7) Laki rikoslain 2 a luvun 6 §:n
4 momentin kumoamisesta
Tom Packalén /ps(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ei ole oikein, että kansalainen
joutuu kustantamaan rikollisen elämäntavan. Näin
kuitenkin tapahtuu tällä hetkellä. Rikollisten
annetaan varastaa ja näpistää kaupoista kerta
toisensa jälkeen, ilman että virkavallalla on kunnon
mahdollisuuksia puuttua tilanteeseen. Tästä on
kiittäminen edellistä hallitusta, joka vuonna
2008 poisti niin kutsutun muuntorangaistusmenettelyn. Siten tehtiin
mahdottomaksi muuttaa maksamattomat sakot vankeustuomioiksi. Näin
oli menetelty juuri näpistys- ja myymälävarkauksien
kohdalla. Taparikolliset riemastuivat tästä. Enää ei
tarvinnut pelätä virkavaltaakaan. Sakkolappuja
alettiin repiä jopa niitä kirjoittaneiden poliisien
silmien edessä.
Päihdeongelmainen tarvitsee jopa 5 000 euroa
kuukaudessa huumeisiin. Tämän rahamäärän
saadakseen hänen täytyy varastaa arvoltaan moninkertainen
määrä kulutustarvikkeita, kuten partakoneenteriä,
arvolihaa ja kosmetiikkaa, sillä varastetun tavaran jälleenmyyntihinta
on heikko.
Vuoden 2008 lakimuutos toi yli 20 prosentin nousun myymälävarkauksiin.
Menetysten hinta kaupan alalle on ollut jopa 30 miljoonaa euroa vuosittain.
Kaupan liitto onkin vedonnut muuntorangaistuksen palauttamiseksi
lainsäädäntöömme, mutta
hallitus ei ole hetkauttanut korvaansa yrittäjille.
Eikö hallitus ymmärrä, että ammatti-
ja tapavarkaiden aiheuttamat kustannukset siirtyvät suoraan
kuluttajahintoihin? Kansalainen on tämän yhtälön
suurin häviäjä. Samalla myös
kaupan ala kärsii ja myymälähenkilökunta
kohtaa yhä enemmän vaaratilanteita röyhkeiden
rikollisten taholta.
Vuonna 2008 lakimuutosta perusteltiin tasa-arvonäkökulmalla
sekä vankeinhoidosta saatavilla säästöillä.
Kysymys ei ole kuitenkaan tasa-arvosta. Köyhyys johtaa
ani harvoin näpistyksiin ja varkauksiin. Tosiasiassa näpistyksiä ja
varkauksia tehtailevat ammattilaiset ja erityisesti huumeiden käyttäjät,
joiden elintavan muuntorangaistusmenettelyn poisto on mahdollistanut.
On naiivia väittää, että muuntorangaistusmenettely
osuisi vain köyhiin. On myös naiivia kuvitella,
että kriminaalipolitiikalla voisi vaikuttaa köyhyyden
syihin. Köyhyyden poistaminen vaatii toimia sosiaalipolitiikalta,
koulutuspolitiikalta ja veropolitiikalta. Rikollisen toiminnan salliminen
ei poista köyhyyttä Suomesta.
Myöskään puheet vankeusvuorokausista
tehdyistä säästöistä eivät
kestä päivänvaloa. Oikeusministeriön
mukaan vankeinhoidossa on säästetty sakkovankien
poistuttua 7,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 jälkeen myymälävarkaudet
ovat kuitenkin kasvaneet 20 prosentilla. Kustannukset pelkästään
kaupan alalle ovat siten kasvaneet noin 30 miljoonalla eurolla vuosittain,
puhumattakaan vartiointikustannuksista, varashälyttimistä ja
muista varkauksien ehkäisykeinoista.
Kauppiaatkin alkavat väsyä tilanteeseen. Näpistykset
ovat niin arkipäivää, ettei niistä jakseta aina
ilmoittaa edes poliisille. Näpistelijät saatetaan
ulos tuulikaapista myyjien toimesta ilman seuraamuksia. Tämä tosin
lienee lain säätäneille hyvä asia,
pysyvätpähän rikostilastot kauniimpina,
todellisuudesta viis.
Arvoisa herra puhemies! Minun oikeustajuani häiritsee,
että vuotavin perustein säädetty laki kostautuu
nimenomaan veroja maksavan kansalaisen kukkarolle. Kokonaisuudessaan
näpistykset ja varkaudet maksavat yhteiskunnalle yli puoli
miljardia euroa, siis noin sata euroa jokaista suomalaista kohden.
Siinäpä toinen hallituksen siunaama, jokaista
kansalaista koskeva tasavero.
Nyt meillä on tilaisuus korjata viimein hallituksen
hölmöily. Laitetaan ammatti- ja tapavarkaille
selkeä signaali: rikoksesta seuraa todellinen rangaistus.
Kari Tolvanen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Packalénin lakialoite
on varsin hyvä ja kannatettava. Täytyy tunnustaa,
että edellinen eduskunta teki pahan virheen, kun muutti
lakia tähän nykyiseen suuntaan. Kärsijänä on
rehellinen kansalainen, rehellinen kauppias useimmiten. Mitä muuta
on tapahtunut: lainkuuliaisuus on vähentynyt, ja rikosoikeuden
eräs periaate, yleisestävyys, on tietyiltä osa-alueilta täysin
romuttunut.
Todellakaan, rehelliset eivät saa enää oikeutta Suomessa.
Ajatellaan kauppiasta, jolta toistuvasti näpistetään
kaupasta hänen omaisuuttaan, jota pahimmillaan ei saa edes
myyntikuntoisena takaisin: Kun poliisi tulee paikalle ja antaa rangaistusvaatimuksen
eli sakon tällaiselle näpistelijälle,
pahimmassa tapauksessa todella näpistelijä poliisin
silmien edessä repii sakon ja nauraa tietynlaisen naurun
vielä päälle. Poliisihan tekee vain työtään,
niin että poliisille se nyt on sitten ihan sama, vaikka
näin tapahtuu, mutta tälle rehelliselle kauppiaalle
se ei ole todellakaan ihan sama. Hän ei saa oikeutta, ja
myös pahimmillaan sen lisäksi hän joutuu
kärsimään vahinkoa menettämästään
omaisuudesta, jota ei enää saada myyntikuntoisena
takaisin.
Olen kuullut esitettävän väitteitä,
että köyhyydestä ei saa rangaista. Olen
täysin samaa mieltä, köyhyydestä ei
saa rangaista, mutta rikoksista pitää rangaista.
Ja näpistys on rikos, josta pitää rangaista.
Siinä ei silloin köyhyydestä rangaista.
Nythän tämä on johtanut sellaiseen
nurinkuriseen tilanteeseen, että kauppiaat todella, kuten Packalén
sanoi, eivät enää vaivaudu kutsumaan poliisia
paikalle, kun näpistelijä jää kiinni,
vaan hänet vain poistetaan kaupasta.
Taikka sitten toinen ääripää:
kauppiaat eivät enää anna poliisille
suostumusta rangaistusvaatimusmenettelyn käyttöön,
eli poliisi ei suomeksi sanottuna voi kirjoittaa sakkoa tälle
näpistelijälle, vaan kauppiaat haluavat viedä asian
oikeuteen, jossa se sitten käsitellään,
ja näpistelijälle oikeus määrää sakon.
Silloinhan sakot ovat muuntokelpoisia, poliisin sakot eivät.
Ei liene tarkoitus, että meidän oikeuslaitosta
rasitetaan tällaisilla summaarisilla jutuilla. Kyllähän
nämä pitäisi hoitaa paljon kevyemmällä tavalla
ja myös niin, että rehelliset kansalaiset saisivat
oikeutta.
Kuten Packalénkin tuossa sanoi, eihän tässä yhteiskunnalle
säästöjä ole tullut missään
tapauksessa, ehkä vankeinhoitoon jonkin verran, mutta kun
mietitään ihan sitä, kuinka paljon tällainen
taparikollisen elättäminen vapaana maksaa, niin
puhutaan todella isoista summista, sosiaaliavustuksineen plus hänen
aiheuttamineen rikosvahinkoineen. Tämä on valitettavan
yksisilmäistä ajattelua ollut edellisen eduskunnan
taholta, kun se on tämän lain hyväksynyt.
Tuen ilman muuta Packalénin aloitetta, mutta mikäli
se ei mene läpi, niin kuitenkin täytyy muistaa
se, että nykyinen hallitus on hieman pyrkinyt oikaisemaan
niitä virheitä, mitä edellinen hallitus
on tehnyt. Nythän oikeusministeriössä on
valmisteilla ja oikeusministeriö on antanut jo mietinnön
tämmöisestä sakkopalvelusta. Se on toisaalta
ihan hyvä tai, sanotaan, parempi kuin tämä nykyinen
tila. Nyt voitaisiin palata pikkasen vanhaan ja ne poliisin määräämät
sakot muuntaa tarvittaessa vankeudeksi, jos niitä ei makseta.
Se on ihan hyvä asia. Se lainkuuliaisuus jälleen
palautuisi, ja rehelliset ihmiset, rehelliset kauppiaat saisivat
oikeutta, kuten heidän kuuluu saada.
Siinä esityksessä, joka vielä on
todella esitysasteella, on mainittu, että tähän
muuntoon voidaan ryhtyä vain silloin, kun tämä henkilö on saanut
vuoden sisällä rangaistussäännöksen
rikkomisesta vähintään neljät
sakot. Se on aika paljon minun mielestäni se neljä,
kyllä sen luvun pitäisi olla alhaisempi. Ja sitten,
mikä siinä on toinen tämmöinen
outo juttu: sakkojen pitää olla saman rangaistussäännöksen
rikkomisesta elikkä esimerkiksi pelkästään
näpistyksistä. Kun nyt satun tietämään
näitä taparikollisia, niin he ovat aika monialaosaajia
eli tekevät kaikentyyppisiä rikoksia, niin onhan
se jotenkin hassua, että muunto on aina sidottu siihen
tiettyyn rikostyyppiin. Mutta kun tämä hallituksen
esitys aikanaan tulee valiokuntaan, mitä ilmeisimmin lakivaliokuntaan,
niin luulen, että näihin asioihin käydään
kyllä ankarasti käsiksi, että saataisiin
tämä nyt hieman järkevämpään
muotoon, että ei todellakaan neljää sakkoa
pitäisi olla ennen kuin tähän puututaan
eikä myöskään niin, että puhutaan saman
rangaistussäännöksen rikkomisesta. Se
ei ainakaan minun oikeudentajuuni kyllä kuulu.
Tässä oikeusministeriön mietinnössä on
sinänsä ihan kauniita ajatuksia eli on tarkoitus puuttua
tämän rikollisen päihde- ja velkaongelmiin.
Nehän ovat ihan kauniita ajatuksia ja toisaalta ihan hyviä ajatuksia.
Ehkä ne joihinkin voivat tehota, mutta ihan oikeasti suuri
osa viittaa kintaalla tämmöisille asioille.
Mikäli tämä Packalénin lakialoite
ei mene läpi, niin toivottavasti tämä hallituksen
esitys nyt sitten menisi läpi nimenomaan sillä tavalla,
että saataisiin sorvattua tästä pikkasen
parempi kuin mitä tämä esitys ehkä tulee
olemaan. Kun minä ainakin olen kyllästynyt niihin
runsaisiin, ihan perusteltuihin yhteydenottoihin, kun rehelliset kauppiaat
ottavat yhteyttä ja valittavat tästä asiasta,
että he eivät enää saa Suomessa
oikeutta, niin saataisiin pikkasen palautettua oikeudenmukaisuutta
rehelliselle ihmiselle ja rehellisille kauppiaille eikä aina
vain ajateltaisi näitä rikoksentekijöitä,
vaan ajateltaisiin myös rikoksen uhria.
Jaana Pelkonen /kok:
Arvoisa puhemies! Edellisen puhujan kanssa olen täysin
samaa mieltä siitä, että edustaja Packalénin
aloite sakon muuntorangaistuksen palauttamiseksi on kannatettava,
ja olen itsekin aloitteen allekirjoittanut.
Kuten jo kuulimme, viime kaudella tehty rangaistusmääräyssakkoja
koskeva lainmuutos on osoittautunut monella tapaa niin kriminaalipoliittisesti
kuin yhteiskunnallisesti epäonnistuneeksi. Kansalaisten
valtaenemmistön on ollut mahdoton ymmärtää vallitsevaa
tilannetta, eikä suotta. Oikeusvaltiossa rikosta tulee
aina seurata rangaistus. Nyt näin ei kuitenkaan valitettavasti
ole. Tilanne on järjetön ja vaatii pikaista korjaamis-ta.
Näennäissäästöjen vuoksi
oikeudenmukaisen yhteiskuntajärjestyksen peruspilareita
ei tule romuttaa.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:
Arvoisa puhemies! Edustaja Packalénin lakialoite poliisin määräämän
sakon muuntorangaistuksen palauttamisesta on hyvin ajankohtainen
ja kannatettava.
Kun tähän heikennykseen ryhdyttiin noin 4,5 vuotta
sitten, olin lakivaliokunnan jäsen. Kuulimme lakivaliokunnassa
kymmeniä asiantuntijoita tässä käsittelyssä,
ja yksi näistä asiantuntijoista oli Suomen Kaupan
Liitto. Olen säästänyt kyseisen lausunnon,
joka on päivätty 12.3.2008. Suomen Kaupan Liitto
tässä nelisivuisessa lausunnossaan osui kyllä naulan
kantaan, kun ennakoi niitä seuraamuksia, mitä tästä heikennyksestä tulee.
Luen suoran sitaatin tästä lausunnosta:
"Hallituksen esityksessä ei ole riittävästi
huomioitu ongelman ratkaisua vaan keskitytty vankimäärän
vähentämiseen, jolla on rangaistusten yleisestävyyttä murentava
ja kansalaisten oikeuskäsitystä heikentävä vaikutus."
Edelleen Kaupan liitto totesi lausunnossaan: "Esityksessä ei
ole arvioitu yhteiskunnallisia vaikutuksia, vaan arviointi on rajoitettu
vankimääriin. Näkemyksemme mukaan lakimuutoksella
olisi merkittäviä negatiivisia vaikutuksia, joita
on edellä arvioitu. Keskeisimpiin vaikutuksiin liittyy
henkilöturvallisuuden vaarantuminen, henkilökunnan
turvallisuudentunteen lasku, hävikin nousu, rikoksentorjunnan
kustannusten kasvu, rangaistusten yleisestävyyden lasku,
oikeuskäsityksen heikkeneminen, rikosten ilmoittamisherkkyyden lasku."
Valitettavasti nyt näyttää siltä,
että kaikki Suomen Kaupan Liiton arviot ovat toteutuneet, joten
hallituksen olisi syytä pikaisesti ryhtyä valmistelemaan
edustaja Packalénin erinomaista lakialoitetta, jotta se
voitaisiin toteuttaa pikaisessa aikataulussa.
Kuulimme silloin lakivaliokunnassa useita muitakin asiantuntijoita,
joiden lausunnot olivat hyvin samantyyppisiä kuin Suomen
Kaupan Liiton lausunnot. On valitettavaa, että nämä lausunnot
menivät kuuroille korville, sillä silloiset hallituspuolueet,
kokoomus, keskustapuolue, vihreät ja RKP, olivat sopineet,
että tällainen muutos tehdään,
ja siinähän ei ollut enää mitään
merkitystä, mitä asiantuntijat lausuvat tästä heikennyksestä.
Päätös oli tehty jo ennen asiantuntijakuulemisia,
mutta kuulimme kuitenkin asiantuntijoita, ja nyt voimme sitten palata
niihin ennustuksiin, joita silloin meille kerrottiin, ja ne ovat
toteutuneet.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä vastusti tätä selkeää kriminaalipoliittista
heikennystä. Tein lakivaliokunnassa vastalauseen ja esitin, että tämä hallituksen
esitys olisi kokonaan hylätty, mutta valitettavasti, kun
tässä suuressa salissa asiasta äänestettiin,
hävisimme tämän esityksen. Toivotaan,
että edustaja Packalénin aloite johtaa korjaaviin
toimenpiteisiin.
Olli Immonen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Entisen oikeusministerin Tuija Braxin
vuonna 2008 ajaman lakimuutoksen jälkeen poliisin antamia
sakkoja ei ole voinut enää muuttaa vankeudeksi,
ja olenkin edustaja Packalénin sekä muiden lakialoitetta
puoltaneiden edustajien kanssa samaa mieltä siitä,
että tämä uudistus epäonnistui
täysin ja että sakkojen muuntorangaistus tulisi
palauttaa välittömästi.
Täällä edustaja Ruohonen-Lerner nosti
aikaisemmin esille Kaupan liiton näkökannan. Kaupan
liitto on todennut muun muassa, että tämä sakkojen
muuntorangaistus on lisännyt myymälävarkauksia
ja näpistyksiä. Sakkouudistuksella ja näiden
tapausten määrän kasvulla on selvä yhteys.
Esimerkiksi meillä Oulun seudulla vuoden 2011 aikana
Oulun poliisin tietoon tuli 2 325 myymälävarkautta
tai näpistystä, ja tämä on enemmän
kuin koskaan aiemmin, siis enemmän kuin koskaan aiemmin.
Nyt tilanne Suomessa on se, että kaupan alan työntekijät
joutuvat työskentelemään jatkuvan turvattomuuden
ja väkivallan uhan alla. Näin ei voi jatkua enää.
Arvoisa puhemies! Mielestäni tehdystä rikoksesta
tulee seurata aina riittävän kova rangaistus. Mikäli
rangaistusta ei tule, rikoksentekijällä ei ole
mitään syytä parantaa tapojaan jatkossakaan. Toistankin
siis vielä, että mahdollisuus muuttaa sakkorangaistus
vankeudeksi tulee ehdottomasti palauttaa. Tämä olisi
järkevä ja oikeudenmukainen päätös.
Markku Mäntymaa /kok:
Arvoisa herra puhemies! Muistan, että vuonna 2008
olin komisarion tehtävissä kenttäpoliisien
esimiehenä, ja tuona aikanahan muuntorangaistusmahdollisuuden
poistuminen lailla poliisin antamista sakoista sitten toteutettiin
ja sitä pidettiin täysin järjettömänä ratkaisuna
monien muidenkin kuin poliisien keskuudessa.
Muuntorangaistuksen poistaminen oli selkeä virhe, joka
on johtanut siihen, että sitä käyttävät hyväkseen,
niin kuin tässä on kuultu, tapa- ja ammattirikolliset.
Suurin osa tätä joukkoa on semmoista hällä väliä -tyyppiä,
joka saattaa heittää roskiin saman tien poliisin
antaman näpistyssakon, ja tällä aikaa
rikoskumppani on auton tankilla ja tankkaa sen täyteen
polttoainetta ja lähtee sitten jatkamaan matkaa.
Arvoisa puhemies! Määrätyt henkilöt
myöskin menevät liikkeeseen eivätkä välitä henkilökunnasta
mitään ja menevät suoraan hyllylle ja nostelevat
tavaraa taskuun ja kävelevät ulos. Eihän
tämä näin voi olla. Eli pelote poliisin
antamien sakkojen muuntamisesta vankeudeksi ja joutumisesta suorittamaan
vankeusrangaistusta ei toimi millään tasolla.
Olen keskustellut useiden kauppiaiden kanssa asiasta, ja he ovat
peränneet omaa oikeusturvaansa. On varmaan paikallaan, kuten
täällä edustaja Tolvanen kertoi, että uusia rangaistusmuotoja
kehitetään, muun muassa tätä sakkopalvelua.
Kuitenkin tämä edustaja Packalénin lakialoite
poliisin antamien sakkojen muuntamisesta vankeudeksi on ehdottomasti
paikallaan.
Mika Niikko /ps:
Arvoisa puhemies! Edustaja Packalénin aloite on hyvä ja
kannatettava, ja siksi on hienoa, että useat henkilöt
allekirjoittivat sen lakialoitteen, kuten itsekin tein. Perustelut
ovat hyvin yksinkertaisia, selkeitä, ja haluaisin tuoda
tähän jotain semmoista näkökulmaa vielä esille,
mitä täällä ei ole tänään
puhuttu.
Elikkä lähtökohtahan on se, että kauppiaat ovat
vaatineet poliisin määräämien
sakkojen muuntorangaistuksen palauttamista, koska 2008 tehty lakiuudistus
on lisännyt myymälävarkauksia huomattavasti
ja piittaamattomuutta. Packa-lénin aloitteen varmaan keskeisin
asia tässä tekstiluonnoksessa mielestäni
on se, että tämmöinen kuvatunlainen epäonnistuminen
lakimuutoksessa on johtanut siihen, että tulee vakava häiriö yhteiskunnan
lainkuuliaisuuden ylläpitämiseen ja lain kunnioittamiseen.
Yhteiskuntamoraali rapautuu, jos me teemme tällaisia lakeja,
että ne eivät johda rangaistukseen. Se johtaa
myös rikollisen suosintaan, kuten Packalén asian
kuvaa.
Ihmettelen kovasti sitä, että vaikka nykyinen oikeusministeri
Anna-Maja Henriksson myöntää, että laki
tältä osin ei toimi, niin hän ei kuitenkaan
itse ole aloitteellinen lain korjaamiseksi. Mielestäni
myöskään se ei ole mikään
perustelu, että muuntorangaistukseen ei voida palata siitä syystä,
että vähävaraisia ei haluta laittaa vankilaan.
Kuka ei halua laittaa vähävaraisia vankilaan?
Mikä perustelu se on? Mielestäni ei mikään
perustelu.
Esimerkkinä itse järjestötyön
ajoilta voin kertoa tähän sen näkökulman,
että kun meillä oli Riihimäen sakko-osastolla
kolmivuotinen Raha-automaattiyhdistyksen projekti, me tuimme lyhyen
vankilajakson aikana olevia henkilöitä vankilasta
vapautumiseen. Me avasimme heille semmoisia näkökulmia,
että pystytään olemaan vapaudessa ilman
päihteitä, ja motivoimme heitä sillä,
että järjestelimme asuntoja ja mahdollisia koulutus-
tai työpaikkoja. Silloin itse huomasin sen, kun työntekijämme
siellä tekivät töitä, että usealle
sakkotuomion saaneelle taparikolliselle, yleensä näpistelijälle,
varkauksia tehneelle henkilölle, tämä lyhytkin
vankilajakso, muutamasta viikosta kolmeen kuukauteen oleva jakso,
oli pelastus. Useat heistä saivat siellä poikki
vakavan päihdekierteen. Sakko-osastolla istuminen onkin
mielestäni yksi tehokkaimpia päihdekuntoutusmuotoja
joillekin kansanryhmille, jotka eivät halua omaehtoisesti
mennä hoitamaan itseään. Nyt tämä valtion
järjestämä niin sanottu päihdekuntoutus
on loppunut, ja se on lisännyt ilman muuta myös
varkauksien ja näpistelyjen määrää, kuten
täällä on tänään
käynyt ilmi.
Meidän tulisi ymmärtää,
että varastelun ja näpistelyn motiivina on harvoin
köyhyys, vaan siinä ovat yleensä syvemmät
syyt. Yleensä se syy on hankkia rahaa johonkin addiktioon
tai johonkin sellaiseen tilanteeseen, jossa omat rahat eivät riitä,
ja päihdeongelma on yksi sellaisista vakavista ongelmista.
Toivoisin, että nykyinen oikeusministeri Henriksson ottaisi
huomioon myös tämän näkökulman,
että sakoista tehtävä muuntorangaistus
on joillekin henkilöille välttämätön ja
tarpeellinen toimenpide.
Tom Packalén /ps:
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Niikko otti mielestäni
erinomaisesti esille tässä tärkeän
asian, mikä helposti on jäänyt muuntorangaistuksen
vastustajien argumentoinnista pois. Eli kun rikoskierteessä oleva
päihteiden käyttäjä joutuu viranomaisten
kanssa tekemisiin, niin se on se hetki, milloin on aika pysähtyä,
ja uskon, että suurimmalla osalla tai ainakin merkittävällä osalla
näistä ihmisistä, jotka pääsevät
eroon huumeista ja muista, se liittyy usein juuri siihen, kun hän
on ollut viranomaisten kanssa tekemisissä.
Omassa kampanjassani oli useampi semmoinen henkilö,
josta olin itse suorittanut esitutkinnan ja saattanut vankilaan,
he olivat kampanjassa mukana, mutta he olivat päässeet
eroon näistä ongelmistaan. Haluaisinkin kysyä niiltä — ikävä kyllä täällä ei
ole yhtään, tai hyvä, ettei ole — mutta
siis olisi tietysti saatu värikkäämpi
keskustelu tänne, kun täällä olisi
joku voimakkaasti muuntorangaistusta vastustanut, mutta tuntuu, että tässä nämä ihmiset
eivät niin välitä todellisuudessa näitten
ihmisten ongelmista, vaan halutaan jättää heitteille
päihteiden väärinkäyttäjät. Eli
muuntorangaistus on pelastus näille ihmisille.
Reijo Hongisto /ps:
Arvoisa herra puhemies! Kun rangaistusmääräysmenettelyssä annettujen päiväsakkojen
muuntaminen vankeudeksi kiellettiin, meni monelta näpistysrikoksen
kohteeksi joutuneelta yrittäjältä usko
oikeusjärjestelmäämme.
He joutuivat monesti omin silmin todistamaan, että esimerkiksi
kauppaliikkeestä irtainta omaisuutta anastanut henkilö kassojen
jälkeen kiinni jäädessään
ja poliisin kanssa asioidessaan repi poliisin kirjoittaman rangaistusvaatimuksen siinä
poliisin
kasvojen edessä. Näin asianomistajalle kävi
ilmi, että heiltä anastanut henkilö saa teostaan
rangaistuksen mutta ei koskaan joudu sitä sovittamaan.
Tämän takia monet asianomistajat muuttivat aiemmin
hyvin toiminutta käytäntöä niin,
että he edelleen ilmoittivat asian poliisille ja vaativat
anastusrikokseen syyllistyneelle teosta rangaistusta, mutta he eivät
suostuneet asian käsittelemiseen rangaistusmääräysmenettelyllä, joten
poliisin ainoaksi vaihtoehdoksi jäi mennä pitkän
kaavan mukaan eli suorittaa perinteinen esitutkinta. Tämä työllistää valtavasti
poliiseja, tutkinnanjohtajia, syyttäjiä ja jopa
alioikeuksien henkilökuntaakin. Lopputulos on sama, eli
tekijälle tuomitaan teosta rangaistuksena sakkoa aivan
samoin, kuin poliisikin olisi kirjoittanut suoraan tekopaikalla.
Poliisin toiminta niin sanotulla yhden kosketuksen periaatteella
olisi kestänyt ajallisesti noin 10 minuuttia, mutta pitemmän kaavan
kautta toimittaessa aikaa kuluu viikkokaupalla. On syytä kysyä,
onko tämä kenenkään etu. Vastaan
itse, että ei ainakaan minun mielestäni.
Mikäli edustaja Packalénin tekemä lakialoite tulee
hyväksytyksi, palataan takaisin vanhaan, hyväksi
koettuun järjestelmään. Tästä seuraa
Rikosseuraamusvirastolle jonkin verran lisää kuluja,
mutta nämä samat kulut vastaavasti poistuvat poliisilta,
syyttäjiltä ja oikeuslaitoksen tuomareilta ja
virkailijoilta. Samalla palautetaan kansalaisten usko siihen, että rangaistuksella
edelleen tavoitellaan yleis- ja erityisestävyyttä ja
että yhteiskunta osoittaa paheksuntaa oikeuden loukkaajia
kohtaan.
Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Packalénin
tekemää lakialoitetta.
Kaj Turunen /ps:
Arvoisa puhemies! Packa-lénin lakialoite on erittäinkin
kannatettava.
Edustaja Ruohonen-Lerner entisen lakivaliokunnan jäsenenä joutui
käymään aikoinaan sen kärsimysnäytelmän
läpi eikä yksin voinut estää muuntorangaistuksen
poistoa. Minä olen nykyisen lakivaliokunnan jäsen,
ja yhdessä näiden reippaiden kokoomuksen poliisimiesten
kanssa, edustaja Mäntymaan ja edustaja Tolvasen, jotka ovat
myös lakivaliokunnan jäseninä, toivottavasti
saamme sen valiokunnan käsittelyyn ja tämän muuntorangaistuksen
palautettua.
Mikko Savola /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Packalénin tekemä lakialoite
rikoslain muuttamisesta siten, että muuntorangaistus palautettaisiin
voimaan, on mielestäni kyllä erittäin
kannatettava asia. Olisin kyllä kernaasti myös
allekirjoittanut tämän aloitteen, mutta se on jostain
syystä sitten mennyt ohi, niin etten ole päässyt
tätä allekirjoittamaan. Mutta näen kyllä siitä jo
ensinnäkin, että tämä on meidän
eduskunnan poliisimiesten tekemä lakialoite, he ovat ensimmäisiä allekirjoittajia
tässä, joten tiedätte varmasti, mistä asiasta
puhutte.
Näin maalaisjärjellä ajateltuna tästä asiasta: kyllähän
rikoksesta aina täytyy seurata rangaistus, ja jos mennään
siihen tilanteeseen, että meillä piittaamattomuuden
vuoksi näitä sakkoja revitään
eikä edes haluta kantaa vastuuta niistä omista
tekemisistä, niin se on erittäin tuomittava asia, ja
sen takia sen uhkan täytyy siellä olla, että vankeusrangaistus
uhkaa, mikäli lakia ei noudata.
Mutta kysyisin lakialoitteen laatijalta, edustaja Packalénilta,
kun puhutaan näistä lisäkustannuksista,
muutamista kymmenistä miljoonista euroista, jotka aiheutuvat
kaupalle ym.: onko siitä tietoa, mitä nämä kustannukset
tästä tarkemmin ovat? Mitkä olisivat
sitten kustannukset siitä, jos tämä lakialoite
menee läpi, ja suhteessa sitten siihen hyötyyn,
paljonko säästetään taas toista
kautta? Ainakin uskoisin, että säästöä tällä pitemmällä juoksulla
saadaan aikaan, mutta onko tästä mitään
tutkimuksia tehty aiemmassa vaiheessa, tätä todellakin
kysyisin edustaja Packalénilta.
Tom Packalén /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Tämä oli erinomaisen hyvä kysymys,
ja koska kyseessä on piilorikollisuus, niin mitään
tarkkoja lukuja tästä ei ole saatavissa. Mutta
se on aivan selvä asia, että jokainen päivä,
jonka tämmöinen taparikollinen on vankilassa,
on säästöä yhteiskunnalle. Se,
että sallitaan tämmöinen näpistely
ja varkaudet, on todella tasavero. Jokainen kansalainen maksaa tämän
tasaveron omasta pussistaan, eli se tulee suoraan kuluttajahintoihin,
jokainen penni. Ja sanotaan näin, että jos tämmöinen
narkomaani esimerkiksi tarvitsee 5 000 euroa kuukaudessa päihteisiin,
niin se summa niistä rikoksista, jotka hän joutuu
tekemään sen eteen, on aivan mittaamaton, puhumattakaan
kaikesta muusta vahingosta, mitä hän joutuu tekemään
saadakseen tämän omaisuuden haltuunsa.
Kysymys on todella suurista säästöistä yhteiskunnalle,
jos nyt päästäisiin näistä eroon
edes muutamaksi päiväksi.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:
Arvoisa puhemies! Edustaja Savola äsken kyseli näitä kustannuksia.
Kun minulla on tämä Suomen Kaupan Liiton lausunto
vuodelta 2008, niin silloin he laskivat, että vuonna 2007
kaupan arvonlisäverollinen myynti oli yli 34 miljardia
euroa ja myymälävarkauksien ja näpistysten
osuus hävikistä oli 1,1 prosenttia myynnistä,
mikä tarkoitti noin 380:tä miljoonaa euroa. Tässä lausunnossa
edelleen todetaan, kuinka kauppa käytti varkaushävikin
estämiseen tarkoitettuihin laitteisiin, järjestelmiin
ja niiden ylläpitoon lisäksi 50—100 miljoonaa
euroa vuodessa, joten myymälävarkauksien ja näpistysten
kokonaiskustannukset kaupalle olivat tuolloin 430—480 miljoonaa
euroa vuodessa. Kuten tästä edustaja Packalénin
lakialoit-teesta näkyy, nämä kustannukset
ovat nousseet 500 miljoonaan euroon, joten heikompaan suuntaan on
menty, mutta nämähän ovat tietenkin karkeita
arvioita.
Sitten haluaisin ottaa vielä esille sen, että nyt on
keskusteltu myös päihdeongelmaisten henkilöiden
vankeusrangaistuksesta. Sehän oli monille todella hyvä katkaisuhoitopaikka,
vaikka tietenkin turhan kallis siihen tarkoitukseen, mutta nyt nämä päihteiden
käyttäjät jäävät
heitteille entistä enemmän, sillä kunnilla
ei välttämättä ole resursseja
ostaa päihdehuoltopalveluja näille päihteiden
väärinkäyttäjille, joten he
jäävät sitten oman onnensa varaan.
Ja ministeri Henrikssonhan oli lakivaliokunnan jäsen,
joten hän osallistui tähän muutokseen silloin
neljä vuotta sitten.
Mika Niikko /ps:
Arvoisa puhemies! Edustaja Savola saikin varmasti nyt kaksi
hyvää vastausta edustaja Ruohonen-Lerneriltä ja
edustaja Packalénilta siihen, mimmoisia kustannuksia tämä vääränlainen
laki tältä osin nyt aiheuttaa.
Mutta mielestäni tämän kustannusten
määrän ei pitäisi olla missään
tapauksessa se perimmäinen syy, miksi tämä laki
on väärä. Kaikkein perimmäisin
syyhän on tämä yhteiskuntamoraali ja se,
että se heikkenee. Nimittäin muistaakseni poliisiylijohtajahan
siitä myös mainitsi, että onhan hyvin
eriarvoistavaa myös se, että kaikki kansalaiset
asetetaan eriarvoiseen asemaan silloin, kun rikoksentekijöitä voi
jättää rankaisematta ilman seuraamuksia,
kun taas toisilta sakot peritään ulosoton kautta.
Elikkä tämähän on eriarvoistava
tekijä yleensä koko rikosoikeuden kannalta, koska
jos tuomion tarkoitus on antaa kaikille yhdenvertainen tuomio, niin
toki sen myös täytäntöönpanon
puolella pitäisi olla kaikille sama.
Reijo Hongisto /ps:
Arvoisa herra puhemies! Tämä on ollut erinomaisen
hyvää keskustelua, ja on ehkä syytä palauttaa
mieliin, minkä takia lähdettiin tämän
sakon muuntorangaistuksen poistamiseen.
Nimittäin valtion tuottavuusohjelma edellytti myös
Rikosseuraamusvirastolta säästöjä,
ja niitä lähdettiin tavoittelemaan vähentämällä vankeusvankien
määrää. Päiväsakkonsa
suoritti vankeusrangaistuksena vuosittain useamman sata henkilöä.
Kun päiväsakkojen muuntaminen vankeusrangaistukseksi
kiellettiin, väheni vankeusvankien määrä vastaavalla
luvulla ja näin Rikosseuraamusvirasto pääsi
asettamaansa tavoitteeseen.
Kun Rikosseuraamusvirasto pääsi tavoitteeseensa,
vaikutukset kohdentuivat muuhun viranomaisketjuun eli poliisiin,
syyttäjälaitokseen ja viime kädessä jopa
alioikeuksiin saakka. Näiden toimijoiden työmäärä ja
siitä aiheutuneet kustannukset vastaavasti lisääntyivät.
Tämän lisäksi on huomioitava kaupalle
tulleet kustannukset, jotka ovat useita satoja miljoonia euroja.
Elikkä puhutaan kokonaisuutena valtavista summista yhteiskunnalle.
Markku Mäntymaa /kok:
Arvoisa herra puhemies! Minä olen erittäin
huolestunut nuorten näpistelijöiden määrän
lisääntymisestä. Täällä edustaja
Savola puhui vastuun kantamisesta. On meidän aikuisten
velvollisuus opettaa sitä vastuuta myöskin niille
nuorille. Kun elävästä elämästä otetaan
esimerkki, niin 15 ikävuoden jälkeen, kun se nuori
näpistelijä saa sakon, jopa hän jo siinä vaiheessa
toteaa, että ei tätä kannata maksaa,
koska kukaan ei voi minulle yhtään mitään. Kyllä huonoon
suuntaan mennään yhteiskunnassa, jos tämmöiset
kuviot pääsevät niin kuin päälle.
Mikko Savola /kesk:
Herra puhemies! Aivan samaa mieltä olen niin edustaja
Niikon kuin edustaja Mäntymaan kanssa. Nimenomaan moraalikysymyshän
tämä ennen kaikkea on eikä kysymys siitä,
saako sakon vai ei, koska rikoksesta täytyy aina seurata
rangaistus, aivan kuten tuossa edellisessä puheenvuorossa
sanoin. Maalaisjärki pitäisi näissä asioissa
olla mukana.
Mutta nyt todellakin toivon, että tämä lakialoite
etenee, minkä edustaja Packalén on tehnyt. Mielestäni
se on hyvä, ja kyllä meidän pitäisi
tässä salissa myös ymmärtää se,
että jos on tehty jossain vaiheessa vääriä päätöksiä,
jotka aiheuttavat kuluja, jotka eivät ole järkeviä,
niitä on pystyttävä myös kumoamaan,
joten toivon kyllä erittäin lämpimästi,
että lakivaliokunnassa ja asianomaisissa valiokunnissa
tämä aloite etenee ja saadaan nämä epäkohdat
korjattua.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:
Arvoisa puhemies! Silloin kun tätä rikoslain
heikennystä käsiteltiin vuonna 2008 lakivaliokunnassa,
niin lakivaliokunta hyväksyi yksimielisesti kolme lausumaehdotusta.
Ne olisi varmaan hyvä kaivaa esille, nimittäin
kolmas lausumaehdotus kuuluu: "Eduskunta edellyttää,
että oikeusministeriö seuraa ja arvioi sakon muuntokiellosta
aiheutuvia vaikutuksia kiinnittäen huomiota muiden seikkojen
ohella sakkovankien määrän kehitykseen, sakkotulojen
määrään, sakkorangaistuksen
uskottavuuteen rikosoikeudellisena seuraamuksena sellaisissa tapauksissa,
joissa henkilö syyllistyy toistuvasti vähäisiin
rikoksiin, vaikutuksiin rikollisuuteen kokonaisuutena, vaikutuksiin
kaupan alan yritysten kannalta sekä käräjäoikeuksien,
kuntien ja muiden asianomaisten viranomaisten toimintaan, ja antaa
asiasta selvityksen lakivaliokunnalle vuoden 2010 loppuun mennessä."
Siitä tuli semmoinen väljähtynyt
selvitys 2010. Mutta nyt, kun on kaksi vuotta mennyt lisäaikaa,
voisi olla ihan paikallaan, että lakivaliokunnan jäsenet
pyytäisivät asianomaiselta ministeriltä nyt
seuraavien kahden vuoden seurannat. Nyt tiedetään
paljon enemmän näitä tilastoja, joita
on saatu kasattua näistä seuraamuksista, joten suosittelen,
että palaatte asiaan tuolla lakivaliokunnassa.
Kari Tolvanen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Nämä ovat ihan hyviä pointteja,
mitä edustaja Ruohonen-Lerner sanoi. Minä epäilisin,
että tässä sakkopalveluasiassa nyt on
näitä vähän käyty läpi,
mutta jos ei ole, niin täytyy sitten selvittää,
kunhan sieltä nyt tulee se esitys. En ole sitä nähnyt,
kun se on vasta OM:n mietintö.
Näihin lukuihin sanoisin — edustaja Ruohonen-Lerner
mainitsi, 500 miljoonaako se oli se menekki — että minä vähän
kyllä epäilen, että siinä ovat
myös varkausrikokset mukana, ettei ole pelkästään
näpistysrikoksia. Niihinhän kun sitten taas tietysti
oikeus antaa sakon, niin siinähän ei silloin ole
ongelmia muuntamisen kanssa. Minä epäilen, että siinä on
kaupan sisäistäkin hävikkiä osittain
mukana, mutta kyllähän tässä nyt kuitenkin
kymmenistä miljoonista puhutaan. Ja kun tässä yhteiskunnassa
kaikki rahassa, ikävä kyllä, mitataan
nykypäivänä, niin väitän
kuitenkin, että säästöjä ei
saada kokonaisvaltaisesti tällä nykyjärjestelmällä verrattuna
vanhaan.
Ihan lyhykäisyydessään, kun täällä on
vankilasta puhuttu ja sen parantavasta vaikutuksesta: Vankeinhoitohan
on entistä enemmän menossa tämmöiseen
niin sanottuun hoitavaan suuntaan, puhutaan seksuaalirikollisten
hoidosta, ja minun mielestäni se on ihan hyvä asia.
Nyt tässä muuntorangaistusasiassa, jos se palautuisi,
ihan oikeasti, niin kuin edustaja Niikkokin täällä sanoi, voitaisiin
tätä päihdevieroitusta tehdä aivan
loistavasti, koska oman kokemukseni mukaan valitettavasti nämä rikolliset
vapaana ollessaan eivät niin kauheasti sitoudu yhtään
mihinkään, mutta sitten kun he joutuvat vankilaan,
niin jopa alkaa kiinnostaa sen jälkeen kaikki päihdevieroitus
ja kaikki muukin hoito. Sinänsä olisi hyvä pysäyttäjä tämmöinen
lyhytkin vankeusrangaistus monessa mielessä, myös
tämän henkilön itsensä kannalta,
että hän pääsisi vaikkapa kuiville
niistä viinan kiroista.
Mika Niikko /ps:
Arvoisa puhemies! Edustaja Hongisto osui oikeaan siinä,
että ei voi olla niin, että tässä tapauksessa
Rikosseuraamuslaitos tavoittelee tuottavuusohjelman säästöjä tällaisella
toiminnalla, että pudottaa sakkovankien määrää tällä keinolla.
Tämä on tehokas tapa kyllä vähentää kustannuksia
sieltä, mutta eri asia on, onko se moraalisesti oikein.
Täällä on nytten meitä monta
henkilöä, jotka ovat tässä asiassa
samaa mieltä. Meille perussuomalaisille on hyvin yksinkertainen
asia ymmärtää, että rikoksesta
kuuluu saada sille kuuluva rangaistus. Esimerkkinä heitän
sen, että itsekin olen huomenna jättämässä useiden
teidänkin allekirjoittaman lakialoitteen siitä,
että törkeisiin rikoksiin syyllistynyt henkilö ei
voi päästä tuomiossaan puolikkaalla tai
yhdellä kolmasosalla tai kahdella kolmasosalla olevalla
vähennyksellä. Osa teistä ei ole vielä allekirjoittanut
sitä lakialoitetta, ja toivoisin, että tämänkaltaista
moraalista keskustelua jatketaan tässä salissa,
sillä me emme voi laskea sitä hintaa, että esimerkiksi törkeitä rikoksia — joita
ovat murha, tappo, törkeä raiskaus, esimerkiksi,
tai lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö — tekevät
rikolliset astuvat vapaalle jalalle istuttuaan vain esimerkiksi
puolet tuomiostaan.
Tämänkaltainen epäkohta yhteiskunnassa
on Suomessa korjattava, ja perussuomalaiset tulevat tämänkaltaista
politiikkaa uskoakseni jatkamaan tulevina vuosina. Me emme voi ruveta
laskemaan hintaa sille, mitä se maksaa laittaa rikollinen
vankilaan, kiven sisälle, vaikka useiksi vuosiksi. Se on
oikeudenmukaista, se on uhrin oikeusturvan kannalta välttämätöntä,
ja me kaikki tiedämme, että se loppujen lopuksi
on yhteiskuntarauhan kannalta parasta.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:
Arvoisa puhemies! Puheenvuorossani toistin näitä Suomen Kaupan
Liiton lukuja, ja nämä luvut ovat vuodelta 2007.
Siinä nimenomaan todetaan, kuinka kauppa käyttää varkaushävikin
estämiseen, erilaisiin laitteisiin ja järjestelmiin
ja niiden ylläpitoon 50—100 miljoonaa euroa vuodessa.
Sillä tavalla myymälävarkauksien ja näpistysten
kokonaiskustannukset kaupalle olivat silloin 2007 arviolta 430—480
miljoonaa euroa. Nämä ovat hurjia lukuja ottaen
huomioon, että se on rehellinen asiakas, joka maksaa kauppalaskuissaan nämä kustannukset.
Se on aivan kestämätöntä meidän
tilanteessamme, että näin tapahtuu.
Sitten vielä tuli mieleen se, että lakivaliokunnassa
pelättiin aikanaan kovasti sitä, että nämä erilaiset
varkaudet johtavat lopulta täysimääräisiin
oikeuskäsittelyihin, että siinä työllistetään poliisia,
syyttäjää ja tuomioistuinta. Nyt onkin yllättävää se,
että kauppias ei enää kutsu poliisia paikalle,
koska siinä menee niin monta tuntia, että ei heillä ole
aikaa odottaa sitä, että poliisi tulisi selvittämään
rikosta. Kyllä on mennyt heikoksi tilanne, jos todella
näin on käynyt, että poliisilla ei ole
resursseja lähettää riittävän
nopeasti sinne kauppaliikkeeseen henkilökuntaa selvittämään
näitä rikoksia, että kauppias mieluummin
jättää todella asian silleensä.
Kyllä pitäisi resursseja olla niin paljon, että oikeusvaltiossa pystytään
rikokset selvittämään ja ratkaisemaan ja
antamaan asianmukainen rangaistus näille rikollisille.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Pekka Ravi.
Kari Tolvanen /kok:
Arvoisa herra puhemies! En missään tapauksessa
väheksy näitä kauppiaiden menetyksiä,
kuten saattoi ymmärtää, vaan kyseenalaistan
sen, että todella näpistyksistä tai niiden
estämisestä aiheutuneet kulut eivät ihan
tuota suuruusluokkaa ole, mutta puhutaan kuitenkin varmaan kymmenistä miljoonista.
Se on fakta, ja se on vakava ongelma, ja siihen tulee puuttua.
Tähän poliisin paikalletuloon, kun edustaja Ruohonen-Lerner
siitä totesi tässä: Nythän täytyy
kuitenkin muistaa, että tämä hallitus
on antanut poliisille 30 miljoonaa euroa lisää rahoitusta ja
poliisien määrää on pystytty
lisäämään ja pystytään
lisäämään eli hallitus on tehnyt
hyvää työtä. Esimerkiksi Helsingissä on
ensimmäistä kertaa historiassa niin, että poliisi
tulee paikalle kiireellisissä hälytystehtävissä nopeammin
kuin palokunta. Näin ei ole koskaan aikaisemmin ollut, elikkä tässä suhteessa
tämä on aikamoinen harha, että poliisien
määrä on vähentynyt, pikemminkin
päinvastoin. Tietenkään riittävä se
ei ole, mutta tämä on vain ihan tosiasia tällä hetkellä. Totta
kai se on tarpeen näille rehellisille kauppiaillekin, että he
sitä oikeutta saavat.
Tom Packalén /ps:
Arvoisa puhemies! Haluaisin kyllä ottaa kantaa tähän
edustaja Tolvasen kannanottoon poliisien määrästä.
Tosiaan kun olen toiminut viisi vuotta Helsingin päivystävänä komisariona
ja jakanut tyhjää siellä, niin olen siinä mielessä vähän
eri mieltä tästä poliisien määrästä ja
varsinkin kenttäpartioiden määrästä, mitä siellä kentällä on
niitä poliiseja. Helsinki on vielä siinä mielessä poikkeuksellinen
paikka, että täällä on poliiseja — vaikka
tehtäviä on valtavasti, niin tällaiselle
vaativalle tai vaaralliselle tehtävälle pystytään
irrottamaan useitakin poliisipartioita — mutta erityisesti
valtakunnallisesti tämä on erittäin suuri
ongelma, että niitä partioita ei vain kerta kaikkiaan
ole laittaa sinne.
Pirkko Mattila /ps:
Arvoisa puhemies! Edustaja Tolvanen, tervetuloa Pohjois-Pohjanmaalle,
Lappiin ja Kainuuseen, tuonne harvaan asutuille alueille. Jos me
katsomme keltaisen kirjan, talousarvion, kokonaisraameja, niin kyllä siellä poliisien
määrärahat tulevat kokonaisuudessaan
vähenemään. Minä en oikein usko,
että vähemmän voi olla enemmän.
Edelleenkin kuulee sanottavan tuolla pohjoisessakin, että kyllähän
se liikkuva poliisi tulee apuun tukipartioksi, mutta mehän
kaikki tiedämme, että todennäköisesti
on niin, että niitä tukipartioita ei kohta enää ole.
En usko kyllä, että poliisi on tulevaisuudessa
nopeammin paikalla tuolla harva-alueilla.
Kari Tolvanen /kok:
Herra puhemies! En tietenkään ole sitä mieltä,
että poliisien määrä on riittävä.
Lisää pitäisi olla, mutta tässä on
just se ero, että Packalén olikin edellisen hallituskauden aikana
tekemässä sitä poliisityötä.
Nyt tämän hallituksen aikana poliisien määrä on
lisääntynyt, niin että tässä on
tällainen kehitys tapahtunut. Totta kai harva-alueilla
poliisien paikalle saaminen kestää ihan liian
pitkään, en sitä kiistä ollenkaan,
mutta ihan oikeasti poliisien määrä on lisääntynyt
poliisilaitoksissa ympäri Suomen, olen sen selvittänyt.
Nyt mennään vähän kauaksi tästä nykyisestä aiheesta,
mutta tämä tulee jatkumaan tällä hallituskaudella.
Liikkuvan poliisin mahdollinen lakkauttaminen on ehdoton virhe, olen
sitä mieltä ja olen ajanut sen säilyttämistä, se
on taas toinen asia, mutta kuitenkin sanoisin, että hallitus
näissä kurjissa olosuhteissa on tehnyt hyvää työtä,
kun se on rahoittanut poliisia entistä enemmän.
Toivottavasti näille näpistyspaikoillekin poliisi
sitten ehtisi entistä useammin.
Tom Packalén /ps:
Arvoisa puhemies! Tämä poliisien määrän
lisääntyminen on harha. Se, että poliiseja
on lisää, johtuu siitä, että tilastollisesti niitä voi
olla lisää jossain, mutta poliisin tehtävien
määrä on lisääntynyt
niin merkittävästi, että on paljon semmoisia
tehtäviä, mitä aikaisemmin ei ole ollut
ja mitkä sitovat nämä resurssit. Eli
nyt on paljon semmoisia poliisin toimialoja, mitä vaikka
20 vuotta sitten tai 10 vuotta sitten ei vielä ollut ja
missä nämä resurssit nyt ovat.
Keskustelu päättyi.