Arvoisa herra puhemies! Sikainfluenssatapauksia on raportoitu eri puolilta Suomea ja sairastuneita on jo tuhansia. Meillä on myös tieto siitä, että sairastuneiden määrä tulee lähiviikkojen aikana lisääntymään. Yhtenä suurena ongelmana on ollut, ettei tiedotus ole onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla. Tästä syystä neuvontapuhelimet ovat ruuhkautuneet pahoin, koska ihmiset ovat aidosti hätääntyneitä ja huolissaan.

Ihmiset eivät myöskään tiedä, mistä hakea oikeaa tietoa, koska informaatio on ollut osaltaan myös hyvin ristiriitaista: kenen kannattaa ottaa rokote, kenen ei, onko Thl:n antama suositeltava rokotus oikea. Satoja, jopa tuhansia erilaisia kysymyksiä satelee eri asiantuntijoille. Tämä osaltaan kertoo sen, ettei tiedotuksessa ole onnistuttu parhaalla mahdollisella tavalla. Tästä syystä olisinkin kysynyt ministeri Risikolta, mutta kun hän ei ole paikalla, asetan kysymykseni ministeri Hyssälälle:

Arvoisa puhemies! Mitä me kaikki osaltamme voisimme tehdä sille, jotta voisimme turvata oikean ja riittävän tiedonsaannin ihmisille, jottei heidän tarvitsisi elää epävarmuudessa ja ihmiset voisivat luottaa siihen, että he saavat oikeanlaista tietoa niin rokotteista kuin myös oikeasta hoidosta (Puhemies: Minuutti!) oman tai läheisensä sairauteen?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Risikko on tekemässä juuri sitä tiedotustyötä. Meillä oli kello 15 tiedotustilaisuus, ja hän on tulossa sieltä tänne. Juuri tässä tiedotustilaisuudessa molemmat ministerit halusivat antaa sitä oikeaa tietoa. — Nyt ministeri Risikko tuleekin. — Elikkä on tärkeää, että myös tiedotusvälineet saavat tietoa ja levittävät sitä kansalaisille.

Meillä on ollut myöskin tämä puhelin, josta on voinut kysyä tietoa, ja kaikilta viranomaisilta valmiudet tähän tiedon antamiseen ovat olleet erittäin hyvät. Tänään juuri on selvennetty vielä niitä ohjeita, jotka ovat jo olemassa, erityisesti tämän lääkehoidon kohdalta, koska Norjan tapaus antoi meille sellaisen kysymyspiikin siitä, voidaanko näitä reseptilääkkeitä Suomessa vapauttaa vähän siihen malliin kuin Norjassa, missä on tällainen tilapäinen kesäkuuhun saakka tehty poikkeus siitä, että farmaseutit ja apteekkarit voivat tehdä tämän lääkemääräyksen Tamiflu-lääkkeestä. Mutta tähän ei Suomessa olla menossa ja tästä on juuri nyt tiedotettu. Mutta ministeri Risikko voi varmasti jatkaa.

Arvoisa puhemies! Asia on erittäin vaikea, ja uskon, että meillä kaikilla on yhteinen tahto siitä, että sikainfluenssa hoidetaan maassamme parhaalla mahdollisella tavalla. Ongelmia on, minkä takia kysynkin vielä.

Kansalaisia rokotetaan parhaillaan sikainfluenssaa vastaan. Eilen kuulimme, että rokotteet loppuivat kesken muun muassa kotikaupungissani Lappeenrannassa tai niitä ei ole ollut saatavilla kuntiin sovitusti alustavien suunnitelmien mukaisesti. On myös tilanteita, joissa rokotteita on annettu kunnissa riskiryhmille, kun taas naapurikunnissa tätä ei ole tehty, koska rokotteita ei ole ollut saatavilla. Toisaalta meillä ei ole myöskään tietoa siitä, aiotaanko tulevaisuudessa rokottaa myös meitä muita halukkaita vai pitäydytäänkö vain riskiryhmissä. Me tiedämme, että tilanteen epäselvyys on ruuhkauttanut myös terveyskeskukset. Ruuhkien vaikeaan tilanteeseen ovat osaltaan vaikuttaneet myös (Puhemies: Minuutti! Kysymykseen!) kuntien vaikea taloudellinen tilanne ja säästöt. Arvoisa puhemies! Kysynkin nyt ministeri Risikolta:

Voitteko kertoa, mistä johtuu, että eri kuntiin on jaettu hyvin kirjavasti rokotteita, ja tuleeko hallitus lisäämään rokotteiden määrää myös jatkossa kaikille halukkaille?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Ihan ensiksi vähän korjaan tuota äskeistä, elikkä nyt pitää muistaa, että Norjassa ei ole vapautettu lääkkeitä käsikauppalääkkeiksi vaan lääkkeen määrääminen on siirretty apteekkihenkilöstölle.

Mutta itse tähän kysymykseen. Nyt on noin 500 000 rokoteannosta liikkeellä, ja ne on logistisesti jaettu jokaiseen kuntaan asukasluvun mukaan. Siihen, miten ne tällä hetkellä on siellä kunnissa jaettu, on meillä selkeä asetus. Siellä on riskiryhmä- ja rokoteryhmät, kenestä aloitetaan ja kenelle sitten ja kenelle sitten. Nyt on kunnissa hieman erilaisia tilanteita, koska osassa on resurssivajetta, mutta osissa kuntia on myöskin eri määrä näitä riskiryhmään kuuluvia. Tästä on aiheutunut erilaisia käytäntöjä ja myöskin siitä, että kunnissa on erilaisia käytäntöjä huolimatta siitä, että meiltä on kyllä ihan selkeät yhtenevät ohjeet menneet.

Arvoisa puhemies! Sikainfluenssaepidemia on siis kiihtymässä eri puolilla, ja käytännössä rokottamisessa käydään kilpajuoksua taudin leviämisen kanssa. Tällä hetkellä siis rokotusvuorossa ovat riskiryhmiin kuuluvat. Kun riskiryhmät on käyty läpi, voidaan alkaa rokottaa muuta väestöä. Ymmärtääkseni rokote antaa suojan vasta viikon tai jopa kolmen viikon kuluttua sen ottamisesta, joten hieman kiire tulee.

8-vuotiaan perusterveen tytön menehtyminen sikainfluenssan aiheuttamaan keuhkokuumeeseen, siis ei itse tautiin vaan jälkitautiin, oli järkyttävä uutinen meille kaikille. Kysyisinkin ministeriltä: Onko tapauksen myötä sikainfluenssan hoito-ohjeita ja tehohoitoon ohjaamisen perusteita tarkennettu terveydenhuoltoalan ammattilaisille?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Tänä päivänä on lähetetty tai lähetetään kunnille ja terveyskeskuksille ja sairaanhoitopiireille tarkennetut ohjeet siitä, miten näitä lääkkeitä tulee määrätä. Eli kysymys on siis antimikrobilääkkeistä. Sillä pyritään ehkäisemään tietysti sitä, että näitä komplikaatioita ei tulisi. Nimittäin jos saa rokotteen tai hoitaa mahdollisimman hyvissä ajoin joko erilaisilla lääkkeillä tai sitten muuten ja lepää jne., niin näitä komplikaatioita ei tule. Mutta varsinaisia komplikaatioitten erityisohjeita, seurata niitä, ei ole erikseen annettu, koska se kuuluu hyvään ammattitaitoon ja se on kyllä kaikilla terveydenhuollon henkilöillä.

Arvoisa puhemies! H1N1-virus on koetellut Pohjoismaita kovasti, ja oli hyvä, että ministeri Risikko tarkensi tuota Norjan toimintaa, eli Tamiflu- ja Relenza-lääkkeet ovat siirtyneet siis itsehoitolääkkeiksi. Kysyisin ministeri Risikolta sitä, onko tarkoitus Suomessa mahdollisesti toimia samalla tavalla, että farmasian ammattilaisten toimesta voitaisiin nopeuttaa tuon lääkkeen käyttöönsaantia, ja piileekö tässä sitten jotain vaaroja, esimerkiksi vastustuskykyisten viruskantojen kehittyminen.

Sitten vielä nostaisin toisen: Hain Googlesta sikainfluenssa-sanalla hakuja. 2,4 miljoonaa tulosta löytyi, ja nuo viralliset sivut, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen sivut, olivat kovin pitkällä siellä listassa. Onko tarkoitusta pohtia kriisiviestintää niin, että nämä varsinaiset sivut löytyisivät aina sieltä hakujen kärjestä ja ihmiset saisivat sen oikean, tutkitun tiedon? En ole missään tapauksessa rajoittamassa vapaata kansalaistoimintaa, (Puhemies: Minuutti!) mutta olisi tärkeää, että tuo tutkimustieto tulisi ykkösenä esille.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Vastaan tähän lääkekysymykseen vielä, ettei jää nyt vaan väärää käsitystä. Sanoin niin, että Norja on juuri päättänyt, että farmaseutit ja apteekkarit voivat ensi kesäkuuhun asti kirjoittaa sen lääkemääräyksen tästä Tamiflu-viruslääkkeestä nimenomaan sikainfluenssaan. Elikkä sillähän yritetään Norjassa, että saadaan nopeasti tämä hoito käyntiin. Mutta Suomessa ei ole tarvetta mennä tähän. Me katsomme, että nykykäytäntö meillä riittää. Jos vapautetaan tällä tavalla, riskit ovat siinä, tehdäänkö oikeita diagnooseja, jotta ei tule sitä lääkkeen runsasta käyttöä, joka sitten voi aiheuttaa sen, että se ei sitten pure, kun tarvitaan. Meillä on maailmalla jo useita viruskantoja, jotka ovat vastustuskykyisiä Tamiflu-lääkkeelle. Tätä tietenkin pelätään, ettei näin kävisi, että sitten olisi adekvaatti lääke, kun sitä tarvitaan.

Herra puhemies! Varmasti on hyvä, että hallitus ja ministeri Risikko ovat pitäneet tästä tiedotustilaisuuden, koska ihmisillä on paljon kysymyksiä sen suhteen, kuinka nyt menetellä, jopa sen suhteen, ketkä kuuluvat siihen riskiryhmään. Olen myös ymmärtänyt, että monilla paikkakunnilla terveydenhuollon henkilöstö alkaa olla aivan äärirajoilla myös itse näiden asioiden hoitamisessa. Kysyisin nyt sitä, onko riittävästi kunnille painotettu sitä, että tähän tehtävään pitää irrottaa riittävästi henkilöstöä.

Vielä tästä Norjan tapauksesta: Jos Norjassa aletaan nopeasti hoitaa sitä ja esimerkiksi näihin keuhkokuumeisiin sitten annetaan tätä lääkettä, niin eikö vielä olisi syytä harkita, että myös Suomessa olisi mahdollisuus saada tehokasta lääkettä, niin että tällaisia viruksen aiheuttamia keuhkokuumeita ei välittömästi synny? Miksi norjalaiset saavat lääkettä mutta eivät suomalaiset?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Juuri kuten ministeri Hyssälä tuossa totesi, meillä ei ole tarkoitus siirtyä tähän vastaavaan käytösmalliin, mitä nyt Norjassa on tehty, koska meillä on arvioitu, että meillä kyllä pystytään niitä lääkkeitä järjestämään. Meillä on niitä, ja sitten meillä myöskin se järjestyy. Meille ei ole tullut sellaista tietoa, ettei niitä lääkkeitä ei olisi saanut. Tänä päivänä vielä lähetetään kirje, jossa tarkennetaan jo annettuja ohjeita. Uusia ohjeita ei nyt tule, mutta tarkennetaan niitä entisiä ohjeita, ja se on vaan muistutukseksi, että näin kannattaa menetellä.

Sitten liittyen tuohon, onko annettu selkeitä ohjeita kunnille siitä, että nyt pitää tähän satsata: Kyllä on annettu. Jokainen kunta tietysti itse sitten päättää, miten toimii, mutta meiltä on kyllä mennyt selvä ohje. Ja jokainen kyllä ymmärtää sen, että tällaisessa tilanteessa, jos on akuutti tilanne päällä, silloin kiireetön hoito jää kakkoseksi.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Kerrottakoon vielä, että meillä on kaksi miljoonaa hoitokuuria varattu näitä lääkkeitä. Tässähän on Tamiflu-lääkkeet, jotka pääosaltaan käyvät, mutta on myöskin Relenza-lääkettä, jota jotkut harvat tarvitsevat, ja sitten sitäkin on varattu. Meillä on nyt lääkkeitä riittävästi, ja nyt on se aika, jolloinka pitää käyttää niitä lääkkeitä. On edelleen teroitettu näitä ohjeita, jotka jo on annettu, että nyt on se aika, jolloin influenssaepidemia on siinä vaiheessa, että pitää määrätä näitä lääkkeitä niille potilaille, jotka niistä hyötyvät. Lääkkeitten saatavuus meillä on hyvä. Elikkä kyllä niitä määrätään, ja ihmiset saavat niitä lääkkeitä.

Herra puhemies! Mielestäni, ministeri Risikko, te olette toiminut vastuullisesti tässä vaikeassa asiassa, ja jatkossakin tarvitaan määrätietoisesti hallittua otetta taudin torjumisessa. Kiinnittäisin huomiota nyt siihen, että erityisesti keskityttäisiin tämän tiedottamisen selkiyttämiseen rokotuksen jatkovaiheiden osalta, että epäselvyys poistuisi. Samoin olisi syytä varmasti arvioida, voisiko rokotetoimintaa hajauttaa muun muassa kouluihin nopeamman etenemisen varmistamiseksi. Rokotteethan ovat ilmaisia, mutta tässä pandemian takia lisähenkilöstöä kunnat tarvitsevat hyvin paljon. Onko ollut kuntakorvauskysymys esillä?

Myös pian pitäisi päättää viikkoa 49 koskevan rokoteohjelman täytäntöönpanosta koskien tervettä väestöä. Tästä tarvittaisiin tieto, ja kyllä on tärkeää, että nyt varmistetaan viruslääkkeiden saanti oikea-aikaisesti. Tämä Norjan toimintamallihan on nimenomaan tähdännyt siihen, mihin myös ministeri Hyssälä viittasi. Tältä osin aika lääkärille, taudinmääritys ja sitten nimenomaan viruslääkkeiden saannin varmistaminen vaativat varmasti vielä hiontaa.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Herra puhemies! On aivan totta, että meidän on tehtävä kaikki se mahdollinen, mitä voidaan tehdä senkin eteen, että näitä viruslääkkeitä voidaan saada mahdollisimman nopeasti. Muun muassa sellaisia käytäntöjä toivotaan lisättävän, että esimerkiksi päivystyspaikoista annetaan niitä mukaan, koska on pitkiä matkoja apteekkiin jne. Monia eri keinoja on jo nyt mahdollisuus käyttää, esimerkiksi lääkärien ja hoitajien välistä työnjakoa jne. jne.

Sitten kysyitte, kuinka paljon, miten on taloudellista tukea. Tämän vuoden toisessa lisätalousarviossahan myönnettiin sairaanhoitopiireille 2 miljoonaa ja terveyskeskuksille 3 miljoonaa euroa, elikkä se on myös taloudellista tukea sitten sinne. Sitten, aivan kuten edustaja kysyi, niin tiedottamisessa me pyrimme mahdollisimman hyvään ja selkeään tiedottamiseen ja myöskin faktoihin perustuvaan. Nimittäin nyt on niin paljon liikkeellä myös väärää tietoa, ja sen erottaminen, mikä on väärää ja mikä on oikeaa, ei ole kovin helppoa, mutta meillä on kaikki tiedottaminen keskitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, josta muun muassa te voitte saada lisää tietoa.

Arvoisa puhemies! Rokotustenvastainen kampanjointi on ollut yllättävän voimakasta nyt viime aikoina, ja tähän liittyvät virheelliset huhut ovat herättäneet myös pelkoja ja kieltäytymistä rokotuksesta, jopa terveydenhuollon henkilöstön keskuudessa on tästä puhuttu. Tiedustelenkin arviotanne siitä, kuinka suuri osuus infektiopotilaita tai infektiolle alttiita potilaita hoitavasta henkilökunnasta on rokotettu, ja erityinen huolihan tässä on ollut nimenomaan tehohoidon henkilöstön ja resurssien riittävyys. Tiedustelen:

Mikä on arvionne siitä, pystytäänkö rokottein taittamaan nyt tämä pandemian huippu? Onnistutaanko tässä kilpajuoksussa niin, että tehohoidon kapasiteetti tulee riittämään?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Herra puhemies! Siitä, kuinka paljon on rokotettu tai onko mahdollisesti kieltäydytty, sellaisia tilastotietoja meillä ei ole, mutta ainakin saamieni tietojen mukaan kyllä tehohoidon yksikön henkilökunta ja yleensä tällaiset niin kuin esimerkiksi luuydinsiirto- ja tämän tyyppiset yksiköt ovat hyvin noudattaneet näitä toiveita ja ohjeita. Pitää muistuttaa ja muistaa, että rokotuksen ottaminen on vapaaehtoista.

Mutta sitten näistä tehohoitotarpeista. Kuten ed. Räsänen kysyi, niin kovaa tässä juostaan. Mitä nopeammin me saamme näitä rokotteita, sitä enemmän me saamme taitettua tätä tautifrekvenssiä ja tautiin sairastuneitten määrää, ja siitä syystä nämä rokotteet todella tulisi nyt laittaa liikkeelle, jos ja kun niitä sinne kuntiin saadaan. Tehohoitokapasiteetti näyttää siltä, että se riittää kyllä, mutta jokaisen sairaanhoitopiirin on pohdittava sitä, miten sitten ennakoidaan mahdollisesti pahempaa tilannetta. Meillä on mahdollisuus respiraattoreita, hengityskoneita, siirtää paikasta toiseen, jos tarve niin vaatii, ja myöskin hyvällä ennakoinnilla ja tämän tyyppisellä voidaan hyvä tulos saavuttaa.

Arvoisa puhemies! Ministeri sanoi aivan oikein, että tietoa ja epätietoa on paljon liikkeellä, ja se on meidän kaikkien suuri huoli. Me tiedämme, että tätä kyselytuntia katsovat pääasiassa ikääntyneet ihmiset. Voisitteko te nyt käyttää tilaisuutta ja kertoa heille, miten heidän kannattaa käyttäytyä rokotusten suhteen ja esimerkiksi hoitoon hakeutumisen suhteen?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Ikäihmisten rokotteista. Siis kaiken kaikkiaan, kun on seurattu tautiin sairastuneitten määrää ja sitä, kehen se erityisesti iskee, niin näyttää siltä, että ikääntyneempi väestö ei sairastu tähän tautiin niin herkästi. Mutta sitten pitää muistaa se, että riskiryhmiä ovat myös sellaiset henkilöt, joilla on joku perustauti. Se, että on ikääntynyt, ei vielä anna immuniteettia. Jos on joku perustauti, se myöskin voi lisätä riskiä. Ohjeeni on: Jos on riskiryhmä, niin ilman muuta siihen rokottamiseen kannattaa suhtautua myönteisesti, ja sitten jos tulee sen tyyppisiä oireita, vakavia oireita, ja tuntuu, että on huono kunto, niin aina kannattaa ennemmin soittaa ja kysyä tai lähteä käymään terveyskeskuksessa kuin jättää sinne menemättä. Kannattaa olla matala kynnys hakeutua hoitoon ja matala kynnys kilauttaa sinne terveyskeskukseen.

Arvoisa puhemies! Sikainfluenssasta on puhuttu kohta vuosi, ja kuitenkin epidemia ehti Lappiinkin ja muuallekin maahan ennen kuin saatiin rokotteita. Onhan tämä täysin käsittämätön tilanne. Täysin käsittämätön tilanne! Mikä siinä mättää? Miksi niitä tänne ei saada? Olemmeko me näitten ylikansallisten jättilääkeyhtiöitten asiakkaiksi niin pieniä, että olemme kuin lastu ison meren laineilla?

Torniossa on nyt sattunut tämä valitettava, surullinen tapaus, jossa pyrittiin vakavampaan hoitoon mutta ei päästy, ja se vei yhden lapsen. Tämä osoittaa, että meillä on terveydenhoidossa selvästi liian vähän resursseja. Joko te nyt myönnätte, että sinne pitäisi saada lisää resursseja? Me satsaamme terveydenhoitoon paljon vähemmän kuin pohjoiset muut naapurimme, ja nyt se näkyy, kun tämmöinen tilanne on. Verohelpotuksia on jaettu miljarditolkulla isotuloisille, mutta terveydenhoitoon satsaukset ovat riittämättömiä. Myönnättekö te tämän nyt, että lisää resursseja julkiseen terveydenhoitoon?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Oli oikeastaan hyvä, että ed. Tennilän kysymys tuli, koska tämä pandemiainfluenssaepidemia kertoo siitä, että ihminen kaikesta osaamisestaan huolimatta ei kaikkeen pysty.

Rokote tätä tautia vastaan oli maailmassa kehitettävissä vasta sen jälkeen, kun tämä tauti puhkeaa, saadaan riittävästi tietoa tästä taudista ja oli mahdollista kehittää tämä rokote. Suomi tilasi rokotteet aivan ensimmäisten joukossa, (Ed. Tennilä: Se myönnetään!) ja jo silloin tieto oli se, että Suomelle pystytään toimittamaan noin 200 000 rokotetta vuodessa. Koko väestön rokotetarpeet tulevat viemään neljä viisi kuukautta. Maailmassa ei ole tätä rokotetuotantokapasiteettia olemassa niin paljoa, ja tämä kestää oman aikansa. On tärkeää, että ihmiset seuraisivat niitä ohjeita, joita annetaan.

Ed. Räsänen viittasi siihen viikon kahden takaiseen aika voimakkaaseen huhumyllyyn rokotuksia vastaan. Oli myös tärkeää, että se tuli esille. Tämä nykyaikainen tiedotusyhteiskunta on sellainen, että tällaiset huhut lähtevät liikkeelle, vaikka asiantuntija toisensa jälkeen päivittäin ruudussa kävi sanomassa "ottakaa rokote silloin, kun sitä tarjotaan". Nämä rokotteet on tutkittu erittäin tarkkaan, ja tämä suositus on olemassa edelleenkin. (Puhemies: Minuutti!)

Sitten, kun tauti on tarttunut, jos rokotekaan ei ole auttanut tai sitä ei ole saanut, meillä on Tamifluta varastoissa riittävästi jokaista sairastunutta varten, mutta se on reseptilääke ja se vaatii terveydenhuoltohenkilökunnan päätöksen, että se lääke annetaan, ja niitä päätöksiä kyllä tulee. Jokainen saa sitten tätä tautia lievittävän lääkkeen.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Korjaisin sellaisen virheellisen tiedon tuossa äskeisessä kysymyksessä, että ei tästä ole vuosi sitten mitään tiedetty. Elikkä se oli huhtikuulla, kun tulivat ensimmäiset tiedot tästä asiasta, ja me käynnistimme koneet heti. Kiitos hyvän varautumisen, joka oli tehty aikoinansa lintuinfluenssaan vuonna 2006, nyt saatiin koneet käyntiin, ja siitä lähtien on tukka putkella menty.