ole kysyntää sille työvoimapoliittiselle koulutukselle esimerkiksi, niin on tarkoituksenmukaista, itse asiassa välttämätöntä, ottaa se nyt pois, ja mitä ensi vuonna tapahtuu, sen hallitus arvioi sitten erikseen sen tarpeen mukaan, mikä tunnistetaan.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Täällä kysyttiin perheiden palveluista mukaan lukien lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen rahoitus. Siinä on tietysti nyt iloista kerrottavaa se, että me olemme pystyneet korvamerkitsemään nimenomaan tämän Kaste-ohjelman kautta näitä rahoja, ja ne päätöksethän on juuri tehty viime viikolla. Kolmella alueella Suomessa lähtee käyntiin isot hankkeet, joilla nimenomaan kehitetään näitä, ja loppuvuodesta tehdään sitten vielä muita päätöksiä.

Antti Kalliomäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Hetken jo luulin, että ministeri Katainen tarttuu siihen mahdollisuuteen, joka luotiin viime hallituksen toimesta, kun yhteisöverokanta ja pääomaverokanta erotettiin toisistaan. Sen yhtenä tavoitteenahan oli, ja keskeisenä sellaisena, antaa mahdollisuus siihen, että pääomaverokantaa voidaan nostaa ilman, että yritykset kärsivät siitä. Nyt te annatte ymmärtää, että tuloveroa laskemalla, ansiotuloverotuksen keventämisellä, voidaan tämä verosuunnittelun paratiisi poistaa. Se ei ole mitenkään mahdollista. Tiedätte itsekin sen, että sillä tavalla ei kyetä näitä ongelmia poistamaan. On liikuttava molempiin suuntiin. Pääomaverokantaa on nostettava, muuten tämä ongelma ei tästä poistu.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Näinhän se tietenkin on, ettemme me koskaan pääse tuloverossa 28 prosentin kantaan siellä ylimmissä luokissa. Totta kai näin se on. Eli varmasti meidän pitää katsoa nimenomaan osinkoveron, pääomaveron ja palkkaveron kokonaisuutta, ja se on hyvin herkkä. Se on hyvin herkkä, että jos ei ole aivan ideologista tarvetta tietoisesti kurittaa jotakin ja jos katsoo pragmaattisesti, niin ymmärtää hyvin sen suuren herkkyyden. Tämä, mistä aiemmin on täällä puhuttu, että palkkatuloa, normaalissa työsuhteessa syntyvää palkkatuloa, käännetään osinkotuloksi halvemman verotuksen vuoksi, on se ongelma, mutta ei se ole, kuulkaa, ihan helppo myöskään poistaa. Me etsimme edelleenkin keinoa, on erilaisia malleja etsitty, mutta semmoista mallia on melkeinpä mahdoton tehdä, jota ei voitaisi kiertää, siis laillisesti kiertää. Näin ollen me voimme ehkä saada semmoisen mallin, jonka on tarkoituskin olla voimassa vuosi, kaksi, ikään kuin sillä tavalla voimassa, että sitä ei kovasti kierrettäisi sinä aikana, (Puhemies: Minuutti!) mutta tähän itse rakenteelliseen ratkaisuun pitää löytää vastaus.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! Maailmantalouden nykytila ja sen vaikutukset ovat olleet kansainvälisen ja kansallisen huomion kohteena. Maan hallitus on ryhtynyt nopeasti toimenpiteisiin, vaikka Suomen taloudellinen tilanne on muita maita parempi. Työllisten määrän odotetaan Suomessa lisääntyvän tänä vuonna vielä noin 40 000:lla ja kotitalouksien ostovoimankin arvioidaan kasvavan vielä ensi vuonna 3,5 prosenttiyksikköä.

Lisäbudjettiin esitetään määrärahalisäyksiä sellaisiin investointeihin, joilla on juuri elvyttävää vaikutusta, kuten ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden toimeenpanoon ja vuokra-asuntotarjonnan ja -tuotannon edistämiseen.

Myös Haminan ja Vuosaaren meri- ja liikenneväylähankkeisiin kohdennetaan lisärahoitusta. Vaikka lisämäärärahaesityksiä on myös perustienpitoon, perusradanpitoon ja joukkoliikenteeseen, ovat ne mielestäni tarpeisiin nähden kovinkin rajalliset. Kaikkien tiedossa on alemman tieverkon osin surkea kunto ja joukkoliikenteen tukitoimien todellinen tarve myös maaseutuvaltaisissa maakunnissa. Nyt tulisi rahoitusta suunnata ennakoidusti erilaisiin väylä- ja muihin investointeihin, joilla voidaan Suomen teollisuuden toimintaedellytyksiä turvata.

Me satakuntalaiset olemme jo vuosia odottaneet ja joutuneet odottamaan valtion toimenpiteitä Porin ja Rauman satamien meriväylien syventämiseksi, ja odotus jatkuu. Ne tulisi käynnistää jo pikaisesti vaikka kuntien tarjoamalla lainarahoitusjärjestelmällä. On ihmeellistä, että ympäri maata budjetissa ja kehysbudjetoinnissa huomioidaan erilaisia hankkeita, mutta Satakunta ja Länsi-Suomi puuttuvat säännönmukaisesti kaikista investoinneista. Nykyaikainen ja vaatimukset täyttävä kilpailukykyinen satama on maakunnan ja koko Suomen kehittämisen ja tulevaisuuden kannalta yksi perusedellytys.

Positiivisena voin todeta erilliset lisärahoituksen kohdennukset viranomaisille Etyjin puheenjohtajuuksien ja muiden kokousten turvaamiseksi, jotta näitä rahoja ei tarvitse ottaa kehyksistä.

Samoin kiinnittyy huomio hallintovaliokunnankin vaatimiin toimenpiteisiin Pääkaupunkiseudun hätäkeskuspäivystäjäkurssin järjestämiseksi, siihen osoitettuihin määrärahoihin.

Herra puhemies! Olen tyytyväinen, että kuntien harkinnanvaraisia avustuksia lisättiin 2 miljoonalla eurolla, koska tälle momentille kohdistuu muitakin menopaineita. Ansio tästä lisäyksestä kuulunee suurimmalta osaltaan kuntaministeri Mari Kiviniemelle, ja kyllä valtiovarainministerinkin sormet tässä lienevät olleet pelissä.

Kaikissa kunnissa talouden heikot näkymät eivät ole kiinni vain huonosta hallinnosta, vaan kunnilla on erilaiset tulopohjat ja erilaiset olosuhteet. Harkinnanvaraisen 22 miljoonan euron määrärahasta suunnataan 4 miljoonaa euroa Kauhajoen ja Jokelan ampumatapauksista, Porin sadevesitulvista ja Nokian vesijohto-onnettomuudesta aiheutuneiden ylimääräisten kustannusten hoitoon.

Nyt tässä tilanteessa olisi tärkeää, että valtiovarainvaliokunta tai -ministeri katsoisivat näiden tapahtumien sisään ja niiden todellisten vahinkojen suuruuteen ja siihen, miten ne ovat aiheuttaneet. Esimerkiksi Porissa nämä rahat puuttuvat niiltä tavallisilta ihmisiltä, joiden omaisuutta on tuhoutunut, jotka ovat kärsineet vahinkoa, jotka eivät ole saaneet vakuutuksista, ei mistään rahaa, ja kunta on tässä välikätenä auttamassa näitä ihmisiä, ja se ei todellakaan ole kunnan ja kuntien asia. Siihen tarvitaan valtionavustusta. Me toivomme, että tästä 4 miljoonasta voidaan osoittaa vähintään 2 miljoonaa euroa näihin toimenpiteisiin. Me tulemme hakemaan uudelleen tätä rahoitusta ja toivomme, että tämä asia ymmärretään.

Kaiken kaikkiaan harkinnanvaraisten määrärahojen momentti on aivan väärä. Tähän pitäisi hallituksen ripeästi luoda uusi momentti esimerkiksi katastrofien varalle, koska jos taivaalta tulee vettä, niin kuin sattui Satakunnassa ja Porissa tulemaan, niin ei se ole kenenkään yksittäisen ihmisen tai tahon laiminlyöntiongelma. Toisaalta taas Nokialla taisi olla, että pistettiin putket vähän väärään suuntaan ja likavedet menivät puhtaan veden sekaan. Jos tätä ei tehdä ja tämä jää tälleen, niin vääntö näiden harkinnanvaraisten rahojen osalta jatkuu ja vallitsee epävarmuus siitä, onko yhteiskuntamme valmis kantamaan vastuuta yksittäisen kansalaisen kärsimistä luonnonkatastrofeista.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Puutun vain näihin loppuvuoden asioihin, kun lisätalousarviosta on kysymys. Täällähän jo huomautettiin siitä, että pitää pysyä pelisäännöissä. Yritetään silloin pysyä.

Ensinnäkin kiinnitän yhteen asiaan huomiota, joka tästä tavallaan puuttuu ja jonka olisin toivonut olevan kuvassa mukana, eli puuttuminen harmaan ja mustan talouden tilanteeseen. Kansainvälisestä, eurooppalaisesta lehdistöstä saimme lukea siitä, kuinka — oliko se nyt Ecofinin puitteissa vai mitenkä — oli järjestetty oikein Sarkozyn provosoimana neuvottelukokous, jossa aivan erikoisesti kiinnitettiin huomiota, että jos joskus niin nyt pitää saada harmaa ja musta talous kuriin, ja kiinnitettiin huomiota ymmärtääkseni myöskin siihen, että paitsi että harmaa talous tunnettuine ilmiöineen on todellinen ongelma ja vie sitä likviditeettiä, jota nyt kauheasti kaivattaisiin myöskin pankkilaitoksessa, niin musta talous on jo pureutunut yhteiskuntien rakenteisiin niin, ettei enää oikein tunnista, että kenenkä kanssa seurustelee. Toivoisin, että arvoisa valtiovarainministeri, joka ystävällisesti on edelleen paikalla, kiinnittäisi tähän asiaan nyt vielä loppuvuoden aikana huomiota. Tämähän meillä kotimaassa on aivan erityisen merkityksellinen sen takia, että tämä niin sanottu Virke-projekti on nyt eräällä tavalla katkolla. Olin tilaisuudessa, jossa ei niin kovin rohkaisevia kannanottoja esitetty sen puolesta, että hanke jatkuisi edelleen. Toivon, että valtiovarainministeri pureutuu tähän asiaan ja vie asiaa eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, johon kiinnitän huomiota: EK:n toimitusjohtaja Fagernäs tuli julkisuuteen Kaleva-lehdessä hyvin näyttävällä tavalla ja kiinnitti huomiota siihen, että yrityksillä on todellisia likviditeettiongelmia ja likviditeettikonkurssimahdollisuudet ovat tuossa jo oven takana. Elikkä toisin sanoen ollaan aika lähellä sitä tilannetta, joka oli 1990-luvun alussa. Tässä yhteydessä palautui mieleen, että edellisen kerran oli justiin tämänlaatuinen, aivan vastaava tilanne, jonka nyt toimitusjohtaja Fagernäs Kaleva-lehdessä kuvasi ja julki toi. Vastaava tilanne 1990-luvun alussa heijastui suoraan pankkeihin ja pankkien vakavaraisuuteen. Silloin luotiin instrumentti, joka on minusta reilu. Täällä jo aikaisemmin käydyissä keskusteluissa ei ole tullut esille, mitä me silloin Suomessa teimme. Me teimme sen, että me annoimme pääomasijoituksia. Minä katsoin vielä, paljonko se oli. Se oli 7,9 miljardia markkaa, siis markkaa. Siihen tuli mielenkiintoinen ehto, että sinä aikana, kun se pääomasijoitus oli siellä pankkilaitoksessa, sinä aikana piti maksaa täysimääräinen korko ja sinä aikana ei saanut maksaa osinkoa eikä mitään muutakaan hyvitystä tälle pääomasijoitukselle tai siis sijoittamiselle siihen pankkilaitokseen. Elikkä siis toisin sanoen minusta nyt reiluuden nimissä pitäisi kaivaa tämä vanha, hyvä käytäntö, koska se toimi täydellisesti. Se oli se ainut asia, joka toimi viimeiseen saakka reilusti, täydellisesti loppuun saakka.

Arvoisa puhemies! Kolmas asia, joka liittyy tähän samaan, on tässä ykkössivulla lisätalousarviossa. 40 000 uutta työtöntä odotetaan tulevan, siis nettomääräisenä lisäyksenä, vielä tämän vuoden puolella. Se on paljon. Elikkä tähän trendiinhän pitää siis varautua. Ymmärsin arvoisan valtiovarainministerin aikaisemman puheenvuoron sillä tavalla, että siihen ollaan varautumassakin ja vielä budjettitäydennyksellä siihen varaudutaan. Mutta tässä yhteydessä toivoisin sanallisesti sellaista tukea, että opittaisiin jotain siitä 1990-luvun alun tilanteesta. Ja se missä se silloin klikkasi oli se, että kuntia ei millään tavalla kytketty mukaan tähän työllisyyden hoitoon. Minä olen puhunut tästä meidän työministerillemme, että nyt täytyy nokanvalkaisun tässä suhteessa tapahtua ja varautua siihen, että ensi vuoden puolella kunnat ja valtio ovat yhteisrintamassa hoitamassa aktiivista työllistämispolitiikkaa.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Hallituksen kolmas lisätalousarvio pitää sisällään merkittävän periaatteellisen asian, kun Solidium Oy:hyn siirretään suuri määrä valtion omistamia pörssiyhtiöiden osakkeita. Lisäksi valtio on muuttanut omistajapolitiikkaansa parempaan suuntaan ja on ostamassa merkittävän osan Elisa Oyj:n osakekannasta. Tämä on mielestäni hyvin myönteinen asia.

Viime vuosina valtio on häärinyt omistamiensa yhtiöiden osakkeiden myyjänä. Mielestäni valtion on pidettävä kiinni omistamistaan yhtiöiden osakkeista ja käytettävä siellä myös omistajan ääntä eikä pelkästään olla sanattomana joo joo -miehenä, kuten StoraEnson tapauksessa valtion edustajat olivat. Yksityiset omistajat käyttävät kyllä omistusoikeutensa mukaisesti myös päätäntävaltaa yhtiön hallituksessa, miksei myöskin valtio?

Eduskunnan on voitava määritellä Solidium Oy:lle toiminnan säännöt, miten valtion osakeomaisuutta hoidetaan, miten sitä johdetaan. Yhtiö ei voi olla kasinopeluri muiden kasinopelureiden joukossa. Mielestäni tähän eduskunnan on saatava vastaus, ennen kuin Solidium Oy:hyn siirrettävien pörssiosakkeiden siirto mahdollisesti voidaan hyväksyä.

Tämä lisätalousarvio on muutoin pitkälti tavanomainen, pieniä muutoksia, vähennyksiä ja lisäyksiä sisältävä. Lisätalousarvio ei ota kantaa taloudellisessa tilanteessa tapahtuneisiin muutoksiin. Ensi vuoden talousarvion täydentämisen yhteydessä pitää hallituksen ottaa huomioon muuttunut tilanne. Uudet työllisyysarviot ovat varsin synkät, ja jatkuvasti tulee uusia uutisia suurista joukkoirtisanomisista ja lomautuksista. Samoin yritykset kertovat tilausten vähentymisestä tai siirtymisestä, mikä tulee näkymään myös työllisyyden heikkenemisenä.

Asuntorakennustuotanto on jyrkässä syöksyssä. Lisäksi on huomattava myymättömien asuntojen määrä rakennusliikkeillä. Epävarmasta taloustilanteesta johtuen ihmiset eivät ole valmiita ostamaan ja sijoittamaan uusiin asuntoihin. Vuokra-asunnoista on kuitenkin suuri pula kasvukeskuksissa, mutta hallitus ei ollut valmis ottamaan tehokkaita keinoja käyttöön julkisen vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi. Nyt pitäisi pikaisesti alentaa korkotukilainojen omavastuuosuutta niin, että myös tavallisen ihmisen tulot riittäisivät vuokrien maksuun. Ei kannata rakentaa asuntoja, joiden vuokrat tai hinnat ovat niin korkeita, etteivät niissä pysty tavalliset ihmiset asumaan.

Hallituksen kolmas lisäbudjetti ei tuo helpotusta myöskään perustienpidon rahoihin ja perusradanpidon rahoihin. Perustienpidossa on tavattoman suuri kunnossapitovelka, ja erityisesti alempiasteinen tieverkko uhkaa rapautua. Valitettavasti tässäkään lisäbudjetissa ei ole riittävästi rahaa esitetty tähän perustienpidon rahoitukseen. Samoin perusradanpidon rahat ovat niukat ja peruskorjauksia joudutaan jaksottamaan pitkille ajoille, useiksi vuosiksi, jolloin saatava hyöty myöskin näistä peruskorjauksista siirtyy yhä tuonnemmaksi.

Kuntien tilanne on erittäin hankala ja hyvin eriarvoinen eri kuntien osalta. Samalla myöskin ihmiset eri kunnissa ovat hyvin eriarvoisessa asemassa, koska kuntien taloudelliset tilanteet poikkeavat paljon toisistaan. Kuntien harkinnanvaraiset valtionosuudet ovat olleet varsin niukat, eikä niillä ole pystytty korjaamaan kovinkaan paljon tätä eriarvoisuutta. Tämän johdosta kuntien harkinnanvaraisia valtionosuuksia tulee nostaa tuntuvasti, jotta kuntien asemaa voidaan helpottaa. Erityisesti vuonna 2010 on odotettavissa kunnille suuria vaikeuksia. Olisi parempi, että jo nyt investoitaisiin kuntiin ja että kunnat voisivat investoida työllisyyteen, sekä palveluihin että rakentamiseen. Kunnissa on paljon peruskorjauksia odottavia kouluja, päiväkoteja, terveyskeskuksia jne. Nyt olisi syytä myöskin tukea kuntien taloutta nykyistä enemmän.

Verotuksesta täällä on puhuttu, ja veroratkaisut tulevat, muun muassa tuloverolaki tulee tänne eduskuntaan muutamien päivien tai viikkojen kuluttua, ja siinä on syytä puuttua verotuksen epäoikeudenmukaisuuteen. On selvä, että vaikka prosentit näyttäisivät mitä, niin eurot ovat ne, joilla ostetaan, ja eurot ovat ne, joilla maksetaan, ja näitä euroja pienituloisille ihmisille tulee näissä veroratkaisuissa aivan liian vähän.

Ulla Karvo /kok:

Arvoisa puhemies! Tänään ratkenneet Amerikan presidentin vaalit tuovat toivottavasti myös muutoksia maailmantalouden tilanteeseen. Hetkessä parannuksia ei varmasti ole odotettavissa, mutta täytyy uskoa tulevaan. On muistettava, että USA:n talous on edelleen maailman suurin, vaikka vakavat vaikeudet ovatkin sitä heilutelleet. Sen mahtiaseman takia myös sen negatiiviset vaikutukset ulottuvat maailmanlaajuisesti. Myöskään Suomi ei tule säästymään täysin maailmantalouden heijastuksilta. Tärkeää on kuitenkin nähdä, että Suomen tilanne on suhteellisen hyvä moniin muihin maihin verrattuna.

Talouden heilahteluissa on paljolti kysymys mielikuvista, ja sen vuoksi on pyrittävä säilyttämään positiivinen asenne talouden kehitykseen. Hallituksen ensi vuoden budjetti on hyvä esimerkki elvyttävästä talouspolitiikasta, ja siten se palvelee uskoa tulevaisuuteen. Kotitalouksien ostovoiman ylläpitäminen veronkevennyksin on tärkeää, ja myös yhteiskunnan osallistuminen voimakkaammin rakentamiseen kompensoi yksityisen rakentamisen laantumista. Suuret väylähankkeet ovat tästä hyvä esimerkki.

Lapin osalta maailmantalouden heilahteluja on seurattava herkällä korvalla. Matkailuelinkeino on suurelta osin vientielinkeino, ja matkailuun käytettävien varojen vähentyminen heijastaa helposti vaikutuksensa maakuntaan. Toisekseen kaivannaisteollisuuden nousu edellyttää tiettyä tasoa luonnonvarojen maailmanmarkkinahinnoissa. Jollei luonnonvarojen hyödyntäminen ole kannattavaa, ei sitä myöskään tehdä. Näillä näkymin on toivottava talouden pikaista maailmanlaajuista elpymistä.

Nyt käsittelyssä olevassa hallituksen kolmannessa lisätalousarviossa on huomioitu matkan varrella syntyneitä muutoksia. Esimerkin kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden epävakaudesta tarjoaa varautuminen valtionvelan korkojen nousuun 85 miljoonalla eurolla. Koska kyseessä on lisätalousarvio, ovat muutokset jokseenkin pieniä. Kuntien harkinnanvaraista rahoitusavustusta lisätään. Tämä johtuu lähinnä onnettomien ja yllättävien tapahtumien aiheuttamista lisäkustannuksista tietyille kunnille. Positiivista on myös, että teiden perustienpitoon lisätään noin 1,6 miljoonaa euroa. Lapin kaivannaisteollisuuden kannalta on tärkeää, että Tiehallinto oikeutetaan tekemään sopimus uuden tieyhteyden suunnittelusta ja rakentamisesta Valtatieltä 4 Kevitsan kaivosalueelle Sodankylässä. Tarkoituksena on, että Kevitsa Mining Oy rahoittaa valtiolle kuuluvan hankkeen ja valtio maksaa takaisin yhtiölle korottomana sen valmistuttua. Tämä edellyttää, että tuolloin alueella on merkittävää kaivostoimintaa.

Ilmasto- ja energiavaikutukset heijastuvat myös tähän lisätalousarvioon. Korjaustoimintaan tarkoitettuja avustusrahoja lisätään 10 miljoonalla. Lisämääräraha käytetään energia-avustusten myöntämiseen vuoden 2008 loppuun saakka voimassa olevien avustusperusteiden mukaisesti. Ensi vuoden energiakorjausten kannusteita edelleen lisätään, ja kotitalouksille tämä on nähty kannattavaksi kohonneiden energiahintojen nousun vuoksi. Tähän toimenpidekokonaisuuteen on syytä panostaa.

Arvoisa puhemies! Taloudessa on aina vaihteluita, on nousu- ja laskusuhdanteita. Vaikka Suomi ei ole immuuni maailmalla tapahtuville heilahduksille, on kuitenkin olemassa keinoja, joilla näitä negatiivisia vaikutuksia voidaan minimoida, ja tähän hallitus toimillaan juuri pyrkii.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Harvoin olen opposition kanssa samaa mieltä, mutta tällä kertaa minun on oltava samaa mieltä yhdessä asiassa. Koska kysymys on lisätalousarviosta ja kahden kuukauden jaksosta, niin siihen tulleet muutokset ovat pieniä, ikään kuin tämmöisiä korjausliikkeitä, ja niitten takia ei välttämättä täällä tarvitsisi puhua, mutta täällä olisi tarvinnut puhua nimenomaan tästä taloudellisesta tilanteesta ja kriisistä, mihin me olemme ajautuneet, mihin maailma on ajautunut, ja siitä, miten Suomi siinä selviytyy. Ja jos voimme uskoa ollenkaan esimerkiksi Kansainvälisen valuuttarahaston kannanottoja, Euroopan unionin kannanottoja, niin Suomi on yksi parhaimmista maista, joka kyllä selviytyy tästä jokseenkin jalat kuivina.

Mutta olisin sitten puuttunut toiseen asiaan. Minua koko vaalikampanjan ajan ja myös tässä keskustelussa on häirinnyt se opposition minun mielestäni turhanpäiväinen räksytys siitä, miten hienosti olivat asiat silloin joskus ennen, 1980-luvulla, miten palvelut silloin pelasivat, miten hyvinvointivaltio oli silloin kaikkein kukkeimmillaan ja parhaimmillaan, ja miten 1990-luvun lamasta selviydyttiin, ja kun kohta on 20 vuotta kulunut tästä lamasta, miten nyt kaikki on päin prinkkalaa. Minä olisin toivonut, että ministerit olisivat täällä olleet kuulemassa, koska aion esittää, että ministerit Risikko ja Hyssälä, elikkä peruspalvelu- ja sosiaali- ja terveysministeri, tilaisivat tutkimuksen ei Stakesilta vaan puolueettomalta ulkopuoliselta tutkimuslaitokselta siitä, mitä sosiaaliturvaetuja kansalaiset saivat ja minkälaiset kansalaiset niitä saivat 1980-luvun lopussa, esimerkiksi vuonna 1989, ja mitä he saavat nyt ensi vuonna, 2009, 20 vuoden jakso. Minä haluaisin, että tämmöinen puolueeton tutkimus tehtäisiin, että tämä natkutus ja pelleily tämän asian kanssa, että hyvinvointivaltio on ajettu alas, loppuisi.

Toinen asia, mihin haluaisin puuttua myös ja ihan ihmetellä, on se, että joka asiaan, tapahtuupa mitä tahansa, missä tahansa, huudetaan terveydenhuoltoa apuun. Jos Nokialla vesi saastuu, niin huudetaan kriisiapua, jos siltarumpu ratkeaa, niin huudetaan kriisiapua. Eivätkö nyt ihmiset pysty ilman terveydenhuoltoa ja ilman suurta lääkitystä selviytymään kriiseistään? Onko joka paikassa aina oltava sosiaalityö, terveydenhoitopalvelut läsnä? Kyllä jotakin voisi tehdä itsekin.

Sitten menisin tähän veropolitiikkaan, josta on nyt viime päivinä puhuttu. Silloin, kun 1990-luvun lama oli pahimmillaan, niin ilman veropolitiikan radikaalia muutosta me emme olisi siitä selviytyneet, ja sen jokainen tietää, joka muistaa sen ajan. Silloin muutettiin järjestelmää niin, että yritysten kannatti maksaa veroa ja yritysten ja pääomatulojen verokantoja laskettiin, ja sen tien päässä, sen avulla on saatu valtion kassat täyteen ja sen avulla selvittiin, yritysten avulla selvittiin tästä 1990-luvun lamasta, jonka sosialidemokraattiset valtiovarainministerit omilla toimillaan osaltaan aiheuttivat. Siinä oli jo Louekoski ja tämä nykyinen Suomen Pankin pääjohtaja Liikanen sitä ennen. Tietenkin siinä oli osasyynä, jonkinlaisena tekijänä myös Neuvostoliiton romahtaminen, ja aika isonakin tekijänä, mutta täytyy muistaa siellä, kun te arvostelette, että silloin pelastettiin SKOP:in asiakkaat ja heidän säästönsä, silloin pelastettiin Suomen Työväen Säästöpankin asiakkaat veronmaksajien rahoilla. Elikkä kyllä jotain hyvää sinnekin puolelle on joskus tehty, kun nyt tuntuu siltä, ettei ole tehty yhtään mitään.

Sitten olisin mennyt tähän veropolitiikkaan ja elvytykseen. Elikkä elvyttääkö meidän budjetti vai eikö elvytä? Nimenomaan budjetti elvyttää. Minä siteeraisin tässä keskustelussa, joka koskee puhemies Niinistöä ja hänen ajatuksiaan, Kalevassa olevaa valtiosihteeri Sailaksen kannanottoa. Hän on täysin hallituksen linjoilla tässä viime aikoina kiistaakin herättäneiden verohuojennusten suhteen. Ne ovat hänen mielestään tähän tilanteeseen vielä paremmin sopivia kuin kaksi kuukautta sitten, jolloin talouskriisin voima ei ollut yhtä kova. "Meillä on vara elvyttävään politiikkaan. Sen tarve on ilmeinen, joten miksi emme niin tekisi?" Sailas ihmettelee.

Minä otin Sailaksen tähän sen takia, että Sailaksen leikkauslistat jouduttiin silloin 1990-luvun alussa ottamaan käyttöön, kun puoli vuotta riideltiin tässä eduskuntasalissa siitä, mitä tehdään. Ja kun puoli vuotta riideltiin, niin työttömyys ryöpsähti. On ihan oikein vaatia työllisyyden ylläpitämiseksi ja työttömyyden torjumiseksi (Puhemies: 5 minuuttia onkin jo mennyt!) toimia heti eikä kolmen kuukauden päästä tai puolen vuoden päästä. Minä sanon, että se on demarien ja vasemmiston syy, että meillä oli niin hirvittävän voimakas se lama. Ei annettu tehdä kunnon lakeja ajoissa.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Ukkolan kanssa samaa ajatusta, että nyt on aika keskustella myöskin vähän laajemmin asioista, aikaa on niin vähäisen tässä enää tätäkin vuotta.

Arvoisa puhemies! Taloudessa on tosiasiassa törmätty seinään. Sinänsä tilannehan on aivan toinen kuin se oli alkusyksyllä, kun esimerkiksi budjettipäätöksiä tehtiin. Niukassa taloustilanteessa valtiontalouden edetessä kohti alijäämää on syytä vaan tarkastella tehtyjä päätöksiä uudelleen. Näin tekee viisas päätöksentekijä niin julkisella sektorilla kuin yrityselämässäkin. Ovatko ne tehdyt päätökset riittäviä? Ovatko ne oikeita? Kohdistuvatko ne varmasti tehokkaimmin, varsinkin kun rahasta on pulaa? Tosiasia on se, että me joudumme alentamaan 765 miljoonaa euroa nettojäämäisesti pelkästään tämän parin kuukauden osalta meidän verotuloarvioitamme. Ja nyt, jotta se syöksy ei kiihtyisi, tarvitaan hyvin kohdistettuja toimenpiteitä, varsinkin kun sitä rahaa tulee olemaan entistä vähemmän. Lähtötavoitteethan tulevat olemaan samat: elvyttävät toimet, ostovoiman vahvistaminen ja investointien lisääminen. Me elämme tilanteessa, jossa julkiset ja yksityiset toimijat ovat pistämässä hätäjarruja päälle. Hankintakiellot ja rekrytointikiellot ovat jo arkipäivää. Ne vain jyrkentävät valitettavasti talouden alaspäin vieviä kierreportaita.

Mitä me voimme sitten tehdä, on tietenkin pohdinta jatkoa ajatellen. Miten me saamme suurimman hyödyn tulevista veronkevennyksistä? Puhemies Niinistön ajatus siitä, että veronkevennyksiä kannattaisi kohdistaa lapsiperheille, on erinomainen. Talouden dynamiikkaa ylläpitää tuotteiden ja palveluiden ostaminen. Lapsiperheissä tarpeita riittää. 1990-luvun talouskurimuksessa poistettiin lapsivähennys. Siitä oppineina meidän tulisi nyt toimia täysin toisen suuntaisesti, taloutta elvyttävästi. Tietenkin tässä pohdituttaa tulevia kuukausia ajatellen se, että kun meillä on ruoan arvonlisäveronalennus, joka on 500 miljoonaa euroa, onko se itse asiassa täysin oikea toimenpide. Voitaisiinko myös pohtia sen tiukkaa kohdentamista? Me voisimme pohtia sitä, onko olemassa terveyttä edistäviä toimenpiteitä, ja sitä kautta miettiä arvonlisäveron alentamisen kohdentamista. Miksi kohdistamme sen myös sipseihin ja karamelleihin? Miksi emme kohdistaisi sitä pelkästään salaatteihin ja vihanneksiin jne. (Välihuutoja) — Julkisissa investoinneissa on huomioitava myös elvyttäminen ja sinänsä siellä ei stoppeja saa tehdä.

Mutta pohdituttaa se, miten me saamme myös yritykset jatkamaan investointeja. Yritykset ovat laittamassa hätäjarruja päälle. Ei tarvitse olla sen kummempia ennustajan taitoja nähdäkseen, että yritysten loppuvuoden tuloskehitys heikkenee ja näin myös yhteisöverotulot pienentyvät. Suunta on pahaenteinen, ja meidän on pystyttävä vaan sitä suuntaa muuttamaan. Yritysten kannalta on erittäin elintärkeätä korko ja korkotaso, ja myöskin asuntorakentamisessa tämä näkyy: jos korkotaso on kova ja myöskin meillä perheiden velat ovat kovat, se on pois kaikki myös kulutuksesta. Pohdituttaa, mitä Suomi voi tehdä, jotta me saamme korkotasoa alaspäin. Se on ehdottoman tärkeätä tässä tilanteessa. Hyvä merkki on siinä kulutuksen kannalta, että meidän inflaatiokehityksemme alkaa hiljentyä ja siltä osin myöskin auttaa ostovoiman kehittymisessä. Mutta se mikä huolestuttaa eniten, on se, että millä me saamme tämän suunnan tosiasiassa käännettyä. Minun mielestäni tässä on pohdinnan paikka, onko varmasti tehty täysin oikeita päätöksiä seuraavia vuosia ajatellen ja mitä voidaan tehdä lisää.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Niin kuin debatissa totesin, puutun yhteen yksityiskohtaan, joka on taloudellisesti pieni, mutta periaatteellisesti aika merkittävä. Tässä lisäbudjetissa esitetään sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan kohdalla, että Suomen valtio maksaa italialaiselle A.G.M.-ajoneuvonosturivalmistajalle 300 000 euroa korvausta väitetystä yrityksen markkina-aseman vahingoittamisesta. Mistä on kysymys? Huhtikuussa 2000 suomalaiset työsuojelupiirien tarkastajat havaitsivat AGM-ajoneuvonostimien toiminnassa vakavia puutteita. Tuotteen turvallisuudessa kirjattiin useita puutteita. Käyttäjät pitivät näitä laitteita huterina ja sopimattomina suomalaisille autokorjaamoille. Maahantuoja myönsi joitakin havaittuja puutteita. Tyyppitarkastuksen tehnyt italialainen tarkastuslaitos oli laiminlyönyt nostovarsien standardien mukaiset tietyt lujuustestit.

Joulukuussa 2000 suomalaiset työsuojeluviranomaiset tekivät asiakirjan, jossa kiellettiin AGM-nosturien pääsy Suomen markkinoille. Luonnoksia ei kuitenkaan hyväksytty sosiaali- ja terveysministeriön ylimmällä tasolla. Kesäkuussa 2001 ministeriö ilmoitti, että AGM-nostimet on hyväksytty markkinoille ja ne vastaavat konedirektiivin vaatimuksia. Tyyppihyväksyntä oli tehty ja laite oli saanut CE-merkinnän. Sillä välin tiedotusvälineissä oli julkaistu tietoja turvallisuusongelmista.

Helmikuussa 2002 valmistajayritys AGM-COS.MET vei asian Tampereen käräjäoikeuteen. Yhtiö vaati korvauksia ministeriöltä ja eräältä työsuojelupiirin tarkastajalta. Marraskuussa 2003 Tampereen käräjäoikeus esitti ennakkoratkaisupyynnön EY-tuomioistuimelle. EY-tuomioistuin totesi ratkaisussaan, että se kunnioittaa jäsenvaltion päätöstä. Tuomioistuin ei ottanut kantaa kyseessä olevien laitteiden direktiivinmukaisuuteen, koska jäsenvaltio ei ollut tehnyt direktiivin mukaista kieltopäätöstä ja siirtänyt asiaa komission ratkaistavaksi. EY:n, konekomitea ja Euroopan komissio ovat katsoneet lausunnoissaan, että ajoneuvonostinmallisto ei vastannut konedirektiivissä asetettuja olennaisia turvallisuusvaatimuksia. Euroopan komissio on katsonut myös, että työsuojeluviranomainen ei toiminnallaan pyrkinyt rajoittamaan tai estämään tavaroiden vapaata liikkuvuutta. Viime syksynä Metallityöväen Liitto kanteli komissiolle suomalaisviranomaisten haluttomuudesta kieltää näiden EU:n konedirektiivin vastaisten autonostinlaitteiden käyttö Suomessa. Asia on edelleen kesken tässä valitusprosessissa.

Tämä on erittäin merkittävä asia, sillä onko todella järkeä siinä, että veronmaksajien varoja maksetaan semmoiselle italialaiselle firmalle, joka on tuonut EU:n konedirektiivin vastaisia laitteita tänne. Minusta vastuun pitää olla joko sillä firmalla tai sitten niillä viranomaisilla, jotka ovat tämän päästäneet tapahtumaan. Ja erittäin kyseenalaista, arvoisa puhemies, tämä on siinä mielessä, että tämä päätös nyt tehdään ja tämä korvaus maksetaan tilanteessa, jossa kuitenkin oikeudenkäyntiprosessi muun muassa Metalliliiton kantelun osalta komissiossa on kesken.

Ja ihan lyhyesti tähän lisäbudjettiin yhden toisen, vähän suuremman asian osalta: Asuntotuotanto on todella karmeassa jamassa. Nyt kun kovan rahan asuntotuotanto on täysin pysähtynyt, vuokra-asuntotuotantoa pitäisi saada käyntiin, mutta sen käynnistyminen ei ole ollenkaan helppoa. On hyvin vaikea toteuttaa sama, mikä tapahtui 1990-luvun alussa. Silloinhan laman myötä kovan rahan tuotanto pysähtyi. Silloin valtion tukema asuntotuotanto saatiin käyntiin. Kokonaisia kaupunginosia syntyi 1990-luvun alussa muun muassa Helsinkiin Ara-tuotannon turvin. Nyt tarvittaisiin samanlaista potkua, mutta näillä lisäbudjetissa olevilla vähäisillä toimenpiteillä tämä vuokra-asuntotuotanto ei ikävä kyllä lähde käyntiin, vaan tässä tarvittaisiin huomattavasti jämäkämpiä keinoja valtiovallan toimesta.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Lauslahti tuossa pohti veroelvyttämistä ja esitti arvonlisäveron muuttamista. Jos muuttamista joudutaan tekemään, kyllä se muuttaminen täytyy ehdottomasti tehdä veronkevennyksiin sinne asteikon yläpäähän. Siellä ne eivät paljon Suomen taloutta nosta, mahdollistavat vain jonkun Thaimaan-reissun hyvätuloisille.

Mutta, arvoisa puhemies, tämä aika opettaa meille, että markkinavoimat on vähän niin kuin tuli, hyvä renki mutta huono isäntä. Mielestäni tämä on oivallettu hyvin. Esimerkiksi valtion omistajaohjauspolitiikkaa on selkeästi kammettu nyt siihen suuntaan, että halutaan omistaa silloin, kun sillä on julkisen palvelun ja tasavertaisuuden tai esimerkiksi huoltovarmuuden kannalta merkitystä.

On hyvä, että meillä on luotu yhtiö, joka pystyy toimimaan jatkossa nopeasti silloin, kun esimerkiksi Elisan kaltaisia omaisuuseriä on ostettavissa. Näen mielelläni lisätalousarviossa 269 miljoonan euron panostuksen tuohon tarkoitukseen. Tavoitteena valtion uudessa holdingyhtiössä, Solidium Oy:ssä, on yhteiskunnan kannalta tärkeiksi arvioitavien uusien omaisuuskohteiden hankkiminen, nykyisten osakeomistusten säilyttäminen tai asteittainen vähentäminen.

Tyhmyyksissä on menty myymään muun muassa Kemira, kun ei ole ymmärretty, miten tärkeä lenkki elintarvikkeiden huoltovarmuusketjussa se on. Yara, joka sai 200 miljoonalla yhtiöt haltuunsa, on tehnyt kahdessa vuodessa liikevoittoa tuon verran ja omistaa nyt miljardien arvoiset fosforikaivokset. Pahinta on kuitenkin, että tämä kansainvälinen lannoitejätti, meillä monopoliasemassa toimiva yhtiö, ei piitannut edes suomalaisten lannoitteiden saatavuudesta, kun muualla sai vielä paremman katteen. Tämä on melkoinen riski huoltovarmuuden kannalta. Tämän tyyppisiä yhtiöitä, tai ainakin osuuksia niistä, pitää voida tarpeen tullen ostaa takaisin. (Ed. Lahtela: Kukas sen myi!) — Hallitushan sen on myynyt.

Hallitus esittää monia elvyttäviä toimia, jotka vaikuttavat vipuvarren tavoin. Näin esimerkiksi asuntoluottojen avustusten kohdalla ja tuulivoimahankkeissa. Myös valtion suorat elvyttävät toimet ovat tarpeen. Elvytyskonsteista parhaimpia ovat ne satsaukset infraan, jotka olisi muutoinkin tehtävä. Ed. Uotila, mielestäni asuntorakentaminen tapahtuu pitkällä viiveellä päätöksistä, ja sillä ei ehditä taittaa niskaa lamalta.

Perustienpidon määrärahoja pitää mielestäni vielä lisätä, niin että tieverkon rappeutumista voidaan hidastaa. Kunnostushankkeiden suunnitelmat ovat jo valmiina, ja kaivurit odottavat siellä kuokka ilmassa, milloin päästään töihin. Juuri nyt rahoilla saa enemmän kilometrejä kuin nousukauden aikaan.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! On harmi, kun ministerit eivät ole paikalla. Edellinen puhemies, joka istuu tuossa, ihmetteli, jotta varmaan tuo mikrofoni sattuu olemaan just sillä kohdalla, jotta tuossa meikäläinen jää katvealueeseen, vai, ajattelin kyllä, olisiko ollut silmälaseissa likaa sillä kohdalla. Mutta sitten itse asiaan.

Tässä lisätalousarviossa on yksi seikka, josta lähden liikkeelle, jota olisin halunnut ottaa esille silloin, kun ministerit olivat paikalla, nimittäin puolustusministeriön hallinnonalalla, kun täällä ei ole kukaan vielä siitä puhunut yhtään. Nyt on puhuttu näiden rypälepommien hävittämisestä, ja tämähän kytkeytyy siihen aikaisempaan päätökseen, jossa tehtiin ohjelma, jotta nämä maamiinat hävitetään. Minusta nyt pitäisi uudelleen tarkastella sitä kysymystä, että ei tehdä semmoista virhettä tässä. Kun uskoisin, että niitä maamiinoja ei ole vielä hävitetty kaikkia, vaan ne ovat siellä vielä varastoissa, että eiköhän panna jäihin se homma ja katsotaan, mitä tässä tapahtuu.

Nimittäin on järjetön homma, että nyt sitten hankitaan rypäleaseita ja kohta kuitenkin sitten kansainvälisestä painostuksesta ne hävitetään. Eli minulla on semmoinen mielikuva, niin kuin aikanaan puhuin silloin, kun näistä puhuttiin jo aikaisemmin, silloin kun sitä päätöstä tehtiin ja äänestettiin siitä kysymyksestä, hävitetäänkö nämä maamiinat vai ei, niin silloin siinä päätöksessä, väitän, että niille ihmisille, ketkä höynähtivät sen taakse, varmaan tarjottiin asetehtailijoiden taholta hyviä lounaita siitä, koska sehän on järjetön päätös. Sen takia näen, jotta nyt pitäisi uudelleen katsoa, mitä ollaan tekemässä oikeasti, että ei tehdä semmoista työtä, mikä maksaa meille veronmaksajille hirveän paljon.

Sitten tämä toinen kysymys, josta ed. Kalmari tässä puhui, Kemira. Muistaakseni Lipposen kakkoshallituksen aikaan sitä yritettiin myydä, ja silloin onneksi löytyi semmoista tahtoa ja voimaa täältä eduskunnasta ... Siinä taisi olla kyllä tämä kansliapäällikkö Virtanen osasyyllisenä, kun hän muun muassa meikäläiselle lähetti kirjeen, jossa nimesi allekirjoittaneen vähälahjaisten kansanedustajien joukkoon. Onneksi hän oli todennut jossakin julkisessa tilaisuudessa, että kansanedustajat eivät mahda mitään tälle Kemiran myynnille vaan sehän pannaan lihoiksi, ja silloin ilmeisesti se nostatti tässä salissa ihmisten tunteita ja hallitushan joutui vetämään sen pois.

Nyt sitten sen sijaan tämä hallitus oli niin viisas, että se myi pätkäisi heti alkujaan tämän Kemiran, mikä tarkoitti sitä, jotta annettiin semmoinen lypsävä lehmä tuonne, onko se nyt norjalaisten omistuksessa, ja nyt tietysti suomalaiset kuluttajat maksavat tämän myynnin sitten kalliina elintarvikkeina, koska sehän, kun lannoitteiden hintaa nostetaan, tulee sinne elintarvikkeiden hintoihin. Sen takia tämä on niitä tämän hallituksen "hyviä tekoja", onneksi ed. Kalmari otti sen esille, muuten se olisi mahtanut unohtuakin koko asia.

Sitten tämä rakennemuutospaikkakuntien ahdingon lievitysraha täällä, 33,5 miljoonaa. Tässä kun on nimetty jotkut kunnat, alueet, niin tällä hetkellä, nimittäin heti vaalien jälkeen, kun tulos oli luettu, niin maanantaipäivänä alkoi pätkiä ainakin meidän seudulla sitten tietoa monilta yrityksiltä siitä, jotta ollaan lopettamassa, lomauttamassa yrityksiä. Muun muassa Pohjois-Karjalassa Keski-Karjalan seutukunnassa kun nyt on laskettu yhteen ne lukemat, niin siellä on joku 400—500 työpaikkaa häviämässä pieneltä seudulta, jossa koko sen seutukunnan väestömäärä on noin 20 000 asukasta.

Olisin kysynyt tätä ministereiltä, jos se olisi ollut mahdollista, mutta kun ei sitä vastauspuheenvuoroa tullut, niin tulkoon se nyt pöytäkirjaan kirjatuksi, johon ei tule vastausta, jotta kattaako tämä raha nyt muutakin kuin nämä paikkakunnat. Onko tässä nyt muuallekin rahaa jakaa? Jos se ei kata, niin siellä on tulossa varmasti tämmöisiä rakennemuutospaikkakuntia ja toiveita lisää, ja rahanmeno ei varmaan jää tähän. Ja näen, että kaikkia pitää tietysti auttaa, koska jos pidetään suomalaisia ja Suomea sillä tavalla yhdenvertaisina, jotta nekin muut paikkakunnat saavat, joissa tämmöisiä ikäviä koetaan, niin niitä ei voi jättää oman onnensa nojaan.

Sitten tästä likviditeettikriisistä on puhuttu, ja minusta tuntuu, että ihan kaikki eivät ole ajan tasalla siitä, mitä tuolla teollisuuden puolella tapahtuu. Nimittäin ihan viime päivinä ja kahden viimeisen viikon aikana on tullut (Puhemies: Viitisen minuuttia on mennyt!) yllättävän paljon ... — Anteeksi puhemies, tämä varmaan meni jo nyt sen ohi, sen ennalta pyydettyjen puheenvuorojen listan.

Sieltä on tullut tietoa aika paljon siitä, jotta nyt on tilauksia peruttu. Siellä on uusia alkaneita yrityksiä, jotka ovat vuoden olleet pystyssä, puoli vuotta, panneet rahansa likoon siihen firmaan, ja siellä on Finnveran takauksia, niin odotan, jotta hallitus lähtisi siinä toimenpiteisiin siten, jotta ainakin näiden Finnveran takausten osalta, kun sieltä peritään tämmöistä takausprovisiota joka kuukausi, että näihin saataisiin jollakin tavalla joustoa ja jos ei kokonaan anteeksiantoa, niin ainakin siirrettäisiin, koska kun tilauksia perutaan ja on alkava yritys ...

Paikaltani varasin.

No, lopetan tämän, mutta tuosta paikaltani kyllä varasin tämän, mutta ei kiistellä siitä, koska puhemies on varmaan aina oikeassa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle tämän vuoden kolmanneksi lisätalousarvioksi pitää tietysti sisällään ihan hyviä asioita myös, sitä ei ole syytä kiistää, mutta siellä on myös puutteita. Otan niistä aluksi esiin kohdan 32.30.45 eli yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemisen.

Aivan niin kuin edellisen puheenvuoron käyttäjä viittasi tähän selvitysosan listaan, että se on selvästi puutteellinen, niin se on puutteellinen myös Hamina—Kotka-seudun suhteen. Stora Enso lakkautti, lopetti, Summan tehtaan, joka oli toimiva, tuottava paperitehdas, ja nyt, aivan niin kuin täällä juuri todettiin, kunnallisvaalien jälkeen Stora Enso ilmoittaa myös sahaamisen vähentämisestä. Varmasti kunnallisvaalit sinänsä eivät ole vähentäneet sahaamista, mutta se, että tämä tieto tuodaan aina heti kunnallisvaalien jälkeen, johtaa ajatuksen siihen, että näiden asioiden päättäjillä ja tiedottajilla menee aika kunnallisvaaleihin perehtymiseen ja äänestämässä käymiseen, ja sitten tämä päätös tulee heti seuraavalla viikolla. Joka tapauksessa Kotka tässä kärsii ja Haminan—Kotkan talousalue on kärsinyt Stora Enso Oyj:n päätöksistä, joita suuri omistaja ja äänivallan käyttäjä yhtiökokouksessa, Suomen valtio, ei omistajaohjaavuudellaan estänyt.

Toinen asia, jolla olisi pikainen vaikutus myös työllisyyteen, liittyy ratainvestointeihin. Siellä on keskeytetty Kotalahden ratapihan rakentaminen Kotkassa. Valtio on ottanut oman osuutensa pois. Köyhä kunta Kotka yrittää omilla 1,5 miljoonalla eurolla sinnitellä, mutta valtiolta saatavan 20 miljoonan käyttö on sitten estetty, kun kustannukset nousivat, niin kuin Ratahallintokeskukselle oli annettu ohjeeksi ilmoittaa. Joka tapauksessa tässä olisi paikka nopeaan työllistämiseen. Se olisi myös ilmastokysymys, siis kuljettaa transitoliikennettä, jota edelleenkin kulkee Kotkan sataman kautta itään, mieluummin kiskoilla kuin kumipyörillä.

Tämän asiakirjan alkuosassa todetaan todella työttömien määrän lisääntyminen 40 000:lla. Asuntorakentaminen ei etene Suomessa, ja siihen on ihan omat syynsä. Asuntopoliittinen ohjelma tehtiin ennen tätä lamavaihetta, ennen finanssipoliittista kriisiä. Niissä lakiesityksissä, jotka ovat nyt tässä tänään nähtävissä mietintöjen pöydällepanon kohdalla, on peräti kolme asumiseen liittyvää hallituksen esitystä, jotka on ympäristövaliokunnassa käsitelty. Asiantuntijakuulemisen ja myöskin valiokunnan mietintöjen pohjalta todetaan, että niillä ei ole varsinaisesti akuuttia merkitystä, ei siis akuuttia merkitystä. Valiokunta totesi, että pitäisi ryhtyä aktiivisempiin, vaikuttavampiin toimenpiteisiin. Eli nämä esitykset kulkevat koko ajan jäljessä, siis koko ajan jäljessä.

Tämän vuoksi tietysti tämä lisäbudjetti siirtomäärärahoineen olisi antanut tällaisen etukäteismahdollisuuden puuttua asiaan. Tässä todellakin asuntoministeriöön voidaan tämä hätähuuto osoittaa. Tiedän, että, niin kuin pääministeri sanoi, ollaan tuomassa uusiakin esityksiä, mutta yhtä kaikki ollaan myöhässä.

Verotuksesta vain se, että pääomaverosta ei makseta kuntaveroa, köyhät kunnat tekevät niitä miinusmerkkisiä punakynäviilauksia tällä hetkellä koulujen terveydenhoidon kohdalla, ja näin tapahtuu monessa kunnassa.

Täällä muun muassa ed. Rossi viittasi Yhdysvaltojen vaaleihin ja sen hyvään lopputulokseen. Senaattori Obama ei kuitenkaan edustanut sitä poliittista linjaa, joka ajoi suurituloisten verotuksen helpottamista. Se linja hävisi niissä vaaleissa.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin olen iloinen siitä, että valtion omistajapolitiikka on täällä saanut laajaa tukea yli poliittisen rintaman. Tarkoitan siis sitä, mitä tässä on viimeksi tehty Solidiumin perustamisessa, ja Elisan osalta se on ihan hyvä asia, että olemme aktiivisesti tarttuneet ainakin turvaamaan elintärkeiden yhtiöiden kotimaisuutta.

Lähinnä pyysin puheenvuoron kuitenkin sen takia, että kun on ollut tilaisuus vierailla monilla niillä paikkakunnilla, joissa näitä suuria irtisanomisia on tullut, niin lähinnä niitä huomioita, joita sieltä on jäänyt mieleen, haluaisin tässä kertoa.

Ensinnäkin työttömyys tämmöisessä massairtisanomistilanteessa koskettaa suurta joukkoa ja jokainen korvaava työpaikka syntyy yksilöllisesti, ja sen takia on äärimmäisen tärkeää, että paikallisesti toimii se järjestelmä työvoimatoimiston, työnantajan ja työntekijäjärjestöjen välillä. On erittäin hyvä, että nyt parasta aikaa on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa lakimuutos, jossa työvoimatoimikuntien roolia olennaisesti tullaan muuttamaan siten, että työvoimatoimikunnille tulee laajempi rooli sen oman alueen, toimiston toiminta-alueen, työllisyystilanteen arvioimisessa ja myöskin siihen vaikuttamisessa. On nimittäin niin, että vähän samalla tavalla kuin kuntavaalejakaan ei voiteta valtakunnallisesti vaan ne voitetaan jokaisessa kunnassa erikseen, myöskin isot työllisyysongelmat ratkaistaan jokaisella alueella paikallisesti. Monella alueella on niin, että potentiaalisia uusia, korvaavia työpaikkoja olisi varsin runsaasti, mutta ongelmat liittyvät siihen, onko luottamusta talouteen niin paljon, että nyt voidaan investointeja tehdä, ja saadaanko rahoitus järjestymään. Tässä suhteessa on erittäin hyvä, että myöskin Finnveran valtuuksia kasvatetaan ja yhteiskunta tulee tällä tavalla auttamaan niiden työpaikkojen luomista, joille on olemassa todelliset edellytykset.

Mutta on tietysti samassa yhteydessä muistettava, että se, mitä valtio voi tässä tehdä, on kovin rajallista, koska valtaosa rahoituksesta tulee kuitenkin muista lähteistä kuin valtiolta. Sen takia on äärimmäisen tärkeää se, että me kaikissa oloissa pystymme turvaamaan rahoitusmarkkinoiden toimivuuden, ja se ei tarkoita pelkästään sitä, että ihmisten rahat ovat tallessa, vaan myöskin sitä, että sieltä löytyy rahoja niihin investointeihin, joilla on elinkelpoisuutta. Mutta tietysti näillä valtion äkillisen rakennemuutoksen rahoilla, jotka ovat varsin huomattavia niille alueille, joita ne koskevat, voidaan edistää omalta osaltaan infrastruktuurin kehittymistä alueella ja myöskin avittaa tiettyjä hankkeita.

Yksi sellainen kohta, joka on jäänyt mieleen, on se, miten yksilötasolla suhtaudutaan siihen tilanteeseen, että vaikkapa sellutehdas pistetään kiinni. Se yksilöllinen suhtautuminen on hyvin erilainen. Siellä on sellaisia henkilöitä, jotka välittömästi lähtevät hakemaan uutta paikkaa, osan on toki helpompi työllistyä kuin toisten. Esimerkiksi Kajaanissa ylemmät toimihenkilöt hyvin nopeasti työllistyivät, tosin valtaosaltaan muualle kuin Kainuuseen. Sitten monet kunnossapidon alan ammattilaiset on jopa tässä työmarkkinatilanteessa, mikä nyt on, rekrytoitu hyvinkin nopeasti muihin tehtäviin. Mutta sitten tietysti niiden osalta, joiden ammattitaito nimenomaan on siinä sellun keitossa ja sen prosessin tuottamisessa, tilanne on haasteellisempi.

Siellä on joukossa myöskin asuntovelallisia, ja on hyvin tärkeää, että meillä on olemassa sellainen järjestely, jossa voidaan erityisesti sitten, jos taloudellinen tilanne tässä olennaisesti, kokonaisvaltaisesti heikkenee, huomioida asuntovelallisten asema. Tässä suhteessa olen pitänyt hyvänä sitä, mitä muun muassa puhemies on asiasta lausunut, eli se on yksi sellainen avainkohta, joka huolestuttaa ihmisiä. Meillä ei ole varaa siihen, että ne nuoret ihmiset, jotka joutuvat siihen tilanteeseen, että he menettävät työpaikkansa ja asuntovelat painavat päälle, vaipuvat epätoivoon, koska me tarvitsemme sitä työpanosta, joka sieltä on saatavissa jatkossa. He tarvitsevat sitä itse, mutta myöskin koko yhteiskunta tarvitsee.

Ylipäätään on tärkeää se, että yksilön tasolla huomataan, että se aikainen uuden työpaikan löytyminen on myöskin oma etu. Tämä on sellainen tilanne, että se on helpommin sanottu kuin tehty, koska on täysin ymmärrettävää, että kun tällainen massairtisanomistilanne tulee, henkilö, joka sen kohteeksi joutuu, kokee, että se on tapahtunut täysin hänestä riippumattomista syistä, niin kuin se on tapahtunutkin. Mutta siitä huolimatta häntä itseään auttaa parhaiten se, että uusi työpaikka löytyy mahdollisimman nopeasti, ja se oma aktiivisuus on erittäin tärkeää.

Tämä viesti on tullut myöskin ammattiliittojen edustajilta, että he kantavat omalta osaltaan vastuuta siitä, että yrittävät pitää joukkohenkeä yllä ja auttaa näitä ihmisiä pääsemään eteenpäin. Kun olen tosiaan näillä useammalla paikkakunnalla vieraillut, muun muassa Kajaanissa, Valkeakoskella, Kotkan seudulla ja muualla, niin siellä on kyllä paikallisesti hyvin ripeästi näihin asioihin tartuttu. On pidetty hyvinä niitä toimia, mitä valtion taholta on tullut, ja nähty se, että työttömyysjakso pitää katkaista heti alkuunsa ja siihen pitää kaikki toimet kohdistaa, ja myöskin työvoimatoimistojen on viisasta näitä resursseja kohdistaa tälle sektorille. Aivan samalla tavalla tässä lisätalousarviossa on niin, että on viisasta, että näitä yleisiä työvoimapoliittisia rahoja on kohdistettu näille äkillisen rakennemuutoksen alueille, joissa voidaan saada paras vaikuttavuus aikaan.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä tilanteessa ei voida jatkaa ja tehdä ratkaisuja aivan kuin eilen. Hallituksen toiminnassa on vähän kuin hidastetun filmin makua. Selvästi nähdään, että meillä on tehtävä myöskin verotuksen ja muun muassa talous- ja työllisyystilanteen tukemisen näkökulmasta varmasti uudelleenarviointeja siitä huolimatta, että Suomi on yksi viidestä euroalueen parhaassa kunnossa olevasta maasta. Tässä sosialidemokraattien aikaisemmin esittämät näkökulmat verotuksen rakenteesta, niin että veronmaksukyvyn ja varallisuuden paremmalla huomioon ottamisella pureuduttaisiin paremmin köyhyyden ja syrjäytymisen torjuntaan ja tuettaisiin myöskin työllisyyttä, ovat edelleen erittäin perusteltuja.

Minusta myös puhemiehen puheenvuorot ovat olleet hyvin tärkeitä siinä, että pysähdyttäisiin nyt arvioimaan, onko mahdollista jatkaa entisillä eväillä, sen takia, että meillä sisäisen turvallisuuden suurin uhka on syrjäytyminen, nuorten irrallisuus. Ja nyt tämä massatyöttömyys ja lapsiperheisiin muutoinkin kohdistuvat paineet ovat erittäin vakava kysymys. Tältä osin kuin valtiontalous mahdollistaa esimerkiksi kuntatalouden peruspalvelujen perusturvallisuuden laittamisen arjessa parempaan kuntoon sosiaali- ja terveydenhuollon ja vanhustenhuollon osalta, meidän on myöskin nyt kuntatalouden voimavarat kyettävä arvioimaan toisella tavalla. Ei voida jatkaa niin, että kunnat pakotetaan ulkoistamaan ja yksityistämään palveluja. Me tiedämme tällä hetkellä kouluterveydenhuollon ja perusterveydenhuollon ongelmat kunnissa.

Myöskin minusta koko talouden tasolla on arvioitava sitä, millä tavalla harmaan talouden ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa ja myös laittomien työmarkkinoiden valvontaa tehostetaan. EU:ssa tähän herättiin pari vuotta sitten, ja tältä osin hallitukselta odotettaisiin edellisen hallituksen lokakuussa 2006 hyväksymän neljännen talousrikostorjuntaohjelman parempia toteuttamistoimia. Hallitushan on, tämä hallitus, pysäyttänyt käytännössä ne.

Sitten erittäin tärkeätä on nyt, että tuetaan yrityksiä erityisesti riskirahoituksen ja vientirahoituksen järjestämisen osalta. Finnvera on tässä keskeinen. Myöskin rakennemuutospaikkakuntien tuen merkitys nyt korostuu. On tärkeätä, että muun muassa Varkauden osalta Kemijärven lailla löydetään Stora Enson ja kaupungin yhteisen rahoituksen kanavointia uusien yritysmahdollisuuksien hakemiseen.

Valtion omistajuus on myöskin tällaisessa tilanteessa hyvin ratkaisevaa. Tässä yhteydessä — itse asiassa sitä ei ole ääneen sanottu — tämä telealaa koskeva ratkaisuhan oli edellisen hallituksenkin kansallisen turvallisuuden korostamiseen liittyvä peruslähtökohta. Se konkretisoitui nyt itse asiassa ihan samalla linjalla, ja sitä on pidettävä todella yhteisenä, puoluerajat ylittävänä tärkeänä asiana. Valitettavasti tätä sinivalkoista ajattelua ei nähty Kemijärven ja metsäteollisuuden omistusjärjestelyssä ja niiden turvaamisessa niin kuin ei valitettavasti lannoiteteollisuuden myynnissä norjalaiselle Yaralle. Oli uskomatonta, että ministeri Häkämies teki tämän ratkaisun ja jopa niin, että maa- ja metsätalousministeri Anttila kirjallisessa vastauksessa ilmoittaa, että ei maa- ja metsätalousministeriö osallistunut edes tämän asian valmisteluun. Olisi pitänyt osallistua. Lannoitteiden hinnat ovat kolminkertaistuneet. Se vaikeuttaa tuottajien toimintamahdollisuuksia ja erityisesti tulee lisäämään ruuan voimakkaita hinnannousuvaikutuksia. Tähän ei ole ratkaisu se, mitä ministeri Anttila ja hallitus nyt yrittää viljelijöitä lepyttääkseen tehdä, eli sallitaan tuontilannoitteet. Eli se periaate, joka meillä oli EU-jäsenyyden yhteydessä, että varmistetaan kadmiumvapaat kotimaiset lannoitteet, ollaan nyt murentamassa niin, että saamme tältä osin turvallisen ruuan sijasta kadmiumpitoisia lannoitteita ilmeisesti sitten jatkossa käyttää.

Minusta on myös tärkeätä, että nyt panostetaan myöskin elinkeinoelämän ja aluekehityksen kannalta välttämättömiin liikennehankkeisiin. Päärataverkko on pantava kuntoon ja myöskin tältä osin katsottava työllisyyteen liittyviä tarpeita, joilla nämä vaikeat ajat, jotka myöskin Suomea järisyttävät talouden ja hyvinvointivaltion perustan näkökulmasta, hallitaan. Minusta nyt tarvitaan vahvaa yhteisvastuuta ja välittämistä. Se ei todella onnistu vain puheilla eikä niillä haravatalkoilla, vaan nyt on myös suunnattava apua verotuksen sisällön kautta pienituloisia lapsiperheitä tukevilla ratkaisuilla, annettava voimaa ihmisille myöskin päästä näiden vaikeiden talous- ja työllisyystilanteiden ohi silloin, kun ne inhimillisesti ja henkilökohtaisesti tulevat esille.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Viisas varautuu kasvun aikana huonoihin aikoihin. Näin ei ole tehty sen enempää kunnissa kuin valtiontaloudessakaan. Julkisen talouden tulot ovat lisääntyneet ennätyksellistä vauhtia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Valtavasta tulojen kasvusta huolimatta valtio ei ole pystynyt lyhentämään velkaa kuin noin 10 miljardia euroa. Samoin on käynyt kuntien kanssa, vaikka verotulot ovat lisääntyneet ja valtionosuudet kaksinkertaistuneet. Kuntien holtittomaan taloudenhoitoon tarvitaan järkeä.

Maailman rahamarkkinoiden ja samalla myös maailmantalouden näkymät ovat heikentyneet nopeasti. Ongelmien taustalla on amerikkalainen asuntolainakriisi, joka on johtanut pankkien ja rahoituslaitosten konkursseihin. Luottotappiot tuhoavat pääomia ja supistavat rahalaitosten lainanantoa. Tästä seuraa lainalama, jossa yritysten ja kotitalouksien on vaikea saada lainaa. Kun lainaa ei saa, voivat asuntokauppa, rakentaminen sekä yritysten investoinnit lähes pysähtyä. Seurauksena on työttömyyden lisääntyminen. Suomessa tällaiseen tilanteeseen ei ole vielä ajauduttu. Pankkimme ovat suhteellisen vakavaraisia, mutta ne ovat jo kiristäneet lainanantoa siinä määrin, että moni pk-yritys on vaikeuksissa.

USA:n markkinoilla kysyntä on perustunut kotitalouksien luototukseen. Markkinoilla luottokortteja on vaadittu todisteena kuluttajan luotettavuudesta. Nyt luottokorttien liiallisen käytön seuraukset ovat nähtävissä. Arvoisa puhemies, Suomessa on tarkasti vartioitava USA:n romahtamiseen johtaneita syitä, koska meillä luottokorttien käyttö on lisääntynyt samalla, kun kotitalouksien velkaantumisaste nousee 107 prosenttiin. Kotitaloudet ottavat siis tulojaan enemmän lainaa. Pankkien onkin syytä kiristää luotonantoa kotitalouksille. Myös luottoyhtiöiden toimintaa on syytä valvoa entistä tarkemmin. Ylipäätään pankkien ja rahoituslaitosten valvontaa on syytä lisätä.

Kuntien ja valtion pitää nyt viimeistään arvioida verotulojen kertymä runsaasti alakanttiin. Kun valtion ja kuntien verotulot vähenevät, ei niiden pidä ottaa lisää velkaa toimintamenojen kattamiseen. Päinvastoin kuntien ja valtion toimintamenoja on nyt karsittava. Tätä taustaa vasten pidän vastuuttomina kuntavaaleissa esitettyjä lupauksia, jotka lisäisivät merkittävästi valtion ja kuntien menoja.

Valtion ja kuntien on kohdennettava investointinsa uudelleen työllisyyttä lisääviin infrastruktuuri- ja rakennushankkeisiin. Myös työmarkkinajärjestöiltä on edellytettävä taloustilanteen huomioivia maltillisia palkankorotuksia. Työnantaja- ja työntekijäliittojen välistävetoja ei saa hyväksyä. Mielestäni palkkamaltti on saavutettavissa keskitetyillä tulopoliittisilla sopimuksilla, jotka luovat luottamusta työmarkkinaosapuolten välille.

Arvoisa puhemies! Viime aikoina on käyty osin kiivaastikin keskustelua siitä, pitäisikö tuloveronalennukset peruuttaa kokonaan tai siirtää myöhäisempään ajankohtaan. Koska veronalennuksiin käytetään vain 800 miljoonaa euroa, ei veronalennuksia ole syytä perua ainakaan kokonaan. Niillä saattaa olla pieni elvyttävä vaikutus. Myös ruuan arvonlisäveron alentaminen osuu oikeaan aikaan, koska se voi elvyttää päivittäistavarakaupan myyntiä.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Ajankohtainen talouden tilanne on ymmärrettävästi täällä paljon esillä. En siihen nyt syvemmin mene tässä yhteydessä, vaan otan alan, jota ei ole käsitelty eikä varmaan kovin paljon käsitellä, koska se tuntuu olevan monille hankala, nimittäin maatalouden näkymät.

Tein 8. päivä lokakuuta tänä vuonna kirjallisen kysymyksen maatalouden ahdingon helpottamisesta ja sain eilen ministeri Anttilalta kysymykseen vastauksen. Valitettavasti vastauksen osalta tuli aikamoinen pettymys. Ministeri toteaa, että maatalouden kustannusnousuun, josta tässä siis suurelta osin on tässä ahdingossa kysymys, maatalouden kustannusnousuun vaikuttamisessa hallituksen toimintamahdollisuudet ovat rajalliset. Näin hän toteaa. Edelleen täällä vastauksessa todetaan, että "maa- ja metsätalousministeriön marraskuussa 2007 asettama maatalouden tulo- ja kannattavuustyöryhmä selvittää ja valmistelee konkreettisia keinoja maatilojen kannattavuuden ja viljelijöiden tulokehityksen parantamiseksi". Eli tasan vuosi sitten asetettu työryhmä "selvittää ja valmistelee".

Valitettavasti kovin hitaita ovat toimenpiteet tältä osin, vaikka tässä on kysymys todella akuutista kriisistä ja koko Suomen kansan elintarvikehuollosta eli todella vakavasta asiakokonaisuudesta. Toivoisin ja odottaisin, että nykyinen hallitus, sen pohjaakin ajatellen, olisi ripeästi toimimassa tämän alan ongelmien ratkaisemiseksi. Nyt on tullut esitys kahdesta asiasta, tai toinen ainakin on tullut: maatalouden polttoöljyn veronpalautuksen määrän korottaminen ja sähkön siirtäminen maatalouden osalta alempaan sähköveroluokkaan. Mutta mitään muita toimenpiteitä ei ole tullut. Kaikki muut ovat selvityksen alla.

Odottaisin todella, ja varmasti suomalainen maaseutu ja viljelijät odottavat, ripeitä toimenpiteitä, jotta voidaan kotimainen elintarviketalous kautta linjan turvata eikä ajauduta tuontiruuan varaan, joka on epävarmaa, kallista ja aiheuttaa aikamoista taloudellista ahdinkoa myös tuolla maaseudulla, jossa meille ruoka on perinteisesti tuotettu.

Herra puhemies! Tämä on vakava kysymys, johon toivon, että hallitus puuttuu. Tähän liittyy osittain tämä esillä ollut, muun muassa ed. Kalmarin esille nostama Kemira GrowHown lannoitetuotannon myynti. Runsas vuosi sitten nykyinen hallitus ensi töikseen myi valtion osakkeet tuosta yhtiöstä. Ilmeistä on, että myynnin valmisteli edellinen hallitus, eli ministeri Pekkarisen johdolla se valmisteltiin, ja sitten heti lähes ensimmäisenä työpäivänään ministeri Häkämies pani asiat rullaamaan ja Kemira GrowHown osakkeet myytiin noin 15 euron kappalehinnalla. Välittömästi hinta nousi noin kolminkertaiseksi, eli tältä osin päätös oli todella epäonnistunut. Melko pian tuon myynnin jälkeen Kemira GrowHow aloitti, tai Yara, ostaja, aloitti Suomessa noin 60 myyntihenkilön irtisanomisneuvottelut, yhteistoimintaneuvottelut.

Tuon myynnin jälkeen lannoitteiden hinnat ovat nousseet noin 50 prosenttia, ja se on keskeinen syy tähän maatalouden syvään ahdinkoon. On ilmennyt, että kaupan yhteydessä meni myös nämä fosforikaivokset, joitten arvo on korvaamattoman suuri. Eli voi sanoa, että tuo päätös myydä nuo osakkeet oli harvinaisen tyhmä ja suorastaan edesvastuuton. Norjalaiset ostajat tietysti hykertelevät saatuaan tuollaisen kultamunan Suomesta. Nyt sitten suomalainen viljelijä ja sitä kautta koko Suomen syövä kansa maksaa tuota kallista laskua.

Arvoisa puhemies! Vetoaisinkin, että tarkastusvaliokunta ottaisi selvitettäväkseen tuon kaupan valmistelun ja perustelut ja katsoisi, menikö kaikki niin kuin asianmukaista on, kun ajatellaan, kuinka valtavat tappiot tässä aiheutettiin suomalaisille viljelijöille ja koko Suomen kansalle ja veronmaksajille.

Herra puhemies! Tähän liittyy nyt sitten edelleen tämä hallituksen tässä lisäbudjetin yhteydessä esittämä Solidium osakeyhtiön muuttaminen tällaiseksi holdingyhtiöksi, jolle siirretään valtionyhtiöitä vakavaraisuuden saamiseksi ja sitä kautta sitten mahdollisuuden luomiseksi siihen, että tämän yhtiön kautta valtio voi ostaa Elisan ja mahdollisesti muitakin herkkiä aloja. Tämä meidän lannoitepuoli olisi tietysti sellainen, joka pitäisi olla kansallisessa omistuksessa. Eli tämä hallituksen edesvastuuton päätös pitäisi pystyä purkamaan, mutta tiedämme, että siinä vaaditaan rahaa paljon, eikä varmaan tällaista kauppaa helpolla saada syntymään enää. Toivottavasti se ei mene ihan mihin tahansa tuo omistus, mutta se on kuitenkin poissa käsistämme ja tullut kalliiksi.

Solidiumin osalta voi olla viisasta näin menetellä kuin hallitus esittää. Mutta huoli on siitä, että kun Kemira GrowHown osalta syntyi näin huono päätös, niin kun päätösvalta Solidiumissa annetaan sitten yhtiölle, yhtiön hallitukselle, niin se on todella kaukana eduskunnasta, se on aika kaukana hallituksesta. Ehkä tällä etsitäänkin sitä, että Solidiumin kautta voidaan tähän Solidium-yhtiöön palkata kovalla palkalla päteviä henkilöitä sijoituksia hoitamaan. Mutta jos he hoitavat ne kovinkin markkinaehtoisesti ajattelematta suomalaista huoltovarmuutta ja näitä perusturva-asioita, niin silloin voi syntyä uusia järjettömiä päätöksiä, jotka ovat työllisyyden ja kansallisen edun kannalta hyvin kauaskantoisia ja negatiivisia. Näin toivottavasti ei tapahdu, mutta mahdollista tämä on, ja on ikävää, jos näin pääsee jälleen tapahtumaan.

Herra puhemies! Lopuksi totean, että hallituksen pitää nyt kyllä ottaa todella vakavasti tämä työllisyysasia, joka ei tässä lisäbudjetissa ole vielä näkyvissä riittävällä tavalla. Työttömyyden päästäminen nyt hallitsemattomaan kasvuun niin rakennusalalla kuin muuallakin on asia, joka on kauaskantoinen ja hyvin huolestuttava. Siihen pitää todella voimallisesti paneutua, ja siksi ihmettelen, että täällä on näitä määrärahoja sekä liikenneministeriön että työ- ja elinkeinoministeriön osalta leikattu tai jätetty kohdentamatta uudelleen työllisyyttä, yritystoimintaa parantaviin kohteisiin.

En ihan yhdy siihen, mitä ed. Pulliainen esitti, että pitäisi kunnat velvoittaa työllistämään. Sitä tutkittiin silloin 1990-luvun alussa. Muistan hyvin, kun ministeri Viinasen kanssa asiasta keskusteltiin. (Puhemies: Tämä suositus on mennyt nyt nelisen minuuttia yli!) Ja kun selvitettiin, niin todettiin, että työllistäminen kuntien kautta esimerkiksi maksaa kolmin—nelinkertaisesti siihen nähden, mikä on työttömyysturva. Mistä nämä rahat otettaisiin, jos tuottavaa työtä ei tällä hetkellä löydy? Sinänsä työllisyyden hoitaminen yritysten kautta on nyt ensiarvoisen tärkeätä.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Talousennusteet ovat muuttuneet suuresti muutaman kuukauden aikana. Talouskasvun arvioidaan vielä tämän vuoden aikana yltävän vajaaseen 3 prosenttiin, vaikka maailmantalouden kasvunäkymät ovat epävarmat ja kasvuvauhti hiipuen hidastuu. Elintarvikkeiden hinnannousu ja energiahintojen kallistuminen sekä korkojen nousu ovat nopeuttaneet inflaatiota. Inflaation nousu heikentää eniten pienituloisten ja toimeentulotuen varassa olevien ihmisten arkea.

Perustoimeentulon perusosalla pitää lain mukaan kattaa muun muassa ravinto- ja vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, paikallisliikenteen maksut, lehtitilaukset, televisioluvat ja puhelimen käyttö. Perusosa on yksinasuvalla ja yksinhuoltajalla 399,10 euroa kuukaudessa tänä vuonna. Onko mahdoton ajatus, että hallitus korottaisi toimeentulotukea ja varaisi tarvittavan määrärahan jo tähän lisätalousarvioon? Nyt hallitus on lykännyt toimeentulotuen korotusta sillä perusteella, että asia käsitellään sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä ja toimeentulotuki on niin sanottu viimesijainen tukimuoto. Tällä hetkellä monet ihmiset odottavat hallitukselta päätöksiä siitä, että verorahoja kohdennettaisiin ihmisten perustoimeentuloon.

Nyt olisi aika satsata kunnolla vuokra-asuntotuotantoon. Kun rakentaminen yksityispuolella hiipuu, pitäisi rakennusalan työllisyys ja rakennusteollisuuden toimintaedellytykset turvata julkista rakennustoimintaa lisäämällä. Erityisesti Pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa on suuri tarve kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille. Vuokra-asuntojen puute haittaa työvoiman saantia ja heikentää talouden kasvuedellytyksiä.

Hallituksen esitys 62,5 miljoonan euron takausvaltuuksista lainoille, joilla rakennettavat asunnot pidetään vuokra-asuntoina vähintään 20 vuotta. Hallitus on luomassa perinteisen korkotukituotannon ja markkinaehtoisen tuotannon väliin sijoittuvan uuden tuotantomuodon, jossa täytetakauksella minimoidaan korkokustannukset omistajan sitoutuessa pitämään asunnot 20 vuotta vuokra-asuntoina. Hallituksen avaus voi synnyttää uutta vuokra-asuntotuotantoa. Valitettavasti se ei takaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, sillä sijoittajat odottavat sijoituksilleen vähintään yhtä hyvää tai parempaa tuottoa kuin muistakin sijoituskohteista. On selvää, että sijoitustoiminta nostaa vuokratasoa. Esitys ei siis todennäköisesti helpota pieni- ja keskituloisten asunto-ongelmaa.

Hallitusohjelmassa on lähdetty siitä, että vuokra-asuntotuotantoa lisätään, mutta vuokra-asuntotuotanto ei ole lisääntynyt odotetusti, päinvastoin, muihin vuosiin verrattuna se on vähentynyt. Nyt hallitukselta odotetaan ripeitä toimia, jotta asuntotuotanto saadaan käyntiin, jotta kasvukeskuksien ja Pääkaupunkiseudun asunnontarve ja työllisyys turvataan niin palvelu- kuin rakennusteollisuuden aloilla.

Sosialidemokraatit esittivät Asra-asuntojen korkotuen ehtojen muuttamista uustuotannossa ja perusparannuksissa niin, että omavastuukorko puolitettaisiin 1,7 prosenttiin. Näin lähtövuokraksi tulisi noin 10 euroa neliöltä. Myös erityisryhmien asuntotuotannolle on iso tarve ja Aran investointiavustuspäätöstä odottaa moni hanke, joka voisi käynnistyä nopeastikin. Aran kuntakyselyssä 2007 kunnat kertoivat, että seuraavan 5 vuoden aikana ikäihmisten palveluasuntojen tarve on noin 8 000 asuntoa, vammaisten noin 2 500 ja lisäksi esimerkiksi mielenterveyskuntoutujat ja asunnottomat tarvitsevat erilaisia palvelu- ja tukiasuntoja.

Olisimme tyytyväisiä, jos nämä esitykset olisivat sisältyneet hallituksen lisätalousarvioon. Nyt tarvitaan kohtuuhintaisia asuntoja, tarvitaan myös pikaisesti toimia, joilla tuetaan taloudellista toimeliaisuutta.

Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä olevassa lisätalousarviossa kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin esitetään 2 miljoonan euron lisäystä ja kaikkiaan 4 miljoonan euron varaamista Kauhajoen ja Jokelan ampumistapausten sekä Porin sadevesitulvan ja Nokian vesijohto-onnettomuuden aiheuttamiin ylimääräisiin kustannuksiin. Jokelan ampumavälikohtauksen jälkikustannukset ovat 1,7 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja tänä vuonna 1,3 miljoonaa euroa. Kustannukset ovat kohtuuttoman suuria yksittäiselle kunnalle. Tuusulassa ja Kauhajoella luotetaan siihen, että valtio osallistuu kustannuksiin täysimääräisesti.

Arvoisa puhemies! Lopetankin tähän.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa puhemies! Valtion kuluvan vuoden kolmas lisätalousarvio ei euromääräisesti ole merkittävä, mutta se pitää kuitenkin sisällään joitakin tärkeitä lisäyksiä ja korjauksia kuluvan vuoden talousarvioon. Otan kantaa joihinkin määrärahoihin.

Kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin esitetään 2 miljoonan euron lisäystä, jolla paikataan kuntien harkinnanvaraisista menoista ikäviin ja yllättäviin menoihin osoitettuja korvauksia kunnille, ja pidän tätä tärkeänä.

Äkillisen rakennemuutoksen paikkakuntien työllisyyden tukemiseen esitetään yhteensä 33,5 miljoonan euron lisäystä, joka tulee varmasti tarpeeseen. Tässä on mukana myös Etelä-Pirkanmaan seutukunta ja nimenomaan Valkeakosken metsäteollisuutta kohdannut supistuminen.

Oikeastaan varasin tämän puheenvuoron sen takia, että lisätalousarviossa on 300 000 euron määräraha pilottihankkeeseen, jolla selvitetään pohjavesialueiden rajaamismenettelyä ottaen huomioon rajaamisesta aiheutuvat rajoitukset erityisesti marjan- ja hedelmänviljelylle. Tämä on sikäli tärkeä asia, että tämähän on mainittu hallitusohjelmassa. Meillä niin hedelmän- ja marjanviljely kuin erikoisviljelykin on paljolti sijoittunut läpäiseville maalajeille, ja samoille alueille on sitten merkitty pohjavesialueita, käytössä olevia taikka pohjaveden ottoon varattuja alueita. Kun rajoitukset viljelylle ovat lisääntyneet, on näistä rajoituksista pikkuhiljaa tullut aikamoisia ongelmia alueen viljelijöille ja elinkeinoelämälle ja myös asutukselle. Siinä mielessä on tärkeää, että näitä rajauksia selvitetään nyt tämän pilottihankkeen avulla. Meillähän ei näitä pohjavesivirtauksia juurikaan ole selvitetty, vaan ne on geologisten karttojen mukaan rajattu kirjoituspöytätöinä. Mutta kun nämä ongelmat yksittäisille ihmisille ovat kuitenkin melkoisia, on tarpeen selvittää todellista rajauksen tarvetta.

Pidän myös tärkeänä, että samassa yhteydessä selvitettäisiin sitä, onko meillä sellaisia pohjavesialueita, jotka on sijoitettu viljelyn ja elinkeinoelämän ja asutuksen kannalta tärkeille alueille ja joissa näitä pohjavesivarauksia ei välttämättä tulevaisuudessa tarvita. On tärkeää, että meillä varataan riittävästi alueita pohjaveden ottoon ja huolehditaan ihmisten hyvästä pohjaveden saannista, mutta tarpeettomia varauksia on paikallaan karsia, koska ne aiheuttavat myös yksittäisille ihmisille suuria kustannuksia. Siinä mielessä tämä pieni 300 000 euron raha tähän tarkoitukseen on varmasti paikallaan, jotta asiaa voidaan selvittää.

Lisätalousarvioesityksessä ei nyt ole vesihuoltohankkeisiin rahaa. Sinne vähän kaivattiin lisäystä, koska nämä rahat ovat pieniä tarpeisiin nähden. Täytyy toivoa, että jatkossa kumminkin näihin tarkoituksiin voidaan osoittaa lisääntyvästi määrärahoja, jotta näitä vesihuoltohankkeita voitaisiin nopeammin saada vietyä läpi.

Infrastruktuurihankkeissa on pieniä, tärkeitä lisäyksiä. Tosin perustienpitoon mielestäni tarvittaisiin merkittävästi suurempaa rahoitusta. Toivon, että jatkossa voitaisiin perustienpidon rahoitustasoa korjata.

Ed. Kankaanniemi toi puheenvuorossaan esille GrowHow"n tilanteen ja lannoitteiden ja maatalouden kustannusten nousun. Tiedän, että viljelijöiden lisääntyviä kustannuksia on selvitetty ja niihin on haettu keinoja, miten voidaan maatalouden menojen lisäystä maataloudelle hyvittää. Tietysti tämä lannoiteteollisuuden myynti on puhuttanut paljon, ja saattaa olla paikallaan vielä sitäkin selvittää, jotta yksityiskohdat riittävästi selviävät sen kaupan tarpeellisuudesta.

Täällä on otettu myös kantaa ruuan arvonlisäveroon. Itse haluan todeta, että pidän nimenomaan näinä aikoina erittäin tarpeellisena, että se alennus tulee. Elintarvikkeitten hinnat ovat nousseet, ja yhä suuremmalle osalle kansalaisia on odotettavissa, että kustannusten nousu alentaa elintasoa. Siinä mielessä ruuan arvonlisäveron alentaminen tulee todella tarpeeseen.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Äsken jäi muutama asia vielä kesken edellisessä puheenvuorossani. Jatkan siitä. Ensinnäkin tämä Kemira GrowHow -tilanne, mistä edellinen puhuja ja ed. Kankaanniemi totesivat. Minusta on hyvä, että se tarkastusvaliokunta käy sen kuvion vielä läpi. Sillehän ei enää mitään mahda, mutta josko siitä nyt jotain opittaisiin. Huonot on housussa ja sillä sipuli. Siinä ei enää pakitusmahdollisuutta ole.

Mutta jos me oppisimme näissä tilanteissa, kun talous järkkyy, sen, minkä monet maat ovat oivaltaneet, että oma maa onkin parempaa, siis oma maa on mansikkaa, ja katsotaan, että kansalliset edut menevät muiden etujen edelle. Minusta meidän vihonviimein pitäisi ymmärtää se, jotta on semmoisia asioita, mitä ei pidä antaa muiden käsiin, jos ne voidaan pitää kotimaisissa käsissä. Ja tämä Kemiran myynti yhdesti tyssättiin, niin kuin aikaisemmin totesin, silloin Lipposen kakkoshallituksen aikaan, mutta siitä ei kyllä viisastuttu, vaan näköjään, kun tahto on päällä, jotta pitää panna lihoiksi, niin laitetaan sitten, ja tämä hallitus sen teki.

Mutta siitä, mikä äsken jäi kesken, tästä likviditeettiongelmasta näissä aloittaneissa yrityksissä ja niissä, joissa on Finnvera rahoittajana. Minä odottaisin kyllä, että hallitus nyt etsisi tähän toimenpiteitä siten, vaikka ne takausprovisiot eivät hyvin isoja ole, mutta kuitenkin ne joutuvat maksamaan jatkuvasti sitä, joka kuukausi, että niihin saataisiin semmoista lykkäysaikaa tai jopa huojennusta kokonaan, että niitä ei nyt perittäisi tämmöisenä aikana, jotta saataisiin nämä alkaneet yritykset nyt mahdollisesti tämän kriisin yli, mikä näyttää vaan syvenevän ainakin tilausten perusteella. Siellä on peruttu metallipuolella ja puupuolella aika paljon näitä tilauksia, jotka on jo aikaisemmin tehty, ja se vahvistaa sitä ilmiötä, jotta siellä korttipakka kaatuu. Ja sitä yhteiskunnan toimin ei pitäisi edistää vaan pyrkiä pitämään pystyssä, jotta näitä hyviä yrityksiä, joita tulevaisuudessa tarvitaan, ei menisi nurin. Sehän tarkoittaa, jotta siellä menee myös yrittäjien osaamispääoma, ja kun rahat on hävitty, niin ei siinä ihan vähään aikaan sitten ainakaan uutta yritystä panna pystyyn, vaikka se olisi senkin muotoinen, jotta pystyisi laittamaan.

Sitten iso asia, mikä jäi äsken puhumatta, on tämä perustienpidon rahojen leikkaus. Minusta tämä on jotenkin käsittämätöntä, että tähän aikaan, samaten kuin ratarahojen osalta, tässä tehdään tämmöinen temppu, kun nyt nimenomaan tarvittaisiin lisää. Jos jotain pitäisi oppia menneestä, niin kun katsoo 1990-luvun alkua, mitä tehtiin Ruotsissa, ja mitä siellä tehdään nyt, vaikka siellä on vähän erimerkkinen hallitus kuin 1990-luvun alussa, niin Ruotsihan selvisi sillä, että ne lähtivät vahvasti elvyttämään. Täällä on puhuttu, että tämä elvyttää. Ainakaan tiepuolen osalta tämä ei elvytä. Ja Ruotsissahan on lisätty nyt huomattavasti tieinvestointeihin rahoja, ympäri Ruotsia, mutta Suomessa tehdään näköjään päinvastoin. Ja sen takia nyt ei ainakaan tässä tilanteessa olisi pitänyt tämmöistä tehdä, mikä tässä on esitetty.

Siihen liittyen sitten yksi asia, tämä rekkaparkkikysymys, sitä kun ei ole vielä rakennettu, onneksi, monien kymmenien hehtaarien aluetta. On kiistelty, siitä, mihin se tehdään, ja ilmeisesti valitukset ovat kesken tuolla itärajan pinnassa. Nyt olisi vihonviimeinen mahdollisuus tehdä se temppu, jotta sanotaan, että hei, vedetään pois se 24 miljoonaa ja ensi vuonna 2 miljoonaa lisää vielä siihen rekkaparkkiin, kun nyt tiedetään, jotta nyt ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, jotta sitä ei edes tarvita. Nyt olisi korkea aika sanoa, jotta säästetään se raha eikä tehdä sitä, vaan isketään ne panokset siihen, jotta sitä rajanylitysjärjestelmää pitää tehostaa. Rekathan on luotu kulkemaan, ei niitä ole tarkoitettu seisomaan ja tupruttamaan savua.

Sen takia nyt olisi vihonviimeinen aika sanoa, jotta vedetään se peli poikki siinä ja käydään venäläisten kanssa neuvottelemaan siitä, jotta tehdään vaikka yksi reikä lisää siihen rajaan, yksi kaista lisää, jos se siitä kaistojen määrästä on kiinni, ja annetaan neuvoja ja ohjeistusta, jotta kaikki tietotaito on käytössä, miten tuo rajanylitys toimii, koska se tukkohan ei ole koskaan ollut Suomen puolella, se on ollut aina tuossa naapurin puolella. Silloin saataisiin niin kuin järkevä toiminta sinne rajalle.

Venäjähän on poistamassa sieltä viranomaisia, vähentämässä niiden määrää ja sehän tarkoittaa sitä, jotta todennäköisesti myös se joustavuus tulee siellä paranemaan, mutta ilmeisesti Venäjällä ovat vähän hitaampia nämä käänteet kuin Suomessa, ja se voi viedä aikaa. Mutta Suomi voisi olla siinä niin kuin auttajana, jos tarvitaan mitä tietotaitoa, jopa kouluttajana, mutta ei lähdetä tekemään tämmöisiä hulluja parkkialueita.

Joku jopa minulta kysyi, jotta ei kai siitä vaan tehdä Naton kenttää. Jos se tehdään, niin ei kannata niitä lämmitystolppia laittaa sinne, koska sehän nyt olisi hullu homma. Täällä ministeri Vehviläinen minulle sanoi joskus viime talvena — kun kysyin, joko sitä tehdään ja jos tehdään, niin sinne rekat tupruttavat — että sinne tulee lämmitystolpat, jotta rekat voi lämmittää siellä eikä tarvitse koneita käyttää. Niin turhaan ei kannata tolppia laittaa, jos sinne aiotaan jotain asfalttikenttää tehdä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä oleva hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2008 kolmanneksi lisätalousarvioksi osoittaa sen, että hallitus elää ajassa. On tehty sellaisia esityksiä, jotka ovat perusteltuja ja välttämättömiä, ja tämä on hyvä. Näin tulee toimia myöskin jatkossa. Taloudelliset muutokset, joita meidän ympäristössämme tapahtuu, vaikuttavat myöskin meihin, tahdoimmepa tai emme, ja tämä tulee ottaa aina tehdyissä ja tehtävissä ratkaisuissa huomioon siten, että ei jäädä omien suunnitelmien vangiksi vaan voidaan elää kulloisessakin ajassa.

Mielestäni on erittäin hyvä, että lisätalousarvioesityksessä osoitetaan esimerkiksi Puolustusvoimille samoin kuin oikeusministeriön hallinnonalalle niitä välttämättömiä lisärahoituksia, joita nämä alat toimiakseen kaipaavat.

Edelleen toivon, että äkillisen rakennemuutostuen kuntien parissa voi selkeästi jatkaa, niin kuin nyt onkin, myös Keuruu. Keuruu on menettänyt puunjalostusteollisuuden työpaikkoja. Puhos Boardin lastulevytehdas, Tiwin tehtaana tunnettu, on lopettanut. Siinä eräitä toimintoja jatkuu. Samoin maailman parhaimpiin kuuluvia erikoisvanereita ja kalleimpia vaneri- ja viilulaatuja valmistanut UPM:n Mahoganyn tehdas on lopettanut huhtikuun lopussa kuluvana vuonna. Keuruulla on vielä osaavaa henkilöstöä. Pitäisi löytää vaan uusi yrittäjä. Tilat ovat olemassa. Teollisuusalue on olemassa. Koneita jouduttaisiin hankkimaan. Toivon, että tähän voidaan osoittaa niitä voimavaroja, jotta tuota huippuviilulaatua ja -vanerilaatua olisi edelleen Suomesta saatavana. On todettu, että puutavaraa voidaan, tosin työtä ja vaivaa nähden, löytää Suomesta, raakapuuta, vaneri- ja viilulaatuihin yhä edelleen.

Toivon, että voitaisiin kiinnittää huomiota myös puuhuollon kannalta välttämättömään perustienpitoon. Täytyy ilolla todeta, että tämän hallituksen toimesta on haluttu osoittaa enemmän kuin pitkiin aikoihin maaseudun soratieverkon ja muutoinkin alemman asteisen tieverkon kunnostukseen varoja. Tämä on hyvin myönteinen asia. Mutta koska on kyse useiden vuosien puutteellisesta panostamisesta, investoinnista, niin tarvetta on myöskin jatkuvasti hyvin paljon.

Rautateitten osalta toivoisin, että voitaisiin ottaa koko vähäliikenteinen rataverkko tehokkaaseen käyttöön ja näin osaltaan välttää pääratojen ruuhkautumista. Esimerkiksi jo nyt kun tulee käyttöön tämä Huutokoski—Savonlinna-rataosa, se mahdollistaa poikkiradan runsaampaa käyttöä ja tulee vapauttamaan raskasta liikennettä Salpausselkää myöten kulkevalla pääradalla. Tämä on hyvin myönteinen ratkaisu, koska voidaan käyttää lyhimpiä reittejä, jotka ovat ekologisimpia ja tarkoituksenmukaisimpia kuljetusreittejä.

Vastaavia muita ratkaisuja olisi muun muassa Keski-Suomen radan kunnostustöiden nopeuttaminen. Tarkoitan rataa Haapajärvi—Saarijärvi—Äänekoski—Jyväskylä. Sitä tulisi kunnostaa sillä tavalla, että se voisi olla todellinen liikenteen vaihtoehto silloin, kun Pohjanmaan päärataa kunnostetaan, ja vaihtoehto liikenteelle entistä enemmän myös jatkossa pääratojen ruuhkautumisen estämiseksi.

Samoin toivon, että voitaisiin jatkossa huomioida myös Haapamäki—Parkano—Pori-radan käyttöönoton selvittäminen, ja tulen lisätalousarvioaloitteella muistuttamaan siitä. Rautateitten taholta on todettu, että jos tämän radan liikenne olisi koko osuudeltaan säilytetty, se olisi tänä päivänä Länsi-Suomen vilkkain puutavaraliikenteen rata. Meidän tulee kiinnittää huomiota siihen, että meillä ovat kuljetuksen infrarakenteet kunnossa.

Hallituksen lisätalousarvioesityksessä on moniin asioihin aivan oikein kiinnitetty nykyisten voimavarojen puitteissa huomiota. Tämä on hyvä, mutta tämä ei ole viimeinen talousarvioesitys, joka Suomenmaassa tehdään, ja sen takia haluan tuoda esille niitä näkemyksiä, joilla voidaan tulevaisuutta myös kehittää myönteisesti.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ihan ed. Esa Lahtelan puheenvuoroon jatkaisin tästä niin sanotusta rekkaparkista. Todellakin se on nyt kaavatasolla valituksen kohteena, ja saattaa olla, että se menee korkeimpaan hallinto-oikeuteenkin. Mutta voi olla myös samalla niin, että aika on kulunut tämän hankkeen ohi ja se hanke ei ole enää ajankohtainen aidosti. Muita toimenpiteitä suoritetaan ja on menossa. Eli tämä hyvinkin kallis hanke ehkä voidaan unohtaa. Toivon, että näin tapahtuu.

Mutta eräs asia, joka tähän liittyy, on se, että kun varsin vahvasti Suomessa puhuttiin tiemaksusta, joka olisi nimenomaan kohdistunut raskaaseen rekkaliikenteeseen ja transitoliikenteeseen, niin silloin puhuttiin, että tämän maksun sijasta on olemassa tämä rekkaparkki, ja se kompensoisi tätä maksua, ettei tarvitse tiemaksua, koska on olemassa rekkaparkki, jossa otetaan maksu näiltä venäläisiltä rekoilta. Tämä oli mielestäni suuri virhe, ja nyt ei ole sen enempää rekkaparkkia, rekkaparkkimaksua kuin myöskään tiemaksua.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys kolmanneksi lisätalousarvioksi jatkaa hallituksen hyvää linjaa elvyttävästä taloudenpidosta. Etenkin tyytyväinen olen siihen, että työllisyyden edistämiseen on edelleen varoja suunnattu reilusti. Kuntien harkinnanvaraiset avustukset nousevat hieman, ja tämä äkillisen rakennemuutoksen paikkakuntien työllisyyden tukeminen on nimenomaan sitä, mitä täällä debattipuheenvuoroissa tässä aikaisemmin vaadittiin. Lapset, nuoret ja perheet eivät jää tässä lisätalousarviossa vähäiselle osalle, sillä nimenomaan työllisyys, jos mikä, tukee perheitä, tukee äitejä ja isiä siinä, että lapset ja nuoret voivat sitten rakentaa myöskin tulevaisuutta perheissä hyvin.

Tässä budjetissa jaetaan siis rahaa ainoastaan reilun 343 miljoonan euron edestä. Yksi sellainen pikku jarrutushan, tai ei ihan niin pienikään, tässä on olemassa valtionvelan vähentämisen jarrutuksena. Eli siellä miljardi euroa vähennetään nyt sitten siitä aikaisemmasta suunnitelmasta, joten kyllä tämä kansainvälinen finanssikriisi näkyy myöskin meidän budjetissamme omalla tavallaan.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen puhui vielä tästä rekkaparkista. Itse olen sitä mieltä, että tässä pitäisi tehdä kaksi toimenpidettä. Ensinnäkin pitää pyrkiä vaikuttamaan siihen, jotta nämä autot, jos Suomen kautta niitä viedään Venäjälle, nostettaisiin junanvaunuihin ja sitä kautta kuljetettavaksi. Toinen on sitten se rajan tulpan avaaminen, elikkä että se raja-asema toimisi sillä tavalla niin kuin pitää normaalisti yrityksen toimiakin.

Sitten vielä kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin ja tähän rakennemuutospaikkakuntien ahdinkojen lieventämiseen. Minusta nämä kulkevat aika paljon käsi kädessä. Kuluvan viikon maanantaina meillä seutukunnalla oli palaveri, jossa käytiin läpi tiedotteita, joita tässä kunnallisvaalien jälkeen tuli. Kun siellä loppuu, näköjään, näiden tietojen mukaan, joku 400—500 työpaikkaa, niin sehän tarkoittaa myös verotulojen menetystä ja kuntien ahdingon lisääntymistä, jolloin pitäisi tehdä nämä molemmat toimenpiteet. Pitäisi olla sillä tavalla, jotta on nämä rakennemuutosavustukset mahdollista saada ja samaten on harkinnanvaraiset avustukset käytössä, koska sehän vie molemmat puolet. Elikkä yrityspuolelta loppuu työpaikkoja ja yrityksiä, mikä pienentää verotuloja, ja silloin tulee kunnille ahdinko siitä.

Sen takia odottaisi, että tähän myös käsittelyn yhteydessä varaudutaan, täällä eduskunnassa kun tätä käsitellään, niin että tähän voitaisiin vaikka lisätä vähän rahoja siinä mielessä, kun en usko, että meidän seutukuntamme on mitenkään ainutlaatuinen, koska uutisia on joka puolelta Suomea tullut.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin esitetään 2 miljoonan euron lisäystä. 22 miljoonan euron määrärahasta ehdotetaan varattavaksi yhteensä 4 miljoonaa euroa erillisten avustusten maksamiseen Kauhajoen ja Jokelan ampumistapauksissa. Kauhajoen ampumistapauksessa rahaa osoitetaan Kauhajoen kaupungille, Seinäjoen koulutuskuntayhtymälle ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle sekä järjestämisvastuun puitteissa onnettomuudessa menehtyneiden kotikunnille. Tämä on erityisen tärkeää siinä mielessä, että rahoja kohdennettaisiin nimenomaan näille kotikunnille. Meillä Ilmajoella kuoli tässä Kauhajoen koulusurmassa neljä ilmajokelaista. Kun nyt tietenkin kriisihoito on pitkäaikaista, vaatii paljon rahaa, resursseja ja varsinkin ammattitaitoista henkilökuntaa, niin tästä nimenomaan pitäisi kantaa huolta, että rahat kohdentuisivat niille paikkakunnille, jotka syvimmin kärsivät tästä tragediasta.