Sari Sarkomaa /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kallis totesi ja arvioi, että edellistä lakialoitetta ei tulla hyväksymään vielä tässä vaiheessa, mutta uskon, että tämä lakialoite tullaan hyväksymään ensi vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä.

Lakialoitteessani ehdotetaan, että työsuhdematkalipun verotuskohtelu muutetaan siten, että työnantajan luontoisetuna työtekijälleen tarjoaman matkalipun verotusarvo olisi sen ostohintaa pienempi. Aloitteen tavoitteena on edistää joukkoliikenteen käyttöä työmatkaliikenteessä. Liikennepolitiikan lähtökohtana on oltava kestävä kehitys, ja jotta joukkoliikenteen käyttö niin työmatka- kuin vapaa-ajan liikkumisessa olisi nykyistä houkuttelevampaa, on lippujen hintataso pidettävä kilpailukykyisenä muiden kulkumuotojen hintatasoon verrattuna. Tehokas keino edistää joukkoliikenteen käyttöä työmatkoilla on työsuhdematkalipun verotuskohtelun muuttaminen, jota tässä lakialoitteessani esitän.

Työsuhdematkalippu oikeuttaisi julkisen liikenteen käyttöön asunnon ja työpaikan välisillä matkoilla. Se keskeinen tuloverolain muutos, joka tässä aloitteessa on, on sellainen, että työnantajalle matkalipun hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista 70 prosenttia olisi työntekijälle veronalaista tuloa ja muilta osin eli 30 prosentilta tämä olisi verovapaata. Tällä hetkellä tilanne on hieman epätasa-arvoinen. Työnantajalla on mahdollisuus antaa työsuhdeautoetu, mutta ei ole mahdollisuutta antaa työsuhdematkalippua. En kritisoi työsuhdeautoetua vaan pidän tärkeänä, että työnantaja voisi antaa myöskin työsuhdematkalipun ja sitä kautta voitaisiin tukea joukkoliikennettä ja ennen kaikkea sitä, että työmatkaliikennettä siirtyisi entistä enemmän raiteille ja busseille. Tämä tavoite on aivan oikein hallitusohjelmaan kirjattu, mutta mitään toimenpiteitä ei vielä tähän mennessä ole tullut. Tämä lakialoite kyllä parhaalla mahdollisella tavalla tukisi hallituksen liikennepoliittisia tavoitteita.

Työmatkaliikenteen siirtymiselle busseihin ja raiteille on erityistä tarvetta kasvukeskuksissa ja Pääkaupunkiseudulla, missä liikenneruuhkat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana paikoin jopa kaksinkertaistuneet. Syynä on työssäkäyntialueiden kasvu ja yksityisautoilun lisääntyminen työmatka- ja vapaa-ajan liikkumisessa. Autojen seisominen ruuhkissa on haitallista niin ympäristölle kuin ihmisten terveydelle puhumattakaan ihmisten järjellisestä ajankäytöstä.

Arvoisa herra puhemies! Niin ihmisten kuin ympäristönkin kannalta on välttämätöntä sujuvoittaa liikennettä kokonaisuudessaan ja ennen kaikkea lisätä joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Pääkaupunkiseudun kannalta on hyvin tärkeää, että työmatkaliikkujat saadaan suosimaan julkisia kulkuneuvoja.

Mielestäni työsuhdematkalipun verokohtelun muuttaminen on perusteltua senkin takia, että tällä hetkellä työnantajan luontaisetuna työntekijälleen antaman liikunta- ja lounassetelin verotusarvo on sen ostohintaa pienempi. Kun nyt verotuksellisin keinoin edistetään työntekijöiden terveyttä ja liikkumista, niin miksi ei sitten suojeltaisi ympäristöä ja helpotettaisi liikenneruuhkia? Kaiken lisäksi tämä työsuhdematkalippu olisi monella alueella todella tervetullut piristeruiske, koska joukkoliikenne on todellakin vaikeuksissa.

Vanhasen hallitus on vähentänyt joukkoliikenteen tukea. Sitä olisi vähennetty vieläkin enemmän, jos eduskunta ei olisi siihen puuttunut. Tosiasia on se, että edessä on useiden bussivuorojen lakkauttaminen ja bussikuskien työttömäksi jääminen ja, mikä pahinta, me olemme vaarantamassa sen tärkeän tavoitteen, joka kokoomuksen ollessa hallituksessa asetettiin, että mahdollistetaan myöskin haja-asutusseuduilla ihmisten liikkuminen, sellaisten ihmisten liikkuminen, joilla ei ole autoa. Mutta ennen kaikkea nämä joukkoliikenteen haasteet ja liikenteen kasvavat ympäristöhaitat edellyttäisivät kiireellisiä toimia.

Ajatus työsuhdematkalipusta ei ole uusi, vaan eduskunta on vaatinut sen käyttöönottoa useampaan kertaan. Budjetin käsittelyn yhteydessä eduskunta on yksimielisesti hyväksynyt sen vaateen, että työsuhdematkalipun edellyttämä verotuskohtelu pitäisi toteuttaa. Erityisesti haluan nostaa esille sen, että Helsingin kaupungin liikennelaitos Hkl, tai silloinen Hkl, ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Ytv, ovat yhdessä markkinoineet työsuhdematkalippua työnantajille eli työtä on tehty tämän eteen. Työnantajien mielenkiinto lippua kohtaan on kasvanut, mutta sen käytön leviäminen on ollut hyvin hidasta, koska tätä veromuutosta ei ole tehty. Erityisen tervetullut tämä olisi tänne Pääkaupunkiseudulle, mutta tarvetta on myöskin koko maassa.

Arvoisa herra puhemies! Kuten totesin, hallitusohjelmassa tavoitteena on joukkoliikenteen parantaminen ja työmatkaliikenteen ohjaaminen joukkoliikenteen käyttöön. Tämä nykyinen tilanne ei ole tyydyttävä, että on mahdollisuus vain työsuhdeautoon eikä työsuhdematkalippuun. Mielestäni tämän lakiesityksen eteenpäinvieminen olisi todellinen näyttö halusta, siitä, että hallitus ei halua ajaa alas joukkoliikennettä ja että se on ottanut todesta sen huolen, mikä on kaupunkilaisilla. Joukkoliikenne on erittäin tyypillinen kulkumuoto. Se on tärkeä kaikille kaupunkilaisille, mutta se on myöskin tärkeä erityisesti vaikka haja-asutusalueen ikäihmisille, jotka ovat todella huolissaan siitä, miten he liikkuvat tulevaisuudessa, jos joukkoliikenne ei toimi. Tämän asian eteenpäinvieminen olisi hallitukselta todellinen näyttö ratkaista liikenteeseen liittyviä ongelmia.

Eduskunta on useaan otteeseen tätä asiaa käsitellyt. Käsittääkseni tämä on ensimmäinen varsinainen lakialoite. Toimenpidealoitteita tästä on tehty. Olin todella pettynyt, että hallitus ei budjettiriihessä tätä asiaa esille ottanut, koska tämä on niin useaan otteeseen ollut valtiovarainvaliokunnan mietinnössä. Toivon todella, että emme nyt sulkisi silmiämme joukkoliikenteen ongelmilta vaan että kun budjettia käsitellään, hallituspuolueet pääsevät sopuun yhdessä oppositiopuolueiden kanssa siitä, että tämä veromuutos todellakin tehdään ja mahdollistetaan se, että tämän työsuhdematkalipun avulla edistetään meidän kuitenkin kansainvälisesti hyvin toimivaa joukkoliikennettämme.

Hanna-Leena Hemming /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Sarkomaa on ansiokkaasti, systemaattisesti kantanut huolta joukkoliikenteestä. Tämä ei suinkaan ollut ensimmäinen kerta, kun kuulen hänen puhuvan asiasta, vaikkakin lakialoitteena tämä on ensimmäinen.

Tehty lakialoite on oivallinen päänavaus joukkoliikenteen kustannusten jakamiseksi. Se on kustannuksiltaan valtiolle varsin kohtuullinen, ja kuitenkin se vaikutuksiltaan ohjaa ihmisten käyttäytymistä, nimenomaan siihen suuntaan, että joukkoliikenteen käyttäminen tulee kannattavammaksi. Siten saadaan luotua uusia joukkoliikenteen yhteyksiä ja etenkin estettyä nykyisten bussilinjojen väheneminen. Kannatankin tätä lakialoitetta lämpimästi.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa puhemies! Omalla alueella pitkään istuneena joukkoliikennetoimikunnassa ym. olen havainnut nuo joukkoliikenteen murheet, mutta täällä Pääkaupunkiseudulla ja vielä suuremmissa kaupungeissa kuin Oulu murheet tulevat moninkertaisina esille ruuhkien ja sillä tavalla myös kansantaloudellisen menetyksen muodossa joka aamu, joka ilta ja miksei päivälläkin.

Nykyinen budjettikehys, näyttää siltä, vähentää myöskin joukkoliikenteen bussivuoroja 600 kappaletta ensi vuoden aikana koko Suomessa, mikäli se nykyisellään säilyy. Ihmettelen, miksi hallituksen ymmärrys ei ole tuonne joukkoliikenteen suuntaan yhtä myöntyväinen kuin henkilöautoedun tukemiseen. Tämä olisi sangen kannattavaa, ja uskon, että myöskin hallituspuolueiden piiristä tämän lakialoitteen läpiviemiseksi löytyy järkeä ja tukea.