Heidi Hautala /vihr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys koskee käräjäoikeuksien kokoonpanosäännöksiä. Tarkoituksena on, että lautamiesjärjestelmää uudistetaan siten, että lautamiesten käyttöalaa rikosasioissa supistetaan ja yhden tuomarin toimivaltuuksia rikosasioissa samalla laajennetaan. Myös otetaan uutena käyttöön kolmen lainoppineen tuomarin kokoonpano rikosasioissa, mutta riita-asioissa lautamieskokoonpano ei enää jatkossa olisi mahdollinen.

Tähän lakiesitykseen sisältyy aika vähän varsinaisia pykälämuutoksia, mutta se on periaatteelliselta kannalta merkittävä esitys. Keskeinen kysymys tässä esityksessä on se, missä määrin lautamiesten osallistuminen lainkäyttöön on perusteltua. Jos haluamme arvioida tämän hallituksen esityksen ja lakivaliokunnan mietinnön mukaisen esityksen vaikutuksia, niin voimme todeta, että ennen kirjallista menettelyä rikosasioita käsiteltiin lautamieskokoonpanossa noin 47 000 asiaa vuodessa kaikkiaan 76 500:sta. Kirjallinen menettely vähensi lautamieskokoonpanossa käsiteltävien asioiden määrää 30 000:een, ja nyt voidaan esittää seuraavanlainen arvio: tämän esityksen vaikutuksesta lautamieskokoonpano jäisi arviolta 10 000 asiaan. Mutta on kuitenkin huomattava, että rikosasioissa jatkossakin lautamieskokoonpano olisi aina mahdollinen.

Lakivaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa siihen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä. Lakivaliokunta tekee vain yhden asiallisen muutosehdotuksen hallituksen esitykseen. Se koskee notaarien toimivaltuuksia toimia lautamieskokoonpanon puheenjohtajana.

Lautamiesten historia on pitkä ja se on kestänyt vuosisatoja. Lautamiesjärjestelmää on sekä puollettu että vastustettu tämänkin esityksen käsittelyn yhteydessä. Ääripäinä ovat olleet ne kannat, joissa toisaalta on puolustettu nykyjärjestelmän säilyttämistä sellaisenaan ja toisessa ääripäässä on esitetty lautamiesjärjestelmästä luopumista kokonaan.

Lautamiesjärjestelmää edelleen puoltaa se, että sillä on vaikutusta tuomioistuinlaitoksen nauttimaan luottamukseen ja se myöskin vahvistaa käräjäoikeuden kokoonpanoa ja lisää sen uskottavuutta. Se myöskin edistää sitä, että asia ja esitetty näyttö joutuu monipuolisen harkinnan kohteeksi. Tuomioistuimen ratkaisut ovat usein lautamieskokoonpanon ansiosta ymmärrettävämpiä. Myöskin kansainvälisessä vertailussa voidaan todeta, että lautamiesjärjestelmä on toiminut pääosin hyvin.

Valiokunta katsoo, että lautamiesten osallistuminen lainkäyttöön on jatkossakin tärkeää ja tarpeellista. Kyse ei siis tässä esityksessä ole lautamiesjärjestelmän poistamisesta, mutta on aivan ilmeistä tarvetta kehittää ja uudistaa lautamiesjärjestelmän käyttöalaa. Kysymys on siis siitä, minkälaisissa asioissa lautamiesten osallistuminen lainkäyttöön on järkevää ja tarkoituksenmukaista. Nykytilassahan voidaan todeta, että lautamieskokoonpanossa käsitellään runsaasti rutiiniluonteisia rikosasioita ja toisaalta rikosasiat ovat myös vaikeutuneet ja laajentuneet sitä myötä, että yhteiskunta on monimutkaistunut.

Keskeisiltä osiltaan tämä hallituksen esitys monipuolistaa käräjäoikeuden käytettävissä olevia kokoonpanovaihtoehtoja. Tätä valiokunta pitää yleisesti ottaen hyvänä, siis sitä, että käräjäoikeuden kokoonpanolle tulee vaihtoehtoja. Näin asiat voidaan käsitellä mahdollisimman tarkoituksenmukaisessa kokoonpanossa riippuen asian laadusta ja laajuudesta, ja tällä tavalla tuomioistuinresursseja voidaan kohdentaa mahdollisimman järkiperäisesti.

Esitykseen sisältyy lautamieskokoonpano ja yhden tuomarin kokoonpano. Hallituksen esityksessä lautamieskokoonpano olisi käytössä sellaisissa rikosasioissa, joissa syytteessä tarkoitetun yksittäisen rikoksen rangaistusmaksimi olisi yli 2 vuotta vankeutta. Samalla yhden tuomarin kokoonpanon toimivaltuuksia laajennetaan. Valiokunta katsoo, että yleisesti ottaen on perusteltua laajentaa yhden tuomarin toimivaltuuksia sellaisiin rikosasioihin, joita ei voida pitää vakavina tai yhteiskunnallisesti merkittävinä. Lakivaliokunta puoltaa yhden tuomarin toimivaltuuksien kytkemistä sellaisiin rikosasioihin, joissa syytteessä tarkoitetusta yksittäisestä rikoksesta ei ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin vankeutta enintään 2 vuotta.

Valiokunta pitää myös hyväksyttävänä, että yhden tuomarin kokoonpanossa voitaisiin käsitellä tietyt erikseen mainitut rikokset, joista säädetty enimmäisrangaistus on yli 2 vuotta. Tällaisia ovat muun muassa törkeä varkaus, törkeä kavallus, törkeä vahingonteko, törkeä petos. Tätä voidaan perustella muun muassa sillä, että sama kokoonpano voisi käsitellä rikosten tavalliset ja törkeät tekomuodot. Rikosten törkeysarvosteluhan perustuu useimmiten omaisuuden arvoon, mistä ei sinällään seuraa uusia oikeudellisia tai näytöllisiä ongelmia.

Kuitenkin valiokunta korostaa, että lautamieskokoonpano on tämän uudistuksen jälkeenkin käräjäoikeuden peruskokoonpano. Lautamieskokoonpano olisi siis jatkossakin aina toimivaltainen käsittelemään yhden tuomarin toimivaltuuksien piiriin kuuluvat asiat.

Oikeusturvamerkitys käräjäoikeuden kokoonpanon harkinnassa on tärkeää. Valiokunta korostaa, että muutoksenhaku hovioikeuteen ei saisi lisääntyä pelkästään siitä syystä, että asia on käsitelty yhden tuomarin kokoonpanossa. Myöskään taloudelliset perusteet eivät saa olla esteenä lautamieskokoonpanon käytölle. Ja lopuksi, uudistuksen toimivuutta ja sen vaikutuksia tulee seurata.

Sitten hallituksen esitykseen sisältyy esitys kolmen virkatuomarin kokoonpanosta rikosasioissa. Sellainen kokoonpano olisi mahdollinen, jos sitä asian laadun tai muun erityisen syyn vuoksi on pidettävä perusteltuna. Tätä lakivaliokunta tarkastelee seuraavalla tavalla. Sitä pidetään tarpeellisena ja perusteltuna lisänä käräjäoikeuden kokoonpanovaihtoehtoihin.

Lakiin sisältyvät suhteellisen väljät määräytymisperusteet eivät kuitenkaan saa johtaa siihen, että kolmen tuomarin kokoonpano muodostuu pääsäännöksi, tai siihen, ettei kyseistä kokoonpanoa käytetä niissäkään asioissa, joissa se olisi perusteltua. Tämänkin vuoksi sääntelyn toimivuutta on seurattava. Käräjäoikeuksilla tulee myös käytännössä olla tosiasialliset mahdollisuudet käyttää kolmen lainoppineen tuomarin kokoonpanoa. Resurssien niukkuus ei saa muodostaa estettä uudelle kolmen lainoppineen tuomarin käyttämiselle.

Esitykseen sisältyy myös muutoksia käräjäoikeuden kokoonpanoon riita-asioissa. Hallitus esittää, että lautamiehet eivät enää jatkossa osallistuisi eräiden riita-asioiden käsittelyyn. Tällaisia ovat muun muassa perheoikeudelliset kysymykset ja huoneenvuokra-asiat. Valiokunta puoltaa tätä esitystä ottaen huomioon, että lautamieskokoonpano on riita-asioissa ollut käytännössä erittäin harvinainen, ja tämä esitys on osa hallituksen esityksen kokonaisratkaisua. Mutta lakivaliokunta katsoo välttämättömäksi, että uudistusta tältäkin osin seurataan.

Hallituksen esitykseen sisältyy ehdotus, että notaari ja käräjäviskaali eivät enää olisi toimivaltaisia toimimaan puheenjohtajana lautamieskokoonpanossa. Tältä osin valiokunta katsoo, että notaarin ja käräjäviskaalin nykyiset toimivaltuudet toimia lautamieskokoonpanon puheenjohtajana tulisi tämän uudistuksen yhteydessä säilyttää ennallaan, ja tähän siis liittyy valiokunnan tekemä pykälämuutosehdotus. Yhden tuomarin toimivaltuuksien laajentamisesta ei nimittäin sinällään seuraa välttämättä tarvetta kaventaa notaarin ja käräjäviskaalin edellä mainittuja toimivaltuuksia, koska lautamieskokoonpano voi jatkossakin aina käsitellä yhden tuomarin toimivaltuuksien piiriin kuuluvat asiat. Tämä voi käytännössä olla tarkoituksenmukaista ja järkevää käräjäoikeuden voimavarojen käyttöä niin, että lautamieskokoonpanon puheenjohtajana voi tällöin toimia notaari tai käräjäviskaali. Myös tuomioistuinharjoittelun sisältö ja mielekkyys ovat tärkeitä seikkoja, jotka puoltavat sitä, että notaarin ja käräjäviskaalin nykyisiin toimivaltuuksiin ei tässä yhteydessä puututa. Notaarin asema ja kehittäminen olisi hyvä jättää pohdittavaksi työryhmälle, joka parhaillaan pohtii asiaa oikeusministeriössä.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, valiokunta on keskustellut paljon lautamiesten käytön supistamisesta saatavien säästöjen kohdentamisesta. Valiokunta painottaa, että säästöt tulee kohdentaa hallitusohjelman mukaisesti pahiten ruuhkautuneiden käräjäoikeuksien vahvistamiseen. Antaessaan lausunnon talousarvioesityksestä lakivaliokunta hiljattain painotti erityisesti tuomariresurssien vahvistamista. Säästöjen määrää onkin seurattava, ja lakivaliokunta on edellyttänyt, että se saa säästöistä ja niiden kohdentamisesta selvityksen vuoden 2009 syysistuntokauden päättymiseen mennessä. Keskusteltuani asiasta oikeusministeriön edustajien kanssa olemme saaneet lupauksen, että näin myös tapahtuu. Tämähän on itse asiassa lainsäädäntöön itsestään selvänä kuuluvaa vaikutusten seuraamista.

Mietintöön, arvoisa puhemies, sisältyy pykälävastalause.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Lautamiesjärjestelmällä on pitkä historia suomalaisessa oikeuslaitoksessa, ja lautamiehet ovat tärkeä osa suomalaista oikeusjärjestelmää. Sosialidemokraatit kannattavat lakiesityksen mahdollistamaa kolmen virkatuomarin uutta kokoonpanoa silloin, kun se on asian laadun tai muun erityisen syyn kannalta perusteltua. Sen sijaan emme kannata esityksen sisältämää kokonaisratkaisua lautamiesten käytön radikaaliksi vähentämiseksi nykyisestä. Tämän vuoksi olemmekin jättäneet asiassa vastalauseen.

Joiltakin osin lautamiessäännösten tarkistaminen on kuitenkin mielestämme perusteltua. Mielestämme viimeaikaisten uudistusten johdosta yleistynyt kirjallinen menettely on jo jossain määrin jopa vaarantanut oikeusturvan toteutumista niin rikoksista epäiltyjen kuin rikosten asianomistajienkin kohdalla. Monijäseninen kokoonpano käytettäessä tuomiovaltaa parantaa ratkaisun laatua ja lisää oikeusturvaa, kun asiaa on tuomioharkintaa tehtäessä pohdittu monelta eri kantilta. Sikäli lautamiehillä on myös tärkeä kontrollifunktio oikeudenkäytössä. Nykyjärjestelmä mahdollistaa sen, että yhden tuomarin kokoonpanossa ratkaistaan kirjallisessa menettelyssä asioita, joista voi rangaistuksena seurata maksimissaan kaksi vuotta vankeutta. Pidämme järjestelmän yhdenmukaisuuden kannalta perusteltuna, että myös suullisessa menettelyssä voitaisiin käyttää yhden tuomarin kokonpanoa kahden vuoden rangaistusmaksimirajaan asti.

Lautamiesinstituution puolesta esitetyt perustelut eivät tue kuitenkaan heidän rajaamistaan pois tiettyjen listattujen rikostyyppien osalta tätä vakavammissa rikoksissa. Lukuisten aiheesta tehtyjen tutkimusten mukaan lautamiesjärjestelmän ylläpitämistä puoltaa myös se, että lautamiesten käyttö ylläpitää suuren yleisön luottamusta tuomioistuinlaitosta kohtaan. Lautamiesjärjestelmän synnyttämällä luottamuksella on merkitystä paitsi rikos- myös riita-asioiden käsittelyssä. Toisin kuin hallitus esittää, lautamieskokoonpanon käyttäminen tulisi säilyttää edelleen mahdollisena riitajutuissa, sillä esimerkiksi lapsen huoltoa, asumista tai tapaamisoikeutta käsittelevissä jutuissa lautamiehistä on havaittu olevan selvää hyötyä.

Lautamiesjärjestelmän ylläpitäminen esittämällämme yhtenäisellä tasolla olisi kustannustehokas tapa varmistaa oikeudenkäytön julkisuus, ratkaisuharkintaa usein hyödyttävä paikallistuntemus ja elämänkokemus, kansalaisten luottamus oikeuslaitokseen, tuomarin harkinnan peilaaminen ja parantaminen sekä oikeusturvan toteutuminen. Säästöjen pakonomainen nipistäminen sieltä, missä kustannustehokkuus on parhaimmillaan, ei ole tarkoituksenmukaista. On totta, että käräjäoikeuksia vaivaavien jutturuuhkien purkamiseen tarvitaan lisäresursseja. Resursseja tarvitaan myös joissakin juridisesti hankalimmissa jutuissa kolmen tuomarin kokoonpanon käyttämiseen. Määrärahoja näihin tarpeisiin ei tulisi etsiä niin, että heikennetään kansalaisten oikeustajua tai luottamusta oikeuslaitokseen. Sosialidemokraattien mielestä kyseessä ei ole nollasummapeli. Käräjäoikeuksien ruuhka on purettava, mutta sitä ei saa tehdä asianomaisten oikeusturvaa heikentämällä. Käräjäoikeuksien tuomarivoimavaroista on huolehdittava muuten kuin vesittämällä historiallista lautamiesjärjestelmäämme.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Lautamiehet ovat osallistuneet alioikeuksien lainkäyttöön vuosisatoja, ja maallikkojen käyttö kuuluu länsimaisten valtioiden oikeuskäytäntöön. Lautamiesjärjestelmä on ollut kustannustehokas tapa toteuttaa kansalaisten oikeusturva ja varmistaa kansalaisten luottamus oikeuslaitokseen. Nyt kuitenkin käräjäoikeuksien jutturuuhkan vähentämiseen ja tuomarien määrärahojen lisäämiseen etsitään ratkaisua kustannustehokasta lautamiesjärjestelmää karsimalla. Todellista säästöä tulee esityksellä syntymään vain vähän, ja käräjäoikeuden tuomarivoimaa esitys ei tule lisäämään olennaisesti.

Lautamiessäännösten tarkistus on kuitenkin joiltakin osin järkevää, mutta lautamiesten määrän ja käytön vähentäminen näin radikaalisti kuin on esitetty, ei ole selkeästi vieläkään perusteltua. Siksi kannatankin esittämäämme ja jättämäämme vastalausetta.

Arvoisa puhemies! Lautamiesten määrä on laskenut viimeaikaisten uudistusten johdosta 30 000:een, sillä nykyjärjestelmällä voidaan jo niin sanotussa kirjallisessa menettelyssä hoitaa asioita yhden tuomarin voimin, jos rangaistusta seuraa korkeintaan kaksi vuotta. Mielenkiintoinen yhtälö syntyy nyt siitä, että lakivaliokunta korostaa yhä, että yhden lainoppineen ja kolmen lautamiehen kokoonpano on jatkossakin aina mahdollinen eli käräjäoikeuden niin sanottu peruskokoonpano, vaikka kuitenkin hallituksen esityksen päätavoitteena on vähentää lautamiesten määrää noin 10 000:een eli 20 000 lautamiestä oikeusturvaa vaarantamatta.

Kansalaisten yhdenvertaisuuden vuoksi suullisissa menettelyissä on perusteltua laajentaa yhden tuomarin kokoonpanon päätösvaltaa sellaisiin rikoksiin, joista rangaistusta seuraa enintään kahden vuoden verran. Sen sijaan valiokunnassa kuullut perustelut eivät riitä lautamiesten rajaamiseksi ulos tiettyjen listattujen rikostyyppien osalta tätä vakavammissa rikoksissa. Yhden tuomarin toimivaltuuksia ei saa laajentaa rikoksiin, joita pidetään vakavina tai yhteiskunnallisesti merkittävinä. Mitä tämä sitten merkitsee tilanteessa, jossa asiantuntijoiden näkemykset erosivat yhden tuomarin toimintavaltuuksien laajentamisesta esitettyyn rikostyyppien luetteloon eikä yksimielisyyttä ollut siitä, mitkä rikostyypit pitäisi todellisuudessa olla tässä luettelossa. Näin ollen ilman lautamiehiä ei tulisi käsitellä virkamiehen väkivaltaista vastustamista, törkeää varkautta, törkeää kavallusta, törkeää moottorikulkuneuvon käyttövarkautta, törkeää kätkemisrikosta, törkeää vahingontekoa, törkeää petosta, törkeää maksuvälinepetosta tai edellä mainittujen rikosten rangaistavaa yritystä. Myöskään lautamiehiä ei saisi rajata pois riita-asioiden käsittelystä, kuten nyt esitetään. Tälle näkemykselle löytyi myös tukea asiantuntijakuulemisesta.

Arvoisa puhemies! Oikeusturvan kannalta on merkityksellistä, että esitys tarjoaa käräjäoikeudelle laajat mahdollisuudet harkita käräjäoikeuden kokoonpanoa jatkossa. Yhden tuomarin kokoonpanoa tulisi käyttää vain sellaisissa tapauksissa, joissa oikeusturvan kannalta ei tarvita lautamiesten tai kolmen virkamiehen kokoonpanoa. Asiantuntijat olivat kuitenkin valiokunnassa kovin montaa mieltä siitä, mitä tämä käytännössä tulee tarkoittamaan. Esityksen mukaan mikä tahansa rikostyyppi voisi periaatteessa tulla käsittelyyn kolmen tuomarin kokoonpanossa, vaikkakin tarkoitus on käyttää kolmen tuomarin kokoonpanoa juuri oikeudellisesti vaikeissa asioissa. Asiantuntijat toivat syystäkin huolensa esiin siitä, että todellisuudessa kolmen tuomarin kokoonpanoa tulee estämään yksinkertaisesti juuri taloudellisten resurssien niukkuus.

Arvoisa puhemies! Oikeusministeriön tulee jatkossa seurata erityisellä huolella, kuinka uudistus tulee toimimaan ja miten se vaikuttaa lautamieskokoonpanon käyttöön. Myös kolmen lainoppineen kokoonpanon käyttöä ja tosiasiallista mahdollisuutta uuteen käytäntöön tulee tarkkailla oikeusministeriönkin taholta. Erityisen olennaista on, että ministeriö antaa jatkossa selvityksen lautamiesten käyttöalan supistamisesta aiheutuvista säästöistä ja niiden kohdentamisesta vuoden 2009 syysistuntokauden loppuun mennessä.

Anna-Maja Henriksson /r:

Ärade herr talman! För en rättsstat som Finland är det av yttersta vikt att folket har förtroende för domstolsväsendet. I vårt land har nämndemännen som representanter för folket deltagit i rättsskipningen vid underrätterna i flera århundraden och systemet har visat sig fungera i huvudsak väl.

Regeringen vill nu revidera bestämmelserna om tingsrätternas sammansättning. Det centrala och det viktiga är att också efter den här revideringen ska sammansättningen med en lagfaren domare och tre nämndemän fortfarande ses som grundsammansättningen i tingsrätterna. Lagutskottet har i sitt betänkande fäst särskild uppmärksamhet vid just det här. Lagutskottet understryker också att ekonomiska skäl inte får vara ett hinder för att använda nämndsammansättning.

Hallitus haluaa nyt uudistaa käräjäoikeuksien kokoonpanoa. Keskeistä ja tärkeää on, että myös tämän uudistuksen jälkeen käräjäoikeuksien peruskokoonpanona on pidettävä yhden virkatuomarin ja kolmen lautamiehen kokoonpanoa. Lakivaliokunta onkin mietinnössään kiinnittänyt erityistä huomiota juuri tähän. Valiokunta myös korostaa, etteivät taloudelliset perusteet saa muodostaa estettä lautamieskokoonpanon käyttämiselle.

Det är också på sin plats att konstatera att det är motiverat att tingsrätten i en endomarsammansättning ska kunna avgöra mål som till sin karaktär är klara och juridiskt okomplicerade, såsom till exempel de flesta trafik- och rattfyllerimål ju är.

Samhället genomgår fortgående förändringar och dessvärre tenderar också kriminaliteten att utvecklas så att brotten till vissa delar blir allt mera invecklade. Av den anledningen är regeringens förslag att införa möjligheten till en sammansättning med tre lagfarna domare välkommen. Det är bra att exempelvis juridiskt svåra mål med omfattande bevisning kan behandlas i en sådan sammansättning. Viktigt är ändå, vilket utskottet också poängterar, att den här sammansättningen inte blir huvudregel. Å andra sidan får det inte heller gå så att brist på resurser leder till att en sammansättning med tre domare i praktiken inte kan komma i fråga. Därför vill lagutskottet också att justitieministeriet följer upp hur kriterierna fungerar och vilka effekter de får i praktiken samt vid behov vidtar åtgärder för översyn av bestämmelserna.

Då det gäller notarierna, det vill säga de juris kandidater som auskulterar vid våra domstolar, kommer lagutskottet med en viktig ändring till regeringens proposition. Enligt propositionen skulle notarier och tingsfiskaler inte mera ha varit behöriga att vara ordförande för en nämndemannasammansättning. Det här har lagutskottet ansett att skulle inverka menligt på den för notarierna så viktiga domstolspraktiken. Många sakkunniga uttryckte också under utskottsbehandlingen sin oro över just detta.

Domstolspraktiken är en nödvändig förutsättning för domarkarriären och för Finland är det viktigt att vårt utbildnings- och rättssystem lyckas lära upp duktiga domare. Därför är jag personligen mycket nöjd med utskottets linjedragning och förslag att notarier fortsättningsvis ska kunna sitta som ordförande i en sammansättning med nämndemän. De mål som enligt lagförslaget kunde avgöras i en domarsammansättning kan alltså fortsättningsvis också avgöras av till exempel en notarie med nämnd. Naturligt är att notarier inte får förordnas att behandla mål som till sin art eller omfattning bör anses svåra att avgöra.

Herr talman! Slutligen vill jag konstatera att nämndemännen också i framtiden kommer att ha en central roll i vårt domstolsväsende. Det här är viktigt att notera. Under behandlingen i utskottet fästes också vikt vid att det framledes kunde vara skäl att överväga att stärka domstolarna med särskild fackkunskap, till exempel i skattefrågor och ekonomiska frågor.

Nyt käsiteltävänä oleva esitys ei sisällä mahdollisuutta vahventaa käräjäoikeuden kokoonpanoa erityisasiantuntijoilla. Lakivaliokunnan mielestä tällaista vahventamista ja sen tarvetta olisi kuitenkin hyvä jatkossa arvioida, mutta sen saa aika näyttää.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Minulla on tapana ollut aina kannattaa kaikkia hallituksen hyviä esityksiä, ja huonoja, mitkä eivät ole niin hyviä, olen yleensä vastustanut. Tässä on semmoinen esitys, jota kokonaisuutena en voi hyväksyä.

Kun mietitään, mikä tässä se juju on, niin kun on kylmästä lakitekstistä kyse ja sitten maalaisjärjestä — meillä päin se on mualaisjärki, siis lakiteksti ja mualaisjärki — niin nämä lautamiehet tuovat tässä sen mualaisjärjen tähän oikeuden käsittelyyn. Niin kuin täällä on todettu monissa puheenvuoroissa, miten vanha tämä järjestelmä on ja miten tämä on käytössä laajasti maailmassa, niin minkä takia tässä ollaan nyt tekemässä semmoista systeemiä, joka heikentää tavallaan sen oikeuden uskottavuutta? Sitten toisaalta tämä mualaisjärki tekee sen, jotta myös nämä ihmiset, jotka ovat tuomittavina, kokevat sen sillä tavalla, jotta heitä paremmin kuullaan, siihen tulee semmoinen inhimillisempi näkökulma. Toisaalta lautamiesjärjestelmä on myös jakanut sitä vastuuta siten, jotta se tulee leveämmille hartioille. Useammat ottavat sen vastuun, jolloin ei ole pelkästään yksi tuomari, jota voidaan käydä pommittamaan, että on tehnyt tämmöisen tuomion.

Sen takia minusta kaiken kaikkiaan näillä perusteilla, mitä äsken käytin, tämä demarien vastalause, mikä tähän on jätetty, on kokonaan asiaa. Toivoisi, että täällä salissa sitten hallituspuolueetkin voisivat tähän yhtyä. Tiedän, että tämä on toive, koska siinähän hallitus kaatuisi ja eihän semmoista voi tehdä missään tapauksessa. Mutta olisitte valiokunnassa voineet tämmöisen tempun tehdä, että olisitte sanoneet, että tämä on huono esitys.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen tarkoituksena on säästää rahaa vähentämällä lautamiesten käyttöä ja käyttämällä rahat tuomareiden palkkaamiseen. En tiedä, onko motiivi täysin oikea. Lautamiehet oikeuden maallikkojäseninä edustavat aikuisväestöä ja kansalaismielipidettä. Lautamies edistää kansanvaltaa, oikeudenkäynnin julkisuutta ja yleisön luottamusta tuomioistuinten toimintaan sekä pienissä yksiköissä tuntee asiakkaan, josta siitäkin voi olla kovasti hyötyä.

Olen useissa puheenvuoroissa arvostellut kihlakuntien, maistraattien, poliisin ja ulosottotoimen keskittämistä maakuntakeskuksiin. Olen viime kuukausina saanut useita huolestuttavia viestejä valtion paikallishallinnon keskittämisen ongelmista. Ongelmana nähdään johtamisen ja organisaation jatkuvat, liian tiheään toteutetut uudistukset, jolloin järjestelmiä ei ole kentällä ehditty omaksua eikä toimintatapoja muuttaa järjestelmän edellyttämällä tavalla. Yleinen kommentti on, että emmehän me täällä tiedetä mitään, kun kukaan ei kerro mistään. Kysymys on paitsi muutosjohtamisesta myös muutosviestinnästä. Kun henkilöstö ei tiedä, mitä tehdään, miten tehdään ja miksi tehdään, on seurauksena epämääräinen muutosvastarinta.

Arvoisa puhemies! On todennäköistä, että esimerkiksi poliisin toiminnan keskittäminen heikentää poliisin paikallista läsnäoloa. On myös todennäköistä, että valtion paikallishallinnon uudistus on tulossa erittäin kalliiksi ratkaisuksi eikä etukäteen ennakoituja säästöjä saadakaan. Ongelma on pitkälti siinä, ettei valtion palvelujen keskittäminen tuo lisää henkilöstöresursseja, vaan on tultava toimeen nykyisellä tai vähemmällä porukalla. Teoriat siitä, että mahdollisimman paljon voimavaroja voidaan vapauttaa hallinnollisista tehtävistä kenttätehtäviin ja erikoistumiseen, eivät pidäkään paikkaansa. Asiakaskunta on edelleen yhtä lukuisa, jopa määrällisesti kasvava, mutta sitä pitää palvella nyt kaukaa henkilöstöllä, jonka paikallistuntemus on entisestä heikentynyt.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys käräjäoikeuksien kokoonpanoa koskevien säännösten uudistamiseksi on yksi osa nykyisen oikeusministerin ja oikeusministeriön uudistusprosesseista, joita voi kyllä hyvinkin syvällisesti pohtia, ovatko ne menossa oikeaan suuntaan ja mitä niistä aiheutuu.

Täällähän juuri äänestyspäätöksellä ratkottiin tämä muuntorangaistuksen poistaminen ammattirikollisilta, mikä tarkoittaa sitä, että ammattirikollinen voi rikkoa ylinopeuksia, ajella kortitta, kun on menettänyt sen huumeiden takia, ja tavallinen työssäkävijä, joka on vaikka yksinhuoltaja, maksaa sakkonsa, ja nämä rosvot eivät. Mutta sellaista tämä elämä on.

Tämä uudistus käsittelee keskeistä asiaa, kansalaisten oikeudenjakoa. Siinä on kyllä kysymys siitä, että jokaisen kansalaisen on saatava oikeudenmukainen kohtelu, ja toisaalta sitten tässä oikeudenmukaisessa kohtelussa on keskeisenä osana kansalaisten luottamus oikeusjärjestelmään.

Lautamiesjärjestelmä on kautta vuosisatojen ollut keskeinen luottamuksen lisääjä ja mahdollistaja, ja on ihan turha jollakin erillisellä tutkimuksella todistella, ettei näin olisi. Kyllä se on varmasti niin, että kun menee ja kysyy tavalliselta kansalaiselta, kuinka paljon he luottavat siihen, että oikeuslaitoksessa on tavallisia kansalaisia eikä pelkästään juristeja, niin vastaus on varmasti kyllä selvä.

Tämäkin esitys lähtee säästöjen hakemisesta, ja toisaalta on kuitenkin kysymys marginaalisista säästöistä, kun on kysymys lautamiesten palkkioista. No, se on hyvä, että tässä esitetään niitä kohdennettavaksi käräjätuomarien palkkaamiseen ja oikeudenkäytön tehostamiseen.

Toisaalta on hyvää se, että tässä on monipuolisia kokoonpanoja käräjäoikeuden istunnoille, ja sitten olennaiset kohdat ovat nämä, että yhden tuomarin ratkaisuvaltaa laajennetaan, riita-asioissa ei ole enää lautamiehet osallistumassa ja sitten notaarin ja käräjäoikeuden käräjäviskaalin käyttäminen oikeudessa.

Nyt jos katsotaan tätä yhden tuomarin toimivaltaa, niin tietysti siinä tulee ensimmäiseksi mieleen se, kuinka paljon yksi tuomari voi tuomioita antaa. Jos on useita rikoksia, joissa on alle kaksi vuotta rangaistusmaksimi, niin hän voi käsitellä samassa yhteydessä useita tämmöisiä rikoksia, antaa niistä tuomion. Toisaalta sitten, kun tähän on erikseen lueteltu tämä luettelo, mitä muita rikoksia, joiden rangaistusmaksimi on yli kaksi vuotta, voi yksi tuomari käsitellä: virkamiehen väkivaltainen vastustaminen, törkeä varkaus, törkeä kavallus, törkeä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus jne. No, perusteluna on se, että kun se tavanomainenkin rikos käsitellään siellä, ne on hyvä käsitellä samassa kokoonpanossa, mutta kyllä tässä vaaransa on. Oikeusministeriön perusteluissa sanotaan, että tavallinen pahoinpitely ja laiton uhkaus voidaan rinnastaa virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen. Näin ei tietenkään ole missään tapauksessa. Eli aina virkamieheen kohdistunut väkivaltainen vastustaminen kohdistuu yhteiskuntaan, sen säännöksiin ja niiden noudattamiseen, ja laiton uhkaus on tästä ihan eri tasolla.

No, miten sitten tässä käytännössä tulisi menetellä? Mielestäni valiokunta on kiinnittänyt erittäin tärkeään asiaan huomiota, nimittäin siihen, että kun tässähän peruskokoonpano on aina lautakuntakokoonpano, niin käräjäoikeuksien ei tule lähteä etsimään säästöjä siitä, että jätetään lautamiehet pois ja käsitellään mahdollisimman paljon maksimimäärässään näitä rikoksia, joita tämä laki mahdollistaisi, vaan sielläkin täytyy lähteä siitä, miten oikeus toteutuu ja jokainen kansalainen saa oikeutensa oikealla tavalla. Silloin käräjäoikeuksien tulisi määritellä niin, että aina kun on tämmöisiä tapauksia, niihin otetaan lautamiehet mukaan. Tietenkin tässä tulee erilaista käytäntöä eri tuomioistuimissa, mutta lähtökohtaisesti tulisi olla näin.

Toisaalta tietysti aina tulisi katsoa sitä yksittäistä rikosta, voidaanko sitä ratkaista yksittäisen tuomarin päätösvallalla. Täällähän todetaan valiokunnan lausunnossa, että erityisesti lautamieskokoonpanoa olisi syytä käyttää, jos tuomittavasta rangaistuksesta näyttäisi tulevan ankara ja toisaalta jos ei tämä asia vaikuta rutiininomaiselta tai jos rikosasia on laaja, yleisöä kiinnostava.

Kun elämäni aikana olen jonkun verran lakikirjoja aukonut ja soveltanut, niin näen kyllä huolen tässä, että mikäli tätä valiokunnan lausuntoa ei siellä oikeusasteessa ihan oikein ja kunnolla lueta ja toimita, niin kyllä on vaarana, että karkaa menettely siihen, että rangaistuksia annetaan kovin törkeistä jutuista yhden tuomarin päätöksenä.

No, sitten mitä liittyy tähän sosialidemokraattien vastalauseeseen, niin havaitsin, että ed. Lahtelalla on erilainen näkemys kuin sosialidemokraattisella ryhmällä, joka tämän vastalauseen on kirjoittanut, nimittäin te vastustatte kokonaan lautamiesten vähentämistä. Ja asiavirheenä kyllä totean, että sosialidemokraattien esitys ei tarkoita sitä, että te vastustatte lautamiesten vähentämistä radikaalisti näissä käräjäoikeuksien istunnoissa, koska riita-asioissa ei nytkään ole ollut kovin monesti lautamiehiä ja te hyväksytte tämän muutoksen sinänsä. Minusta tässä on vakava ristiriita. Eli esiintyminen täällä, että puolustetaan lautamiesten säilyttämistä, ei perustu kyllä tähän teidän vastalauseeseenne eikä tähän lakiin eikä tähän lakiesitykseen. Eli jos riita-asioissa käytetään lautamiehiä, niin se on hyvin pieni osa tästä lautamiesten käytön lisäyksestä, koska sitten nämä luetellut rikokset, joita tässä on, niin näissä on juuri tapaus sellainen, että niin valiokunnankin mielestä käräjäoikeuksien tulisi käyttää näitä lautamiehiä tätä tuomiota annettaessa. Johdonmukaisempi olisi ollut ed. Lahtelan näkemys siitä, että ei tämmöistä olisi ollenkaan pitänyt hyväksyä. Silloin meillä olisi se entinen lautamiesmäärä, mutta näiden pykälien hyväksymisellä meillä ei tule olemaan tämmöistä määrää lautamiehiä.

Mutta kaiken kaikkiaan toivoa sopii, että oikeutta jaetaan sillä tavalla kuin kansa haluaa, ja sen vuoksi oikeusministeriön tehtävänä on seurata tämän lain vaikutuksia. Myös kansan täytyy seurata aktiivisesti. Pahinta olisi, jos tässä kustannukset tosiasiassa nousisivat sillä tavalla, että yhden tuomarin käräjäoikeuden käsittelystä säännönmukaisesti valitettaisiin ja menisi koko revohka hovioikeuteen, koska siellä on nykyisin sellainen käsittely, ja sehän tämän tarkoitus ei ole ollenkaan. Silloin kustannukset kyllä karkaavat käsistä. Jos on vähänkään tiedossa, että on erityisesti epäselvä tai törkeä rikos, niin kyllä sitä kannattaa ihan lautamiesten kanssa pohtia, että siihen saa semmoisen tuomion ja päätöksen, että nämä asianosaiset tyytyvät tai eivät lähde ainakaan turhanpäiten tai kovin helposti valittamaan ja kokevat, että ovat saaneet oikeutta.

Kaiken kaikkiaan kansalaisten mahdollisuus saada oikeutta kohtuullisen matkan päästä vaarantuu, jos kaikkia istuntopaikkoja keskitetään. Meillä on esimerkiksi Satakunnassa Raumalla 21 virkamiestä, ja kun oikeusministeriö on suunnitellut siirrettäväksi kaikki Poriin, jossa ei ole tiloja, minne rakennetaan lisää tilaa, ja kun Raumalla on poliisivankila ja tilat, joihin tuodaan käräjävangit, niin samaan aikaan sitten, jos nämä siirretään Poriin, niin Porin pitää alkaa suurentaa poliisilaitosta. Mutta en tiedä, missä se viisaus on.

On kovasti ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana keskittäminen semmoinen jonkunlainen keskeisin ilmaisu yhteiskunnan kehittämisessä. Sitten kansalaisten palvelut ovat jääneet vähän heikoille. Minä olen ed. Laxellin kanssa samaa mieltä tästä, että tämä keskityshomma, kun jokainen viranomainen ja virasto keskittää omatoimisesti, niin ei eduskunta eikä hallitus pysty päättämään, onko maaseudun kunnissa erilaisia palveluja vai ei.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten olemme kuulleet, lautamieskäytännöllä on meillä oikeuskäytännössä vuosisatojen perinne ja on myös kuultu se, että nykyinen lautamiesjärjestelmä on toiminut melko hyvin. Lautamiehet vahvistavat käräjäoikeuden kokoonpanoa, tuovat siihen uskottavuutta ja lautamiehet myös edistävät ratkaisujen ymmärrettävyyttä sekä harkinnan monipuolisuutta.

Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea on kuitenkin tullut tulokseen, että on aika kehittää järjestelmää. Uudistamistarpeita löydettiin kolmenlaisia, koskien lautamiesjärjestelmän käytön laajuutta, lautamiesten valintamenettelyä ja äänestyssääntöjä. Tämä käsillä oleva hallituksen esitys keskittyy tähän ensimmäiseen eli lautamiesjärjestelmän käytön laajuuteen.

Lautamiesten käyttöalasta ja sen kehittämisestä on esitetty varsin ristiriitaisia näkemyksiä: pitäisikö se säilyttää nykyisellään, pitäisikö vähentää vai pitäisikö jopa lautamiesjärjestelmästä luopua. Hallituksen esitystä voidaan kuitenkin pitää kohtuullisen hyvänä kompromissina kaikista esityksistä. Tämän hallituksen esityksen tuomien säästöjen vaikutusta käräjäoikeuksien vahvistamiseen on tässä edellä aika lailla vähätelty etenkin vastalauseen esittäjien puolelta, mutta esityksen mukaan toteutetun uudistuksen myötä voitaisiin kuitenkin palkata 12 tai 13 käräjätuomaria tai jopa 9 käräjätuomarista ja käräjäsihteeristä koostuvaa työparia. Ei siis lainkaan mitätön lisäys nykyisessä juttujen ruuhkatilanteessa. Jotta nämä säästöt kuitenkin aidosti toteutuvat aiotulla tavalla ja kohdentuvat oikein, mistä on esitetty myös pelkoja, on ministeriön syytä seurata lain muiden vaikutusten ohella tiiviisti säästöjä ja niiden kohdentamista käräjäoikeuksien vahvistamiseen ja myös raportoitava tilanteesta valiokunnan edellyttämällä tavalla.

Lautamiesten aseman turvaaminen on ollut perusteltua ja järjestelmän on nähty olevan kantava pilari oikeuden toteutumisessa myös jatkossa. Järjestelmän vahvistamisen kannalta on kuitenkin myös tärkeää, että huolehditaan siitä, että lautamieheksi valikoituu kyvykkäitä ja motivoituneita henkilöitä, ja että lautamiesten kouluttamiseen ja lautamiestyöhön perehdyttämiseen panostetaan nykyistä paremmin.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit haluavat olla johdonmukaisia tässä esityksessä ja poistaa tämän ristiriidan, jossa nykyisellään kirjallisessa menettelyssä voidaan yhden tuomarin kokoonpanossa käsitellä sellaisia asioita, jotka suullisessa menettelyssä pitäisi ratkaista lautamieskokoonpanossa. Mutta ed. Oiva Kaltiokumpu valitettavasti poistui jo tästä salista, sillä hän ei tarkkakorvaisesti kuunnellut tätä sosialidemokraattien vastalausetta. Eli me edellytämme, että lautamiehet säilyisivät riita-asioiden käsittelyssä. Lisäksi sitten myös esitämme, että lautamiehet säilyisivät näissä listarikosasioissa, joista hallitus esittää lautamiehiä poistettavaksi. Tämä hallituksen esitys vähentää lautamiesten kokoonpanon tarvetta vielä noin 1 200 asialla vuodessa. Eli kyllä meillä tässä sosialidemokraatit puoltavat lautamiesten oikeutusta ja olemassaoloa.

Tässä on se vaara, että lautamiesten harkintavaikutus ja osallistuminen suomalaisista oikeuslaitoksista katoaa tämän esityksen myötä kokonaan. Syytettyjen kannalta uudistus merkitsee sitä, että kaikki oikeudelliset päätökset syyllisyyden toteen näyttämisestä ja rangaistuksen mittaamisesta aina tuomion kohtuullistamiseen taikka koventamiseen saakka riippuisi ainoastaan yhdestä virkatuomarista. Samoin myös kaikkia korvauksia koskevat päätökset jäisivät tämän yhden ainoan tuomarin yksilölliseen harkintaan, mikä ei kyllä mielestäni myöskään ole syytetyn etu.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä tässä terävöittää tätä sosialidemokraattien näkemystä lautamiesjärjestelmän käytöstä ja sen laajuudesta.

Ensinnäkin, toisin kuin tässä nyt on todettu, niin kyllä hallituksen päätavoite tässä esityksessä on ollut lautamiesten käytön selkeä vähentäminen. Tästä syystä johtuen tätä on sitten perusteltu myös tällaisilla kustannussäästöillä, joita voidaan kohdentaa käräjätuomareiden lisäpalkkaamiseen. Arvovalinta on aika kova, kun puhumme kuitenkin tuhansista lautamiehistä, joiden vähentämisen vastapainona saamme mahdollisesti palkattua 12—13 tuomaria. Kyllä kysymys on selkeästä arvovalinnasta, miten oikeutta Suomessa jatkossa turvataan.

No, sitten haluan kiinnittää huomiota myöskin siihen, että me sosialidemokraatit olemme selkeästi lähteneet siitä, että riita-asioissa näillä lautamiehillä on selkeä hyötyarvo, ja toivomme, että lautamiehet kuitenkin näihin riita-asioihin olisivat jääneet toisin kuin nyt tässä esitetään. Se ei olisi ollut edes kustannustehokkuuden nimissä mahdoton ajatus. Näin ei kuitenkaan haluttu tehdä.

Lisäksi, mitä tulee näihin listarikoksiin, on kiinnitettävä huomiota erityisesti juuri siihen, millä kriteereillä tämä rikostyyppien luettelo tehdään ja mitkä rikostyypit pitäisi tässä luettelossa todellisuudessa olla. Kuitenkin yhteinen tahtotila oli se, että yhden tuomarin toimintavaltuuksia ei saisi laajentaa sellaisiin rikoksiin, joita pidetään vakavina tai yhteiskunnallisesti merkittävinä. Nyt näyttää kuitenkin käyvän niin, että yksimielisyyttä tästä luettelosta ei kuitenkaan ole yli kahden vuoden rikosten osalta.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Edelliseen ei ole enää paljon lisättävää, mutta sen verran, kun ed. Kaltiokumpu tuossa arvosteli sosialidemokraattien vastalausetta ja tulkitsi näitä asioita omalla tavallaan, niin kuitenkin hänen puheessaan oli monia kriittisiä kohtia. Hän totesi, että käräjäoikeudet voivat jättää lukematta tästä mietinnöstä ne kohdat, mitä tässä valiokunta on todennut, mikä kuvaa sitä tilannetta, jotta voi olla, jotta ne kriittiset kohdat, mitä hän tuolta puhujapöntöstä totesi, ne toteutuvatkin siinä ja tehdäänkin sillä tavalla, jotta oikeuksiin ei pyydetäkään lautamiehiä niissä tilanteissa, vaan niputetaan ja mennään maksimirajoilla, jolloin tuomarit tekevät päätöksiä aika paljon ja päätöksenteko kärsii, ja niin kuin tässä on todettu lautamiehiä ei kutsuta ja tapahtuu siten, jotta tämä valiokunnan henki, joka tässä on ilmeisesti ollut hyvä ja mitä on tarkoitettu, ei toteudukaan. Siinä mielessä olisi odottanut, jotta kirjoitetaan se sitten auki, mitä tässä näkyy pykälissä eikä sitä, mitä tällä tarkoitetaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Olen mielenkiinnolla kuunnellut tätä keskustelua ja kiinnitän huomiota vaan sosialidemokraattisten edustajien äskeisiin puheenvuoroihin siitä, mikä tässä on sitä perimmäistä. Kyllä minusta se perimmäisyys on äärimmäisen pragmaattinen. Kysymys on juristin virkojen perustamisesta ja sellaisesta järjestelmästä, jossa niitä helposti voidaan lakkauttaa, kun se tilanne koittaa tuottavuusohjelman mukaisesti. Ei tässä mitään sen uljaampia ole. Sen edellytys on se, että lautamiesten tosiasiallista lukumäärää radikaalisti pienennetään.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen puhuu viisaita. Ed. Kiurulle oikeastaan vielä täsmentäisin, että tärkeitä arvovalintoja ovat olleet myös se, että lautamiesjärjestelmä säilyy, ja se, että oikeusturva ei vaarannu.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Yhdyn edelliseen puheenvuoroon. Kysymyshän on siitä, että lautamiesjärjestelmää edelleen tarvitaan ja se on erittäin tärkeä järjestelmä. Kysymys on kuitenkin siitä, kannattaako meidän hyvin raskaasti käsitellä asioita, jotka ovat hyvin yksinkertaisia ja helppoja ja joihin ei liity suurempaa harkintaa. Herää kysymys, onko jopa oikeusturvan kannalta parempi, että ne käsitellään kevennetysti kuin se, että meillä on hyvin monimutkainen ja raskas järjestelmä käsittelemässä. Tässä kun me saamme myös näitä säästöjä aikaiseksi ja perustettua lisää tuomarinvirkoja, niin toivottavasti myös me saamme näitä oikeustapauksia eteenpäin rivakammin.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Tietysti kansalaisten oikeusturvan ja yhdenvertaisuuden kannalta ei ole ollenkaan sama, tehdäänkö päätöksiä kevennetysti oikeuksissa vai eikö näin tehdä. Se ajattelu, että 12—13 käräjäoikeudentuomarin palkkaaminen olisi tällainen tuottavuusohjelman torjuntavoitto, tuntuu kuitenkin kovin mielenkiintoiselta ajatukselta. Itse näen, että oikeudessa pitää jakaa tuomioita selkeästi asiasta ja tarkoituksenmukaisesti, ja olemme lähteneet siitä, että lautamiesten käytölle riittää selkeät perusteet näin myöskin jatkossa tehdä.

Lisäksi haluan vielä, puhemies, ottaa yhden asian esille, joka on minusta koko tässä esityksessä kaikkein ratkaisevinta. Se on se, että nyt tämä kokoonpano jää aika pitkälti huolimatta lakivaliokunnan hyvästä yrityksestä käräjäoikeuksien omien päätösten armoille. Näin sitten kokoonpanovalinta voi olla myöskin yhdenvertaisuuden ja oikeusturvan kannalta erityisen haasteellista jatkossa. Tämä on minusta se suurin asia, että millä kokoonpanolla jatkossa juttuja istutaan. Toivonkin, että täällä eduskunnassa kiinnitämme erityistä huomiota juuri tähän mahdollisuuteen ja myöskin oikeuteen valita käräjäoikeustasolla tämä kokoonpano aina sitten tarpeen ja asian mukaan.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Tämän esityksen pääasiallinen sisältö on kuitenkin tämä lautamiesten vähentäminen käräjäoikeuksista. Se on aika hurjaa. Ihmiset ovat tottuneet siihen kumminkin, että he tuntevat ja tietävät kylältä tai lähipiiristä jonkun ihmisen, joka toimii lautamiehenä käräjäoikeudessa. Se on antanut semmoisen selvän viestin, että oikeudessa pidetään myös tavallisten ihmisten puolta ja siellä edustaa lautamies näitä syytettyjä. Nyt on harmillista, että virkatuomari voi antaa kaksi vuotta vankeutta, yksi virkatuomari. Ilman muuta tästä tulee varmasti eteenpäin valituksia ja mahdollisesti sitten prosessit jatkuvat ja kestävät pitempään.

Puhutaan, että säästösyistä vähennetään lautamiehiä, mutta sitten puhutaan kumminkin heti toisella kantilla, että hetkinen, ei se ole todellista säästöä, rahaa ei jää, jos ne käytetään sitten kumminkin 12—13 tuomarin palkkaamiseen. Se on vaan päätös siitä, mihin sitä rahaa halutaan laittaa, halutaanko säilyttää lautamiesjärjestelmä vai sitten lisätä tuomareita. Mutta mikäli on ongelmaa siinä, että jutut kestävät pitkään ja on ruuhkaa, niin kyllä Suomen valtiolla on varaa myös tarvittaessa lisätä tuomareitten määrääkin.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Sanna Lauslahti otti tässä esille vähäisenä pidetyt rikokset, mutta kyllä ne ovat veteen piirrettyjä viivoja, mitä voidaan pitää vähäisenä rikoksena. Usein on niin, että henkirikos on näytön osalta selkeämpi kuin ryöstö tai muu vähäisenä pidetty rikos. Tällainen vähäinen rikosasia kuitenkin saattaa laukaista tuomitun niskaan aikaisemmin määrätyn ehdollisen tuomion, keskeyttää päihdekuntoutuksen, viedä työpaikan tai ylipäätään sotkea elämän, ehkä kun on juuri ja juuri sen saanut raiteilleen. Kyllä pidän tärkeänä, että lautamiehet säilyisivät myös tämän tyyppisissä asioissa ja käyttäisivät sitä harkintaa. Siinä on myös se etu, että lautamiesjärjestelmä oikeudessa mahdollistaa päätöksenteon kollegiaalisuuden eikä päätös henkilöidy yksistään puheenjohtajaan.

Ed. Kuusisto otti esille nämä säästöt, ja toivon kyllä myös, että jos tässä tämä esitys huomisessa äänestyksessä voittaa, niin pidettäisiin huolta siitä, että nämä rahat eivät nyt valu sinne ministeriön yleiskatteeseen, vaan nämä tosiaan menisivät tuomarin palkkaamiseen ja virkoihin.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Tähän ed. Ojala-Niemelän viimeiseen kommenttiin voi täysin yhtyä, että on tärkeää, että ne resurssit, jotka säästyvät, kohdennetaan oikein. Ja tähän oikeusturva-asiaan vielä sen verran, että oikeusturvaa on myös se, että prosessit sujuvat ja että oikeusasteet on resursoitu niin, että ne ovat toimivia ja toimintakykyisiä.

Pentti  Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Itse olen kyllä sitä mieltä, että varsin paljon on sellaisia oikeudenkäyntejä, joissa tällainen virkatuomarin ja kolmen lautamiehen kokoonpano on liian raskas. Ne ovat tyypillisiä, toistuvia, varsin vähäisiä rikkeitä: mopolla ajoa ehkä alkoholin vaikutuksen alaisena, erilaisia lieviä pahoinpitelyjä, kiistoja, joissa alkoholi on ollut keskeisenä tekijänä. Ja mikä tyypillistä, toistuvasti samat henkilöt ovat siellä näissä tapahtumissa. Monesti myös jää sitten syytetty tulematta paikalle, ja joskus sattuu niin, ettei lautamieskään ole muistanut tulla paikalle. Tämä ei ole tehokasta ja hyvää ja, sanoisinko, myöskään järkevää oikeuden käyttöä. Se saattaa turhauttaakin lautamiehiä, ja näin ollen kyllä tiettyä selkeätä ryhdistäytymistä tässä asiassa on hyvä tehdä. Muuten, niin kuin esityskin sinänsä pitää sisällään, lautamieskokoonpano säilytetään pääperiaatteena, ja se on tietysti ihan oikein.