Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme kiinteistöverolain muuttamista, ja hallitushan nyt esittää nimenomaan ala- ja ylärajojen nostamista, jotta kunnat pääsisivät ongelmissaan hivenen eteenpäin eli voisivat verottaa enemmän asukkaita. Tämä kiinteistövero on vain ongelmallinen muitakin veromuotoja enemmän siinä, että se on ikään kuin tasavero siinä mielessä, että sekä köyhän että rikkaamman kiinteistön arvoa suhteellisesti verotetaan samalla prosenttiyksiköllä. Sama koskee asumiskiinteistöä kuin myös esimerkiksi muita kuin vakituisia asuntoja, jotka ovat näitä kesähuviloita, kesäasuntoja, ja sitten yleistä kiinteistöveroa, joka liittyy taas muun muassa maaomaisuuteen.

Voi sanoa, että oikeudenmukaisuusnäkökulmasta kuntien pitäisi tietysti enemmän kiinnittää huomiota yleiseen kiinteistöveroon kuin asumiskiinteistöjen verottamiseen, koska tässä ensiksi mainitussa on mukana myöskin maaomaisuus ja sen verottaminen. On pääsääntöisesti enemmän rikkaiden asia omistaa maata kuin köyhemmän ihmisen.

Kaiken kaikkiaan siis tämä tilanne on ongelmallinen. Maan hallitus ei huolehdi kunnista niin, että kunnat pystyisivät huolehtimaan puolestaan peruspalveluista, vaan avataan kunnille mahdollisuus lisätä kiinteistöveroja ja verottaa kansalaisiaan entistä enemmän sen lisäksi, että myöskin kunnan veroprosentti nousee.

Samalla hallitus kuitenkin väittää, että 700 miljoonaa euroa annetaan enemmän kunnille valtionapua vuodessa ensi vuonna kuin tänä vuonna. Kuitenkin tuo on varsin epätosi väite, koska pääosa tästä niin sanotusta 700 miljoonan euron valtionosuuden lisääntymisestä on kompensaatioita kunnille niiden saamatta jäävistä verotuloista, mikä johtuu taas esimerkiksi perusvähennyksen lisäämisestä ja ansiotuloverojen vähentymisestä tällä tavalla kunnille. Tämä käy ilmi esimerkiksi Kotkan kaupungissa, jossa kaupungin saamat valtionavut, valtionosuudet, lisääntyvät ensi vuonna vain 800 000 eurolla. Jos tämä 700 miljoonaa pitäisi paikkansa, niin tuon luvun pitäisi olla noin 7 miljoonaa, eli yhteen kymmenesosaan päästään todellisuudessa siitä, mitä hallitus sanoo. On siis hämäävä väite tämä 700 miljoonaa. Se ei ole totta, ja totta on taas se, että annetaan kunnille mahdollisuus verottaa kuntalaisiaan entistä voimakkaammin, mitä mahdollisuutta muun muassa oma kotikaupunkini sitten tulee varmasti käyttämään hätätilanteessa.

Arvoisa puhemies! Tähän hallituksen esitykseen 119 liittyy siis valtiovarainvaliokunnan mietintö 20, jossa on myös kolme vastalausetta, ja totean vain, että en tässä esitä näistä vastalauseista mitään vielä, koska nämä allekirjoittajat ovat itse paikalla. Tulen sitten myöhemmin äänestämään vastalauseen 2 puolesta.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Hallituksen veropoliittinen linja kohtelee kyllä kaltoin pienituloisia. Ensinnäkin kiinteistöveron korotushan, siis asumismenojen nousu, kohdistuu kaikkiin, asuu sitten omistusasunnossa tai vuokralla. Vuokrat tulevat nousemaan, koska kiinteistövero nousee. Toisena tällaisena veromuotona on arvonlisäveron korotus, joka hallituksella on esityksenä. Nämä molemmat ovat tuloista riippumattomia verotusmuotoja ja näin ollen siinä mielessä hyvin epäsosiaalisia. Tämä on se hallituksen linja, jolla verorasitusta siirretään henkilöille, joiden tulot ovat suhteellisen pienet. Sen sijaan hallitus antaa varsin huomattavat verohelpotukset hyvätuloisille. (Eduskunnasta: On antanut jo!) — On antanut useana vuotena, mutta antaa edelleenkin. Myöskin seuraavana vuonna hallituksen esitykset ovat varsin runsaskätisiä suurituloisille.

Ilman tätä kiinteistöveron rajojen nostoa kunnat olisivat voineet jo nykyisillä rajoilla saada noin 400 miljoonaa euroa lisätuloa. Ei olisi tarvittu edes muuttaa näitä rajoja. Näin ollen nyt tämä asuntojen kiinteistöveron korottaminen merkitsee sitä, että 184 kuntaa joutuu nostamaan asuntojen kiinteistöveroa, ja tämä on todella epäsosiaalinen veroratkaisu tältä osin.

Herra puhemies! Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ei hyväksy tällaista veropoliittista linjaa, ja esitän, että tämä hallituksen esitys hylätään.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus ihan selkeästi ilmoittaa tavoittelevansa kiinteistöveron osuuden kasvattamista kuntien rahoituspohjassa. Se sanotaan ihan selkeästi tavoitteena tässä esityksessä. Esitys nostaa siis kiinteistöveron alinta ja ylintä prosenttia ja pakottaa, kuten täällä ed. Kuoppa totesi, kuntia korottamaan, voi sanoa, kauttaaltaan Suomen kunnissa kiinteistöveroa. On kuntia, joissa on asetelma jopa niin, että kunnallisveroa ei koroteta, mutta tätä ratkaisua odotettaessa kiinteistöveroa korotetaan tuntuvasti.

Kiinteistövero ei sellaisenaan siis ota huomioon myöskään asukkaiden ja asianomaisten maksukykyä, ja tässä suhteessa se on hyvin epäsosiaalinen. Vasemmistoliitto ei halua olla vauhdittamassa asumiskustannusten nousua.

Kannatan ed. Kuopan tekemää hylkäysesi- tystä.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Tämän lain ensimmäisen käsittelyn yleiskeskustelun yhteydessä toin esille niitä epäkohtia, mitä minun mielestäni tähän lakiin sisältyy, ja osa niistä epäkohdista, tai tietenkin kaikki epäkohdat, voidaan muuttaa, jos niin halutaan.

Mutta eräs mielestäni suuri epäkohta on se, kun kiinteistön rakennuksen verotusarvo määräytyy sen mukaan, missä käytössä on enin osa lattiapinta-alasta. Tämä voi johtaa siihen, että lähes identtisissä rakennuksissa toisen kiinteistövero saattaa olla 1 000 euroa ja toisen 4 000 euroa, vaikka mitään varsinaista muuta eroa rakennusten välillä ei ole kuin se, että toisessa on ehkä 300 neliötä liiketilaa ja 299 neliötä asuinpinta-alaa ja toisessa taas päinvastoin. Tämmöisessä tapauksessa veroero voi olla kolme neljä kertaa niin suuri. Ihmettelen kyllä pikkasen sitä, että yleistä kiinteistöveroa halutaan nostaa, siis ei asumisen, vaan sitä yleistä kiinteistöveroa. Se johtaa nimenomaan siihen, että esimerkiksi mainitsemani Paloheinän asuntoalueen kiinteistöverot siellä nousevat yli 1 000 euroon vanhasta rintamamiestalosta. Muutenkin pienyrittäjät kokevat kyllä kiinteistöveron suurena juuri sen takia, että tämä yleinen kiinteistövero on selvästi korkeampi kuin veroprosentti asunnosta.

Arvoisa puhemies! Esitän, että hyväksytään vastalauseessa 1 oleva perustelulausuma.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Kun olin varma siitä, että ed. Kallis on lopettanut puheenvuoronsa, tohdin vasta nousta seisomaan tässä.

Täällä ensimmäisessä käsittelyssä puhuttiin kiinteistöveron ongelmakohdista ja nimenomaan siitä, miten hallitus oman veropolitiikkansa tuloksena sysää nyt kunnille sen kaikkein raskaimman vastuun ja päätöksenteon. Kun veropohja on syöty eikä ole tullut riittävästi varoja ohjata valtionosuuksia kunnille, sanotaan kunnille, että teillä on mahdollisuus kerätä itse omaan pottiinne lisää verovaroja, korottakaa kiinteistöveroa. Toki kunnat voisivat tehdä tämän jo nykylain mukaan, koska suurin osa kunnista ei ole käyttänyt sitä maksimaalista rajaa, jonka nykyinen laki jo tarjoaa, ja sitä suuremmalla syyllä täytyy ihmetellä tätä hallituksen esitystä.

Mutta kiinteistövero on aika ongelmallinen vero. Siinä on paljon hyvää. Se on kehittämiskelpoinen, mutta niin kauan kuin ei huomioida käytännössä veronmaksukykyisyyttä, ei ole huomioitu sosiaalisesti oikeudenmukaisesti sitä, kenellä on varaa maksaa missäkin tilanteessa. Ed. Kallis täällä totesi, miten tämä esitys tulee kohtelemaan joitain rintamamiestaloja jälleen huomioimatta lainkaan, onko niiden verojen maksajalla mahdollisuus irrottaa entistä suurempi osuus tähän maksuun.

Sosialidemokraatit ovat jättäneet tästä vastalauseen, ja sitä suuremmalla syyllä, kun lukee vastalauseemme perusteet, tietää sen, miksi esitämme sitä, että tämä esitys tulee tässä kohtaa hylätä.

Arvoisa puhemies! Esitän, että esitys hylätään.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Kannatan ed. Paasion tekemää hylkyesitystä.

Valtionosuusjärjestelmän kautta tulee kuntataloutta enemmän tukea ja erityisesti tällaisena aikana, jolloin sosiaali- ja terveys- ja opetustoimen perusvoimavarat eli perusturvallisuus kunnissa on erittäin kovassa paineessa juuri tämän työttömyyskriisin pahetessa. Tässä kiinteistöverossa erityisesti se, että vakituisten asuinrakennusten osalta sitä pakotetaan 184 kunnassa nostamaan ja monissa kunnissa nimenomaan kuntaveron tason noston lisäksi vielä nostetaan vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroa, verorasitus kohdistuu sosiaalisesti epäoikeudenmukaisesti voimakkaasti pienituloisiin ja muutoinkin monessa tapauksessa taloudellisissa vaikeuksissa oleviin vuokralaisiin. Tältä osin olisi hallituksen pitänyt ehdottomasti nyt, kuten Kuntaliittokin on edellyttänyt, yleisen valtionosuusjärjestelmän voimakkaamman käytön kautta tukea kuntataloutta tässä vakavassa kriisissä.

On todella surullista, että hallituspuolueet ovat tällä tavalla siirtämässä likaisen työn kuntien tehtäväksi pakottamalla kunnat leikkaamaan, ulkoistamaan ja korottamaan epäsosiaalisesti varallisuudesta riippumatonta verotusta. Näin kävi eilen myös Varkaudessa, jossa kuntaveroa jouduttiin vaikeassa tilanteessa nostamaan prosentilla ja sen lisäksi kristillisdemokraatit, keskusta ja kokoomus nostivat äänin 24—19 myös vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroa.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Näissä hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että kiinteistöveron nosto vähentää paineita tuloverotuksen korottamiseen. Tätä samaa ontuvaa perustetta käytettiin myös omassa kunnassani, kun kaupunginhallituksen keskustan ja kokoomuksen luottamushenkilöt esittävät kiinteistöverojen nostamista omassa kotikunnassani. Toki siellä muun muassa vakituisen asunnon kohdalla on tuo alarajan nosto, joka pakottaa kunnan tämän tekemään. Näissä puheenvuoroissa on todettu se, että tosiaan kunnan luottamushenkilöt joutuvat tekemään tämän niin sanotun likaisen työn. Toisaalta on muistettava se, että kiinteistöveron kohdalla kuntalaisen maksukykyä tietyissä tapauksissa ei ollenkaan huomioida. On tosiaan henkilöitä, jotka omistavat sen omakotitalon, tai asutaanpa sitten vaikka vuokra-asunnossa, ja vuokrissa maksetaan tätä kiinteistöveroa, ja todella nämä henkilöt, joilla tulotaso on varsin alhainen — varsinkin, jos maapohjalla on arvoa, niin kuin tietyissä kunnissa on — joutuvat ylitsepääsemättömiin vaikeuksiin.

Täällä on esitetty jo kahden sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän edustajan toimesta tämän lakiesityksen hylkäämistä, ja samalla kannalla on myös puhuja.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Tällä lainmuutoksella pyritään todella lisäämään kiinteistöverotuoton merkitystä kunnallistaloudelle. Tietysti me tiedämme, että monissa kunnissa nyt nostetaan kiinteistöveroja, ja on tärkeää, että se tapahtuisi oikeudenmukaisuusnäkökulma huomioon ottaen ja tasapuolisesti.

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Bjarne Kalliksen tekemää, tässä vastalauseessa 1 olevaa lausumaehdotusta, jossa todetaan: "Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, kuinka vakituisen asumisen kiinteistöveroa voidaan yhdenmukaistaa eri asumismuodoissa, ja tuo esityksen eduskunnalle."

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Hallintovaliokunnan lausunnossa todetaan seuraavaa: "Kiinteistöveron korotus on kuntien kannalta tehokas rahoitusmuoto. Veron tuotto on vakaa eikä suhdanneherkkä, kuten ansiotulo- ja yhteisöveron. Tuotto on ennakoitavissa, eikä veroa ole helppo kiertää. Kiinteistöveron merkitys vaihtelee kuitenkin kuntakohtaisesti." Edelleen todetaan: "Sen merkitys on suurin kasvukeskuksissa ja kunnissa, joissa on voimalaitoksia tai kesämökkejä." Näinhän se on. "Pienin merkitys sillä on kuntatalouteen muuttotappiokunnissa." Siis voidaan todeta se, että kiinteistöveron korotus ei ole oikeudenmukainen, se on alueellisesti eriarvoinen ja kohtelee erittäin epäsosiaalisesti veronmaksajia.

Nythän käy sillä tavalla, että kunnat pakotetaan korottamaan kiinteistöveroa johtuen siitä, että kuntatalous syöksyy kovaa vauhtia ja hyvin todennäköisesti syöksyy kovempaa kuin on pystytty arvioimaankaan, ja siitä huolimatta ei valtio eikä hallitus eikä eduskunnan enemmistö ole valmis kuntien valtionosuuksia riittävästi korottamaan. Jää nähtäväksi se, moniko kunta jättää nostamatta kiinteistöveroja. Kyllä melkein uskaltaa sanoa, että aika vähäiseksi jää se määrä kuntia, jotka eivät sitä tee. Sen lisäksi hyvin hyvin monta kuntaa, arviolta kaksi kolmasosaa kunnista, tulee nostamaan veroprosenttiaan. Näin tapahtuu muun muassa kotikaupungissani Jyväskylässä: nostetaan sekä veroprosenttia että kiinteistöveroa. Näin joutuu hyvin moni kunta toimimaan.

Olin sanomassa tässä, ennen kuin ed. Laxell tuli paikalle, että on silmiinpistävää, että salissa ei ole yhtään hallituspuolueiden edustajaa, jos nyt ei herra puhemiestä lueta hallituskoalitioon, mutta ed. Laxell jälleen kerran oli pelastamassa hallituksen. (Eduskunnasta: Pulliainen!) Mutta ehkä tämä on esimerkki siitä — anteeksi, ed. Pulliainen, mutta ed. Pulliaisen olen lukenut vähän tänne opposition puolelle — että sokeasti vaan hallituspuolueiden edustajat menevät myöskin näissä veropoliittisissa kysymyksissä hallituksen esitysten mukaisesti.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Opposition kantava voima näköjään näin naurunremakan seurauksena.

Arvoisa puhemies! Tämä kiinteistövero on hyvin herkullinen poliittisen retoriikan välineeksi kerta kaikkiaan. Se on riittävän monimutkainen, ja siitä ei saa oikeudenmukaista millään. Sellaista virtuoosia ei ole olemassakaan, joka pystyisi saamaan siitä ehdottoman oikeudenmukaisen. Ed. Kalliksen puheenvuoro oli tässä suhteessa erinomaisen valaiseva. Mutta siinäkin esimerkissä, minkä hän esitti, minä olen sitä mieltä, että kyllä pikkuisen eteistä siirtämällä se asia hoitaantuu, se kaksi neliötä, ei kukaan niin tyhmä ole, ettei sitä temppua tee.

Arvoisa puhemies! Tätä on syytä tarkastella myöskin koko tämän illan päiväjärjestyksen kannalta. Nimittäin meillä käsitellään täällä aluehallinnon remonttia, johonka liittyy selviä toimivallan muutoksia alueellisella tasolla, ja siihen liittyy, jos vähänkään on ajassa mukana ja demokraatti, niin kuin täällä opposition puolella on oltu demokraatteja tämänkin illan aikana varsin monessa puheenvuorossa, automaattisesti se, että kun maakunnan liitoille valtaa lisätään, tehtäviä lisätään, niin myöskin pitää demokratian tulla maakuntavaltuuston vaaleihin. Tämähän tarkoittaa sitä, että kun se vaihe toteutetaan, niin siinä vaiheessa pitää myöskin verotusoikeus tulla. Tämä on kai semmoinen klassinen periaate, että siitä automaattisesti seuraa verotusoikeus.

Arvoisa puhemies! Jos katsotaan eurooppalaista karttaa sen suhteen, millä tavalla rahoitetaan nämä aluehallinnot, joissa on siis demokraattisesti valitut päätöksentekoelimet, mitenkä verotusoikeutta käytetään, niin se on kiinteistövero. Se on nimenomaan. Esimerkiksi Ranskassa, jossa aluehallinto on hyvin merkittävässä asemassa, on 36 000 kuntaa, jotka ovat mitä sattuu, mutta valta on nimenomaan alueilla ja alueet kantavat kiinteistöveroa ja rahoittavat toimintansa ihan pelkästään kiinteistöverolla.

Arvoisa puhemies! Tässä katsannossa ehdotus, että hylätään jotakin tästä, ei kyllä ole tästä ajasta, koska ollaan menossa siihen suuntaan kuitenkin, mutta se ei estä sitä, että pitää olla oikeudenmukainen sen järjestelmän, joka luodaan.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen antamat hulppeat veronkevennykset suurituloisille ja rikkaille ovat aiheuttaneet nyt sitten paineita muun muassa kiinteistöveron korotukseen. Niin kuin täällä on tullut esille, monissa kunnissa ollaankin nyt korottamassa sekä veroprosenttia että lisäksi myös kiinteistöveroa. Hallitus on siirtänyt siis näissä kaikissa veroratkaisuissa verotuksen painopistettä entistä enemmän pienituloisten harteille.

On selvää, että tällä hallituksen esityksellä lisätään asumiskustannuksia ja samalla lisätään sellaista verotusta, joka ei ota huomioon veronmaksajan maksukykyä, niin kuin täällä on todettu. Eli tämä ei ole ollenkaan tasa-arvoinen, ongelmaton vero. Voi olla niin, että kaikkein pienituloisimmat voivat joutua jopa siihen tilanteeseen, että he harkitsevat asunnostaan luopumista, ja tämä ei ole kovin hyvä asia, jos näin käy. Eli kyllä tällainen esitys on ehdottomasti hylättävä.

Pietari  Jääskeläinen /ps:

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää nostettavaksi entisestään jo sangen korkeita kiinteistöveroja. Sangen omituista on, että hallitus nostaa sekä kiinteistöveron ala- että ylärajaa. Nyt nekin kunnat, jotka haluavat esimerkiksi tukea ja houkutella uusia omakotiasukkaita kuntaansa, ovat pakotettuja nostamaan kiinteistöveroa vähintään alarajalle. On todettava, että omakotitalo on hankittu nimenomaan asumista varten, ei sijoituskohteeksi.

Kiinteistöverosta on tullut sakkoveron luonteinen maksu. Sitä osoittaa muun muassa se, että veroa on voimassaoloaikanaan nostettu peräti kolminkertaiseksi ja vaikkapa 15 vuoden aikana viisi kertaa nopeammin kuin eläketasoa.

Kiinteistövero on hyvin epäoikeudenmukainen vero. Rikas ja köyhä maksavat periaatteessa saman suuruisen veron. Pienituloiset, kuten kansaneläkeläiset, joutuvat aivan kohtuuttomaan asemaan, pahimmassa tapauksessa joutuvat jopa myymään mummonmökkinsä veron vuoksi. Miksei meillä tämän veron osalta voisi olla saman tyyppinen järjestelmä kuin Ruotsissa? Siellä vakituisen asuintalon kiinteistömaksu saa olla enintään 4 prosenttia bruttotuloista.

Vantaalla, kotikunnassani, kaikki ryhmät vasemmistoliitosta kokoomukseen olivat innolla nostamassa kiinteistöveroa paitsi perussuomalaiset. Perussuomalaiset eivät voi hyväksyä epäoikeudenmukaista lakiesitystä.

Tuula  Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Vaikka täällä ed. Pulliainen totesi, että hylkäysesitys ei ole tästä päivästä, niin voisi todeta samalla tavalla, että hallituksen toimet ja keinovalikoima kuntien tukemiseksi eivät ole tästä päivästä ollenkaan, elikkä tilanteet ovat ajautuneet todella huolestuttaviksi. Voin itse kertoa terveiset eilisestä valtuustosta noin 20 000 asukkaan Jämsästä, joka nosti kaikki kiinteistöveroprosentit äärirajoilleen ja veroprosenttia 21:een. Siitä voitte sitten laskea, missä tilanteessa kunnissa mennään.