Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää, että nyt eduskunta hyväksyisi hallituksen esityksen laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta mutta myös työsopimuslain 13 luvun 6 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja työttömyysturvalain 7 luvun 3 §:n 3 momentin kumoamisesta.

Esityshän liittyy hallituksen rakennuspoliittiseen ohjelmaan, ja sen keskeinen tavoite on vaikeammin työllistettävien työttömyyden vähentäminen, työnantajien ja työttömien työnhakijoiden keskinäisen yhdenvertaisuuden lisääminen ja palkkatukijärjestelmän selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen.

Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta tekemän päätöksen mukaan palkkatukeen liittyvää työnantajien hallinnollista taakkaa pitäisi keventää ja arvioida mahdollisuudet muuttaa palkkatuen rakennetta nykyistä yksinkertaisemmaksi. Näillä toimenpiteillä siis pyritään lisäämään yritysten osuutta palkkatuetun työn tarjonnasta ja tätä kautta parantamaan palkkatukityötä niin, että ihmiset sijoittuisivat paremmin avoimille työmarkkinoille. Esitys tukee myös täällä viime viikolla esitettyä merkittävää lainsäädäntöesitystä koskien vaikeimmin työllistettävien monialaisen yhteispalveluverkoston tavoitteita ja tuloksellisuutta.

Nykyistä perustuki-lisäosamalliin perustuvaa palkkatukijärjestelmää pidetään hyvinkin vaikeaselkoisena. Voimassa oleva lainsäädäntö antaa työ- ja elinkeinotoimistolle laajan tapauskohtaisen harkinnan ja mahdollisuuden tehdä omia alueellisia linjauksia palkkatuen määrästä ja kestosta. Työnantajille ja työnhakijoille toimistokohtaiset linjaukset näyttäytyvät erilaisena kohteluna eri alueilla. Käytännössä työnantajien on siis vaikea ennakoida, kuinka paljon he voivat saada palkkatukea kussakin yksittäisessä tapauksessa, ja tähän nyt halutaan muutosta. Uudistus tietysti selkeyttää hallinnollisesti sekä te-toimistojen että ely-keskuksien työtä ja keventää sitä ja näitten tukien maksatusta.

Esityksessä ehdotetaan — ja tämä on nyt se varsinainen pihvi —palkkatukijärjestelmää muutettavaksi siten, että palkkatuki olisi aina kiinteä prosentuaalinen osuus: 30, 40 tai 50 prosenttia palkkakustannuksista. Palkkatuen määrä ja enimmäiskesto porrastettaisiin sen perusteella, kuinka pitkään tuella palkattava on ollut työttömänä. Korkein tuki suunnattaisiin yli kaksi vuotta työttömänä olleiden ja osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi. Vamman tai sairauden aiheuttaman olennaisen ja pysyvän tai pysyväisluonteisen tuottavuuden alentuman perusteella myönnettävä tuki on aina 50 prosenttia palkkakustannuksista.

Rekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle, siis sosiaalisille yrityksille, jotka palkkaavat yli kaksi vuotta työttömänä olleen ei-elinkeinotoiminnaksi katsottaviin tehtäviin, palkkatuella voitaisiin kattaa palkkakustannukset kokonaan enintään 12 kuukauden ajalta ja enintään 65 prosentin työaikaan asti. Uudessa järjestelmässä työnantajan olisi siis helpompi ennakoida tuen määrä ja yritykset olisivat myös keskenään yhdenvertaisemmassa asemassa palkkakustannusten suuruudesta riippumatta.

Esityksessä ehdotetaan vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleille, 60 vuotta täyttäneille pitkäkestoista palkkatukea. Tuki voisi olla käytännössä siis pysyvä, sillä kahden vuoden enimmäisjakson jälkeen tuki voidaan myöntää välittömästi uudelleen enimmäisajaksi. Uudistuksella pyritään siis edistämään ikääntyneim-pien työllistymistä ja pidentämään heidän työuriaan.

Nuorisotakuuseen liittyvä tuki voidaan myöntää nuorille alle 30-vuotiaille kuten nytkin vuoteen 2016 saakka, ja oppisopimuskoulutuksen osalta tuki voidaan myöntää koko koulutuksen ajalta, kuten nytkin.

Palkkatukijärjestelmän uudistamiseen liittyy myös esitys työsopimuslain 13 luvun 6 §:n väliaikaisesta muuttamisesta. Ehdotuksen mukaan työnantajan velvollisuudesta tarjota työtä lomautetuille, osa-aikatyötä tekeville, takaisinottovelvollisuuden piirissä oleville työntekijöille olisi mahdollisuus poiketa, jos rekisteröity yhdistys tai säätiö palkkaa yli kaksi vuotta työttömänä olleen muihin kuin elinkeinotoimintaan katsottaviin tehtäviin. Poikkeus koskisi myös kuntaa sen työllistäessä työllistämisvelvoitteen nojalla työttömän työnhakijan, jolla on oikeus työttömyyspäivärahaan, joka on päättymässä. Tämä ikäraja koskee siis 57—59-vuotiaita. Myös heitä voitaisiin palkata näistä kriteereistä riippumatta. Tarkoituksena on, että myös pidempään työttömänä olleitten osalta yhdistykset tai säätiöt, jotka ovat kolmannen sektorin toimijoita, voisivat palkata näitä ihmisiä osa-aikatyöhön. Tästähän on tullut paljon kritiikkiä ja toivomuksia, että tällainen muutos tehtäisiin. Muuten näitten kolmannen sektorin toimijoitten olisi aika vaikea toteuttaa osa-aikatyötä ja ylimalkaan työllistää ihmisiä. Nyt tämä muutos työsopimuslakiin myös tässä yhteydessä tehtäisiin.

Arvoisa puheenjohtaja! Tässä lyhyesti.

Arvoisa puhemies! Se on totta, että ely-keskuksiin liittyy nyt monenlaisia haasteita. Lähtökohta on edelleenkin se, että meillä on 15 ely-keskusta, se on sovittu hallitusohjelmassa tämän vaalikauden ajan. Mitä tapahtuu tämän vaalikauden jälkeen, on sitten eri asia, mutta tästä on koetettu pitää kiinni.

Kysymys ei ole pelkästään siitä, että nyt käydään yt-neuvotteluja ja näitä säästötavoitteita täytyy myöskin täällä puolella toteuttaa. Mahdollisimman monessa ratkaisussa pyritään siihen, että saadaan eläke- ja muilla järjestelyillä tehtyä näitä ratkaisuja, mutta ne eivät todennäköisesti tule riittämään, ja sen takia varmaan joudutaan myöskin irtisanomisiin tämän kehyskauden aikana. Näitä neuvotteluita parasta aikaa käydään, ja tämä ei tietenkään mitään helppoa työtä ole, kun samanaikaisesti myöskin ilman muuta tulee lisää tehtäviä ely-keskuksille. Mutta sehän edellyttää sitä, ja se työ on käynnistetty, että myös täytyy karsia niitä tehtäviä, mitkä katsotaan sellaisiksi, että ne eivät ole täysin välttämättömiä. Ja tämä työ on nyt jokaisen ely-keskukseen liittyvän ministeriön tehtäväksi annettu: katsoa niitä töitä, mistä voidaan luopua. Mutta ydintehtävät pitää hoitaa, koska muuten se tehtävä käy vaikeaksi, jos tulee lisävelvoitteita. Jos ei yhtään karsita, niin sitten tukehdutaan, ja tämä työ nyt on parasta aikaa ely-keskuksissa menossa.

Tämä kehittämis- ja hallintokeskus on tärkeä koordinaatiotyö, ja se on osin tämmöinen virtuaaliseen verkostoon perustuva työ. Siinä ei välttämättä henkilöitä siirry kerralla yhteen paikkaan, vaan he ovat eri toimipisteissä mutta verkostoituvalla tavalla täyttävät tätä kehittämis- ja hallintotyötä, ja se esitys, jota täällä äsken käsiteltiin, on senkin takia hyvin perusteltu.

Puhemies! Tässä lyhyesti.