Kaj Turunen /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me suomalaiset hyvin mielellämme aina arvostelemme Etelä-Euroopan maita löysästä veronkeräämisestä ja harmaasta taloudesta, aivan aiheesta. Mutta meidän täytyisi muistaa, missä kunnossa on oma pesä, kuinka meillä on hommat täällä Suomessa.

Tällä hetkellä alkoholilain anniskelupaikkaa tai anniskelualuetta koskevissa vaatimuksissa ei mainita mitään kassalaitteistoa koskevista vaatimuksista. Voimassa olevassa alkoholilaissa ei siis säädetä esimerkiksi tyyppihyväksyttyjä kassakoneita pakollisiksi. Ainoastaan asetuksella säädetään kuitin antamisen velvollisuus. Kuitti on annettava asiakkaalle asetuksen mukaan aina pyytämättä, tilaamatta ja yllätyksenä mutta ilman asiakkaan pyyntöä. Tämä on valitettavasti veteen kirjoitettu vaatimus, eikä sitä pystytä käytännössä edes toteuttamaan ilman kassakonekuittia. Kukapa meistä olisi saanut koskaan jossain kesäterassilla olutjonossa seisomisen jälkeen, kun valutetaan tuopponen, kuitin niin, että siinä käsin olisi joku ravintoloitsija tai tarjoilija sitten ruvennut vielä kuittia kirjoittelemaan.

Alkoholia voidaan siis myydä sellaisessa paikassa, jossa ei ole kassakonetta ollenkaan. Esimerkiksi kenkälaatikko tai vastaava voi toimittaa siinä kassakoneen virkaa. Muussa käteiskaupassa ei tällä hetkellä meillä ole Suomessa edes kuitinantovelvollisuutta.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaaman, harmaata taloutta käsittelevän tutkimuksen loppuraportissa Suomen kansainvälistyvä harmaa talous, eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2010, todetaan muun muassa seuraavaa: "Tyyppihyväksyttyjen kassakoneiden käyttöpakko käteistoimialoilla olisi tehokas keino näiden alojen harmaata taloutta vastaan." "Kirjanpidon ohimyynti toteutetaan jättämällä osa myynnistä lyömättä kassakoneeseen tai korjailemalla kassakonenauhoja jälkikäteen."

Raportin toimenpide-ehdotuksissa listataan yhtenä kohtana tyyppihyväksyttyjen kassakoneiden käyttövelvollisuus ravintola-alalla ja muilla asiakkailta paljon käteissuorituksia vastaanottavilla aloilla. Lisäksi hallitusohjelmassa ilmoitetaan harmaan talouden torjunnan olevan hallituksen kärkihankkeita ja todetaan monipuolisen keinovalikoiman olevan välttämätön harmaan talouden kitkennässä. Kassakoneen edellyttäminen alkoholia myyviltä ja käteismaksuja ottavilta myyntipaikoilta olisi tehokas keino torjua harmaata taloutta.

Kassakone, nimenomaan tyyppihyväksytty kassakone, on välttämätön myynnin kontrolloinnin väline. Se mahdollistaa sen, että myyntitiedot vastaavat mahdollisimman tarkasti tosiasiassa tapahtunutta myyntiä. Kassan tapahtumien rekisteröinnillä voidaan kontrolloida myös koneen nollasumma-avauksia, siis sellaisia avauksia, ettei lyödä summaa ollenkaan, ja myös sitä, että kassaluukkua pidetään koko ajan auki. Tyyppihyväksytty kassakone olisikin säädettävä pakolliseksi kaikkiin niihin yrityksiin, jotka ottavat asiakasmaksuja käteisenä.

Lakialoitteellani yritän nyt korjata pahimman puutteen alkoholilaissa. Tyyppihyväksytty kassakone on harmaan talouden torjunnan paras apuväline edellä mainituilla aloilla. Tässä lakiehdotuksessa esitänkin, että alkoholilakiin lisätään 14 a § kuuluvaksi seuraavasti: "Anniskeluluvan haltijan rekisteröintivelvollisuus. Alkoholin myynti tulee rekisteröidä käyttäen kassakonetta, jonka rekisteritiedot anniskeluluvan haltija on velvollinen viemään kirjanpitoonsa. Alkoholijuomia ei saa anniskella velaksi, panttia vastaan tai vaihtokaupalla."

Jaana Pelkonen /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Turusen lakialoite puuttuu oikeaan asiaan. Harmaan talouden torjunta on yksi tärkeimpiä hallituksen kärkihankkeista, ja juuri tämän vuoksi lukuisia eri toimia onkin aloitettu, ja niitä jatketaan koko hallituskauden ajan. Muun muassa työ- ja elinkeinoministeriöhän valmistelee parhaillaan lakia, jossa säädetään käteistä rahaa käyttäville toimialoille velvollisuus tarjota asiakkaalle kuitti.

Tyyppihyväksyttyjen kassakoneiden käyttöönottopakossa on kuitenkin eräitä ongelmia, jotka tulee huomioida. Se muun muassa asettaa yrittäjät epätasa-arvoiseen asemaan sen mukaan, mikä on yrityksen koko. Sitä ei voi kieltää, etteikö kassatapahtumien manipulointia tällä tavalla estettäisi, mutta ongelmaksi nousee kustannus, joka kohdistuisi myös rehellisiin yrittäjiin. Muun muassa Matkailu- ja Ravintolapalvelut Mara vastustaa tyyppihyväksyttyjen kassakoneiden käyttöönottopakkoa, sillä niiden kustannusten arvioidaan olevan liian suuria hyötyihin verrattuna.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Pelkonen nosti esille toisenkin näkökulman tähän lakialoitteeseen, mutta jälleen en voi olla toistamatta itseäni. Se kustannus ei voi olla syynä siinä, etteikö tämänkaltaista lakialoitetta voitaisi kuitenkin hyväksyä, sillä harmaaseen talouteen on puututtava tehokkaasti ja olemassa olevin hyvin keinoin. Jos ne keinot eivät riitä, niin silloin täytyy keksiä uusia keinoja. Itse ainakin uskon, että tämänkaltainen toiminta toisi lisää verotuloja valtion kassaan.

Halusin sanoa siitä, että tässä lakialoitteessa on hyvää se, että tässä haetaan selkeätä ryhtiliikettä ravintola-alan toimintaan. Me monet täällä istuvat kansanedustajat tiedämme, että on ollut erittäin vaikeaa puuttua tähän harmaan talouden harjoittamiseen ravintola-alalla, kuten myös rakennusalalla. Mielestäni nykyiset ehdotetut toimet hallituksen puolelta eivät ole riittäviä, ja siksi tämä lakiesitys onkin hyvin kannatettava. Meidän täytyy muistaa se, että harmaan talouden kustannukset yhteiskunnassa ovat eri laskelmien mukaan 2—6 miljardia vuodessa verotulojen menetyksinä, ja se on iso summa rahaa. Oikeilla toimenpiteillä me saamme näitä tuloja myös takaisin.

Itse en voi olla mainitsematta sitä esimerkkiä, että Uudenmaan alueellakin on eräs ravintoloitsija, joka lähes vuoden välein ajaa yrityksensä niin sanotusti konkurssitilaan, ja yrittäjyys jatkuu samoissa tiloissa. Tätä on jatkunut useita vuosia mutta vähän eri henkilön nimellä. Onkin epäoikeudenmukaista rehellisiä yrittäjiä kohtaan, että vilpillisestä toiminnasta ei saa juuri minkäänlaisia rangaistuksia ja rangaistukset ovat aivan liian lieviä siellä päässä.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Nostan vielä esille sen seikan, että niin paljon kuin kannatankin urheilu- ja nuorisoseurojen varainkeruuta ja sitä, että ne saavat toimintaansa riittävästi varoja, niin kyllä kuitenkin tällä hetkellä olen saanut yhteydenottoja kotimaakunnastanikin, että urheilu- ja nuorisoseurat voivat sangen vapaasti olla käyttämättä kassakonetta ja nimenomaan siinä tilanteessa, kun on kysymys alkoholin anniskelusta. Minusta se asettaa kyllä vaikka siinä vieressä olevan yrittäjän, joka maksaa veronsa ja ne kuittinsa hoitaa oikein, eriarvoiseen asemaan. Tietenkin täytyy pohtia myöskin sitä, kuinka merkittävässä asemassa juuri sen alkoholin myynnin täytyy olla sille nuorisoseuralle tai urheiluseuralle.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Pelkonen otti hyvin tärkeitä asioita esille, nimenomaan tämän yrittäjien epätasa-arvoisuuden ja sitten nämä yrityksille tulevat kustannukset. Minä olen ihan samaa mieltä edustaja Pelkosen kanssa siitä, että yrityksien täytyy olla tasa-arvoisessa asemassa kilpailullisesti. Mikään toinen yritys ei saa hyötyä suhteessa toiseen yritykseen sillä, että pystyy ja haluaa harjoittaa esimerkiksi harmaata taloutta. Olen myös sitä mieltä, niin kuin edustaja Pelkonenkin, että kaikista kustannuksista, jotka tulevat yrityksille ja jotka lainsäädännöllisesti tuodaan sinne, pitäisi pyrkiä kyllä eroon, niin että mahdollisimman vähän niitä tuodaan.

Palaan tähän epätasa-arvoiseen asemaan. Tämä, että ei ole tyyppihyväksytty kassapakko, asettaa yritykset nimenomaan epätasa-arvoiseen asemaan. Meillä alkoholilaissa kun ei ole määritelty tätä, niin tuolla kentällä on tilanteita, joissa alkoholitarkastaja antaessaan luvat voi antaa jollekin yritykselle alkoholiluvat ilman, että vaatii kassaa, ja toiselta yrittäjältä vaatii alkoholiluvan ehtona kassakoneen käyttöä. Tämä asettaa yritykset siinä mielessä eriarvoiseen asemaan, että toinen yritys voi päivän päätteeksi omasta päästä ottaa sen tiedon, paljonko tänään myytiin, ja toinen ottaa sitten kassanauhasta sen tiedon. Sillä on kyllä merkitystä arvonlisäveroihin ja kaikkiin muihinkin kustannuksiin, mitä yritykset sitten maksavat.

Toinen on sitten tämä kustannusasia. Minä en pitäisi kovin isona kustannuksena sitä, että jos tämmöinen tyyppihyväksytty kassa maksaa jotain 350—450 euroa, niin onko se nyt yritykselle loppupeleissä mikään kustannus. Se on yhden ihmisen muutaman päivän palkkakustannus. Minä en näe oikein tätä kustannusperustettakaan. (Puhemies koputtaa)

Mutta sitten yksi asia on tämä verotarkastus. Nyt jos meillä on yrittäjiä, joilla ei ole näitä kassatietoja kirjanpidossa, vaan omasta päästä on annettu tiedot sinne kirjanpitoon, niin verotarkastustilanteessa edelleen nämä yritykset ovat epätasa-arvoisessa asemassa. Verotarkastusta ei voi suorittaa toisessa yrityksessä, (Puhemies koputtaa) jossa ei ole tietoja, mutta toisessa yrityksessä vedetään niitä päivittäisiä kassanauhoja auki ja verotarkastus pystytään asianmukaisesti suorittamaan.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kuitinantovelvollisuus on varmasti yksi keskeisimmistä asioista, millä pystytään harmaata taloutta estämään. Kyllä minua kanssa hieman epäilyttää se, kuinka epätasa-arvoiseen asemaan tässä mennään, mikäli näitä kassakonevaatimuksia nostetaan ja kustannukset sitä kautta yrittäjille nousevat. Totta kai rehellisten yrittäjien velvollisuus se kuitti on antaa, ja näin varmasti useimmissa tapauksissa tapahtuukin, mutta 350—450 euroa, mitä sitten tulisi lisäkustannuksia, saattaa kyllä sitten karsia myöskin sitä rehellistä toimintaa, ja kun tapahtumia ym. järjestetään, niin se tulee hankaloittamaan ja lisäämään sitä byrokratiaa. Minun mielestäni ensisijainen vastaus tässä olisi kumminkin valvonnan lisääminen, pistotarkastusten tekeminen tällaisiin kohteisiin ja sitä kautta harmaan talouden ehkäiseminen.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Savola, valvonnan lisääminen ja pistotarkastuksien tekeminen ovat aivan eri asia kuin mistä nyt tässä on kysymys. Ei pistotarkastuksilla tai valvonnan lisäämisellä saavuteta mitään etua, jos ei ole sitä aineistoa, mistä tehdään niitä tarkastuksia. Pistotarkastukset taas menevät niin kuin eri alueille, ei tähän. Ne menevät sitten työvoiman käyttöön. Työlainsäädännön noudattamista, pimeitä työntekijöitä jnp. hoidetaan pistotarkastuksilla, mutta ei pimeätä myyntiä hoideta pistotarkastuksilla.

Kuitinantovelvollisuus on tällä hetkellä alkoholilaissa, mutta ei kassankäyttöpakkoa. Miten käytännössä se toteutetaan? Se on tällä hetkellä täysin veteen piirretty viiva. Vaikka meillä on asetuksella määrätty kuitinantovelvollisuus, eihän sitä pysty käytännössä toteuttamaan. Meillä ei pitäisi olla sellaista lainsäädäntöä, mitä ei pystytä käytännössä toteuttamaan. Ainoastaan kassakone on semmoinen, joka saman tien ostostapahtuman jälkeen antaa sen kuitin.

Ihmettelen aina tämäntyyppisiä vastustuksia siinä mielessä, että minä olen itse ollut 32 vuotta yrittäjänä ja siitä noin 17 vuotta ravintolayrittäjänä. Minä tiedän ihan tasan tarkkaan, mistä on kysymys. Yrittämisen tasa-arvoisen aseman linjaus on semmoinen, että jos yritykset toimivat vierekkäin ja toisella ei ole kassakonetta ja toinen käyttää kassakonetta, toinen, jolla ei ole sitä kassakonetta, ajaa huvipurrella ja toinen, kenellä on se kassakone, rimpuilee verojen kanssa. Näin se vaan elävässä elämässä menee.

Jaana  Pelkonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti vain totean, kuten sanoin, että työ- ja elinkeinoministeriöhän valmistelee parhaillaan lakeja, joissa säädetään käteistä rahaa käyttäville toimialoille velvollisuus tarjota asiakkaille kuittia. Mikäli oikein olen ymmärtänyt, niin tämän vuoden aikana tehdään vielä erikseen selvitys, joka koskee tyyppihyväksyttyjen kassakoneiden käyttöönottoa, eli sitä selvitystä odotellessa.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Pelkoselle vielä: Voidaan tehdä näitä selvityksiä ja työryhmiä. Kaikkihan me tiedämme, mihin se sitten johtaa vai johtaako yhtään mihinkään. Eduskunnan tarkastusvaliokunta on puuttunut tähän asiaan, antanut selkeät ohjeet, miettinyt tätä asiaa hyvin paljon ja kertonut, miten tämä pitäisi ratkaista. Kuitinantovelvollisuus ei ratkaise nimenomaan tätä asiaa, mistä nyt tässä lakialoitteessa puhutaan, koska meillä on alkoholilaissa asetuksella säädetty kuitinantovelvollisuus. Niin kuin äsken kerroin, se on käytännössä mahdoton toteuttaa ilman kassakonetta. Se, että käteiskauppa on sitä, että jos ostetaan hevonen käteisellä ja että siitä pitää antaa kuitti, niin se on ihan ok. Hevoskauppaa tehdään paljon ilman kuittia, se korjaa sitä asiaa. Mutta tätä asiaa ei korjaa se pelkkä kuitinantovelvollisuus.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Turusen lakialoite on äärimmäisen kannatettava, mutta tässä kohtaa voisi keskustella myös siitä, mikä on meidän kunkin asenne harmaaseen talouteen. Siinä on paljon parannettavaa. Käsi sydämelle se, joka ei ole ikinä käyttänyt harmaata taloutta. Minä olen käyttänyt ja väitän, että suurin osa on. Eli kyllä meillä jokaisella on itsellämmekin peiliin katsomisen paikka siinä kohtaa, että kun joku kysyy, haluatko kuitin, niin mitä siihen vastaat. Tämä on myös haastavaa meille jokaiselle.

Minä kyllä väittäisin, että aika moni taloremonttikin on tehty niin, että siinä on ollut harmaata taloutta mukana. Harmaata taloutta vastaan taistelemme sekä hallituksessa että oppositiossa, ja kun oppositio on nyt tässä edustaja Turusen lakialoitteessa tarjonnut yhden vaihtoehdon taistelussa harmaata taloutta vastaan, niin kyllä soisin, että hallituspuolueet ottaisivat tämän esityksen mielihyvin vastaan.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindström osui asiassa oikeaan siinä mielessä, että jokaisen kohdalle tämä tulee: vaihtoehto, osallistummeko me harmaan talouden tukemiseen vai emme. Kuitinantopakko sinänsä on hyvä, mutta sisältyykö siihen jonkinnäköinen riittävä sanktio, on taas sitten eri asia. Jos siihen ei sisälly jonkinnäköistä sanktiota ja esimerkiksi verottajan oletusta siitä, että harjoitetaan harmaata taloutta ja mätkäistään kunnon verot päälle, niin se ei ole sen kummempi kuin jokin muu suositus.

Mielestäni meidän tulee säätää sellaisia lakeja, joissa harmaaseen talouteen pystytään kunnolla puuttumaan. Ei ole oikein myöskään se, että esimerkiksi rehelliset rakennusalan yrittäjät eivät enää pärjää kilpailussa, kun on niin paljon harmaan talouden harjoittajia, joiden kanssa he kilpailevat. Tämä on johtanut myös siihen, että useat rehelliseksi tunnetut pk-yrittäjät rupeavat itse tekemään kuititta olevia tarjouksia rakennustyömailla. Itse tämän tiedän, kun olen rakennuttanut kaksi omakotitaloa. Välillä oli vaikeata saada urakoitsijaa, joka suostuu antamaan kuitin, ja tämä on hälyttävää meidän yhteiskunnassamme, jos rehellisyys ei ole enää meidän hyveemme. Meidän tulee itse peräänkuuluttaa sitä hyvettä, että ei ole oikein oikaista sieltä, mistä aita on matalin, koska se kostautuu niin monella eri osa-alueella koko yhteiskunnassa.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Edelliset puhujat kyllä ottivat nimenomaan tärkeisiin asioihin kanssa kantaa siinä, että kysymys on ilmapiiristä. Minä olen kuullut, että Kreikassa joku pari kolme vuotta sitten vielä kahvipöydissä kehuttiin sillä, kuinka paljon pystyttiin — käytän aina tässä yhteydessä jotain sellaista termiä, joka liittyy eritteisiin, mutta nyt voisin korvata sen tietysti — huijaamaan verottajaa. Sitä pidettiin hyvänä asiana ja sillä kehuttiin naapureille, että nyt tuli huijattua verottajaa noin ja noin paljon. Siellä ilmapiiri on tällä hetkellä vaihtunut niin, että enää ei kehuta, ja jos joku vielä kehuu Kreikassa, että on huijannut verottajaa, niin sitä paheksutaan.

Suomessahan on tässä suhteessa ehkä pikkuisen paremmin tilanne, mutta ilmapiiri ylipäänsä on hyvin merkityksellinen siinä, kuinka yhteiskunnassa kansalaiset ja yritykset toimivat, ja sen takia meidän pitäisi edistää nimenomaan rehellistä toimintaa, joka on reilua ja rehellistä myöskin kanssaihmisille ja kanssayrityksille. Tämän ilmapiirin ja tämän hengen muuttamiseksi rehellisempään suuntaan tarvitaan tämmöisiä pieniä tekoja, jotka ohjaavat oikeaan suuntaan, ja tämä minun lakialoitteeni on yksi semmoinen pienen ihmisen pieni teko, mutta oikeaan suuntaan.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Turunen on kyllä perustellut tämän lakialoitteensa nyt niin monin tavoin ja hyvin, että se on erittäin kannatettavaa, ja koska me täällä eduskunnassa pyrimme tietysti rehellisyyteen ja rehellisiin toimenpiteisiin, niin jotta yrittäjät ovat samassa asemassa ja lähdetään samalta pöydältä, kannatan kyllä Turusen ehdotusta.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Täytyi oikein kiirehtiä tuolta työhuoneesta tänne, kun huomasin, mistä asiasta puhumme.

Aivan ehdottomasti on niin, että silloin, kun puhutaan alkoholin myynnistä, on aina annettava kuitti. Tapahtuipa se sitten yhtenä päivänä tai 365 päivänä, niin on itsestään selvää, että siitä on saatava kuitti. Meillä on alkoholin tarjoilu ja myynti säädelty tarkoin laissa, ja jotta noudatetaan lakia kaikkinensa siitä, missä anniskellaan, milloin anniskellaan ja kenelle anniskellaan, niin ensimmäinen asia, että voidaan luottaa, että näin tapahtuu, on kyllä se, että siitä myös saadaan asiallinen kuitti, ja vaikka asia on pieni, niin se on kuitenkin yksi pieni siivu harmaan talouden torjunnassa.