Tom Packalén /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ei ole oikein, että kansalainen joutuu kustantamaan rikollisen elämäntavan. Näin kuitenkin tapahtuu tällä hetkellä. Rikollisten annetaan varastaa ja näpistää kaupoista kerta toisensa jälkeen, ilman että virkavallalla on kunnon mahdollisuuksia puuttua tilanteeseen. Tästä on kiittäminen edellistä hallitusta, joka vuonna 2008 poisti niin kutsutun muuntorangaistusmenettelyn. Siten tehtiin mahdottomaksi muuttaa maksamattomat sakot vankeustuomioiksi. Näin oli menetelty juuri näpistys- ja myymälävarkauksien kohdalla. Taparikolliset riemastuivat tästä. Enää ei tarvinnut pelätä virkavaltaakaan. Sakkolappuja alettiin repiä jopa niitä kirjoittaneiden poliisien silmien edessä.

Päihdeongelmainen tarvitsee jopa 5 000 euroa kuukaudessa huumeisiin. Tämän rahamäärän saadakseen hänen täytyy varastaa arvoltaan moninkertainen määrä kulutustarvikkeita, kuten partakoneenteriä, arvolihaa ja kosmetiikkaa, sillä varastetun tavaran jälleenmyyntihinta on heikko.

Vuoden 2008 lakimuutos toi yli 20 prosentin nousun myymälävarkauksiin. Menetysten hinta kaupan alalle on ollut jopa 30 miljoonaa euroa vuosittain. Kaupan liitto onkin vedonnut muuntorangaistuksen palauttamiseksi lainsäädäntöömme, mutta hallitus ei ole hetkauttanut korvaansa yrittäjille.

Eikö hallitus ymmärrä, että ammatti- ja tapavarkaiden aiheuttamat kustannukset siirtyvät suoraan kuluttajahintoihin? Kansalainen on tämän yhtälön suurin häviäjä. Samalla myös kaupan ala kärsii ja myymälähenkilökunta kohtaa yhä enemmän vaaratilanteita röyhkeiden rikollisten taholta.

Vuonna 2008 lakimuutosta perusteltiin tasa-arvonäkökulmalla sekä vankeinhoidosta saatavilla säästöillä. Kysymys ei ole kuitenkaan tasa-arvosta. Köyhyys johtaa ani harvoin näpistyksiin ja varkauksiin. Tosiasiassa näpistyksiä ja varkauksia tehtailevat ammattilaiset ja erityisesti huumeiden käyttäjät, joiden elintavan muuntorangaistusmenettelyn poisto on mahdollistanut.

On naiivia väittää, että muuntorangaistusmenettely osuisi vain köyhiin. On myös naiivia kuvitella, että kriminaalipolitiikalla voisi vaikuttaa köyhyyden syihin. Köyhyyden poistaminen vaatii toimia sosiaalipolitiikalta, koulutuspolitiikalta ja veropolitiikalta. Rikollisen toiminnan salliminen ei poista köyhyyttä Suomesta.

Myöskään puheet vankeusvuorokausista tehdyistä säästöistä eivät kestä päivänvaloa. Oikeusministeriön mukaan vankeinhoidossa on säästetty sakkovankien poistuttua 7,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 jälkeen myymälävarkaudet ovat kuitenkin kasvaneet 20 prosentilla. Kustannukset pelkästään kaupan alalle ovat siten kasvaneet noin 30 miljoonalla eurolla vuosittain, puhumattakaan vartiointikustannuksista, varashälyttimistä ja muista varkauksien ehkäisykeinoista.

Kauppiaatkin alkavat väsyä tilanteeseen. Näpistykset ovat niin arkipäivää, ettei niistä jakseta aina ilmoittaa edes poliisille. Näpistelijät saatetaan ulos tuulikaapista myyjien toimesta ilman seuraamuksia. Tämä tosin lienee lain säätäneille hyvä asia, pysyvätpähän rikostilastot kauniimpina, todellisuudesta viis.

Arvoisa herra puhemies! Minun oikeustajuani häiritsee, että vuotavin perustein säädetty laki kostautuu nimenomaan veroja maksavan kansalaisen kukkarolle. Kokonaisuudessaan näpistykset ja varkaudet maksavat yhteiskunnalle yli puoli miljardia euroa, siis noin sata euroa jokaista suomalaista kohden. Siinäpä toinen hallituksen siunaama, jokaista kansalaista koskeva tasavero.

Nyt meillä on tilaisuus korjata viimein hallituksen hölmöily. Laitetaan ammatti- ja tapavarkaille selkeä signaali: rikoksesta seuraa todellinen rangaistus.

Kari Tolvanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Packalénin lakialoite on varsin hyvä ja kannatettava. Täytyy tunnustaa, että edellinen eduskunta teki pahan virheen, kun muutti lakia tähän nykyiseen suuntaan. Kärsijänä on rehellinen kansalainen, rehellinen kauppias useimmiten. Mitä muuta on tapahtunut: lainkuuliaisuus on vähentynyt, ja rikosoikeuden eräs periaate, yleisestävyys, on tietyiltä osa-alueilta täysin romuttunut.

Todellakaan, rehelliset eivät saa enää oikeutta Suomessa. Ajatellaan kauppiasta, jolta toistuvasti näpistetään kaupasta hänen omaisuuttaan, jota pahimmillaan ei saa edes myyntikuntoisena takaisin: Kun poliisi tulee paikalle ja antaa rangaistusvaatimuksen eli sakon tällaiselle näpistelijälle, pahimmassa tapauksessa todella näpistelijä poliisin silmien edessä repii sakon ja nauraa tietynlaisen naurun vielä päälle. Poliisihan tekee vain työtään, niin että poliisille se nyt on sitten ihan sama, vaikka näin tapahtuu, mutta tälle rehelliselle kauppiaalle se ei ole todellakaan ihan sama. Hän ei saa oikeutta, ja myös pahimmillaan sen lisäksi hän joutuu kärsimään vahinkoa menettämästään omaisuudesta, jota ei enää saada myyntikuntoisena takaisin.

Olen kuullut esitettävän väitteitä, että köyhyydestä ei saa rangaista. Olen täysin samaa mieltä, köyhyydestä ei saa rangaista, mutta rikoksista pitää rangaista. Ja näpistys on rikos, josta pitää rangaista. Siinä ei silloin köyhyydestä rangaista.

Nythän tämä on johtanut sellaiseen nurinkuriseen tilanteeseen, että kauppiaat todella, kuten Packalén sanoi, eivät enää vaivaudu kutsumaan poliisia paikalle, kun näpistelijä jää kiinni, vaan hänet vain poistetaan kaupasta. Taikka sitten toinen ääripää: kauppiaat eivät enää anna poliisille suostumusta rangaistusvaatimusmenettelyn käyttöön, eli poliisi ei suomeksi sanottuna voi kirjoittaa sakkoa tälle näpistelijälle, vaan kauppiaat haluavat viedä asian oikeuteen, jossa se sitten käsitellään, ja näpistelijälle oikeus määrää sakon. Silloinhan sakot ovat muuntokelpoisia, poliisin sakot eivät. Ei liene tarkoitus, että meidän oikeuslaitosta rasitetaan tällaisilla summaarisilla jutuilla. Kyllähän nämä pitäisi hoitaa paljon kevyemmällä tavalla ja myös niin, että rehelliset kansalaiset saisivat oikeutta.

Kuten Packalénkin tuossa sanoi, eihän tässä yhteiskunnalle säästöjä ole tullut missään tapauksessa, ehkä vankeinhoitoon jonkin verran, mutta kun mietitään ihan sitä, kuinka paljon tällainen taparikollisen elättäminen vapaana maksaa, niin puhutaan todella isoista summista, sosiaaliavustuksineen plus hänen aiheuttamineen rikosvahinkoineen. Tämä on valitettavan yksisilmäistä ajattelua ollut edellisen eduskunnan taholta, kun se on tämän lain hyväksynyt.

Tuen ilman muuta Packalénin aloitetta, mutta mikäli se ei mene läpi, niin kuitenkin täytyy muistaa se, että nykyinen hallitus on hieman pyrkinyt oikaisemaan niitä virheitä, mitä edellinen hallitus on tehnyt. Nythän oikeusministeriössä on valmisteilla ja oikeusministeriö on antanut jo mietinnön tämmöisestä sakkopalvelusta. Se on toisaalta ihan hyvä tai, sanotaan, parempi kuin tämä nykyinen tila. Nyt voitaisiin palata pikkasen vanhaan ja ne poliisin määräämät sakot muuntaa tarvittaessa vankeudeksi, jos niitä ei makseta. Se on ihan hyvä asia. Se lainkuuliaisuus jälleen palautuisi, ja rehelliset ihmiset, rehelliset kauppiaat saisivat oikeutta, kuten heidän kuuluu saada.

Siinä esityksessä, joka vielä on todella esitysasteella, on mainittu, että tähän muuntoon voidaan ryhtyä vain silloin, kun tämä henkilö on saanut vuoden sisällä rangaistussäännöksen rikkomisesta vähintään neljät sakot. Se on aika paljon minun mielestäni se neljä, kyllä sen luvun pitäisi olla alhaisempi. Ja sitten, mikä siinä on toinen tämmöinen outo juttu: sakkojen pitää olla saman rangaistussäännöksen rikkomisesta elikkä esimerkiksi pelkästään näpistyksistä. Kun nyt satun tietämään näitä taparikollisia, niin he ovat aika monialaosaajia eli tekevät kaikentyyppisiä rikoksia, niin onhan se jotenkin hassua, että muunto on aina sidottu siihen tiettyyn rikostyyppiin. Mutta kun tämä hallituksen esitys aikanaan tulee valiokuntaan, mitä ilmeisimmin lakivaliokuntaan, niin luulen, että näihin asioihin käydään kyllä ankarasti käsiksi, että saataisiin tämä nyt hieman järkevämpään muotoon, että ei todellakaan neljää sakkoa pitäisi olla ennen kuin tähän puututaan eikä myöskään niin, että puhutaan saman rangaistussäännöksen rikkomisesta. Se ei ainakaan minun oikeudentajuuni kyllä kuulu.

Tässä oikeusministeriön mietinnössä on sinänsä ihan kauniita ajatuksia eli on tarkoitus puuttua tämän rikollisen päihde- ja velkaongelmiin. Nehän ovat ihan kauniita ajatuksia ja toisaalta ihan hyviä ajatuksia. Ehkä ne joihinkin voivat tehota, mutta ihan oikeasti suuri osa viittaa kintaalla tämmöisille asioille.

Mikäli tämä Packalénin lakialoite ei mene läpi, niin toivottavasti tämä hallituksen esitys nyt sitten menisi läpi nimenomaan sillä tavalla, että saataisiin sorvattua tästä pikkasen parempi kuin mitä tämä esitys ehkä tulee olemaan. Kun minä ainakin olen kyllästynyt niihin runsaisiin, ihan perusteltuihin yhteydenottoihin, kun rehelliset kauppiaat ottavat yhteyttä ja valittavat tästä asiasta, että he eivät enää saa Suomessa oikeutta, niin saataisiin pikkasen palautettua oikeudenmukaisuutta rehelliselle ihmiselle ja rehellisille kauppiaille eikä aina vain ajateltaisi näitä rikoksentekijöitä, vaan ajateltaisiin myös rikoksen uhria.

Jaana Pelkonen /kok:

Arvoisa puhemies! Edellisen puhujan kanssa olen täysin samaa mieltä siitä, että edustaja Packalénin aloite sakon muuntorangaistuksen palauttamiseksi on kannatettava, ja olen itsekin aloitteen allekirjoittanut.

Kuten jo kuulimme, viime kaudella tehty rangaistusmääräyssakkoja koskeva lainmuutos on osoittautunut monella tapaa niin kriminaalipoliittisesti kuin yhteiskunnallisesti epäonnistuneeksi. Kansalaisten valtaenemmistön on ollut mahdoton ymmärtää vallitsevaa tilannetta, eikä suotta. Oikeusvaltiossa rikosta tulee aina seurata rangaistus. Nyt näin ei kuitenkaan valitettavasti ole. Tilanne on järjetön ja vaatii pikaista korjaamis-ta. Näennäissäästöjen vuoksi oikeudenmukaisen yhteiskuntajärjestyksen peruspilareita ei tule romuttaa.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Packalénin lakialoite poliisin määräämän sakon muuntorangaistuksen palauttamisesta on hyvin ajankohtainen ja kannatettava.

Kun tähän heikennykseen ryhdyttiin noin 4,5 vuotta sitten, olin lakivaliokunnan jäsen. Kuulimme lakivaliokunnassa kymmeniä asiantuntijoita tässä käsittelyssä, ja yksi näistä asiantuntijoista oli Suomen Kaupan Liitto. Olen säästänyt kyseisen lausunnon, joka on päivätty 12.3.2008. Suomen Kaupan Liitto tässä nelisivuisessa lausunnossaan osui kyllä naulan kantaan, kun ennakoi niitä seuraamuksia, mitä tästä heikennyksestä tulee. Luen suoran sitaatin tästä lausunnosta:

"Hallituksen esityksessä ei ole riittävästi huomioitu ongelman ratkaisua vaan keskitytty vankimäärän vähentämiseen, jolla on rangaistusten yleisestävyyttä murentava ja kansalaisten oikeuskäsitystä heikentävä vaikutus." Edelleen Kaupan liitto totesi lausunnossaan: "Esityksessä ei ole arvioitu yhteiskunnallisia vaikutuksia, vaan arviointi on rajoitettu vankimääriin. Näkemyksemme mukaan lakimuutoksella olisi merkittäviä negatiivisia vaikutuksia, joita on edellä arvioitu. Keskeisimpiin vaikutuksiin liittyy henkilöturvallisuuden vaarantuminen, henkilökunnan turvallisuudentunteen lasku, hävikin nousu, rikoksentorjunnan kustannusten kasvu, rangaistusten yleisestävyyden lasku, oikeuskäsityksen heikkeneminen, rikosten ilmoittamisherkkyyden lasku."

Valitettavasti nyt näyttää siltä, että kaikki Suomen Kaupan Liiton arviot ovat toteutuneet, joten hallituksen olisi syytä pikaisesti ryhtyä valmistelemaan edustaja Packalénin erinomaista lakialoitetta, jotta se voitaisiin toteuttaa pikaisessa aikataulussa.

Kuulimme silloin lakivaliokunnassa useita muitakin asiantuntijoita, joiden lausunnot olivat hyvin samantyyppisiä kuin Suomen Kaupan Liiton lausunnot. On valitettavaa, että nämä lausunnot menivät kuuroille korville, sillä silloiset hallituspuolueet, kokoomus, keskustapuolue, vihreät ja RKP, olivat sopineet, että tällainen muutos tehdään, ja siinähän ei ollut enää mitään merkitystä, mitä asiantuntijat lausuvat tästä heikennyksestä. Päätös oli tehty jo ennen asiantuntijakuulemisia, mutta kuulimme kuitenkin asiantuntijoita, ja nyt voimme sitten palata niihin ennustuksiin, joita silloin meille kerrottiin, ja ne ovat toteutuneet.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä vastusti tätä selkeää kriminaalipoliittista heikennystä. Tein lakivaliokunnassa vastalauseen ja esitin, että tämä hallituksen esitys olisi kokonaan hylätty, mutta valitettavasti, kun tässä suuressa salissa asiasta äänestettiin, hävisimme tämän esityksen. Toivotaan, että edustaja Packalénin aloite johtaa korjaaviin toimenpiteisiin.

Olli Immonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Entisen oikeusministerin Tuija Braxin vuonna 2008 ajaman lakimuutoksen jälkeen poliisin antamia sakkoja ei ole voinut enää muuttaa vankeudeksi, ja olenkin edustaja Packalénin sekä muiden lakialoitetta puoltaneiden edustajien kanssa samaa mieltä siitä, että tämä uudistus epäonnistui täysin ja että sakkojen muuntorangaistus tulisi palauttaa välittömästi.

Täällä edustaja Ruohonen-Lerner nosti aikaisemmin esille Kaupan liiton näkökannan. Kaupan liitto on todennut muun muassa, että tämä sakkojen muuntorangaistus on lisännyt myymälävarkauksia ja näpistyksiä. Sakkouudistuksella ja näiden tapausten määrän kasvulla on selvä yhteys.

Esimerkiksi meillä Oulun seudulla vuoden 2011 aikana Oulun poliisin tietoon tuli 2 325 myymälävarkautta tai näpistystä, ja tämä on enemmän kuin koskaan aiemmin, siis enemmän kuin koskaan aiemmin.

Nyt tilanne Suomessa on se, että kaupan alan työntekijät joutuvat työskentelemään jatkuvan turvattomuuden ja väkivallan uhan alla. Näin ei voi jatkua enää.

Arvoisa puhemies! Mielestäni tehdystä rikoksesta tulee seurata aina riittävän kova rangaistus. Mikäli rangaistusta ei tule, rikoksentekijällä ei ole mitään syytä parantaa tapojaan jatkossakaan. Toistankin siis vielä, että mahdollisuus muuttaa sakkorangaistus vankeudeksi tulee ehdottomasti palauttaa. Tämä olisi järkevä ja oikeudenmukainen päätös.

Markku Mäntymaa /kok:

Arvoisa herra puhemies! Muistan, että vuonna 2008 olin komisarion tehtävissä kenttäpoliisien esimiehenä, ja tuona aikanahan muuntorangaistusmahdollisuuden poistuminen lailla poliisin antamista sakoista sitten toteutettiin ja sitä pidettiin täysin järjettömänä ratkaisuna monien muidenkin kuin poliisien keskuudessa.

Muuntorangaistuksen poistaminen oli selkeä virhe, joka on johtanut siihen, että sitä käyttävät hyväkseen, niin kuin tässä on kuultu, tapa- ja ammattirikolliset. Suurin osa tätä joukkoa on semmoista hällä väliä -tyyppiä, joka saattaa heittää roskiin saman tien poliisin antaman näpistyssakon, ja tällä aikaa rikoskumppani on auton tankilla ja tankkaa sen täyteen polttoainetta ja lähtee sitten jatkamaan matkaa.

Arvoisa puhemies! Määrätyt henkilöt myöskin menevät liikkeeseen eivätkä välitä henkilökunnasta mitään ja menevät suoraan hyllylle ja nostelevat tavaraa taskuun ja kävelevät ulos. Eihän tämä näin voi olla. Eli pelote poliisin antamien sakkojen muuntamisesta vankeudeksi ja joutumisesta suorittamaan vankeusrangaistusta ei toimi millään tasolla. Olen keskustellut useiden kauppiaiden kanssa asiasta, ja he ovat peränneet omaa oikeusturvaansa. On varmaan paikallaan, kuten täällä edustaja Tolvanen kertoi, että uusia rangaistusmuotoja kehitetään, muun muassa tätä sakkopalvelua. Kuitenkin tämä edustaja Packalénin lakialoite poliisin antamien sakkojen muuntamisesta vankeudeksi on ehdottomasti paikallaan.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Packalénin aloite on hyvä ja kannatettava, ja siksi on hienoa, että useat henkilöt allekirjoittivat sen lakialoitteen, kuten itsekin tein. Perustelut ovat hyvin yksinkertaisia, selkeitä, ja haluaisin tuoda tähän jotain semmoista näkökulmaa vielä esille, mitä täällä ei ole tänään puhuttu.

Elikkä lähtökohtahan on se, että kauppiaat ovat vaatineet poliisin määräämien sakkojen muuntorangaistuksen palauttamista, koska 2008 tehty lakiuudistus on lisännyt myymälävarkauksia huomattavasti ja piittaamattomuutta. Packa-lénin aloitteen varmaan keskeisin asia tässä tekstiluonnoksessa mielestäni on se, että tämmöinen kuvatunlainen epäonnistuminen lakimuutoksessa on johtanut siihen, että tulee vakava häiriö yhteiskunnan lainkuuliaisuuden ylläpitämiseen ja lain kunnioittamiseen. Yhteiskuntamoraali rapautuu, jos me teemme tällaisia lakeja, että ne eivät johda rangaistukseen. Se johtaa myös rikollisen suosintaan, kuten Packalén asian kuvaa.

Ihmettelen kovasti sitä, että vaikka nykyinen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson myöntää, että laki tältä osin ei toimi, niin hän ei kuitenkaan itse ole aloitteellinen lain korjaamiseksi. Mielestäni myöskään se ei ole mikään perustelu, että muuntorangaistukseen ei voida palata siitä syystä, että vähävaraisia ei haluta laittaa vankilaan. Kuka ei halua laittaa vähävaraisia vankilaan? Mikä perustelu se on? Mielestäni ei mikään perustelu.

Esimerkkinä itse järjestötyön ajoilta voin kertoa tähän sen näkökulman, että kun meillä oli Riihimäen sakko-osastolla kolmivuotinen Raha-automaattiyhdistyksen projekti, me tuimme lyhyen vankilajakson aikana olevia henkilöitä vankilasta vapautumiseen. Me avasimme heille semmoisia näkökulmia, että pystytään olemaan vapaudessa ilman päihteitä, ja motivoimme heitä sillä, että järjestelimme asuntoja ja mahdollisia koulutus- tai työpaikkoja. Silloin itse huomasin sen, kun työntekijämme siellä tekivät töitä, että usealle sakkotuomion saaneelle taparikolliselle, yleensä näpistelijälle, varkauksia tehneelle henkilölle, tämä lyhytkin vankilajakso, muutamasta viikosta kolmeen kuukauteen oleva jakso, oli pelastus. Useat heistä saivat siellä poikki vakavan päihdekierteen. Sakko-osastolla istuminen onkin mielestäni yksi tehokkaimpia päihdekuntoutusmuotoja joillekin kansanryhmille, jotka eivät halua omaehtoisesti mennä hoitamaan itseään. Nyt tämä valtion järjestämä niin sanottu päihdekuntoutus on loppunut, ja se on lisännyt ilman muuta myös varkauksien ja näpistelyjen määrää, kuten täällä on tänään käynyt ilmi.

Meidän tulisi ymmärtää, että varastelun ja näpistelyn motiivina on harvoin köyhyys, vaan siinä ovat yleensä syvemmät syyt. Yleensä se syy on hankkia rahaa johonkin addiktioon tai johonkin sellaiseen tilanteeseen, jossa omat rahat eivät riitä, ja päihdeongelma on yksi sellaisista vakavista ongelmista. Toivoisin, että nykyinen oikeusministeri Henriksson ottaisi huomioon myös tämän näkökulman, että sakoista tehtävä muuntorangaistus on joillekin henkilöille välttämätön ja tarpeellinen toimenpide.

Tom Packalén /ps:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Niikko otti mielestäni erinomaisesti esille tässä tärkeän asian, mikä helposti on jäänyt muuntorangaistuksen vastustajien argumentoinnista pois. Eli kun rikoskierteessä oleva päihteiden käyttäjä joutuu viranomaisten kanssa tekemisiin, niin se on se hetki, milloin on aika pysähtyä, ja uskon, että suurimmalla osalla tai ainakin merkittävällä osalla näistä ihmisistä, jotka pääsevät eroon huumeista ja muista, se liittyy usein juuri siihen, kun hän on ollut viranomaisten kanssa tekemisissä.

Omassa kampanjassani oli useampi semmoinen henkilö, josta olin itse suorittanut esitutkinnan ja saattanut vankilaan, he olivat kampanjassa mukana, mutta he olivat päässeet eroon näistä ongelmistaan. Haluaisinkin kysyä niiltä — ikävä kyllä täällä ei ole yhtään, tai hyvä, ettei ole — mutta siis olisi tietysti saatu värikkäämpi keskustelu tänne, kun täällä olisi joku voimakkaasti muuntorangaistusta vastustanut, mutta tuntuu, että tässä nämä ihmiset eivät niin välitä todellisuudessa näitten ihmisten ongelmista, vaan halutaan jättää heitteille päihteiden väärinkäyttäjät. Eli muuntorangaistus on pelastus näille ihmisille.

Reijo Hongisto /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kun rangaistusmääräysmenettelyssä annettujen päiväsakkojen muuntaminen vankeudeksi kiellettiin, meni monelta näpistysrikoksen kohteeksi joutuneelta yrittäjältä usko oikeusjärjestelmäämme.

He joutuivat monesti omin silmin todistamaan, että esimerkiksi kauppaliikkeestä irtainta omaisuutta anastanut henkilö kassojen jälkeen kiinni jäädessään ja poliisin kanssa asioidessaan repi poliisin kirjoittaman rangaistusvaatimuksen siinä poliisin kasvojen edessä. Näin asianomistajalle kävi ilmi, että heiltä anastanut henkilö saa teostaan rangaistuksen mutta ei koskaan joudu sitä sovittamaan. Tämän takia monet asianomistajat muuttivat aiemmin hyvin toiminutta käytäntöä niin, että he edelleen ilmoittivat asian poliisille ja vaativat anastusrikokseen syyllistyneelle teosta rangaistusta, mutta he eivät suostuneet asian käsittelemiseen rangaistusmääräysmenettelyllä, joten poliisin ainoaksi vaihtoehdoksi jäi mennä pitkän kaavan mukaan eli suorittaa perinteinen esitutkinta. Tämä työllistää valtavasti poliiseja, tutkinnanjohtajia, syyttäjiä ja jopa alioikeuksien henkilökuntaakin. Lopputulos on sama, eli tekijälle tuomitaan teosta rangaistuksena sakkoa aivan samoin, kuin poliisikin olisi kirjoittanut suoraan tekopaikalla. Poliisin toiminta niin sanotulla yhden kosketuksen periaatteella olisi kestänyt ajallisesti noin 10 minuuttia, mutta pitemmän kaavan kautta toimittaessa aikaa kuluu viikkokaupalla. On syytä kysyä, onko tämä kenenkään etu. Vastaan itse, että ei ainakaan minun mielestäni.

Mikäli edustaja Packalénin tekemä lakialoite tulee hyväksytyksi, palataan takaisin vanhaan, hyväksi koettuun järjestelmään. Tästä seuraa Rikosseuraamusvirastolle jonkin verran lisää kuluja, mutta nämä samat kulut vastaavasti poistuvat poliisilta, syyttäjiltä ja oikeuslaitoksen tuomareilta ja virkailijoilta. Samalla palautetaan kansalaisten usko siihen, että rangaistuksella edelleen tavoitellaan yleis- ja erityisestävyyttä ja että yhteiskunta osoittaa paheksuntaa oikeuden loukkaajia kohtaan.

Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Packalénin tekemää lakialoitetta.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Packa-lénin lakialoite on erittäinkin kannatettava.

Edustaja Ruohonen-Lerner entisen lakivaliokunnan jäsenenä joutui käymään aikoinaan sen kärsimysnäytelmän läpi eikä yksin voinut estää muuntorangaistuksen poistoa. Minä olen nykyisen lakivaliokunnan jäsen, ja yhdessä näiden reippaiden kokoomuksen poliisimiesten kanssa, edustaja Mäntymaan ja edustaja Tolvasen, jotka ovat myös lakivaliokunnan jäseninä, toivottavasti saamme sen valiokunnan käsittelyyn ja tämän muuntorangaistuksen palautettua.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Packalénin tekemä lakialoite rikoslain muuttamisesta siten, että muuntorangaistus palautettaisiin voimaan, on mielestäni kyllä erittäin kannatettava asia. Olisin kyllä kernaasti myös allekirjoittanut tämän aloitteen, mutta se on jostain syystä sitten mennyt ohi, niin etten ole päässyt tätä allekirjoittamaan. Mutta näen kyllä siitä jo ensinnäkin, että tämä on meidän eduskunnan poliisimiesten tekemä lakialoite, he ovat ensimmäisiä allekirjoittajia tässä, joten tiedätte varmasti, mistä asiasta puhutte.

Näin maalaisjärjellä ajateltuna tästä asiasta: kyllähän rikoksesta aina täytyy seurata rangaistus, ja jos mennään siihen tilanteeseen, että meillä piittaamattomuuden vuoksi näitä sakkoja revitään eikä edes haluta kantaa vastuuta niistä omista tekemisistä, niin se on erittäin tuomittava asia, ja sen takia sen uhkan täytyy siellä olla, että vankeusrangaistus uhkaa, mikäli lakia ei noudata.

Mutta kysyisin lakialoitteen laatijalta, edustaja Packalénilta, kun puhutaan näistä lisäkustannuksista, muutamista kymmenistä miljoonista euroista, jotka aiheutuvat kaupalle ym.: onko siitä tietoa, mitä nämä kustannukset tästä tarkemmin ovat? Mitkä olisivat sitten kustannukset siitä, jos tämä lakialoite menee läpi, ja suhteessa sitten siihen hyötyyn, paljonko säästetään taas toista kautta? Ainakin uskoisin, että säästöä tällä pitemmällä juoksulla saadaan aikaan, mutta onko tästä mitään tutkimuksia tehty aiemmassa vaiheessa, tätä todellakin kysyisin edustaja Packalénilta.

Tom Packalén /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä oli erinomaisen hyvä kysymys, ja koska kyseessä on piilorikollisuus, niin mitään tarkkoja lukuja tästä ei ole saatavissa. Mutta se on aivan selvä asia, että jokainen päivä, jonka tämmöinen taparikollinen on vankilassa, on säästöä yhteiskunnalle. Se, että sallitaan tämmöinen näpistely ja varkaudet, on todella tasavero. Jokainen kansalainen maksaa tämän tasaveron omasta pussistaan, eli se tulee suoraan kuluttajahintoihin, jokainen penni. Ja sanotaan näin, että jos tämmöinen narkomaani esimerkiksi tarvitsee 5 000 euroa kuukaudessa päihteisiin, niin se summa niistä rikoksista, jotka hän joutuu tekemään sen eteen, on aivan mittaamaton, puhumattakaan kaikesta muusta vahingosta, mitä hän joutuu tekemään saadakseen tämän omaisuuden haltuunsa.

Kysymys on todella suurista säästöistä yhteiskunnalle, jos nyt päästäisiin näistä eroon edes muutamaksi päiväksi.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Savola äsken kyseli näitä kustannuksia. Kun minulla on tämä Suomen Kaupan Liiton lausunto vuodelta 2008, niin silloin he laskivat, että vuonna 2007 kaupan arvonlisäverollinen myynti oli yli 34 miljardia euroa ja myymälävarkauksien ja näpistysten osuus hävikistä oli 1,1 prosenttia myynnistä, mikä tarkoitti noin 380:tä miljoonaa euroa. Tässä lausunnossa edelleen todetaan, kuinka kauppa käytti varkaushävikin estämiseen tarkoitettuihin laitteisiin, järjestelmiin ja niiden ylläpitoon lisäksi 50—100 miljoonaa euroa vuodessa, joten myymälävarkauksien ja näpistysten kokonaiskustannukset kaupalle olivat tuolloin 430—480 miljoonaa euroa vuodessa. Kuten tästä edustaja Packalénin lakialoit-teesta näkyy, nämä kustannukset ovat nousseet 500 miljoonaan euroon, joten heikompaan suuntaan on menty, mutta nämähän ovat tietenkin karkeita arvioita.

Sitten haluaisin ottaa vielä esille sen, että nyt on keskusteltu myös päihdeongelmaisten henkilöiden vankeusrangaistuksesta. Sehän oli monille todella hyvä katkaisuhoitopaikka, vaikka tietenkin turhan kallis siihen tarkoitukseen, mutta nyt nämä päihteiden käyttäjät jäävät heitteille entistä enemmän, sillä kunnilla ei välttämättä ole resursseja ostaa päihdehuoltopalveluja näille päihteiden väärinkäyttäjille, joten he jäävät sitten oman onnensa varaan.

Ja ministeri Henrikssonhan oli lakivaliokunnan jäsen, joten hän osallistui tähän muutokseen silloin neljä vuotta sitten.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Savola saikin varmasti nyt kaksi hyvää vastausta edustaja Ruohonen-Lerneriltä ja edustaja Packalénilta siihen, mimmoisia kustannuksia tämä vääränlainen laki tältä osin nyt aiheuttaa.

Mutta mielestäni tämän kustannusten määrän ei pitäisi olla missään tapauksessa se perimmäinen syy, miksi tämä laki on väärä. Kaikkein perimmäisin syyhän on tämä yhteiskuntamoraali ja se, että se heikkenee. Nimittäin muistaakseni poliisiylijohtajahan siitä myös mainitsi, että onhan hyvin eriarvoistavaa myös se, että kaikki kansalaiset asetetaan eriarvoiseen asemaan silloin, kun rikoksentekijöitä voi jättää rankaisematta ilman seuraamuksia, kun taas toisilta sakot peritään ulosoton kautta.

Elikkä tämähän on eriarvoistava tekijä yleensä koko rikosoikeuden kannalta, koska jos tuomion tarkoitus on antaa kaikille yhdenvertainen tuomio, niin toki sen myös täytäntöönpanon puolella pitäisi olla kaikille sama.

Reijo Hongisto /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä on ollut erinomaisen hyvää keskustelua, ja on ehkä syytä palauttaa mieliin, minkä takia lähdettiin tämän sakon muuntorangaistuksen poistamiseen.

Nimittäin valtion tuottavuusohjelma edellytti myös Rikosseuraamusvirastolta säästöjä, ja niitä lähdettiin tavoittelemaan vähentämällä vankeusvankien määrää. Päiväsakkonsa suoritti vankeusrangaistuksena vuosittain useamman sata henkilöä. Kun päiväsakkojen muuntaminen vankeusrangaistukseksi kiellettiin, väheni vankeusvankien määrä vastaavalla luvulla ja näin Rikosseuraamusvirasto pääsi asettamaansa tavoitteeseen.

Kun Rikosseuraamusvirasto pääsi tavoitteeseensa, vaikutukset kohdentuivat muuhun viranomaisketjuun eli poliisiin, syyttäjälaitokseen ja viime kädessä jopa alioikeuksiin saakka. Näiden toimijoiden työmäärä ja siitä aiheutuneet kustannukset vastaavasti lisääntyivät. Tämän lisäksi on huomioitava kaupalle tulleet kustannukset, jotka ovat useita satoja miljoonia euroja. Elikkä puhutaan kokonaisuutena valtavista summista yhteiskunnalle.

Markku Mäntymaa /kok:

Arvoisa herra puhemies! Minä olen erittäin huolestunut nuorten näpistelijöiden määrän lisääntymisestä. Täällä edustaja Savola puhui vastuun kantamisesta. On meidän aikuisten velvollisuus opettaa sitä vastuuta myöskin niille nuorille. Kun elävästä elämästä otetaan esimerkki, niin 15 ikävuoden jälkeen, kun se nuori näpistelijä saa sakon, jopa hän jo siinä vaiheessa toteaa, että ei tätä kannata maksaa, koska kukaan ei voi minulle yhtään mitään. Kyllä huonoon suuntaan mennään yhteiskunnassa, jos tämmöiset kuviot pääsevät niin kuin päälle.

Mikko Savola /kesk:

Herra puhemies! Aivan samaa mieltä olen niin edustaja Niikon kuin edustaja Mäntymaan kanssa. Nimenomaan moraalikysymyshän tämä ennen kaikkea on eikä kysymys siitä, saako sakon vai ei, koska rikoksesta täytyy aina seurata rangaistus, aivan kuten tuossa edellisessä puheenvuorossa sanoin. Maalaisjärki pitäisi näissä asioissa olla mukana.

Mutta nyt todellakin toivon, että tämä lakialoite etenee, minkä edustaja Packalén on tehnyt. Mielestäni se on hyvä, ja kyllä meidän pitäisi tässä salissa myös ymmärtää se, että jos on tehty jossain vaiheessa vääriä päätöksiä, jotka aiheuttavat kuluja, jotka eivät ole järkeviä, niitä on pystyttävä myös kumoamaan, joten toivon kyllä erittäin lämpimästi, että lakivaliokunnassa ja asianomaisissa valiokunnissa tämä aloite etenee ja saadaan nämä epäkohdat korjattua.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Silloin kun tätä rikoslain heikennystä käsiteltiin vuonna 2008 lakivaliokunnassa, niin lakivaliokunta hyväksyi yksimielisesti kolme lausumaehdotusta. Ne olisi varmaan hyvä kaivaa esille, nimittäin kolmas lausumaehdotus kuuluu: "Eduskunta edellyttää, että oikeusministeriö seuraa ja arvioi sakon muuntokiellosta aiheutuvia vaikutuksia kiinnittäen huomiota muiden seikkojen ohella sakkovankien määrän kehitykseen, sakkotulojen määrään, sakkorangaistuksen uskottavuuteen rikosoikeudellisena seuraamuksena sellaisissa tapauksissa, joissa henkilö syyllistyy toistuvasti vähäisiin rikoksiin, vaikutuksiin rikollisuuteen kokonaisuutena, vaikutuksiin kaupan alan yritysten kannalta sekä käräjäoikeuksien, kuntien ja muiden asianomaisten viranomaisten toimintaan, ja antaa asiasta selvityksen lakivaliokunnalle vuoden 2010 loppuun mennessä."

Siitä tuli semmoinen väljähtynyt selvitys 2010. Mutta nyt, kun on kaksi vuotta mennyt lisäaikaa, voisi olla ihan paikallaan, että lakivaliokunnan jäsenet pyytäisivät asianomaiselta ministeriltä nyt seuraavien kahden vuoden seurannat. Nyt tiedetään paljon enemmän näitä tilastoja, joita on saatu kasattua näistä seuraamuksista, joten suosittelen, että palaatte asiaan tuolla lakivaliokunnassa.

Kari Tolvanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Nämä ovat ihan hyviä pointteja, mitä edustaja Ruohonen-Lerner sanoi. Minä epäilisin, että tässä sakkopalveluasiassa nyt on näitä vähän käyty läpi, mutta jos ei ole, niin täytyy sitten selvittää, kunhan sieltä nyt tulee se esitys. En ole sitä nähnyt, kun se on vasta OM:n mietintö.

Näihin lukuihin sanoisin — edustaja Ruohonen-Lerner mainitsi, 500 miljoonaako se oli se menekki — että minä vähän kyllä epäilen, että siinä ovat myös varkausrikokset mukana, ettei ole pelkästään näpistysrikoksia. Niihinhän kun sitten taas tietysti oikeus antaa sakon, niin siinähän ei silloin ole ongelmia muuntamisen kanssa. Minä epäilen, että siinä on kaupan sisäistäkin hävikkiä osittain mukana, mutta kyllähän tässä nyt kuitenkin kymmenistä miljoonista puhutaan. Ja kun tässä yhteiskunnassa kaikki rahassa, ikävä kyllä, mitataan nykypäivänä, niin väitän kuitenkin, että säästöjä ei saada kokonaisvaltaisesti tällä nykyjärjestelmällä verrattuna vanhaan.

Ihan lyhykäisyydessään, kun täällä on vankilasta puhuttu ja sen parantavasta vaikutuksesta: Vankeinhoitohan on entistä enemmän menossa tämmöiseen niin sanottuun hoitavaan suuntaan, puhutaan seksuaalirikollisten hoidosta, ja minun mielestäni se on ihan hyvä asia. Nyt tässä muuntorangaistusasiassa, jos se palautuisi, ihan oikeasti, niin kuin edustaja Niikkokin täällä sanoi, voitaisiin tätä päihdevieroitusta tehdä aivan loistavasti, koska oman kokemukseni mukaan valitettavasti nämä rikolliset vapaana ollessaan eivät niin kauheasti sitoudu yhtään mihinkään, mutta sitten kun he joutuvat vankilaan, niin jopa alkaa kiinnostaa sen jälkeen kaikki päihdevieroitus ja kaikki muukin hoito. Sinänsä olisi hyvä pysäyttäjä tämmöinen lyhytkin vankeusrangaistus monessa mielessä, myös tämän henkilön itsensä kannalta, että hän pääsisi vaikkapa kuiville niistä viinan kiroista.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Hongisto osui oikeaan siinä, että ei voi olla niin, että tässä tapauksessa Rikosseuraamuslaitos tavoittelee tuottavuusohjelman säästöjä tällaisella toiminnalla, että pudottaa sakkovankien määrää tällä keinolla. Tämä on tehokas tapa kyllä vähentää kustannuksia sieltä, mutta eri asia on, onko se moraalisesti oikein.

Täällä on nytten meitä monta henkilöä, jotka ovat tässä asiassa samaa mieltä. Meille perussuomalaisille on hyvin yksinkertainen asia ymmärtää, että rikoksesta kuuluu saada sille kuuluva rangaistus. Esimerkkinä heitän sen, että itsekin olen huomenna jättämässä useiden teidänkin allekirjoittaman lakialoitteen siitä, että törkeisiin rikoksiin syyllistynyt henkilö ei voi päästä tuomiossaan puolikkaalla tai yhdellä kolmasosalla tai kahdella kolmasosalla olevalla vähennyksellä. Osa teistä ei ole vielä allekirjoittanut sitä lakialoitetta, ja toivoisin, että tämänkaltaista moraalista keskustelua jatketaan tässä salissa, sillä me emme voi laskea sitä hintaa, että esimerkiksi törkeitä rikoksia — joita ovat murha, tappo, törkeä raiskaus, esimerkiksi, tai lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö — tekevät rikolliset astuvat vapaalle jalalle istuttuaan vain esimerkiksi puolet tuomiostaan.

Tämänkaltainen epäkohta yhteiskunnassa on Suomessa korjattava, ja perussuomalaiset tulevat tämänkaltaista politiikkaa uskoakseni jatkamaan tulevina vuosina. Me emme voi ruveta laskemaan hintaa sille, mitä se maksaa laittaa rikollinen vankilaan, kiven sisälle, vaikka useiksi vuosiksi. Se on oikeudenmukaista, se on uhrin oikeusturvan kannalta välttämätöntä, ja me kaikki tiedämme, että se loppujen lopuksi on yhteiskuntarauhan kannalta parasta.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Puheenvuorossani toistin näitä Suomen Kaupan Liiton lukuja, ja nämä luvut ovat vuodelta 2007. Siinä nimenomaan todetaan, kuinka kauppa käyttää varkaushävikin estämiseen, erilaisiin laitteisiin ja järjestelmiin ja niiden ylläpitoon 50—100 miljoonaa euroa vuodessa. Sillä tavalla myymälävarkauksien ja näpistysten kokonaiskustannukset kaupalle olivat silloin 2007 arviolta 430—480 miljoonaa euroa. Nämä ovat hurjia lukuja ottaen huomioon, että se on rehellinen asiakas, joka maksaa kauppalaskuissaan nämä kustannukset. Se on aivan kestämätöntä meidän tilanteessamme, että näin tapahtuu.

Sitten vielä tuli mieleen se, että lakivaliokunnassa pelättiin aikanaan kovasti sitä, että nämä erilaiset varkaudet johtavat lopulta täysimääräisiin oikeuskäsittelyihin, että siinä työllistetään poliisia, syyttäjää ja tuomioistuinta. Nyt onkin yllättävää se, että kauppias ei enää kutsu poliisia paikalle, koska siinä menee niin monta tuntia, että ei heillä ole aikaa odottaa sitä, että poliisi tulisi selvittämään rikosta. Kyllä on mennyt heikoksi tilanne, jos todella näin on käynyt, että poliisilla ei ole resursseja lähettää riittävän nopeasti sinne kauppaliikkeeseen henkilökuntaa selvittämään näitä rikoksia, että kauppias mieluummin jättää todella asian silleensä. Kyllä pitäisi resursseja olla niin paljon, että oikeusvaltiossa pystytään rikokset selvittämään ja ratkaisemaan ja antamaan asianmukainen rangaistus näille rikollisille.

Kari Tolvanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! En missään tapauksessa väheksy näitä kauppiaiden menetyksiä, kuten saattoi ymmärtää, vaan kyseenalaistan sen, että todella näpistyksistä tai niiden estämisestä aiheutuneet kulut eivät ihan tuota suuruusluokkaa ole, mutta puhutaan kuitenkin varmaan kymmenistä miljoonista. Se on fakta, ja se on vakava ongelma, ja siihen tulee puuttua.

Tähän poliisin paikalletuloon, kun edustaja Ruohonen-Lerner siitä totesi tässä: Nythän täytyy kuitenkin muistaa, että tämä hallitus on antanut poliisille 30 miljoonaa euroa lisää rahoitusta ja poliisien määrää on pystytty lisäämään ja pystytään lisäämään eli hallitus on tehnyt hyvää työtä. Esimerkiksi Helsingissä on ensimmäistä kertaa historiassa niin, että poliisi tulee paikalle kiireellisissä hälytystehtävissä nopeammin kuin palokunta. Näin ei ole koskaan aikaisemmin ollut, elikkä tässä suhteessa tämä on aikamoinen harha, että poliisien määrä on vähentynyt, pikemminkin päinvastoin. Tietenkään riittävä se ei ole, mutta tämä on vain ihan tosiasia tällä hetkellä. Totta kai se on tarpeen näille rehellisille kauppiaillekin, että he sitä oikeutta saavat.

Tom Packalén /ps:

Arvoisa puhemies! Haluaisin kyllä ottaa kantaa tähän edustaja Tolvasen kannanottoon poliisien määrästä. Tosiaan kun olen toiminut viisi vuotta Helsingin päivystävänä komisariona ja jakanut tyhjää siellä, niin olen siinä mielessä vähän eri mieltä tästä poliisien määrästä ja varsinkin kenttäpartioiden määrästä, mitä siellä kentällä on niitä poliiseja. Helsinki on vielä siinä mielessä poikkeuksellinen paikka, että täällä on poliiseja — vaikka tehtäviä on valtavasti, niin tällaiselle vaativalle tai vaaralliselle tehtävälle pystytään irrottamaan useitakin poliisipartioita — mutta erityisesti valtakunnallisesti tämä on erittäin suuri ongelma, että niitä partioita ei vain kerta kaikkiaan ole laittaa sinne.

Pirkko  Mattila  /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Tolvanen, tervetuloa Pohjois-Pohjanmaalle, Lappiin ja Kainuuseen, tuonne harvaan asutuille alueille. Jos me katsomme keltaisen kirjan, talousarvion, kokonaisraameja, niin kyllä siellä poliisien määrärahat tulevat kokonaisuudessaan vähenemään. Minä en oikein usko, että vähemmän voi olla enemmän. Edelleenkin kuulee sanottavan tuolla pohjoisessakin, että kyllähän se liikkuva poliisi tulee apuun tukipartioksi, mutta mehän kaikki tiedämme, että todennäköisesti on niin, että niitä tukipartioita ei kohta enää ole. En usko kyllä, että poliisi on tulevaisuudessa nopeammin paikalla tuolla harva-alueilla.

Kari Tolvanen /kok:

Herra puhemies! En tietenkään ole sitä mieltä, että poliisien määrä on riittävä. Lisää pitäisi olla, mutta tässä on just se ero, että Packalén olikin edellisen hallituskauden aikana tekemässä sitä poliisityötä. Nyt tämän hallituksen aikana poliisien määrä on lisääntynyt, niin että tässä on tällainen kehitys tapahtunut. Totta kai harva-alueilla poliisien paikalle saaminen kestää ihan liian pitkään, en sitä kiistä ollenkaan, mutta ihan oikeasti poliisien määrä on lisääntynyt poliisilaitoksissa ympäri Suomen, olen sen selvittänyt. Nyt mennään vähän kauaksi tästä nykyisestä aiheesta, mutta tämä tulee jatkumaan tällä hallituskaudella. Liikkuvan poliisin mahdollinen lakkauttaminen on ehdoton virhe, olen sitä mieltä ja olen ajanut sen säilyttämistä, se on taas toinen asia, mutta kuitenkin sanoisin, että hallitus näissä kurjissa olosuhteissa on tehnyt hyvää työtä, kun se on rahoittanut poliisia entistä enemmän. Toivottavasti näille näpistyspaikoillekin poliisi sitten ehtisi entistä useammin.

Tom Packalén /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä poliisien määrän lisääntyminen on harha. Se, että poliiseja on lisää, johtuu siitä, että tilastollisesti niitä voi olla lisää jossain, mutta poliisin tehtävien määrä on lisääntynyt niin merkittävästi, että on paljon semmoisia tehtäviä, mitä aikaisemmin ei ole ollut ja mitkä sitovat nämä resurssit. Eli nyt on paljon semmoisia poliisin toimialoja, mitä vaikka 20 vuotta sitten tai 10 vuotta sitten ei vielä ollut ja missä nämä resurssit nyt ovat.