Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Katainen arvioi puolueensa puoluevaltuuston kokouksessa viime lauantaina, että nyt Suomen pelastamiseksi tehtävät rakenneuudistukset ovat pitkälti uskomuksen varaisia. Suora lainaus: "Kaikista toimista emme pysty osoittamaan vedenpitäviä laskelmia, vaan ne ovat jollakin tavalla uskomuksenvaraisia. Mutta niiden on oltava toki loogisia ja uskottavia, ne eivät saa olla uskotaan, uskotaan -ajattelua", filosofoi pääministeri.

Arvoisa varapääministeri Urpilainen, perustuuko hallituksen linja todellakin uskomuksiin, vai milloin tuotte eduskunnalle konkreettiset laskelmat kustannusvaikutuksineen pakottamalla ajamiinne kuntarakenne- ja sote-uudistuksiin?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Hyvin monet eri toimijat suomalaisessa yhteiskunnassa ovat todenneet eri yhteyksissä, että meillä on julkisessa taloudessa kestävyysvaje. Itse asiassa meillä on tällä hetkellä talouden kolmoishaaste: meillä on vaikea suhdannetilanne, joka johtuu maailmantaloudesta, meillä on poikkeuksellisen suuri rakennemuutos käynnissä teollisuudessa, mikä tarkoittaa sitä, että me olemme menettäneet yli 100 000 työpaikkaa teollisuudesta viimeisen 10 vuoden aikana, ja meillä on julkisessa taloudessa kestävyysvaje, mikä tarkoittaa sitä, että pidemmällä aikavälillä meidän tulomme ja menomme eivät ole tasapainossa.

Valtiovarainministeriö on arvioinut, että tuo kestävyysvaje on noin 4,7 prosenttia bkt:sta. Nämä arviot vaihtelevat hieman, komissio arvioi sen hieman suuremmaksi ja taas sitten Etla arvioi sen hieman pienemmäksi, mutta lähtökohta on se, että me olemme tehneet omat ratkaisumme valtiovarainministeriön laskelmien perusteella, ja siellä varmasti on erittäin ammattitaitoista virkamieskuntaa, joka on tehnyt myöskin sen valmistelun, jonka pohjalta poliittiset päätökset on budjettiriihessä tehty.

Arvoisa puhemies! Arvoisa varapääministeri, te vastasitte aika laajasti ja vähän sivusta. Viittaan myös tässä STT:n uutiseen Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Pöystin arviosta täällä eduskunnassa tarkastusvaliokunnan kokouksessa, että kuntauudistuksen valmistelussa on puutteita. Tuon pääjohtajan analyysin mukaan vaikutusmekanismeja pitäisi katsoa analyyttisemmin, jotta päätöksiä ei tehtäisi pelkän uskon perusteella. Keskustan eduskuntaryhmässä me olemme vaatineet juuri laskelmia kaiken aikaa.

Arvoisa valtiovarainministeri, kysyn teiltä myös niin, että saako eduskunta koskaan — tai milloin tuotte tänne — konkreettisia laskelmia siitä, mitä esimerkiksi kuntauudistuksen suuret rakenneuudistukset ihan oikeasti, aikuisten oikeasti, merkitsevät.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Olen käynyt itsekin valtiovarainvaliokunnassa kuultavana, ja taitaa olla ensi viikolla seuraava kerta, kun meillä on valtiovarainvaliokunnan kanssa keskustelutilaisuus, jossa meidän on tarkoitus nimenomaan käydä kuntatalouden tilannetta läpi, eli mikä on kuntatalouden pitkän aikavälin näkymä, mitkä ovat toisaalta ikääntymisestä tulevat menopaineet ja näkymät ja mitä se toisaalta sitten tarkoittaa kuntien pitkän aikavälin kestävyyden näkökulmasta, koska me tiedämme, että julkisen talouden kestävyyteen eivät vaikuta pelkästään ne toimet, joita valtio tekee. Valtio on nostanut veroja ja myöskin leikannut menoja, jotta me voimme valtiontaloutta tasapainottaa ja valtion velkasuhteen kääntää laskuun tämän vaalikauden aikana. Mutta yhtä olennaista on myös se, mitä kunnissa tapahtuu.

Olen valmis tätä keskustelua jatkossakin käymään valtiovarainvaliokunnan ja koko eduskunnan kanssa niiden laskelmien pohjalta, joita valtiovarainministeriön virkamiehet asiantuntemuksellaan ovat toimittaneet.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin onnittelut ja tsempintoivotukset uudelle kehitysministeri Haavistolle. Panin ilolla merkille teidän eiliset lausuntonne esimerkiksi maltin ja kohtuuden vaatimuksesta yritysjohdon palk-kauksessa sekä selventävistä linjauksista tuon arktisen jäänmurron osalta, kunhan ympäristökysymykset huomioidaan.

Rakennemuutoksessa selkeästi se tärkein osa on uudet työpaikat. Keskusta on esittänyt valtiolle ja valtio-omistajuudelle selkeämpää ja keskeisempää roolia tässä osassa rakennemuutosta. Olemme esittäneet esimerkiksi kasvurahastoa ja Infra Oy:n perustamista.

Arvoisa ministeri, miten te näette valtion omistajuuden roolin tässä teollisuuden rakennemuutoksessa ja uusien työpaikkojen synnyttämisessä Suomeen?

Kehitysministeri Pekka Haavisto

Arvoisa puhemies! Kiitos onnitteluista, ja tässä on hyvä puhua nyt kolmen tunnin ministerikokemuksella, kun ei ole vielä tavannut edes omia virkamiehiä, joten pyydän anteeksi, jos vastaus on vielä vähän yleinen.

Itse näen siten, ensinnäkin, että tässä valtion omistajaohjauksessa on tärkeää, kaikissa niissä yhtiöissä, joita valtio omistaa, painottaa ympäristövastuita, yhteiskuntavastuita mutta myöskin näiden yritysten uusiutumista esimerkiksi puhtaan teknologian ja ympäristöteknologian saralle. Sieltä se Suomen uusi nousu alkaa, ja nämä työpaikat ovat äärimmäisen tärkeitä. Valitettavasti tässäkin salissa usein huomio kiinnittyy siihen, mitä negatiivista on näissä yhtiöissä tapahtunut, mutta olisi hyvä, että niistä todella syntyisi uusi kasvupohja.

Toivon, että siinä yhteydessä, kun — niin kuin eduskuntakin on halunnut — omistajaohjauksesta käydään eduskuntakeskustelu, käytäisiin myös tässä salissa semmoinen reilu, rehellinen keskustelu näistä asioista ja siitä, mitä odotetaan valtio-omistajuudelta, ja olen siihen keskusteluun valmis.

Arvoisa puhemies! Ministeri Haaviston vastaus kolmen tunnin jälkeen vaikutti hyvältä. Sen sijaan valtiovarainministerin vastaus ei vaikuttanut hyvältä. (Naurua) Te vastasitte ohi, ette siihen, mitä teiltä kysyttiin.

Kyllä me kaikki tiedämme, kuten sanoitte, että on laskelmia siitä, kuinka suuret vajeet julkisessa taloudessa on. Me tiedämme, miten kunnat painivat talousvaikeuksissa, me tiedämme, miten valtio painii talousvaikeuksissa.

Mutta kysymys, jonka Rossi esitti, koski hallituksen esittämiä toimenpiteitä. Niiden pääministeri Katainen sanoi olevan uskomusten varassa. Oletteko, valtiovarainministeri Urpilainen, samaa mieltä Kataisen kanssa, että hallituksen esittämät rakenneuudistukset ovat uskomusten varassa, vai onko teillä laskelmia esittämienne toimien tueksi, ja milloin tuotte ne eduskuntaan?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Hallitus tekee päätöksensä virkavalmistelun pohjalta. Ja me tiedämme kaikki täällä eduskunnassa, että hallituksen budjettiriihessä tehtiin erittäin merkittäviä päätöksiä koskien ensi vuoden budjettia, koskien tämän vuoden lisäbudjettia ja koskien myöskin rakenteellisia uudistuksia. Ja nämä rakenteelliset uudistukset, joista hallitus päätti, pohjautuvat virkamiesvalmisteluun ja myöskin valtiovarainministeriön virkamiesten laskelmiin. Ne pohjautuvat laskelmiin, niillä on selkeä perusta olemassa, (Hälinää) ja ne laskelmat ovat olleet myöskin päätöksenteon pohjana.

Mitä tulee kuntatalouteen, me tiedämme, että vuoteen 2017 mennessä meillä on kuntataloudessa noin 2 miljardin rakenteellinen alijäämä. Se on syntynyt — siellä on monia eri syitä taustalla, mikä selittää tuota rakenteellista alijäämää — mutta olennaista on se, miten se tullaan umpeen kuromaan. Hallitus on lähtenyt siitä, että puolet tästä alijäämästä, noin miljardi, tullaan hoitamaan veronkorotusten kautta ja tuottavuutta parantamalla, ja noin toinen miljardi tästä alijäämästä tullaan hoitamaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita karsimalla.

Tässähän on käynyt niin, että vuosien saatossa eri hallitukset ovat siirtäneet kunnille tehtäviä (Puhemies koputtaa) ja velvoitteita, (Mauri Pekkarinen: Ja te siirrätte puolella miljardilla!) mutta ei rahoitusta vastaavassa määrin, ja nyt on tarkoitus perata nuo tehtävät ja velvoitteet läpi.

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Katainen piti hyvän puheen viime viikonloppuna. Minusta on hieman ikävää se, miten edustajat Rossi ja Tiilikainen irrottavat tunnin mittaisesta puheesta yksittäisen lauseen ja irvistelevät sen perusteella koko puhetta.

Jos joku on uskonasia, niin se, että me uskomme siihen, että työ on se, johon suomalainen hyvinvointi perustuu, ja hallitus rakennepaketillaan tekee ennen kaikkea toimia, joilla Suomeen lisätään työpaikkoja, parannetaan kilpailukykyä. On selvää, että jokaista toimenpidettä, koska on kysymys isoista rakennemuutoksista, ei voida eksaktilla euromäärällä arvioida. Mutta tätä työtä, kuten valtiovarainministeri kertoi, tehdään virkavalmisteluna, ja aikanaan, kun nämä rakennepaketin päätökset konkretisoituvat, ne tuodaan eduskunnan arvioitaviksi.

Edustaja Sipilä jälleen kerran nosti esille heidän kasvurahastonsa, ja toivoisin, että ministeri Vapaavuori jälleen kerran kertoisi, että hallituksella on oma kasvurahastomalli, ja kertoisi edustaja Sipilälle, miten se toimii.

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Tässä ei ehkä varsinaista kysymystä ollut (Kokoomuksen ryhmästä: Oli!) mutta ennemminkin pyyntö toistaa vanhoja puheita. Minulla on se käsitys, että ihan vakavasti ottaen hallitus ja keskusta on tästä rahastoasiasta täysin yksimielinen lukuun ottamatta yhtä kysymystä, joka liittyy rahaston kokoon.

Tässäkin olen huomannut, että keskustan sisällä näkemykset rahaston koosta vaihtelevat aivan hirvittävän paljon. Kysymys rahaston koosta on sen takia tärkeä, että niin keskusta kuin hallitus lähtevät liikkeelle siitä, että julkisen rahoituksen ohella tarvitaan yksityistä rahoitusta, jotta saadaan vipuvaikutusta.

Ja me, toisin kuin keskusta, olemme myös arvioineet, kuinka paljon sitä yksityistä rahoitusta on saatavilla, ja sen takia me puhumme hieman maltillisemmista luvuista. Toisaalta on myös kysymys siitä, löytyykö markkinoilta aitoja, sopivia, lainmukaisia, hyviä sijoituskohteita, ja tässäkin suhteessa näkemyksemme keskustan osalta on hieman maltillisempi: niitä ei riitä. Olen myös moneen kertaan todennut, että mikäli hallituksen arviot tässä menevät pieleen, (Puhemies koputtaa) mikäli aidosti yksityistä kiinnostusta löytyy enemmän, niin kyllä me olemme valmiita rahastojen kokoja kasvattamaan. Mutta ei se kuitenkaan niin tapahdu, että vain ilmoitetaan valtavan iso luku ja sitten myydään TeliaSonera ja pistetään se jonnekin ilman, että on oikeasti selvitetty, toimiiko se vai ei.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus puhuu rakenneuudistuksesta. Osa on tarpeen. Kyllä minä yhden luvun olen löytänyt ja lukenut. Se koskee sitä, että kun te romutatte nykyisen, hyvin toimivan kotihoidontukijärjestelmän, niin siitä aiheutuu 150 miljoonan euron lisäkulu.

Eikö rakenneuudistusten tarkoitus ole se, että uudistetaan rakenteita, tehostetaan toimintoja ja lisätään tuottavuutta niin, että syntyy säästöjä? Päinvastoin te teette sellaista politiikkaa, joka puuttuu perheen itsemääräämisoikeuteen, aiheuttaa ahdistusta lapsiperheissä ja vielä lisää kuluja. Onko teillä muitakin tällaisia rakenneuudistuksia, jotka itse asiassa lisäävät kuluja, vaikka niiden tarkoitus olisi niitä laskea?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Soinille voisin todeta sen, että meillä on oikeastaan näissä rakenneuudistuksissa, joita me olemme hyvin huolellisesti valmistelleet ja joista päätökset on tehty, kaksi sellaista punaista lankaa.

Toinen on työnteon lisääminen Suomessa. Täällä on aikaisemmin tänään kyselytunnilla puhuttu osatyökykyisten, vammaisten ihmisten mahdollisuudesta päästä työelämään. Minusta se on erittäin arvokasta ja kannatettavaa. On tärkeätä myöskin parantaa ikääntyneiden työntekijöiden mahdollisuutta tehdä nykyistä enemmän työtä, koska valitettavasti työelämässä kovat arvot ja tuulet puhaltavat ja irtisanomiset usein kohdistuvat nimenomaan ikääntyneisiin työntekijöihin. Toisaalta meidän täytyy myöskin saada nuoret ihmiset nykyistä paremmin työelämään mukaan, ja hallitus on luonut muun muassa nuorisotakuun sitä varten. Eli meidän pitää pystyä nostamaan työllisyysastetta, koska se on ainoa keino, jolla me voimme rahoittaa tämänkaltaisen hyvinvointimallin.

Toinen tavoite, toinen punainen lanka, on tuottavuuden parantaminen. Meidän pitää tehdä asioita fiksummin, ja meidän pitää pystyä käyttämään myöskin tietotekniikkaa nykyistä paremmin. Eli nämä kaksi punaista lankaa näkyvät hallituksen rakenneuudistuksissa. (Pentti Kettunen: Entäs kotihoidon tuki?)

Arvoisa puhemies! Näihin rakenneuudistuksiin liittyen kuntauudistukseen on laitettu paljon toiveita. Kuntiin asetetut selvitysmiehet ovat jo osin tehneet työtänsä. Esimerkiksi Joensuun seudulla on tämä selvitys tehty, ja siitä luetaan, että siellä on saatavissa selkeitä säästöjä. Mutta mikä ehkä tärkeintä, kun katsotaan tämän kokonaisuuden näkökulmasta, niin silloin saadaan näitä kehityspanoksia alueelle ja sillä tavalla myöskin elinkeinoelämää ja työpaikkoja lisättyä nimenomaan niillä alueilla, jotka ovat luontaisia sille alueelle. Nyt kysyisinkin kuntaministeriltä: miten te näette, missä vaiheessa nämä selvitykset ovat, ja miten te arvioitte, millä tavalla näitä toivottuja hyötyjä tätä kautta tulee?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä kuntaliitosselvitykset erityisesti kaupunkiseuduilla ovat lähteneet hyvin liikkeelle. Valtuustot ovat tehneet päätöksiä siten, että noin 70 kuntaa on tällä hetkellä jo tekemässä selvityksiä, ja tuo määrä tulee nousemaan seuraavien viikkojen aikana. Siinä mielessä se tärkeä tavoite, että kaupunkiseudut ottaisivat tässä etunojaa, on hyvin toteutunut.

Se on juuri näin, että näihin kuntaliitoksiin sisältyy merkittävä potentiaali, kehittämispotentiaali ja palveluiden uudistamispotentiaali, mikä mahdollistaa myös entistä taloudellisemman toiminnan. Mutta kaikki nuo aiemmat tutkimukset ja kokemukset kuntaliitoksista osoittavat sen, että eiväthän ne toteudu mitenkään automaattisesti, vaan ne edellyttävät sitä, että päättäjät paikallisesti, määrätietoisesti ottavat sen potentiaalin käyttöön. Juuri siinä mielessä näiden ikään kuin pitävien taloudellisten laskelmien osoittaminen siitä, kuinka merkittävä valtakunnallinen hyöty voitaisiin saada, on erittäin paljon riippuvainen juuri paikallisesta toteutuksesta ja siitä, kuinka aktiivisesti päättäjät pystyvät hyödyntämään kaiken sen mahdollisuuden, mitä tuo liitos tuo tullessaan. Mutta muistaakseni Joensuussa oli arvioitu, että noin yhden veroprosenttiyksikön verran vuositasolla olisi tuo potentiaali varovasti arvioituna.

Arvoisa puhemies! Eräs kansainvälinen valtioiden talouden mittari on se, että verrataan valtionvelkaa bruttokansantuotteeseen, bkt:hen. Velan määrä oli Suomen osalta tässä vuosi sitten 50 prosenttia, mutta lähenee nyt jo merkittävästi suurempia summia. Bkt:henhän vaikuttavat eräät tekijät: julkinen kulutus, yksityinen kulutus, investoinnit ja maamme vienti. Kaikki nämä elementit, neljä elementtiä, ovat tässä viime vuoden aikana merkittävästi laskusuunnassa. Ainut, mikä on plussan puolella, on kansainvälinen tuonti Suomeen.

Arvoisa valtiovarainministeri! Nyt ei minun mielestäni usko auta. Pitää tehdä jotain myöskin hallituksen toimesta, jotta valtionvelan määrä bruttokansantuotteeseen saadaan pysymään kohtuullisella tasolla. Muuten menetämme ne kuuluisat kolme A:ta.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Tuupainen on siinä oikeassa, että meidän bkt on tällä hetkellä noin 2006-vuoden syksyn tasolla. Meidän täytyy pystyä kasvattamaan meidän bkt:tä, mutta samaan aikaan meidän pitää pystyä myöskin hillitsemään velkaantumista. Itse asiassa me olemme tehneet kipeitäkin toimenpiteitä, joilla velkaantumista hillitään. Me olemme vähentäneet menoja, leikanneet menoja eri hallinnonaloilta. Myöskin kuntasektori on näissä talkoissa mukana. Me olemme myöskin nostaneet veroja, pyrkineet sen kyllä tekemään mahdollisimman oikeudenmukaisesti, että pienituloiset ihmiset eivät olisi tämän laman maksumiehinä, vaan suurituloisille ihmisille annetaan myöskin suurempi maksutaakka näissä talkoissa.

Mutta se on totta, että sen ohella meidän pitää myöskin ennen kaikkea vahvistaa kasvupotentiaalia: yrittää synnyttää Suomeen uusia työpaikkoja niiden työpaikkojen tilalle, jotka me muun muassa tämän teollisuuden rakennemuutoksen takia olemme menettäneet. Tässä työssä tarvitaan sekä valtiota, kuntia että myöskin ennen kaikkea yksityisiä toimijoita mukaan.

Arvoisa herra puhemies! Jatkan sitkeästi kuin syksyinen flunssa tästä alkuperäisestä kysymyksestä. Lain valmistelunhan pitäisi — korostan sanaa vähintään pitäisi — olla hyvää ja erinomaisen tarkkaa myös taloudellisten vaikutusten arvioinnin osalta. Nyt jos tarkastellaan hallituksen esityksiä, niin hyvin monet niistä lisäävät kuntatalouden rasitusta, tuovat sinne uusia velvoitteita, ja sitä kautta kuntatalouden rasitus lisääntyy. On arvioitu nyt, että vanhuspalvelulaki tulee tuomaan kunnille lisärasitusta 150 miljoonaa euroa enemmän kuin alkuperäiset tavoitteet ja laskelmat olivat. Kuopion kaupungin kohdalla esimerkiksi se on noin 5 miljoonaa euroa noin 100 000 euron arvion sijasta.

Siinä mielessä, arvoisa valtiovarainministeri, tiedustelenkin teiltä sitten: aikooko hallitus tehdä nyt tämän loppukauden aikana mitään sellaisia ratkaisuja, joilla kevennetään kuntatalouden rasitusta? Näitä listoja tehtävien vähentämisestä on näköjään vaikea löytää, (Puhemies koputtaa) mutta ette toisi eduskuntaan enää uusia esityksiä, jotka taas kuntataloutta tulevat rasittamaan. Voiko hallitus tätä pohtia?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Jos oikein muistan, niin vanhuspalvelulain osalta valtionosuus oli suurempi kuin normaalisti eli valtio on rahoittamassa vanhuspalvelulakia suuremmalla osuudella kuin normaalisti. Se kertoo tietenkin myöskin siitä, että hallitus pitää vanhuspalvelulakia hyvin tärkeänä. Sitä on pitkään Suomessa odotettu. Valitettavasti keskustajohtoiset hallitukset eivät sitä saaneet aikaan, mutta tämä hallitus sen nyt toteuttaa ja se varmasti on vastaanotettu hyvin (Välihuutoja) suurella tyytyväisyydellä.

On tärkeää käydä läpi tehtävät ja velvoitteet, koska vuosikymmenten saatossa kunnille on annettu uusia tehtäviä ja velvoitteita niin, että tehtävien määrä on noin 500 kappaletta ja velvoitteiden määrä lähes 1 000. Minusta on olennaista, että me aika ajoin aina tämän harjoituksen teemme, ja hallitus on siihen sitoutunut. Muistaakseni taisi olla puheenjohtaja Sipilä, joka lupasi, että keskustakin toteuttaa ja toimittaa hallitukselle oman listauksensa kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta, ja tämän listauksen otan erittäin mielelläni vastaan.