Raija Vahasalo /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on käsittelyssä hallituksen esitys laeiksi eräiden koulutusta koskevien lakien muuttamisesta. Valiokunta pitää tätä esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa tämän lakiehdotuksen hyväksymistä.

Tämä esitys koskee arviointia. Se selkeyttää tätä arvioinnin nykyistä kenttää, joka on varsin sekavakin ja monimutkainen. Se selkeyttää toimijoiden tehtäviä ja työnjakoa. Se lisää arviointitoiminnan ennakoitavuutta, koordinaatiota ja suunnitelmallisuutta.

Sivistysvaliokunta on jo 1990-luvun alussa puhunut tästä arvioinnista, ja silloin tämä arviointi otettiin osaksi koulutuslainsäädäntöä. Silloin korostettiin sitä, mikä on itsestäänselvää, että koulutuksen perimmäinen tavoite on oppilaan oppiminen. Arvioinnin tehtävä on tukea tätä koulutuksen jatkuvaa kehittämistä. Arvioiden avulla saadaan palautetta ja sen mukaan sitten edetään.

Tämä esitys jakautuu tavallaan kahteen osaan sillä tavalla, että koulutuksen arviointineuvosto toteuttaisi koulutuksen ulkopuolisia arviointeja. Tämä koulutuksen arviointineuvosto on riippumaton asiantuntijaelin, joka on opetusministeriön yhteydessä, ja se päättää arviointien organisoinnista ja tuloksista. Sitten toiseksi Opetushallitus puolestaan tekee kansallisia oppimistulosten seuranta-arviointeja, kerää siis niistä oppimistuloksista tietoa ja analysoi myös tätä tietoa. Eli tässä halutaan tämä työnjako koulutuksen arviointineuvoston ja Opetushallituksen välillä tehdä selväksi.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että on olemassa myös muutakin arviointia. Paikalliset koulutuksen järjestäjät voivat tehdä itsearviointia ja tarkastella omaa toimintaansa. Tästä esimerkiksi uudet laatukriteerit ovat hyvä esimerkki.

Opetusministeriö laatii arviointisuunnitelman tätä arviointia varten, ja valiokunta pitää tärkeänä, että edelleenkin, kuten tähänkin asti, ministeriö tekee sen suunnitelmansa yhteistyössä koulutuksen arviointineuvoston, korkeakoulujen arviointineuvoston, Opetushallituksen ja muiden keskeisten tahojen kanssa.

Arvoisa puhemies! Tähän mietintöön sisältyy vastalause.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä 122 esitetään muutettavaksi koulutuksen arviointia koskevia säännöksiä. Kyseessä on, tai pitäisi olla, arviointitoiminnan työnjaollinen selkeytys. Muutoksella halutaan lisätä arviointitoiminnan ennakoitavuutta ja koordinointia sekä täsmentää koulutuksen arviointineuvoston ja Opetushallituksen välistä työnjakoa koulutuksen arvioinnissa.

Esityksen mukaan koulutuksen arviointineuvosto olisi ulkopuolista arviointia varten opetusministeriön yhteydessä toimiva riippumaton asiantuntijaelin. Opetushallitus taas tekisi kansallisia oppimistulosten seuranta-arviointeja. Opetushallituksen tehtäviin ei kuuluisi näin muu arviointitoiminta.

Esityksen tarkoitus on hyvä, ja ongelma on olemassa. Toimijoiden mukaan arviointi ei ole riittävän tehokasta. Päällekkäisyyttä esiintyy, ja voimavaroja ja myös taloudellisia varoja tuhlataan väärin. Asiantuntijakuulemisissa sivistysvaliokunnassa kävi ilmi, että arviointitoiminnan suurimpia ongelmia on ollut voimavarojen vähäisyyden ohella koulutuksen arviointitoiminnan jakaminen liian monen arviointiorganisaation vastuulle ja tehtäväksi. Tästä on seurannut arviointien päällekkäisyyttä. Vaikka tarkoitus tässä lakiesityksessä tämän työnjaon tekemisen puolesta on hyvä, kuitenkaan arviointineuvoston ja Opetushallituksen välinen työnjako ei vielä selkiydy riittävästi. Opetushallitukselle jätetty osuus kansallisten oppimistulosten seurannasta ja arvioinnista voitaisiin siirtää ulkopuoliselle asiantuntijatoimijalle eli arviointineuvostolle. Arviointitoiminnan selvityksessä on todettu, että arviointitoiminnan epävakaus, arviointien koordinoimattomuus ja neuvoston tehtävänkuvan selkiytymättömyys ovat uhka ulkopuolisen arvioinnin riippumattomuudelle.

Arvoisa puhemies! Aiemmissa kannanotoissaan uutta arviointijärjestelmää luotaessa eduskunta on korostanut arvioinnin riippumattomuutta koskien sekä organisatorisia ratkaisuja että ulkopuolisen arvioinnin periaatteita. Kuitenkaan tämäkään lakiesitys ei selvennä sitä, onko koulutusjärjestelmässämme oppimistulosten ulkopuolista riippumatonta arviointia kansainvälistä arviointia lukuun ottamatta.

Mielestämme arviointitoiminta tulisikin keskittää arviointitoiminnan riippumattomuuden takia sitä varten perustetulle ulkopuoliselle toimielimelle eli koulutuksen arviointineuvostolle. Tällä vältyttäisiin myös työnjaon epäselvyyksistä ja päällekkäisten arviointien tekemisestä. Esitämmekin vastalauseessamme, että arviointitoiminta keskitetään täysin koulutuksen arviointineuvostolle ja korkeakoulujen arviointineuvostolle ja Opetushallituksen osuus poistetaan.

Arvoisa puhemies! Eräänä osana hallituksen esityksessä on arviointisuunnitelman tekeminen. Perusteluissa arviointisuunnitelmaan katsotaan osallistuvan niin arviointineuvostojen kuin opetusministeriön. Kuitenkin esityksen lakipykälissä todetaan, että arviointisuunnitelman laatii opetusministeriö. On varsin kummallista, että arviointia tekevä toimielin ei osallistuisi suunnitelman laadintaan. Pelkkä yhteistyö lain perustelujen mukaisesti ei takaa asiaan sitoutumista edistävää osallistumista. Esitämmekin vastalausees-sa, että suunnitelman laatii opetusministeriö yhdessä arvioinnista vastaavien toimijoiden kanssa. Arviointisuunnitelman valmisteluun tulee osallistua myös koulutuksen ja korkeakoulujen arviointineuvostojen, muutoin arviointitoiminnan riippumattomuus ohentuu.

Lisäksi haluamme tuoda esille, että arviointineuvoston tehtäviin tulisi kuulua arviointipalautteen tekeminen koulutuksen tilasta suoraan eduskunnalle. Näin tiedonkulku olisi nopeaa ja eduskunnan olisi helpompi reagoida esimerkiksi koulutuksen kehittämissuunnitelmaa käsiteltäessä tavoitteiden saavuttamiseen.

Arvoisa puhemies! On perin kummallista, jos Suomessa ei haluta kiinnittää huomiota arviointitoiminnan koordinoinnin täsmentämiseen riittävästi. Jos koulutuspolitiikkamme tähtää elinikäiseen oppimiseen, ei ole varaa hajottaa arvioinnin voimavaroja tällä tavalla. Tämäkin lakiesitys edelleen irrottaa esimerkiksi oppimistulosten arvioinnin muusta arvioinnista vielä selkeämmin yksinoikeusasemaan ulkopuolisen arvioinnin ulkopuolelle. Jotta koulutuksen järjestäjän arviointitoimilla voitaisiin saavuttaa kaikki se hyöty, mitä siltä toivotaan, tulisi mielestämme myös kansainvälinen ja kansallinen arviointi integroida toisiaan täydentäviksi jo taloudellisistakin syistä.

Tulen yksityiskohtaisessa käsittelyssä esittämään pykälämuutoksia.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Niin kuin valiokunnan puheenjohtaja esittelypuheenvuorossaan toi esille, arviointi on erittäin tärkeää koulutuksessa kokonaisuudessaan ja arviointitoiminnan keskeinen merkitys on, että arvioinnin tulosten perusteella koulutuksen järjestäjä voi kehittää toimintaansa ja antamaansa koulutusta. Jotta tämä todella onnistuu, on olennaista, että annetaan palautetta arvioinnin tuloksista. Tämä on valiokunnan mietinnössä.

Vaikka tämän esityksen tavoite on myös selkiyttää tätä työnjakoa ja tehtävää, millä tavalla arviointi kokonaisuudessaan eri toimijoiden kanssa toteutuu, niin kuten tässä ed. Peltonen toi esille, vastalauseen mukaisesti tulisi vielä lisätä yksityiskohtaisesti näihin pykäliin se, millä tavalla kokonaisuudessaan tämä arviointi toteutetaan, eli koulutuksen arviointi tapahtuu yhdessä arvioinnin asiantuntijoiden kanssa ja tällä asiantuntijaelimellä eli koulutuksen arviointineuvostolla olisi keskeinen rooli. Eli tulen myös olemaan mukana näissä yksityiskohdissa, kun näitä pykälämuutoksia käsitellään.