Jouko  Skinnari  /sd(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Syksyllä lokakuussa hallitus antoi eduskunnalle esityksen, jossa se pyysi suostumusta toimenpiteisiin, joiden seurauksena valtio voi luopua enemmistöomistuksesta Fortum Oyj:n öljyliiketoiminnassa. Kun eduskunnan talousvaliokunta alkoi tätä esitystä käsitellä, niin tarkoituksena oli laajalla asiantuntijakierroksella ja maan parhailla asiantuntijoilla saada selvyys siitä, että 90-luvun loppupuolella IVO:sta ja Nesteestä muodostettu yhteinen Fortum Oyj -yhtiö voitaisiin nyt jälleen jakaa sillä tavoin, että siitä olisi valtiolle ja Suomen kansalle, elinkeinoelämälle, paras mahdollinen hyöty. Tästä lähdettiin liikkeelle ja asiantuntijakierroksella kiinnitettiin huomiota juuri tähän liiketoiminnan tarkoituksenmukaiseen toimivuuteen, huoltovarmuuteen ja siihen, millä tavoin tämä voidaan parhaalla mahdollisella tavalla järjestää, ja ainakin loppujen lopuksi yksimielisyyteen päätyneellä tavalla myös sillä tavoin järjestää, että valtion määräysvalta säilyisi kaikissa eri tilanteissa. Tämä valtion määräysvallan säilyminen kaikissa eri tilanteissa oli yksi tärkeimpiä, ellei tärkein näkökohta siitä, millä tavoin tämä asia tullaan kirjaamaan valiokunnan mietintöön niin, että missään vaiheessa jälkeenpäin ei tule epäselvyyttä siitä, mitä eduskunta on tarkoittanut.

Tavoitteena on ollut se, että tämä määräysvalta perustuu siihen laista selvästi ilmenevään sanatarkkaan lakitekstiin, että yli puolet yhtiön kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä on tämä määräysvalta, yli puolet yhtiön kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Tästä toteutumistavasta, on se sitten yhtiöjärjestyksen kautta tai millä muulla tavoin tahansa, on valiokunnassa käyty keskustelua ja erityisesti tietysti kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa, mutta myös muiden asiantuntijoiden kanssa, millä tavoin tämä teoreettisella tasolla eri tilanteissa voitaisiin turvata. Tämä on se tavoite, joka tähän valiokunnan mietintöön on kirjattu.

Suomeenhan on syntymässä nyt uusi iso öljy-yhtiö, jonka tunnusluvuista voidaan vuoden 2002 tilanteen pohjalta sanoa, että liikevaihto olisi runsaat 7 miljardia euroa, joka olisi nykyisen Fortum Oyj:n liikevaihdosta lähes 65 prosenttia. 2002 tilanteen pohjalta syntyi liikevoittoa noin 260 miljoonaa euroa, joka oli noin 20 prosenttia Fortum Oyj:n liikevoitosta. Henkilöstöä tässä uudessa yrityksessä tulisi 2002 tilanteen mukaan olemaan ainakin 4 300, noin 30 prosenttia Fortum Oyj:n henkilöstömäärästä. Öljyliiketoiminnan keskimääräinen velaton arvo on ollut noin 2,5 miljardia euroa eli noin 20—25 prosenttia Fortum Oyj:n arvosta. Eurooppalaisittain Fortumista muodostettavasta öljy-yhtiöstä tulisi keskisuurta luokkaa.

Tämä järjestely auttaisi myös niissä investoinneissa, joista merkittävin on Porvoon jalostamon investointi, noin 500 miljoonaa euroa, jonka arvioitu työllisyysvaikutus olisi noin 3 000 miestyövuotta, ja noin 100 uutta työpaikkaa syntyisi tämän järjestelyn seurauksena. Mutta varmasti tärkein asia koko kansantalouden kannalta on ainakin minun mielestäni se, että me öljynjalostukselle, erityisesti venäläiselle öljylle, jonka asiantuntijoita olemme, voimme löytää uusia tuotteita ja uusia mahdollisuuksia. Tavoitteena pitää olla sen, että me luomme, niin kuin monissa yhteyksissä aina sanotaan, Nokian rinnalle muita sellaisia tuotteita, jotta me kaikissa tilanteissa pärjäisimme, kun jonain päivänä saattaa olla Nokian vaikutus Suomen talouteen vähän toisenlainen kuin tällä hetkellä. Tämä öljy ja energia yleensäkin voisi olla tämän tyyppinen elinkeinotoiminnan osa.

Kun talousvaliokunnan delegaatio oli lokakuun alkupuolella Yhdysvalloissa, niin Washingtonissa kauppa- ja teollisuusministeriössä esittelimme suomalaista energiapolitiikkaa, pohjoismaista energiapolitiikkaa ja Euroopan unionissa tapahtuvaa energiapolitiikkaa, ja siitä oltiin todella kiinnostuneita, koska kun sen joutui itsekin tekemään, niin huomasi, miten hyvin meillä nämä asiat ovat hallinnassa ja miten hyvin ne ovat papereilla, niin että niitä pystyy aika lyhyessäkin ajassa selkeästi esittämään niin, että kuulijalle jää ymmärrettävä kuva, millä tavoin asioita hoidetaan. Toivottavasti teimme myös siihen osaan maailmaa sellaisen vaikutuksen, että yhteistoimintaa energia-asioissa tulee olemaan.

Tämä huoltovarmuusnäkökohta ainakin itselleni valiokunnassa tuli sillä tavoin jossain määrin uutena esille, että en tiennyt aikaisemmin, että Fortum Oyj:llä on noin 30 alusta hoitamassa tätä öljyliikennetoimintaa. Tässähän on kysymys ensinnäkin siitä, minkä lipun alla nämä alukset ovat. Jos ajatellaan kriisitilanteista, silloin on kysymys siitä, kuka määrää, mihin päin öljyä sitten viedään, ja sitten myös kysymys siitä, niin kuin viime päivinä on nähty, minkä lipun alla ovat miehistö ja henkilökunta, mitä kieltä puhutaan näillä laivoilla. Tämähän on myös suomalaisuuden yksi tällainen kivijalka, enkä tiennyt myöskään sitä, että tämä on Suomen suurin laivasto yhdessä yrityksessä, siis Suomen suurin laivasto. Missään muussa yrityksessä tai laivanvarustamossa Suomessa ei ole tällaista, ei käsittääkseni edes myöskään Ahvenanmaalla. Tämä on erittäin tärkeä näkökohta, ja luulen, että se moniin valiokunnan jäseniin vaikutti. Nämä tapahtumat Venäjällä ovat varmasti osittain avanneet myös sitten silmiä näkemään sen, minkälaisia haasteita, niin kuin nykyisin sanotaan, saattaa myös öljyn toimittamiseen ja öljy-yhtiöitten omistamiseen liittyä.

Valiokunnalle kävi ilmi, että esimerkiksi Puolassa oli ollut sellainen vastaavan tyyppinen yhtiöittäminen, jossa öljytoiminta olisi yksityistetty, ja silloin venäläinen Lukoil, ei Jukos vaan Lukoil, ilmoitti, että me ostamme tämän firman. Siinä vaiheessa hallitus veti tämän esityksen pois. Tämä vain osoittaa mielestäni sen, että öljy on, käyttääkseni liiketaloudellista, nykyaikaista termiä, seksikäs tuote. Se on siinä mielessä hyvä asia, että kun ensi keväänä ruvetaan näitä yhtiöjärjestelyjä ja osakemyyntejä järjestämään, toivottavasti tämä seksikkyys toimii myös ensi keväänä (Eduskunnasta: Pörssikursseissa!) — nimenomaan pörssikursseissa.

Herra puhemies! Tässä asiassa on erittäin merkittävää ollut se, että loppujen lopuksi valiokunta tässä asiassa on yksimielinen. Pidän sitä hyvin merkittävänä sen takia, että meillä on ollut vähän eri painotteisia näkemyksiä, millä tavoin tätä asiaa pitäisi yhtiöjärjestyksellisesti ja pörssin näkökulmasta ja muutoin hoitaa, mutta päädyimme tähän lopputulokseen. Se mielestäni osoittaa myös sen, että elinkeinoelämän ja politiikan asiantuntemuksen sopiva yhteensaattaminen tuottaa hyviä tuloksia. Tähän liittyy myös liikaakin mielestäni julkisuudessa tilaa saanut asia eli hallintoneuvostojen asema valtionyhtiöissä tai yhtiöissä, joissa valtio omistaa merkittävästi tai on osakkaana, onko hallintoneuvostoa vai eikö ole hallintoneuvostoa. Me pitkän harkinnan jälkeen ja erilaisia tekstimuotoja tehden päädyimme siihen lopputulokseen, että tulemme hallitukselle tällaisen esityksen tekemään. Mielenkiinnolla kuuntelemme nyt sitten, mitä ministeri esitykseen sanoo. Mutta lähtökohtaisesti tilanne on se, että hallintoneuvosto hyvin toimiessaan — ja mielestäni ne hallintoneuvostot, jotka tällä hetkellä ovat olemassa, ovat toimineet hyvin — niin sillä saadaan myös sitä lisäarvoa, jota tarvitaan esimerkiksi Euroopan unionissa asioita käsiteltäessä. Olen törmännyt viime kuukausina hyvin paljon esimerkiksi päästökauppakysymyksiin, ja niissä yhtiöissä, joissa ei ole yhteyksiä eduskuntaan, kansanedustajiin, on selvästi havaittavissa mainitsematta yhtään sektoria, että päästökauppa-asiat eivät ole aivan hyvässä järjestyksessä, kun taas niissä yhtiöissä, joissa näitä asioita on käsitelty myös yhtiöiden hallintoneuvostoissa, ne ovat kohtuullisessa järjestyksessä, niin kuin tässä asiassa voi Suomen näkökulmasta olla.

Tämä on tärkeä asia ja myös Wto-neuvotteluissa, verotuskysymyksissä ja monissa muissa, niin että molemminpuolista ymmärtämystä kyllä tarvitaan. Kun puhutaan pääoma- ja yhteisöverotuksesta ja näistä kysymyksistä, ne koskettavat myös niitä firmoja, joissa kansanedustajat pääsevät olemaan.

Herra puhemies! Tähän mietintöön viitaten totean, että se on lyhyt mutta selkeä vastaus hallituksen pyyntöön suostua näihin järjestelyihin. Tässä yhteydessä haluan vielä toistaa sen asian, että tämä valiokunnan päätösehdotus eduskunnan päätökseksi kuuluu: "- - eduskunta päättää antaa suostumuksensa toimenpiteille, joiden seurauksena valtio voi luopua enemmistöomistuksesta Fortum Oyj -konsernin öljyliiketoiminnasta siten, että määräysvalta, yli puolet yhtiön kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä," — tämä on lakitekstiä suoraan — "öljyliiketoimintaa harjoittavassa osakeyhtiössä säilyy valtiolla yhdessä valtionyhtiö Fortum Oyj:n kanssa." Mietinnössä on tarkasti säännelty ne tavat, joilla tämä tulee toteuttaa, ja tärkeää on myös sellainen taloudellinen näkökulma, että tästä uudesta öljy-yhtiöstä tulee taserakenteeltaan riittävän vahva, jotta se nousee hyvin jo ensi keväänä siivilleen.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tämän asian käsittely valiokunnassa vei itse asiassa asiaa sisällöllisesti kyllä eteenpäin. Itse asiassa sen muotoilu muodostui sellaiseksi, että se teki siitä hyväksyttävän. Mielestäni nyt siinä muotoilussa, joka meillä on käsillä, asia ja asian päätöksen sisältö on harvinaisen selvästi sanottu. Se on ymmärtääkseni myös sen muotoinen, mitä eduskunnan enemmistö eduskuntakäsittelyssä, kun lähetekeskustelua käytiin, halusi Fortum Oilin tapauksessa tehdä ja mikä se sisältö kaiken kaikkiaan eduskunnan näkökulmasta oli. Lyhyesti sanoen valtion omistus on vähintään se 50,1 prosenttia ja omistuksen määrä on määritelty nyt siten ja niin selkeästi, ettei sitä tarvitse arpomalla selvittää eikä juristien kanssa käydä läpi, mitä päätöksen sisältö on ja mitä sillä tarkoitetaan.

Valiokunnan puheenjohtaja kävi mietinnön muuta sisältöä hyvin läpi, enkä halua toistaa niitä asioita. Oikeastaan kaksi erityistä näkökohtaa haluaisin nostaa esille. Ne liittyvät selvästi toisiinsa, ja haluaisin, että myös eduskunta ainakin huomioi nämäkin näkökulmat.

Ensinnäkin valiokuntakäsittelyn yhteydessä mielestäni kävi harvinaisen selkeäksi se yksi peruslähtökohta ja asema ja asemointi, missä ollaan, eli Fortum Oilista tulee todella merkittävä yhtiö kaikkinensa myös yhteiskuntapoliittisesti ja yhteiskunnan näkemyksestä. Tästä syystä, kun lähetekeskustelussa kävin läpi myös tätä luokittelua, miten eduskunta itse on itse asiassa luokitellut omistajapolitiikkaa ja miten siellä on asemoitu yhtiöitä, sanoin, että Fortum kuuluu luokkaan kaksi. Näitä luokkiahan oli kolme ihan muistin virkistämiseksi: Ykkösluokka: yhtiöt, jotka toteuttavat erityistehtävää; kakkosluokka: yhtiöt, joilla on strategisesti tärkeä tehtävä ja joilla on myös huomattava yhteiskunnallinen merkitys; ja kolmas luokitushan oli se osa yhtiöistä, joissa valtiolla on itse asiassa vaan pääomasijoittajan intressi.

Kun me kuuntelimme asiantuntijoita ja kohtuullisen joukon heitä, minusta siellä kävi hyvin selkeästi ilmi ja minusta johtopäätös kaikkinensa on se, että tämä yhtiö Fortum Oil, joka perustetaan myöhemmin, kuuluu lähinnä luokitukseen yksi mieluummin kuin kaksi. Tästä syystä minusta se luokittelu pitää selkeästi tiedostaa, kun päätöksiä tästä eteenpäin miettii. Tämä, sanoisin, myös oli se näkemys, joka johti valiokunnan keskuudessa siihen, että päädyimme esittämään tätä 50,1:tä yksimielisesti, ja siitä johdannaisena on tämä hallintoneuvosto, johon myös puheenjohtaja viittasi. Tähän asti tämä oli minusta hyvin selkeää ja, sanoisiko, jopa johdonmukaistakin työskentelyä hyvässä hengessä, ja kaikin puolin asia meni eteenpäin. Mutta on mielenkiintoista kyllä seurata tätä yhteiskuntapolitiikkaa ja kaiken kaikkiaan erilaisia tapahtumaketjuja, mitä näissä tapahtuu. Eihän tässä mennyt oikeastaan yhtään päivää siitä, kun valiokunnan mietintö julkistettiin ja käytiin läpi, jossa hallintoneuvosto taas nousi arvoon arvaamattomaan.

Itse asiassa siihen samaan yhteyteenhän liittyy kysymys, jonka haluaisin ministerille esittääkin. Kun nyt jo itse asiassa, ennen kuin eduskunta on tehnyt päätöstä asiasta, käydään keskustelua, että ollaan Fortum Oilin tapauksessa ja emoyhtiössä Fortum Oyj:ssä muuttamassa hallintoneuvoston roolia merkittävästikin niin, että sen valtaa riisutaan, syntyy tietenkin eduskunnan näkökulmasta kysymys, kuka pompottaa ja ketä tässä halutaan pompottaa ja mihin tässä asiassa itse asiassa halutaan viedä. Eihän se tapahtumaketju näin voi kulkea. Eduskunta määrittelee, tässä tapauksessa valiokunta on määritellyt jo, yhteiskunnan omistuksen strategisesti erittäin merkittäväksi ja sellaiseksi, että sillä on merkittävää yhteiskunnallista vaikutusta ja että johdannaisena siitä sinne halutaan hallintoneuvosto. No, eihän se voi sitten kyllä kulkea mielestäni ainakaan niinpäin, että sen jälkeen kun tämä on ilmaistu ja tähän on päädytty, lähdetään sille tielle, että lähdetään teknisesti ja, sanoisiko, hallinnollisella päätöksellä purkamaan sen hallintoneuvoston tehtävää ja hakemaan sille uutta sisällöllistä roolia.

Minä en tiedä, onko näin tapahtunut ja onko näin tapahtumassa, mutta huolestuttavaa on, jos on näin tapahtumassa ja näin nopeasti itse asiassa, että päätöstä ei ole eduskunta ehtinyt tehdä, kun käydään jo tällaista keskustelua. Siitä syystä arvostan, että ministeri on täällä paikalla ja me itse asiassa kuulemme suoraan, onko tällainen menettely lähtemässä liikkeelle ja onko aikomus tehdä tällainen päätös. Mielestäni kyllä, jos aikomus on ja jos se toteutuu, kyllä siinä kovin kummalliseen valoon silloin muodostuu eduskunnan tahto kokonaisuutena, joka uskoakseni ja toivottavasti myös yksimielisenä tästä salista lähtee eteenpäin. Silloin kyllä kysytään, missä kohti tässä demokratiassa itse asiassa kuljetaan ja kuka johtaa ja ketä ja mikä eduskunnan päätöksien merkitys kaiken kaikkiaan on.

Hallintoneuvostoista voisi käydä ihan oman keskustelunsa, niitten roolista, niitten merkityksestä, niitten tehtävästä ja sisällöstä, miten niihin pitää suhtautua. Mutta korostan oikeastaan, herra puhemies, lopuksi, että nimenomaan siitä syystä, että tälle määriteltiin ja hyväksyttiin erityistehtävä, siitä johtuen 50,1, siitä johtuen taas hallintoneuvosto, niin kyllä sillä hallintoneuvostolla pitää jotakin valtaa olla. Emme me tarvitse hallintoneuvostoja, joissa käydään kahvia juomassa ja seurustelemassa. Niillä ei ole mitään merkitystä. Silloin pitää olla todellista päätösvaltaa.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Haluan ihan aluksi lausua kiitokset valiokunnalle, sen puheenjohtajalle, valiokunnalle kokonaisuudessaan ja valiokunnassa mukana olevien eri eduskuntaryhmien edustajille. Toivon, että hallitusryhmien edustajat eivät pahastu siitä, että erityisesti kiitosten viime sanoissa haluan niitä kiitoksia kohdistaa myös opposition suuntaan ja nimenomaan sinne molemmille suunnille oppositiossa asiassa, jossa lähetekeskustelussa näytti vielä olevan vähän erilaisia tuulia. Opposition molemmilla laidoilla on valiokuntakäsittelyn aikaan kyetty löytämään yhteinen ymmärrys. Se ansaitsee kiitoksen. Se tässä teille kaikille tulee, oppositio vahvasti mukaan lukien.

Arvoisa puhemies! Muistikuvani mukaan vuonna 98, kun silloista IVOa ja Nestettä laitettiin yhteen, asian käsittely ei nyt ollut aivan riidaton. Silloin tunnettiin tuskaa, vähän epäluuloakin, mitä oltiin tekemässä. Kokemukset menneiltä vuosilta osoittavat kuitenkin, että tuolloin tehty ratkaisu oli hyvä. Silloin niissä oloissa tarvittiin vahvempia muskeleita ja IVOn ja Nesteen yhdistymisen aikaansaaminen toi niitä muskeleita, mitä sitten tarvittiin markkinoiden vapauduttua energiatoimialalla ja erityisesti sähkön piirissä sähkötoimialalla. Noitten muskeleitten käyttö käytännössä on ollut sitä, että niiden ratkaisujen, mitä näiden viiden kuuden vuoden aikaan on tehty, seurauksena suomalainen sekä öljytoimialalla että sähkötoimialalla toimiva Fortum on noussut merkittäväksi pohjoismaiseksi toimijaksi, oikeastaan aika merkittäväksi eurooppalaiseksikin toimijaksi.

Rakennemuutokset tällä toimialalla kuitenkin jatkuvat. Ei ole saavutettu jotain päätepistettä, jossa vaiheessa voitaisiin lepäillä, ei näin, vaan rakennemuutokset jatkuvat. On tultu tilanteeseen, jossa uudet haasteet edellyttävät uusia investointeja, jos aiotaan pitää merkittävä jalansija Pohjolassa ja Euroopassa sekä sähkötoimialalla että samanaikaisesti vielä kansallisestikin niin tärkeällä öljytoimialalla. Jotta käytännössä tämä asema voidaan säilyttää, tämä asema pitää, tarvitaan lisäresursseja, lisää voimavaroja. Eriyttämällä näissä oloissa nyt sitten sähkötoimiala ja liiketoimiala kahdeksi erilliseksi yhtiöksi ja menemällä tällä uudella yhtiöllä markkinoille ja hakemalla siellä markkinaehtoisia pääomia tarvittaviin investointeihin, tarvittaviin kehittämistoimiin on mahdollista saada aikaiseksi ratkaisu, jossa muutaman vuoden päästä meillä on kaksi vahvaa yritystä, toinen öljyliiketoimialalla, toinen sähkötoimialalla, ja niin, että molemmissa niissä valtio käyttää vahvaa määräysvaltaa.

Tähän tähtäsi alun perinkin hallituksen esitys eduskunnalle, ja valiokunnan täällä suorittama käsittely mielestäni on entisestään vain ikään kuin vahvistanut sitä mallia, sitä järjestelyideaa ja -ideologiaa, joka tänne tuodussa esityksessä oli esitykseksi kirjattu. Minusta ne tarkennukset ja pienet muutokset itse tähän ponteen ovat olleet hyviä, kaikin puolin kannatettavia. Olin alun perin sitä mieltä, että totta kai hallinto on erittäin konstruktiivinen valiokunnassa tehtävän työn suhteen. Näin toivon mukaan myöskin käytännössä oli, ja sen yhteistyön tuloksena on nyt sitten tämä mietintö ja aavistuksen verran tarkennettu ponsi, joka mielestäni, toistamiseen sanottuna, ansaitsee kaiken tuen ja kannatuksen.

Arvoisa puhemies! Kun mennään tähän eriytettyyn ratkaisuun, tämän ratkaisun seurauksena toivoakseni ja uskoakseni saadaan aikaan järjestely, jolla öljy-Fortum — käytän tätä nimeä — kykenee nyt sitten toivon mukaan ensi keväänä menemään markkinoille, pörssiin hakemaan lisää yksityistä pääomaa tarvittaviin investointeihin ja toteuttamaan ensi vaiheessa merkittävän noin 500 miljoonan euron suuruisen investoinnin Porvooseen niihin fasiliteetteihin, puitteisiin, jotka siellä ovat jo tällä hetkellä olemassa.

Tämän ratkaisun, tämän lisäinvestoinnin tavoitteena ja tarkoituksena, mihin koko tämä järjestelykin siis osittain liittyy, on pyrkiä olemaan entistä vahvempi siinä, missä Suomi jo tällä hetkellä on vahva. Fortum jalostaa tällä hetkellä tehtyjen strategiavalintojen jälkeen tällä hetkellä lähes yksinomaan Venäjältä tuotavaa raakaöljyä. Tarkoitus on entistä vahvemmin toimia nimenomaan tässä samassa suunnassa. Tarkoitus on jalostaa täällä meillä erinomaiseen osaamiseen perustuvissa jalostusyksiköissä hivenen heikohkolaatuisesta raakaöljystä rikkipitoisuudeltaan ja muilta ominaisuuksiltaan maailman parhaita, ehdottomasti korkealaatuisimpia ja -tasoisimpia öljytuotteita. Jo tällä hetkellä tähän pystytään Porvoossa, ja uusi jalostusyksikkö pyrkii entisestään parantamaan tulevan öljy-Fortumin asemaa juuri tässä saumassa maailman ehdottomasti puhtaimpien, parhaitten öljytuotteitten jalostajana ja sitä kautta vahvan markkina-aseman pitäjänä ja ehkä entisestään lisääjänä juuri niillä kaikista kysytyimmillä ja kilpailluimmilla markkinasegmenteillä.

Arvoisa puhemies! Tämä järjestely siis takaa määräysvallan pysymisen vähintään 50,1 prosentin osuudella valtiolla. En käy toistamaan sen tarkkaa sisältöä, se on täällä lähetekeskustelussa käyty moneen kertaan jo läpi, ja puheenjohtaja äsken sen vielä oivasti esitteli. Ehkä muutama sellainen asia ansaitsee tässä vielä kommentit, jotka tietojeni mukaan valiokuntakäsittelyssä myös minun siellä käydessäni ja muutoinkin ovat olleet esillä ja joista myös julkisuudessa on aika lailla keskustelua käyty.

Niin, arvoisa puhemies, eduskuntakäsittelyn aikana on käyty keskustelua siitä, miten valtiovallan vaikutusvalta turvataan uudessa öljy-yhtiössä. On esimerkiksi nostettu esille ajatus siitä, että yhtiöön saattaa tulla osakkaaksi venäläinen öljy-yhtiö. Tähän on todettava, että öljyä jalostetaan Porvoossa suurelta osin, niin kuin jo totesin, venäläisestä raakaöljystä. Naapurimaamme öljy-yhtiöillä on mittavat öljyreservit, mutta niukahkosti jalostamokapasiteettia. On ymmärrettävää, että venäläisyhtiöllä saattaa olla jo tästäkin syystä kiinnostusta sijoittaa suomalaiseen öljy-yhtiöön, jolla on modernia jalostamokapasiteettia, jota siis ollaan nyt lisäämässä ja laajentamassa. Omasta puolestani en näe mitään erityistä ongelmaa siinä, että perustettavaan öljy-yhtiöön tulisi pääomia Venäjältä tai jostakin muusta ilmansuunnasta. En minä käy mieluusti ennakoimaan sitä, mistä ne pääomat voisivat tulla tai mistä nimenomaisista suunnista ne eivät saisi tulla. Tämän — tuli mistä ilmansuunnasta tahansa — ei mielestäni voida katsoa vaarantavan millään tavalla, ei öljyn huoltovarmuutta Suomessa eikä mitään muitakaan sellaisia intressejä, joita Suomella, siis valtiollisesti, koko tähän öljytoimialaan, liittyy.

Toinen asia, mikä on täällä ollut vahvasti, oikeutetusti ja perustellusti esillä, on kysymys huoltovarmuudesta. Haluan tässä yhteydessä vielä alleviivata sitä, että meillä on lainsäädäntö näiltä osin aika hyvässä kunnossa. Sitä on useaan kertaan menneitten vuosien aikana tarkennettu ja uudistettu. Käytännössä tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa laki edellyttää, että meillä on noin viiden kuukauden mittainen varmuusvarastojärjestely ja että se jakaantuu niin, että kolmen kuukauden mittaista kulutusta vastaava huoltovarmuusvelvoite on huoltovarmuuskeskuksen hoidettavana, sen vastuulla, ja kaikki Suomeen öljytuotteita tuovat yhtiöt ovat puolestaan velvoitettuja vastaavasti vähintään kahden kuukauden mittaisen huoltovarmuuden turvaamiseen. Tällä tavalla laskien tuo viisi kuukautta on rakennettu, riippumatta siitä, kuka ja mikä yhtiö Suomessa öljyliiketoimialalla toimii — tässä mielessä. Jokaista toimijaa koskevat samaiset lainsäädökset, ja huoltovarmuuskeskus tietysti hoitaa oman osuutensa tästä velvollisuudesta sanotulla ja todetulla tavalla.

Arvoisa puhemies! Öljy-yhtiön suunniteltu osakemyynti voi olla joko yhtiön vanhojen osakkeiden myyntiä, osakeanti tai näiden yhdistelmä. Ensivaiheen osakemyynnissä öljy-yhtiön osakkeista myytäisiin vain noin 51 prosenttia koko osakemäärästä, valtion tulisi tässä vaiheessa ostaa vähintään 1—2 prosentin suuruinen osuus osakemäärästä enemmistön säilyttämiseksi yhdessä Fortum Oyj:n kanssa. Jos Fortum Oyj ajan mittaan vähentää omistuksensa öljy-yhtiössä kolmannekseen saakka, valtion tulee ostaa yhteensä 16,7 prosentin omistusosuus yhtiöstä, jotta valtiolla säilyy määräysvalta yhdessä Fortum Oyj:n kanssa. Oston rahoittamiseksi on tarkoitus vähentää omistusosuutta Fortum Oyj:ssä muutaman prosenttiyksikön verran. Tämä voidaan tehdä nykyisten eduskuntavaltuuksien puitteissa. Sekä ensimmäisessä vaiheessa että myöhemmin valtio sijoittaa öljy-yhtiön osakkeisiin markkinaehdoin ja osakkeen markkinoilla määräytyvällä hinnalla. Ensivaiheessa osakkeen hinta määräytyy osakemyynnin yhteydessä, myöhemmin listauksen jälkeen pörssikaupan perusteella. Kun valtio myöhemminkin hankkii öljy-yhtiön osakkeita, osakehankinta tulee sovittaa markkinaolosuhteisiin kiinnittäen huomiota kummankin yhtiön osakkeen hintakehitykseen.

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta toteaa mietinnössään, että uudessa öljy-yhtiössä tulisi olla hallintoneuvosto. Julkisuudessa olen aikaisemmin todennut, että en ole itse eikä hallitus omassa esityksessään erityisen vahvasti priorisoinut hallintoneuvoston perustamista perustettavaan yhtiöön. Katson kuitenkin, että konditionaalin muotoon kirjoitettu valiokunnan kanta on hyvin selvä tahdonilmaus siitä, mitä eduskunta haluaa. Kun asiat ovat edenneet siihen vaiheeseen, että on yhtiöjärjestyksestä päättämisen aika ja paikka, tulen toimimaan niin, että yhtiöjärjestys kirjoitetaan siten, että se sisältää hallintoneuvoston. Mielestäni eduskunnan tahto näiltä osin selvä ja kaikin puolin hyvä. Mitä tulee siihen, mikä on hallintoneuvoston rooli, niin niiltä osin laki määrittelee selvästi sen, mitkä tehtävät sille kuuluvat, ja lakia ei ole tarkoitus rikkoa, kaikkea muuta. Sen velvoitteen mukaan hallintoneuvosto ilman muuta myöskin tähän tulevaan yhtiöön järjestetään.

Arvoisa puhemies! Aivan viime sanoissani haluan sanoa vielä sen ajatuksen, mihinkä tämän lain eduskuntakäsittely omalta osaltaan mielestäni antaa tietyllä tavalla puhtia. Valtiolla on ollut Suomen teollistamisen historiassa tärkeä rooli. Ilman valtion vahvaa omistajuutta ja omistajaohjausta erityisesti suomalainen metsän ja metallin perusteollisuus ei olisi noussut sellaiseksi voimatekijäksi viime vuosikymmenten aikaan kuin on noussut. Myös tasapainoisen alueellisen kehityksen kannalta valtioyhtiöpolitiikalla on ollut hyvin tärkeä rooli. Vielä tänäänkin monien omistamiensa yhtiöiden toimintaan valtiolla liittyy tietty strateginen intressi. Jaan näiltä osin näkemyksen ed. Korhosen kanssa. Osakkuusyhtiöiden kohdalla kysymys on yleensä sijoittajaintressistä, joka sekään ei ole valtio-omistajan kannalta aina vailla merkitystä jo senkin takia, että monet näistä sijoituksista tuottavat valtiolle aivan hyvin. Käsitykseni on, että sijoittajaintressilähtöisestä omistamisesta voidaan hallitusti tinkiä, sitä voidaan hallitusti vähentää. Sen ei tarvitsisi kuitenkaan mielestäni merkitä valtion elinkeinopoliittisen aktiviteetin vähentämistä. Irtautuvia varoja tulisi mielestäni käyttää entistä enemmän julkisen tutkimus-, kehittämis- ja teknologiapanostuksen lisäämiseksi sekä uusien innovaatioiden — joita meillä syntyy onneksi — kaupallistamiseen ja yritysten kasvuun tarvittaviin riskisijoituksiin. (Ed. Zyskowicz: Entäs ministerin lupaamat väylähankkeet?)

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jos viestin välistä voi jotakin lukea, niin tätä hallintoneuvostoa koskevaa osiota jos vähän tulkitsee, niin ministeri kyllä vastasi ympäripyöreästi. Lainmukaisesti sikäli, että jos minimisäädöksiä noudatetaan, niin sehän tarkoittaa sitä, että Fortum Oyj:n hallintoneuvoston roolia tullaan keventämään kohtuullisen merkittävästi. Silloin me olemme sillä tiellä, johon viittasin. Minusta se on kyllä ikävä tie eduskunnan näkökulmasta katsottuna ja tie, jota ei soisi käytävän kyllä, jos näin on tarkoitus menetellä. En tiedä sitten, ministeri vastasi kyllä tosiaan niin pyöreästi, ettei siitä oikein kiinni saa, mutta viesti ilmeisesti oli selvä, elikkä lain minimivelvollisuudet jos täytetään, niin se tarkoittaa kyllä sitä, että rooli on ihan toinen kuin tänä päivänä on. Minusta nimenomaan strateginen johtaminen on hallintoneuvoston työtä, ei sillä muuten ole mitään merkitystä, suotta siellä kahvilla käydään.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puheenvuoronsa alkupuolella ministeri Pekkarinen totesi, että jatkuvat rakennemuutokset ovat paikallaan. Tämä on mielenkiintoinen toteamus sikäli, että noin kymmenen vuotta sitten Nesteen silloinen pääjohtaja Ihamuotila totesi, että tällä meidän bisneksellä on elinaikaa kolmekymmentä vuotta, sen jälkeen raakaöljypohjainen bisnetti pitää varantojen ehtymisen vuoksi muuttua toiseksi. No nyt siitä on kymmenen vuotta reippaasti kulunut, elikkä toisin sanoen pari vuosikymmentä on jäljellä. Se on mielenkiintoinen aika, arvoisa ministeri, sen takia, että siinä tulee ratkaisemaan — näin minä väitän, hyvä jos ministeri kommentoi — se, että meillä on omassa hallinnassa olevaa raakaöljyjalostamokapasiteettia, johon me voimme eri puolilta maapalloa ne jämät kerätä, mitkä me tarvitsemme, emmekä ole näitten keskitisleitten osalta spot-markkinoitten varassa, jalosteitten varassa. Siinä suhteessa ehkä pysyvää kannattaa olla juuri sen, mitä talousvaliokunta nyt esittää.

Ahti  Vielma  /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kun tämä oli täällä lähetekeskustelussa, niin minä käytin hiukan kriittisen puheenvuoron, jossa mainitsin muun muassa, että jatkossa haluaisin seikkaperäisen selvityksen siitä, miten venäläinen laajeneva öljybisnes vaikuttaa uuden yhtiön toimintaan ja tulevaisuuteen, onko se uhka vai mahdollisuus, ja miten aiotaan toimia niin, että se olisi nimenomaan mahdollisuus? Nyt talousvaliokunta on tehnyt hyvää työtä ja olen saanut suureen osaan kysymyksiäni vastauksia ja myöskin ministeri Pekkarinen täällä selvensi tilannetta mainitsemalla muun muassa, että Venäjällä on niukahkosti jalostamokapasiteettia ja tämä on Porvoon öljyjalostamon mahdollisuus tulevaisuudessa.

Oletteko tässä yhteydessä selvittäneet, mitkä ovat Venäjän tulevaisuuden suunnitelmat nimenomaan tämän jalostamokapasiteetin lisäämisen osalta?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ed. Pulliaisen mainitsemat globaalit öljyvarat joutuvat yhä tiukempaan poliittisen ja ehkä myös sotilaallisenkin mielenkiinnon kohteeksi. Tiedämme myös sen, että Venäjän ja Yhdysvaltain yhteistyö on kovasti lisääntynyt ja siinä mielessä myös Amerikan pääoma on vahvasti mukana muun muassa Primorskin satamassa ja venäläisten öljyvarojen hyödyntämisessä.

Puhemies, tuo, mihin ed. Korhonen viittasi, hallintoneuvostoihin ja niiden rooliin, niin Soneran yhteydessä eduskunta oli kyllä aika turhautunut siihen tilanteeseen, mikä oli silloin hallintoneuvoston rooli. Silloin myöskin kyseenalaistettiin laajalti hallintoneuvostojen merkitystä, kun kuitenkaan ne eivät vaikuttaneet siihen poliittiseen tilanteeseen ja Suomen käyttäytymiseen umts-kauppojen ja huutokauppojen yhteydessä.

Näin ollen tässä tilanteessa, kun nyt halutaan kuitenkin perustaa hallintoneuvosto, olisi hyvin tärkeätä, että sillä todella olisi rooli ja se myös toimisi, koska öljybisnes ei varmaan tule olemaan tulevaisuudessa sen ongelmattomampaa kuin it-bisnes on ollut.

Antti  Rantakangas  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielestäni on hyvä, että tässä on tehty myöskin linjavalinta. Energiapolitiikka on sen verran tärkeä asia kansallisesti, että on välttämätöntä säilyttää valtion määräysvalta — niin kuin nyt valiokunnan ehdotuksessa siitä lähdetään. Tätä samaa linjaahan pitää jatkaa myöskin Vapon ja Kemijoki Oy:n osalta, eli pitää energiapolitiikan ohjia mahdollisimman pitkälle kansallisissa käsissä. Talousvaliokunnan yksimielisyys antaa tässä hyvän pohjan käsitellä myöskin valtionyhtiöpolitiikkaa, mutta myös energiapolitiikkaa jatkossa hyvässä yhteishengessä.

Hallintoneuvostoihin voi todeta sen, että kyllähän hallintoneuvostolla on mahdollisuus antaa linjauksia, antaa merkittäviä kannanottoja yhtiön kehittämiseen ja viisas hallitus ja johto toki noudattaa sitä ja kuuntelee, koska tietää sen, että viime kädessä löytyy keinot valtion määräysvallan konkreettiseenkin käyttämiseen.

Nykylinjasta sanon sen, että nyt on siis suunnanmuutos aiempaan. Vielä jokin aika sitten jopa toimitusministerit lakkauttivat hallintoneuvostoja ja nyt tälle tärkeälle alalle ollaan perustamassa uusi elin.

Klaus Hellberg /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä todella käy niin, että nyt hallintoneuvoston tehtäviä heikennetään läheltä maksimitasoa minimitasolle. Merkittävää tässä on, että tämä nyt tapahtuu tässä yhteydessä, kun on ehkä pari viikkoa ollut selvää, että talousvaliokunnan selvä enemmistö on sen kannalla, että myös tämä uusi yhtiö tarvitsee hallintoneuvoston.

Totean myös sellaisen asian tässä, että kun tämä Fortumin ylimääräinen yhtiökokous on kutsuttu koolle, niin vaikka viime keväänä kolme kansanedustajaa, jotka siirtyivät ministereiksi ja olivat Fortumin hallintoneuvostossa, ilmoittivat, että he jättävät tehtävänsä, niin vieläkään tässä yhtiökokouksessa ei valita esimerkiksi uutta puheenjohtajaa hallintoneuvostolle, vaikka tästä tosiaan Leena Luhtanen on jättänyt eroilmoituksen. Näin joudumme jatkamaan hallintoneuvostossa ilman täyttä miehitystä. Minusta on kyllä valitettavaa ja osoittaa ministeriön näkemyksen hallintoneuvostoja kohtaan, kun tällainenkin asia on unohtunut ylimääräisen yhtiökokouksen esityslistalta.

Arto  Bryggare  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan minäkin esittää huoleni tulevan Fortum Oyj:n tai Fortum Oilin hallintoneuvoston roolista ja esittää samalla suoran kysymyksen siitä, aikooko ministeri Pekkarinen varmistaa, etteivät nämä mahdolliset tulevat hallintoneuvoston vesitysesitykset toteudu, sillä Fortum Oililla on niin merkittäviä haasteita edessään Suomen tulevaisuudenkin kannalta, että sillä hallintoneuvostolla on varmasti erittäin tärkeä rooli. Pidän jopa Soneran ja Fortumin vertailua keskenään täysin perusteettomana. Fortum Oililla on tulevaisuudessa aivan toisen tyyppinen rooli ja siinä, niin kuin täällä ed. Korhonen moneen otteeseen ja hienosti mainitsi, rooli on selkeä. Eli ministerille suora kysymys:

Mitä tapahtuu tulevassa yhtiökokouksessa hallintoneuvostolle?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Olen pahoillani siitä, että nykyisen Fortumin hallintoneuvoston täydentämistä ei ole katsottu aiheelliseksi. Asiasta on kyllä keskusteltu myös hallintoneuvoston jäsenten kanssa, useampienkin kanssa ja eri ryhmien kanssa. Yhtiökokouksen koolle kutsuminen yhtiössä, jossa osakkaita nyt kumminkin jonkin verran on olemassa, ei ole aivan yksinkertainen asia. Tästä syystä ei ollut aikaisemmin katsottu tätä tarpeelliseksi. Nyt, kun ylimääräinen yhtiökokous on kutsuttu koolle, siinä aivan hyvin näin olisi voinut ja pitänytkin tehdä. Se jäi nyt tässä yhteydessä tekemättä. Olen siitä pahoillani, ja seuraavan kerran, parin kolmen kuukauden päästä, kun kokous pidetään, niin asia, totta kai, ihan luonnollisesti on silloin siinä sitten esillä. Nimenomaan siinä suhteessa, että nyt on kutsuttu kokous koolle, olisi voitu tämä asia tehdä, ja otan viimekätisen vastuun siitä, että matkani aikana tästä kokouskutsusta tämä täydennys on jäänyt nyt pois. Nyt tuli tässä eduskunnankin edessä käydyksi se keskustelu, mitä me kyllä ed. Hellbergin kanssa olimme käyneet kaksinkin. Ehkä se oli tarpeen ja tarkoituksenmukaista myös käydä nyt sitten tässä.

Mitä tulee, arvoisa puhemies, hallintoneuvostokysymykseen, niin kun tulin ministeriksi, ilmoitin heti julkisuudessa siinä vaiheessa, että niin kauan kuin niiltä osin minä voin vaikuttaa, en ole poistamassa yhtään hallintoneuvostoa yhdestäkään valtion yhtiöstä enkä vaikuttamassa myöskään siihen, että osakkuusyhtiöiden kohdalla, joissa hallintoneuvosto on, tähän tapaan meneteltäisiin.

Mitä tulee niihin valtuuksiin, mitä hallintoneuvostolla on, ja mitä tulee ensiksi siihen, miten menetellään tässä uudessa öljy-Fortumissa, minä en tietystikään voi ihan tarkkaan kertoa, en edes tiedä sitä, miten tarkkaan ottaen tultaisiin kirjoittamaan tämä yhtiöjärjestys, mutta vähintäänkin seuraavat asiat siinä tulee olemaan. Voin ne täältä lukea.

"Hallintoneuvosto valvoo hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa hallintoa; lausuu varsinaiselle yhtiökokoukselle hallituksen laatimasta tilinpäätöksestä ja tilintarkastuskertomuksesta; antaa hallitukselle ohjeita asioista, jotka ovat laajakantoisia ja periaatteellisesti merkittäviä; päättää hallituksen ohella ylimääräisen yhtiökokouksen pitämisestä sekä antaa lausunnot tilinpäätöstietoja täydentävästä hallituksen selostuksesta, välitilinpäätöksestä ja osavuosikatsauksesta sekä niitä koskevasta tilintarkastajien lausunnosta."

Arvoisa puhemies! Ainakin nämä asiat kaikissa oloissa käytännössä tässä ovat mukana.

Kysymys kuuluu sitten, mitä tehdä hallituksen nimeämiselle. Onko se yhtiökokouksen vai onko se hallintoneuvoston asia? Tähän mennessä on menetelty useimpien hallintoneuvostojen kohdalla sillä tavalla, että ne päättävät näistä muista kaikista mahdollisista tässä mainitsemistani ja joistakin muistakin asioista, mutta paria poikkeusta lukuun ottamatta nimenomaan äsken sanotussa asiassa eli hallituksen valinnan osalta päätös ei ole hallintoneuvostolla, vaan se on yhtiökokouksella. Näin on tehty edellisten hallitusten aikana ymmärtääkseni, kahdenkin edellisen hallituksen aikana on taidettu tämän tyyppisiä ratkaisuja ajaa. Ne ratkaisut on tehty jo tällä tavalla. Tämän saman ajattelutavan mukaisesti olisi tarkoitus nyt jatkaa, ellei jotain uutta ilmaannu, sellaista, joka antaisi erityisen aiheen arvioida tämän linjan muuttamista.

Yhtäkkiä en muista kuin kaksi sellaista yhtiötä, joissa hallintoneuvostolla on tällä hetkellä tämä hallituksen nimeämisvaltuus. Mutta silloin, kun on kysymys pörssiyhtiöstä, jossa on muitakin osakkaita, on nähty yleisesti, että yhtiökokous olisi se paikka, missä hallitus nimettäisiin. Minä olen tarkalla korvalla valmis tässä kuulemaan ihan ilman ennakkoluuloja, mitä eduskunta tällä hetkellä tästä asiasta ajattelee. Mutta aikaisemmissa tilanteissa täällä on hyväksytty se ajattelutapa, mitä tässä esittelen. Tästä ja tämän kummemmasta ei näiltä osin ole kysymys.

Mitä tulee näihin Venäjän jalostamoihin ja öljyvaroihin, niin kaikki me tiedämme Venäjän öljyvarat, jotka ovat ilmeisesti maailman suurimmat. Mitä tulee niiden jalostamiseen? Kyllä Venäjällä minun tietoni mukaan — olen tätä samaa kysymystä esittänyt asiantuntijoille — on hankkeita jalostamokapasiteetin lisäämiseksi, mutta uskotaan vahvasti siihen, että sillä tietotaidolla, osaamisella ja teknologialla, mitä meillä on, on mahdollisuus kilvoitella myöskin Venäjällä olevan oman öljyn jalostamisessa. Tästä syystä tämä rohkeus uusistakin investoinneista päätettäessä.

Mitä tulee globaaleihin öljyvaroihin ja niitten riittävyyteen, niin minä olen aika vakuuttuneeksi tullut kuitenkin siitä, että niihin investointeihin, mitä on suunniteltu ja mitä aiotaan tässä toteuttaa, kyllä löytyy sekä raakaöljyä että myöskin kysyntää jalosteitten käytölle sitten.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Listaus, jonka ministeri luki, oli todella se minimilistaus, näinhän se tietenkin on, jos sen mukaan mennään. Mutta olennaista tietenkin on myös se, onko hallintoneuvostolla tehtävänä käsitellä asioita, jotka koskevat yhtiön toiminnan huomattavaa supistamista tai laajentamista, mitä tapahtuu nimenomaan täällä organisaatioitten muuttumisen puolella, eli strategisia asioita. Ne kai minusta ovat olennaisia. Välillä tuntuu, että mennään näistä olennaisista epäolennaisiin, nostetaan pintaan henkilövalinnat jne. Kyllähän ne tärkeitä tehtäviä kiistatta ovat, mutta kuitenkin se iso linjahan muodostuu siitä, mikä se toiminnallinen linja on, mitä siellä tapahtuu, laajennetaanko vai supistetaanko. Tässä on viitattu laivastoon. Mitä sillä puolella on tapahtumassa? Nehän ne itse asiassa vaikuttavat siihen, mistä syystä itse asiassa eduskunnan valiokunta käsittelyssään nimenomaan nosti tämän perustettavan yhtiön siihen asemaan, mihin se nyt on nostettu, eli erityisasemaan 50.1, johon tulee hallintoneuvosto, ja niihin asioihin minusta hallintoneuvoston pitää pystyä sitten myös vaikuttamaan.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri! Juuri niistä syistä, mitkä arvoisa ministeri juuri totesi, meillä tulee itsellämme olla omassa päätösvallassamme kunnon jalostamo, joka on niin moderni kuin olla voi.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Korhonen sanoi, että valiokunta nosti tämän 50.1 prosenttiin. Kyllä se oli hallituksen esityksessä. Tämän verran haluan nyt kuitenkin täsmentää, vaikka ihan hyvässä hengessä tätä keskustelua kaikin tavoin tässä käydään.

Mitä tulee niihin asioihin, jotka ed. Korhonen otti esille, minä vielä toistan yhden kohdan: Hallintoneuvosto ei vain kuuntelisi hallituksen selostuksia, vaan antaisi hallitukselle ohjeita asioista, jotka ovat laajakantoisia ja periaatteellisesti merkittäviä. Kyllä minä olin kuulevinani, että kaikki ne asiat, mitkä ed. Korhonen tuossa äsken mainitsi, ovat juuri tällaisia laajakantoisia ja yrityksen toiminnan kannalta merkittäviä. Ilman muuta yhtiöjärjestys kirjoitetaan tavalla, joka nämä asiat pitää sisällään.

Se ydinkohta mielestäni, minä toistan, se pitää avoimesti täällä ottaa esille, ydinkohta on se, käännytäänkö siltä tieltä takaisin, mitä tietä on tässä kuljettu monien vuosien ajan. Lähdetäänkö nyt siitä, että myös pörssiyhtiöissä, joissa voi olla 49,5 prosenttia muita kuin valtio-omistajia, hallintoneuvostolle annettaisiin yhtiön hallituksen nimeämisvaltuus? Lähtökohtaisesti lähtisin siitä, että sitä valtuutta tähän yhtiöjärjestykseen ei tulisi. Ja niin kuin sanoin, olen erittäin tarkalla korvalla valmis kuulemaan kyllä edustajien näkemyksiä tästä asiasta.

Jan Vapaavuori /kok:

Arvoisa herra puhemies! Öljyliiketoiminnan eriyttäminen nykyisestä Fortumista itsenäiseksi pörssiyhtiöksi on viisasta. Tästä periaatteellisesta lähtökohdasta ei vallinnut erimielisyyttä asian pari kuukautta sitten tapahtuneessa lähetekeskustelussa eikä vallinne nytkään.

Hallituksen esitykseen liittyy kuitenkin eräitä muita näkökohtia, joita asian eduskuntakäsittelyn yhteydessä olisi voinut olla hyvä pohtia. Tässä mielessä nyt käsittelyn pohjana oleva talousvaliokunnan mietintö tuottaa pettymyksen.

Talousvaliokunnan mietinnössä viitataan ylimalkaisesti uuden pörssiyhtiön arvoon. Toivottavaa olisi ollut, että rohkeutta olisi riittänyt myös sen pohdiskeluun, miten valtion omistusosuutta koskevat sementoinnit tähän mahdollisesti vaikuttavat. Hallituksen esityksessä luotua varsin keinotekoista järjestelyä valtion suoran ja valtioenemmistöisen Fortum Oyj:n Fortum Oilia koskevan omistuksen sisäisistä keskinäisistä siirroista olisi myös voinut hieman problematisoida. Pelkkä viittaus Fortumin yhtiöjärjestykseen otettavaan määräykseen tai muuhun osakeyhtiö- ja arvopaperimarkkinalainsäädännön mahdollistamaan tapaan hoitaa asia jää varsin kevyeksi ilmaukseksi, varsinkin kun se samalla osoittaa järjestelmän ongelmallisuuden. Kokonaan huomiotta jää myös se seikka, että Fortumin ja Fortum Oilin pörssikurssit voivat hyvin johtaa käytännössä sellaiseen tilanteeseen, jossa valtion ja Fortumin intressit ovat taloudellisesti tarkasteltuina ristiriidassa keskenään. Käytännössä valtio joutuu aina, kun Fortumin on tarkoitus vähentää öljy-yhtiötä koskevaa omistustaan, ottamaan kantaa siihen, tehdäänkö päätökset valtio-omistajan ja veronmaksajan intressien vai emo-Fortumin liiketoimintaintressien pohjalta. Tämänkin kysymyksen talousvaliokunta kuitenkin sivuuttaa.

Talousvaliokunnan olisi myös suonut arvioivan tässä esityksessä tehtyä uutta ja varsin erikoista omistajapoliittista aluevaltausta, jonka mukaan nyt ensimmäistä kertaa yksittäinen pörssiyhtiö tarvitsee eduskunnan suostumuksen omistuksensa vähentämiseen toisessa yksittäisessä pörssiyhtiössä.

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta on mietinnössään tuonut koko asiaan itse asiassa vain kaksi uutta näkökulmaa. Näistä ensimmäinen koskee mietinnössä vahvasti esillä olevaa huoltovarmuusaspektia ja toinen uuden Fortum Oilin hallintojärjestelyjä. Heti hallituksen esityksen julkistamisen jälkeen monet poliitikot arvioivat asiaa nimenomaan huoltovarmuuden näkökulmasta. Hallituksen esityksessä koko sanaa "huoltovarmuus" ei kuitenkaan ole edes mainittu. Kauppa- ja teollisuusministeri Pekkarinenkin totesi asian lähetekeskustelussa, ettei huoltovarmuusnäkökulma ole asian kannalta merkittävä. Sanatarkasti arvoisa ministeri totesi seuraavaa: "Ei tässä esityksessä ole kajottukaan erityisesti huoltovarmuuteen. Miksei ole kajottu? Ei ole tarvis kajota minun mielestäni. Ei ole tarvis kajota." Hieman myöhemmin ministeri Pekkarinen totesi vielä: "Meillä on lainsäädäntö, joka määrää riippumatta siitä, kuka on omistaja, millä tavalla huoltovarmuudesta pitää huolehtia, eikö niin?" Eikö niin?

Talousvaliokunta on kuitenkin ottanut asiaan toisen näkökulman. Valiokunta toteaa, että "- - jalostamotoiminnan merkitys huoltovarmuuden turvaajana on vähentynyt - -", mutta: "Uuteen öljy-yhtiöön sijoitetulla varustamolla on keskeinen merkitys huoltovarmuuden kannalta." Hallituksen ja eduskunnan toisistaan poikkeava huoltovarmuusnäkemys on sinänsä mielenkiintoista. Toivottavaa kuitenkin on, ettei eduskunta aio jatkossa ottaa tavaksi laventaa niitä perusteita, joilla valtion omistusta erilaisissa valtionyhtiöissä puolustellaan varsinkin, jos aiemmin käytössä olevat perustelut ovat menettämässä merkitystä.

Talousvaliokunnan toinen näkökohta liittyy uuden Fortum Oilin hallintojärjestelyihin ja erityisesti vaatimukseen hallintoneuvoston perustamisesta myös tähän yhtiöön. Tämän aspektin korostettu esilletuonti valiokunnan mietinnössä ja myös tässä hetki sitten käydyssä keskustelussa on tietyllä tavalla surullinen osoitus parlamentaarisen järjestelmämme huolen kohteesta merkittäviä valtion omistajapoliittisia uudelleenjärjestelyjä tehtäessä. Esitys hallintoneuvostosta on vanhakantainen ja tarpeeton. Se luo hallinnollisen omituisuuden, joka ei modernissa yritysmaailmassa palvele valtion omistajaintressin toteuttamista tai ainakaan luo sille mitään sellaista lisäarvoa, joka kompensoisi sen kiistattomat haitat muun muassa sijoittajamarkkinoilla. Valtiovallalla on nykymaailmassa riittävät mahdollisuudet ohjata valtionyhtiöitä yhtiökokouspäätöksin sekä nimittämällä yhtiön hallitukseen sopiviksi katsomansa henkilöt. Tämän olisi tullut riittää myös tässä tapauksessa.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Suomen valtio omistaa Fortumin osakkeista 60 prosenttia. Ministeri Pekkarinen on nostanut esille yksityistämispaketin, johon kuuluu useita tärkeitä valtionyrityksiä, kuten Fortum. Suomalaisten valtionyritysten myynnissä ulkomaisille sijoitusyhtiöille on ongelma, että yhtiöt karkaavat ulkomaille eikä työpaikkojen säilymisestä enää ole takeita. Yritykset pitää säilyttää suomalaisina ja täältä käsin tehdä niistä laajenevia ja vahvistuvia kansainvälisiä yrityksiä. Hyvä esimerkki tästä on Kemira. Valtio ei ole muita huonompi omistaja. Päinvastoin, valtio on tällaisille yrityksille hyvä omistaja, mutta sen rooli on omistajuudessa: valtion on turha puuttua yrityksen operatiiviseen johtamiseen. Yritysten säilyminen suomalaisessa omistuksessa on tärkeää, mutta tänä päivänä vielä tärkeämpää on osata verkostoitua ulkomaille ja hakea sieltä synergiahyödyt. Valtion omistuksessa nämä tavoitteet toteutuvat. Fortum on tärkeä yhtiö, jonka kehityksestä venäläiset öljyalan yritykset ovat kiinnostuneita. Myös täällä mainittu Lukoil voi olla jatkossa hyvinkin merkittävä osakas Fortumin osalta, kun toimitaan avoimilla markkinoilla. Mutta kuka tietää viiden tai kymmenen vuoden päästä, kuka nämä alkuperältään suomalaiset yritykset omistaa? Espoon Sähkö ja Joensuun sähkölaitos ajautuivat saksalaisen omistajan käsiin. Mihin käsiin joutuu Fortum? Siitä pitää varmistua. Nykyään Fortum toimii kahdessakymmenessä maassa. Tärkeimpiä liiketoiminta-alueita ovat Pohjoismaissa Itämeren alueen maat. Yhtiössä työskenteli 2002 noin 14 000 henkilöä. Fortumille olisi varmaan monta ottajaa, mutta öljyliiketoiminta tällä tasolla olisi turvallisinta ja edullisinta säilyttää valtion omistuksessa ja huolehtia yhtiön kehittämisestä ja yhteyksistä. Erityisen tärkeää on säilyttää logistiikkajärjestelmä Fortumin ja valtion yhteisessä valvonnassa markkinatalouden aiheuttamien epävarmuuksien vuoksi. Täällä talousvaliokunnan puheenjohtaja kiinnitti huomiota siihen, miten aiotaan kriisiaikojen huoltovarmuus turvata jatkossa. Minä kiinnittäisin siihen myös huomiota.

Fortum-konsernin liikevaihto oli lähes 12 000 miljoonaa euroa vuonna 2002, öljyliiketoiminnan osuus siitä oli noin 7 200 miljoonaa euroa. Fortumilla on käytössään 30 tankkeria, joista se itse omistaa kuusi ja muut on vuokrattu erilaisilla sopimuksilla. Lähes kaikki laivat ovat jäävahvistettuja. Useimmilla on kaksoisrunko tai osittainen kaksoisrunko. Ympäristöturvallisuuteen on ollut vaikutusta nimenomaan sillä, että valtio on ollut enemmistöosakkaana yrityksessä ja päässyt korostamaan mahdollisen öljyvahingon riskejä. Fortum on laaja ja tärkeä yhtiö. Fortumin öljyyn liittyviin liiketoimintoihin kuuluvat öljyn ja kaasun etsintä, tuotanto, raaka-aineitten hankinta jalostamoille, öljyn jalostus ja myynti. Yritys kaikkine toimialueineen on merkittävä työllistäjä. Työpaikkojen säilyminen ja yritysten pysyminen suomalaisessa omistuksessa edellyttävät, ettei valtio luovu enemmistöomistuksestaan Fortumissa.

Hallintoneuvoston tulee olla sellainen, joka pystyy osallistumaan yhtiön johtamiseen ja olemaan linkkinä eduskuntaan päin, ja kyllä se niin on, että yrityksessä yleensä se, joka on enemmistönä siellä, käyttää myös isännän ääntä. Näin se on tuolla yksityisellä sektorillakin.

Martin Saarikangas /kok:

Arvoisa herra puhemies! Talousvaliokunta on käsitellyt nyt aika pitkään hallituksen esitystä Fortum Oyj:n jakamisesta, enkä aio sitä nyt ruotia tässä sen enempää. Valiokunnassa kuultiin lukuisia asiantuntijoita ja sen perusteella käytiin varsin hyvä ja asiallinen keskustelu. Sen pohjalta valiokunta antoi aikaisemmin kuullun yksimielisen päätöslauselman. En nyt toista niitä numerotietoja, joita puheenjohtaja Skinnari hyvin asiallisesti toi esille, mutta haluaisin vähän valaista muutamaa seikkaa, jotka vaikuttivat siihen, että me kokoomuksen puolelta asetuimme tämän ehdotuksen kannalle.

Fortum Oyj:llä on tuskin resursseja investoida sekä energia- että öljyliiketoimintaan ja kehittää niitä — se on käynyt aivan selvästi ilmi — ja sen vuoksi tämä toimintojen eriyttäminen ja aikanaan listaaminen pörssiin on oikea toimenpide aivan niin kuin aikoinaan näiden kahden toiminnon yhdistäminen tuntui oikealta. Silloin elettiin toista aikaa, ympäristöt olivat toisenlaisia ja sen yhdistämisen kautta luotiin Suomeen varsin suuri energiayritys, joka on sitten merkittävällä tavalla vienyt sitä toimintaa eteenpäin. Mutta yritysmaailmahan on sellainen, että se, mikä oli viisi tai kymmenen vuotta sitten, ei välttämättä tänään ole oikein, vaan koko ajan on seurattava ajan henkeä ja toimittava yritysjärjestelyissä sillä tavalla, kuin sen hetken aika vaatii ja miltä tulevaisuus juuri sillä hetkellä näyttää.

Tällä jaolla arvioidaan saatavan noin puoli miljardia euroa, joka tarvitaan Sköldvikin jalostamon kehittämiseen, ja niin kuin ministeri Pekkarinen totesi, Sköldvikhän käyttää lähes yksinomaan tänään venäläistä erittäin rikkipitoista raakaöljyä pohjanaan dieselöljyn tuottamiseen. Tässä yhteydessä haluan vielä todeta, että se toiminta, mikä siellä on kehitetty, on maailman huippua. Se öljy, dieselöljy, joka tällä toimintaprosessilla tuotetaan ja johon nyt investoidaan niin, että koko Sköldvikin volyymi voidaan suunnata tähän, on maailman ehdotonta huippua. Se on puhdasta ja se on sitä, mitä me tarvitsemme ympäristön kannalta, ja sille varmaan saattaa löytyä jopa vientikohteita. Tämä on eräs moderneimmista laitoksista maailmassa.

Arvoisa puhemies! Seuraava kohta, joka mielestäni on erittäin tärkeä, on huoltovarmuus. Tämä on avaintekijä ainakin meidän kokoomuksen kannalta sen takia, että öljy-Fortumillehan tässä uudessa jaossa jäävät ne oleelliset tekijät, jotka vaikuttavat. Nyt tämä öljy- ja huoltovarmuushan ei ole yksistään tästä laista kiinni, vaan siitä, että meillä on yritys, joka huolehtii ja jonka hallinnassa lähes koko tämä homma on ja jota me voimme valvoa. Sillä on jalostamot, sillä on satamat, joihin raakaöljy tuodaan ja joista sitten tuotteet voidaan viedä. Osa varmuussäiliöistä on sen kontolla ja ennen kaikkea tämä laivasto, josta on paljon puhuttu. Tässä toteaisin, että tuskin se on ollut määräävää, että Fortum on ollut valtionomisteinen, vaan se, että on ollut suomalainen yhtiö, joka liikkuu jäiden keskellä, on oleellinen seikka.

Mutta tässä yhteydessä haluaisin tuoda esille sen, että Fortumin kanssa aikanaan suomalainen telakkateollisuus on kehittänyt koko tätä jäävahvistusjärjestelmää. On pystytty luomaan sellaisia aluksia, joita rakennetaan ympäri maailmaa kaikille puolille, missä jäissä kuljetaan, ja siinä me olemme edelläkävijöitä. Koska Fortum on ollut, ja siinä tulee tämä valtionomisteisuus aivan kuten jäänmurtajien kohdalla, valtion omistuksessa, niin sieltä on löytynyt tarvittava tuotekehityspanos, kun olemme halunneet kokeilla jotain uutta, sellaista, jota voidaan sitten tulevaisuudessa viedä ja ehkä vielä kehittää eteenpäin. Tässä suhteessa tämä valtionomistajuus mielestäni painaa erityisen arvokkaana.

Mitä tulee puoluetoverini kyselyyn pörssiarvosta, tästähän käytiin varsin perusteellinen keskustelu valiokunnassa. Meillä oli suuri määrä asiantuntijoita. Oma ajatukseni oli tietyn aikaa, että mitä suurempi omistus valtiolla on, sitä heikommaksi pörssiarvo muuttuu, mutta kun riittävästi asiaa analysoin, tulin siihen samaan tulokseen joihin nämä arvon analyytikot tulivat, että ei sillä ole oleellista merkitystä, vaan sen merkityshän lähtee siitä, miten liiketoiminta toimii, miten se on hoidettu ja johdettu ja mikä on koko yrityksen toiminta. Tässä suhteessa pörssiarvo muodostuu näistä seikoista eikä mistään omistajuudesta. Ei kukaan määrittele Nokian arvoa sen mukaan, kuka Nokiaa omistaa, vaan siitä, mitä Nokia tuottaa ja paljonko jää viivan alle.

Arvoisa puhemies! Nyt nämä kaikki asiat, jotka edellä on lueteltu, vaikuttavat oleellisesti siihen, että me päädyimme omassa kannanotossamme siihen, että on hyvä, että valtio on tässä omistajana. Valtion omistuskysymykseenhän varmasti keväällä palataan, enkä nyt halua naulita valtavia kannanottoja. Kuitenkin oma mielipiteeni on se, että valtion ei tulisi olla suuri omistaja missään yrityksessä. Jos valtio lähtee omistajaksi, se on väliaikainen toimenpide. Se voi olla toimenpide, jolla käynnistetään yrityksiä. Valtio voi tulla mukaan silloin, kun tarvitaan ehkä elintärkeissä yrityksissä apua ongelmien tullessa.

Kuitenkaan mikään sääntö ei ole täydellinen sellaisenaan, ja hyväksyn tähänkin sääntöön tämän poikkeuksen. Huoltovarmuusnäkökohta painaa niin paljon, että tässä suhteessa pidän perusteltuna ja hyväksyttävänä sitä, että valtio on suuri omistaja öljy-Fortumissa. Keskusteluahan käytiin siitä, riittäisikö yli kolmanneksen omistus vai olisiko se juuri tämä ministerin ehdottama muoto. Tässäkin suhteessa kävimme keskustelua analyytikkojen kanssa, vaikuttaako tämä pörssiarvoon, ja tulimme siihen tulokseen, että sillä ei ole merkitystä pörssiarvoon.

Arvoisa puhemies! Uuden yhtiön hallinnosta käytiin sitten oma keskustelunsa. Kuten puheenjohtaja Skinnari totesi, tämä oli mielenkiintoinen ja ehkä turhaankin käytiin julkisuudessa. Puhun oman kokemukseni perusteella. Olen perustanut yhden hallintoneuvoston ja olen ollut purkamassa, lopettamassa kaksi hallintoneuvostoa, joissa itse istuin. Yleisesti ottaen hallintoneuvostot alkavat kuulua historiaan. Niitähän on oikeastaan Suomessa ja Saksassa. Perinteisestihän ne kuuluivat yhtiöihin, joissa oli monta erilaista institutionaalista omistajaa, kuten vakuutusyhtiöt, pankit, mutta myös valtio-omisteiset yritykset. Kun aikanaan perustin Masa-Yardsin, totesin, että siinä hallintoneuvosto on erinomaisen hyvä malli, koska meillä oli viisi keskinäistä kilpailijaa, jotka olivat osakkaina. Sitten olivat valtio ja pankki, ja näille edustajille ei tietenkään, hallintoneuvoston edustajille, tai jos he olisivat istuneet hallituksessa, olisi voinut kertoa kaikkia niitä asioita, joita hallituksen tulee tietää, koska ne olivat liikesalaisuuksia. Siinä päädyin hallintoneuvostoon, jossa omistajat olivat edustettuina. Se toimi erittäin hyvin.

Kun puhutaan öljy-Fortumista, pidän perusteltuna ja täysin hyväksyttävänä sitä, että tässä on hallintoneuvosto. Sen rooli ja mitä se tulee tekemään, on tietenkin hyvin tärkeä asia. Jos katsotaan niitä mahdollisuuksia, joita hallintoneuvostolla on tarttua toimintaan, niin ainoastaan sitä kautta, että se voi valita toimihenkilöt, hallituksen ja toimitusjohtajan, sillä on todellinen rooli; silloin kun se menee näihin ministeri Pekkarisen määrittelemiin valtuuksiin, se on lähinnä neuvoa-antava.

Lopuksi haluaisin todeta, että on erittäin tärkeätä, että voimme yhdessä toimia maallemme tärkeässä asiassa. Arvostan ministeri Pekkarisen oppositiolle antamaa tunnustusta. Kun toimimme tärkeissä asioissa yhdessä hallituspuolueiden ja opposition välillä, saamme hyviä tuloksia aikaan. Kyllä meillä näitä riitakysymyksiä riittää.

Sitten ihan repliikkinä tähän kohtaan, jossa keskusteltiin venäläisen öljy-yhtiön tulosta. Minä näen sen mahdollisuutena, erittäin hyvänä mahdollisuutena, meidän tulevalle toiminnallemme, sillä kun Venäjä jatkuvasti lisää raakaöljyn vientiä Itämeren kautta, olisi hyvin paljon helpompaa tuoda osa siitä raakaöljystä Suomeen, lisätä meidän jalostuskapasiteettiamme täällä ja sitten viedä ne tuotteet eteenpäin. Sitä kautta saisimme lisää toimintaa Suomeen, mahdollisesti lisää öljynkuljetuskalustoa, ja ennen kaikkea voisimme valvoa toiminnan tehokkuutta ja laatua.

Reijo Kallio /sd:

Herra puhemies! Kun olen kuunnellut tätä keskustelua, niin täytyy sanoa, että näkemyserot esimerkiksi edustajien Vapaavuori ja Kangas välillä ovat melkoiset, mutta onhan täällä katto korkealla ja tila muutenkin avara.

Herra puhemies! Tämän asian käsittelyn aikana olen tullut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että öljytoiminnan eriyttäminen omaksi yhtiöksi on paikallaan. Sitä tukevat niin öljyalan muutokset kuin Fortumin sähkö- ja öljyliiketoimintojen kehittäminen. Suuri öljyntuotantoa koskeva muutos liittyy siihen, että Pohjanmeren öljyntuotanto tullee jatkossa vähenemään. Katseet kohdistuvatkin enenevässä määrin Venäjälle, missä on suuret öljyvarannot, kuten täällä on tänään todettu. Erityisesti Pohjois-Venäjän öljyntuotannon lisääminen merkitsee sitä, että öljyvirrat Suomenlahdella tullevat lisääntymään. Tätä pidän suurena mahdollisuutena Fortumin öljyliiketoiminnalle erityisesti Porvoon mutta miksei myöskin Naantalin jalostamon raaka-aineen turvaamisessa.

Öljyyn, sen jalostukseen ja kuljetukseen liittyvät ympäristönäkökohdat oleellisesti. Erityisesti siirtyminen bensiinistä ja polttoöljystä rikittömään dieseliin edellyttää parannusinvestointeja jalostamoilla. Tässä mielessä Porvoon jalostamon tuleva 500 miljoonan euron investointi on kilpailukyvyn parantamiseksi tarpeen. Juuri investoinnin ansiosta Porvoon jalostamo pystyy lisäämään hyväkatteisen rikittömän dieselin tuotantoa.

Sähkö- ja öljyliiketoiminnat ovat molemmat erittäin pääomavaltaisia. Ymmärtääkseni öljyliiketoiminnan eriyttäminen omaksi yhtiöksi ja sen vieminen pörssiin mahdollistaa riittävien pääomien keräämisen tarvittaviin investointeihin ja parantaa muiltakin osin liiketoimintojen kehittämistä.

Sähkömarkkinoilla Fortum on tiukassa kilpailutilanteessa E.ONin kaltaisten jättien kanssa. Onhan esimerkiksi juuri E.ONin strategisena tavoitteena saavuttaa asema yhtenä johtavista toimijoista Pohjoismaissa. Niinpä asemien säilyttäminen pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla vaatii pääomia ja kilpailukykyä.

Öljyliiketoiminnassa Fortum on alueellamme markkinajohtaja, mutta sekään asema ei automaattisesti säily ilman investointeja ja kehittämistoimenpiteitä. Niinpä, jotta markkina-asemat voidaan säilyttää tai jopa parantaa niitä, molemmat liiketoiminnot, sähkö ja öljy, tarvitsevat lisää pääomia. Uskonkin niihin analyytikkojen arvioihin, jotka lähtevät siitä, että tulevaisuuden näkymät ovat paremmat erillisinä liiketoimintayksikköinä.

Haluan myöskin korostaa huoltovarmuutemme merkitystä ed. Saarikankaan tapaan. Energia, siis myös öljy, liittyy oleellisena osana kansalliseen huoltovarmuuteemme. Kannattaakin muistaa, että öljynjalostustoiminta perustettiin aikanaan maahamme nimenomaan turvaamaan öljytuotteiden saanti kaikissa oloissa. Vaikka öljytuotteiden huoltovarmuuden turvaaminen onkin perustamisajoista muuttunut, öljyn jalostamisen ja siihen liittyvän liiketoiminnan merkitys huoltovarmuudellemme on edelleen tärkeää. Oma jalostamotoiminta tuo joustavuutta, monipuolisuutta ja osaamista huoltovarmuuden toteuttamiseen. Fortumin varustamolla, mihin ed. Skinnari muun muassa viittasi, on myös keskeinen merkitys huoltovarmuutemme kannalta, onhan varustamolla talvimerenkulkuun suunniteltu jäävahvisteinen 30 aluksen laivasto. Niinpä, jos öljyliiketoiminnassa ei olisi valtion välillistä määräysvaltaa, mihin johtopäätökseen talousvaliokunta tuli, ei olisi myöskään mahdollista kontrolloida, mitä varustamoliiketoiminnalle tulevaisuudessa tapahtuu.

Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä, että kansakuntamme kannalta tärkeällä energiatoimialalla toimiva Fortumin öljyliiketoiminta on välillisesti valtion määräysvallassa. Tämä korostuu myöskin tämän merkittävän huoltovarmuutemme vuoksi. Haluan painottaa myös sitä, että tulevalla yhtiöllä on myös ympäristöön liittyviä yhtymäkohtia. Pidän myöskin perusteltuna, että tulevalla yhtiöllä on hallintoneuvosto. Se on jo johdonmukaisuudenkin kannalta perusteltua. Näenkin asian siten, että osaavista henkilöistä koostuva hallintoneuvosto on voimavara yhtiölle eikä päinvastoin.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Fortum omaa selvän kansallisen erityistehtävän, jota täytyy tarkastella ja jota on tarkasteltu tämänkin yksimielisen mietinnön osalta hyvin, hyvin perusteellisesti. Uskon näin, että tuo yksimielisyys ei ainakaan heikennä tämän jaettavan yhtiön ja tulevan uuden öljy-Fortumin toimintaedellytyksiä eikä myöskään sen pörssiarvoa, vaan aivan päinvastoin.

Tässä haluan myöskin omalta osaltani kiittää kaikkia tahoja valiokunnassa siitä erittäin rakentavasta suhtautumisesta meille kansallisesti hyvin tärkeään asiaan ja samalla myöskin ministeriötä ja ministeriä siitä joustavasta suhtautumisesta ja palveluksessa olosta, mitä me valiokunnassa heiltä ja heidän suunnaltaan halusimme ja myöskin vaadimme.

Herra puhemies! Fortumin nykyinen johto on erityisen rohkeasti lähtenyt linjaamaan yhtiön tulevaisuutta. Siitä osoituksena ovat lukuisat yrityskaupat, niin ostot kuin myynnitkin. Niihin linjauksiin on myös kuulunut erittäin vahva investointeihin panostaminen. Kun puhutaan vuosiluokassa 500—600 miljoonan euron investoinneista jatkuvasti, niin sillä on pystytty pitämään Fortumin kurssi aivan kärjessä kansainvälisesti vertailtuna ja Pohjoismaissa myöskin suurimpana toimijana öljyalalla.

Nyt on sitten päädytty kahden toimijan malliin eli öljy- ja sähköliiketoiminnan eriyttämiseen. Näissä molemmissa säilyy myöskin eriyttämisen jälkeen vahva valtion omistus, valtion määräysvalta. Tämä on myöskin ollut useissa maailman maissa kehityksen suuntana. Näin on haluttu varmistaa kaikille elintärkeän energiantuotantoalan tulevaisuus ja kehittyminen. Molemmat yhtiöt ovat, myös tuleva yhtiö, pörssiyhtiöitä, ja uusi öljy-Fortum listataan sitten kun markkinaolosuhteet ovat otollisia, mikä tapahtuu joskus tulevaisuudessa, ehkä ensi vuoden aikana.

Tämä jakolinjaus vahvistaa molempia päätuotantoaloja. Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat jatkuvassa rakennemuutoksessa, ja tässä on myös Fortumilla oltava riittävät toimintaresurssit. Öljyliiketoiminnan osalta Fortum yhä selkeämmin, niin kuin tässä keskustelussa on moneen otteeseen tullut selville, haluaa panostaa korkean teknologian ja osaamisen kautta venäläisen öljyn, vähän muita maailman raakaöljylähteitä rikkipitoisemman öljyn, jalostamiseen kannattavasti. Enkä yhtään ihmettele, että Venäjä on kiinnostunut suomalaisesta öljynjalostuksesta ja jalostusteknologiasta, he ovat niin tavattoman riippuvaisia öljynviennistä. Se on aivan luonnollinen kehityssuunta. Myöskin strateginen sijainti ajatellen venäläistä öljyä on Fortumilla aivan äärimmäisen hyvä. Siihen liittyy myöskin tämä shipping-toiminta.

Herra puhemies! Valiokunnassa tuli hyvin nopeasti selville, että turvataan kaikissa olosuhteissa valtion määräysvalta elikkä vähintään 50,1 prosentin omistusosuus yhdessä Fortum Oyj:n kanssa uudesta öljy-Fortumista. Ehkä kaikkein mielenkiintoisin asia tässä valiokunnan kannalta on se, että yhteensovitetaan kaksi erilaista kulttuuria: toisaalta hyvin dynaaminen pörssiyhtiö ja toisaalta vakaata huoltovarmuutta korostava valtionyhtiö.

Nämä kaksi roolia täytyy uudella öljy-Fortumilla olla selvästi havaittavissa, ja näin myöskin valiokunta linjasi. Kuitenkin öljy-Fortumin osalla tämä yhteensovittaminen on perusteltua ja näin nyt sitten myös toimitaan. Tähän yhteensovittamiseen kuuluu vahvan odotusarvon luominen uuteen yhtiöön, mikä merkitsee kiinnostuksen herättämistä ja aikaansaamista sijoittajissa. Se merkitsee myöskin vahvan alkutaseen saamista yhtiöön. Molempiin asioihin on aivan erityisesti kiinnitetty mietinnössä huomiota.

Toinen huomionarvoinen seikka on huoltovarmuus. Mielenkiintoista valiokuntakäsittelyssä oli se, että myöskin Fortumin kilpailijat omissa kannanotoissaan, lausunnoissaan, pitivät huoltovarmuutta äärimmäisen tärkeänä niin heille itselleen kuin myöskin koko yhteiskunnalle. Kun nämä kaksi asiaa yhteensovitetaan, totta kai pelisäännöt täytyy tehdä siinä markkinaesitteessä, jota sitten aikanaan sijoittajille tarjotaan, selviksi, että näin asianlaita on, ja sehän nyt on tullut jo tässä mietinnössä ja tässä keskustelussakin hyvin vahvasti esille.

Vielä huoltovarmuudesta sen verran, että kilpailijat totesivat jotenkin näin myöskin meille valiokunnan jäsenille, että pelkillä puhdasoppisilla markkinatalouden ehdoilla toimiminen ei synnytä riittävää huoltovarmuutta polttoainejakelulogistiikkaan, ja kyllä tämä otettiin aivan erityisen vakavasti valiokunnassa huomioon. Siksi en oikein ymmärräkään ed. Vapaavuoren ajatusta, että tämä ei olisi niin tärkeällä sijalla oleva asia. En myöskään ymmärtänyt sitä ajatusta hänen puheenvuorossaan, että valiokunta olisi nostanut hallinnon päällimmäiseksi asiaksi. Kyllä mielestäni se julkisessa keskustelussa nousi päällimmäiseksi asiaksi. Me kävimme läpi hyvin perusteellisesti ja enimmän osan aikaa käytimme muihin asioihin, olkoonkin, että se viime kädessä sitten oli se, josta keskusteltiin. Mutta tässäkin valiokunta pääsi yhteisymmärrykseen siitä, että hallintoneuvosto olisi hyvä olla.

Hallintoneuvosto on yksi lenkki uudessa yhtiössä, lenkki, joka tuo yhteiskunnallisen näkökulman ja asiantuntemuksen päätöksentekoon. Tämä on sekä strategisesti että myöskin erityistehtävien puolelta varsin perusteltu näkökulma. Myöskin kun ajatellaan meidän valiokuntamme kokoonpanoa, siellä istuu myöskin erittäin suurta arvonantoa nauttivia ja raskassarjalaisia yrityselämän osaajia. En usko, että heidän asiantuntemuksensa kansanedustajaksi valinnan jälkeen olisi mihinkään hävinnyt, vaan se on tällä hetkellä meidän käytössämme ja siitä oli aivan erityistä ansiota ja hyötyä yhteisymmärryksen ja yksimielisen mietinnön aikaansaamisessa tästä suomalaisen yhteiskunnan kannalta erityisen tärkeästä asiasta.

Klaus Hellberg /sd:

Arvoisa puhemies! Aikanaan, kun Neste ja IVO yhdistettiin Fortumiksi, keskusteltiin paljon siitä, onko siinä mitään järkeä, että öljy-yhtiö ja sähköyhtiö yhdistetään. Nyt kaikki viisaimmat ihmiset eli jälkiviisaat asettavat sen päätöksen kyseenalaiseksi, kun näitä toimintoja ollaan jälleen erottamassa. Minusta kuitenkin se toimenpide, joka aikoinaan tehtiin, oli sillä hetkellä hyvä. Silloin luotiin vahva suomalainen energiayhtiö, joka on nyt pystynyt sitten vakiinnuttamaan asemansa markkinoilla ja on erittäin hyvässä iskukunnossa. Sen osoittaa sekin, että kahdessa vuodessa Fortumin pörssiarvo on lähes tuplaantunut.

Nyt ollaan tietysti tässä tilanteessa sitten kun aikanaan on tultu enemmän tänne pohjoismaiseksi toimijaksi tuolta Euroopasta. Fortumin sähköpuoli toimii erittäin hyvin, sillä on vahva asema Pohjoismaissa, ja uskon, että se pystyy tämän aseman säilyttämään ja varmasti sitä vielä parantamaankin. Sitten on tämä öljy-yhtiö kyseessä, joka nyt tarvitsee ilman muuta suuren investoinnin, niin kuin on jo aikaisemminkin todettu. Yhtiön puitteissa on jo pitkään suunniteltu suurta investointia, Porvoon jalostamon 500 miljoonan euron investointia, joka nyt sitten tullaan toteuttamaan. Tällä öljypuolen kilpailukyky entisestään paranee. Vaikka kapasiteetti ei nouse, niin siirrytään bensiinistä enemmän dieselpuolen tuotteiden jalostamiseen, jotka tänä päivänä ovat erittäin kysyttyjä Euroopan markkinoilla, ja nimenomaan rikittömän dieselin valmistukseen, mihin tämä uusi investointi tähtää nimenomaan ja siten parantaa edelleen öljypuolen kilpailukykyä.

Tietysti valiokunnassa on paljon keskusteltu tästä asiasta, Fortumin öljytoiminnan eriyttämisestä, ja valiokunta lähtee selvästi tukemaan hallituksen esitystä kaikin puolin. Lähdetään siitä, että on tärkeää, että valtion välillinen määräysvalta säilytetään myöskin tässä uudessa öljy-yhtiössä. Huoltovarmuus on erittäin tärkeä tekijä, tämä koko erikoisala, ja tietysti se, että tämä tuleva öljy-yhtiö on liikevaihdoltaan suurin valtionyhtiö.

On tietysti selvää, että jos meillä on liikevaihdoltaan pienemmissä valtionyhtiöissä hallintoneuvosto, niin kyllä silloin liikevaihdoltaan suurimmassakin pitää olla. Tietysti tässä on paljon näkemyksiä, joissa lähdetään siitä, että hallintoneuvostoa ei tarvita, mutta minusta varsinkin näissä erityisyhtiöissä hallintoneuvoston tarve kyllä on ilmeinen. Tällä öljypuolellahan on käytössä muun muassa kolmekymmentä tankkeria, joista se itse omistaa kuusi, ja näistä tankkereista kaksitoista purjehtii Suomen lipun alla. Tälläkin on tärkeä kansallinen merkitys ja huoltovarmuuden kannalta on tietysti erittäin tärkeää, että meillä on hyvä tankkerilaivasto, joka huoltovarmuuttakin varmasti pystyy hyvin turvaamaan.

Keskusteltiin myös tietysti tästä hallintoneuvostosta hyvin paljon, ja minusta on hyvä, että me saimme tämän yksimielisen päätöksen siitä. Se antaa uudelle perustettavalle yhtiölle varmaan hyvän lähtökohdan, että eduskunnan talousvaliokunta on yksimielisesti pystynyt asettumaan tämän mietinnön taakse ilman soraääniä, ja näin voidaan todeta, että eduskunta on kaikin tavoin tämän uuden yhtiön takana.

Minusta se ei suinkaan ole huono asia, että myös päätösvalta eduskunnassa osoittaa tällaista mielenkiintoa näin suurta ja tärkeätä yhtiötä kohtaan, että en usko, että se suinkaan sen arvoa vähentää, niin kuin jotkut epäilevät. Nyt on tärkeää, että tämä yhtiö mahdollisimman joustavasti sitten perustetaan, saadaan pörssiin ja investointi toteutettua. Se antaa tälle uudelle öljy-yhtiölle erittäin hyvät lähtökohdat, ja sillä tavalla meillä tulee Suomeen uusi vahva yhtiö erittäin tärkeällä toimialalla.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Olen tyytyväinen siihen peruslinjaan, jonka talousvaliokunta on ottanut. On hyvä, että Fortum Oilille annetaan mahdollisuus kehittyä itsenäisenä yhtiönä. On myös oikein, että jatkossakin on varmistettu Fortun Oilin osake-enemmistön säilyminen kansallisissa käsissä. Tämä on perusteltavissa, kuten on kuultu, erityisesti huoltovarmuuden näkökulmasta. Uskon, että tämä omistuspohjaan tehtävä järjestely jo sinällään riittää turvaamaan jatkossakin kansalaisille katkeamattoman energiansaannin, enkä sen vuoksi usko, että tämän kansalaisnäkökulman huomioiminen enää edellyttäisi hallintoneuvoston perustamista.

Tässä logiikkani poikkeaa erityisesti ed. Korhosen täällä esittämistä ajatuksista, joissa hän näki samat perustelut sekä kotimaiselle omistukselle että hallintoneuvostolle. Mielestäni nämä kaksi asiaa eivät ole rinnastettavissa. Varmaankin on niin, että suomalaiset nukkuvat yönsä paremmin, kun tietävät, että tärkeä öljy-yhtiö on kansallisissa käsissä. On kokonaan toinen kysymys, nukkuvatko suomalaiset yönsä paremmin sen takia, että Fortum Oililla on hallintoneuvosto. Hallintoneuvostoja on tarkasteltava siitä näkökulmasta, mikä on niiden antama lisäarvo yhtiön toimintaan. Sitä on tässä yhteydessä vaikea osoittaa. Pahimmillaan hallintoneuvoston perustaminen saattaa jopa vähentää yksityisten sijoittajien mielenkiintoa yhtiötä kohtaan. Pääsääntöisesti hallintoneuvostoista tuleekin luopua, ja ainoastaan silloin, kun on perusteltavissa, että yhtiöllä on poikkeuksellisen merkittävä yhteiskunnallinen tehtävä, on hallintoneuvoston olemassaolo perusteltua. Aina on tietenkin tässä kyse rajan vetämisestä.

Itse ymmärrän valtioneuvostoa tarvittavan esimerkiksi Yleisradion kaltaisessa yhtiössä, jolla on keskeinen tehtävä tiedonvälittäjänä ja siten myös merkittävä yhteiskunnallinen rooli. Mielestäni Fortum Oilin tilanne ei ole siihen rinnastettavissa.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Eduskunta on omalta osaltaan tekemässä hyvin merkittävää talous- ja työllisyyspoliittista ratkaisua, samalla kun annetaan hyvin vahva energiapoliittinen viesti täältä eduskunnasta. Tämän ratkaisun seurauksena mahdollistuu osaltaan 500 miljoonan euron investointi Porvooseen, 3 000 miestyövuoden työllistävä vaikutus ja 100 pysyvän työpaikan syntyminen. Se on hyvin iso ja merkittävä asia suomalaisessa talouselämässä ja juuri tähän aikaan mitä sopivin näihin suhdannetilanteisiin ja haasteisiin, mitä työllisyydenkin osalta on nähtävissä.

Oli erityisen suuri arvo sillä, että talousvaliokunnassa syntyi yksimielinen mietintö. Oli jo viime kaudella toki paljon asioita, joissa talousvaliokunta pystyi katsomaan yli puoluepoliittisten rajojen ja yli oppositio—hallitus-rajojen isoissa kansallisissa kysymyksissä, ja nyt tätä perinnettä mielestäni hyvällä tavalla jatkettiin. Tämä myös linjasi merkittävällä tavalla valtion omistajapolitiikkaa. Tässä haluttiin hyvin selkeästi, tosin aivan niin kuin hallituskin, säilyttää valtion määräysvalta strategisesti ja huoltovarmuuden kannalta tärkeällä toimialalla, 51 prosentin määräysvalta valtion ja Fortum Oyj:n toimesta.

Huoltovarmuuden osalta täällä on käyty jo ansiokas keskustelu niistä perusteista, miksi tähän on päädytty, mutta on syytä vielä todeta, että koko Suomen polttoainehuollosta ja siihen liittyvistä toimista noin 80 prosenttia kulkee Fortumin kautta eli kyse on hyvin merkittävästä asiasta myöskin polttoainejakeluyhtiöiden kannalta, kaikkien jakeluyhtiöiden kannalta. Kysymys ei siis ole vain Fortumista, vaan se koskee myöskin koko tätä jakeluverkostoa ja sen kokonaisuutta.

Valtion yleisen omistajapolitiikan linjan osalta hallitusohjelmassahan on todettu selkeästi, että omistajapolitiikan ohjaus arvioidaan uudelleen ja linjataan viime eduskuntakauden ja siihen liittyvien kokemustenkin pohjalta. Tämä nyt tehtävä päätös omalta osaltaan tätä linjaa rakentaa, ja tämän tietynlaisen peruslinjan varaan tulevaisuutta voidaan sitten suunnitella.

Hallintoneuvostokysymys on noussut erityisesti julkisuudessa voimakkaasti esille. Tässä oli valiokunnalla selkeät perusteet, erityisperustelut, muuttaa aiemmin viime vuosina vallinnutta linjaa, jona on ollut hallintoneuvostojen lakkauttaminen. Nyt haluttiin, että perustetaan uusi hallintoneuvosto juuri näistä, täällä moneen kertaan todetuista erityisnäkökohdista johtuen.

Hallintoneuvoston toimenkuvan ja valtuuksien osalta on sanottava näin, että silloin jos hallintoneuvosto kykenee yhtenäisiin ja selkeisiin linjauksiin yhtiön kehittämisessä ja huomattaviin yhtiön toiminnan laajentamiseen tai supistamiseen liittyviin ratkaisuihin, on selvää, että viisas yhtiön johto ja hallitus huomioi sen. Ei mielestäni voi syntyä sellaista tilannetta, että enemmistöomistajaa edustavan hallintoneuvoston kantaa ei huomioitaisi konkreettisessa päätöksenteossa, joka liittyy yhtiön strategiseen kehittämiseen. Tältä osin mielestäni ei ole konkreettista huolta siitä viime kädessä, mikä teknisesti hallintoneuvoston kirjattu rooli on, jos tällainen tahtotila myös täällä eduskunnassa ja hallituksessa nähdään tärkeäksi.

Energiapolitiikan osalta on siis tärkeää, että valtio säilyttää merkittävän roolin ja pitkälle myöskin määräysvaltaa Fortumin lisäksi myös Vapo Oy:ssä ja Kemijoki Oy:ssä. Tällä tavalla koko Suomen kansantalouden ja kansalaisten kannalta tärkeällä alalla valtio on jatkossakin keskeinen toimija. Myös energiaomavaraisuus on tärkeä asia. Tähän liittyviä ratkaisujahan tehtiin edellisellä kaudella, ja nyt on selvää, että myös tällä eduskuntakaudella on tehtävä kaikki ne toimet, mitä pystytään, suomalaisen energiaomavaraisuuden vahvistamiseksi ja siihen haasteeseen vastaamiseksi, joka on nähtävissä sähkönkulutuksen kasvussa.

Tähän yhteyteen voin myös muutaman sanan sanoa Kioton ilmastosopimuksesta ja valmisteilla olevasta päästökauppajärjestelmästä. Nythän eilen julkisuuteen tuli ennakkotieto siitä, että Venäjä on jäämässä Kioton sopimuksen ulkopuolelle. Suomessa ja EU:ssa on pidetty tärkeänä, että myös Venäjä sitoutuisi tähän järjestelmään sen takia, että kyse on monessa mielessä myöskin Suomeen ja koko unioniin vaikuttavasta tekijästä ja kokonaisuudesta.

Mielestäni, jos ja kun Venäjä tekee virallisen päätöksen Kioton prosessin ulkopuolelle jäämisestä, tämä on vakava arvioinnin paikka Euroopan unionille ja myös Suomelle. Mielestäni me emme voi itse lähteä toteuttamaan ratkaisuja, jotka merkittävällä tavalla heikentävät Suomen talouselämän ja kilpailukyvyn lähtökohtia tilanteessa, jossa ympäröivät yhteiskunnat ja valtiot eivät samaan prosessiin sitoudu. Jos aiomme huolehtia työllisyydestä ja hyvinvoinnista, kyllä tämä talouselämän teollisuuden kilpailukyky on aivan oleellinen asia eikä kansallisesti meidän pidä tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka tätä kilpailuasemaa heikentävät. Tällä tavalla nyt tämä liittyy myöskin käsittelyssä olevaan Fortum-asiaan.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin täällä on edellä monissa puheenvuoroissa todettu, tässä on päädytty vähän parempaan ratkaisuun kuin alun perin silloin joskus etukäteistietoja tästä Fortumin osalta oli tulossa, tiedossa. Siinä mielessä tietysti valiokunnalle pitää antaa kiitos, että tämmöiseen, loppujen lopuksi hyvään mietintöön on tultu.

Mutta jos jotain tästä ottaisi opiksi, mitä tässä on tapahtunut — jos nämä samat opit olisivat olleet menneinä aikoina käytössä, meillähän on valtionyhtiöitä pantu lihoiksi menneinä vuosina aika rajusti — ed. Saarikangas totesi oikein hyvästi sen, että nyt analyytikot ovat todenneet sen, jotta tärkeintä ei olekaan se, kuka omistaa, vaan mitä se liiketoiminta on sisällöltään ja tuottavuudeltaan, toiminnaltaan kaiken kaikkiaan. Muistan ne aikaisemmat vuodet, mitä täällä eduskunnassa olen ollut, ja aina perusteena siinä, kun näitä yhtiöitä pantiin lihoiksi, oli se, jotta valtio-omistajuus on sellainen riippakivi, jotta ne osakkeet eivät nouse eikä se firma kehity eikä se kiinnosta osakkeenomistajia. Tämä näkökanta, joka ilmeisesti on talousvaliokunnassa tullut esille asiantuntijoiden suusta ja analyytikkojen suusta, on minusta hyvä. Nyt voidaan pohtiakin monia asioita uudesta näkökulmasta niiden firmojen osalta, mitä meillä vielä vähin on olemassa. Jos näin on todettu siellä ja se on totta, se kyllä osoittaa myös sen, jotta meitä on pistetty silmään tässä menneinä vuosina aika rankasti.

Muistan keskustelut tästä Kemiran osalta tai silloin, kun on ollut iso valtionyhtiöpaketti. Siinä meni iso nippu näitä yhtiöitä, myytiin valtion osuuksia vähemmäksi, ei olla enää kuin ihan pikku osakkaana valtion puolelta, ja se asettaa ihan uuteen valoon kaikki nämä kysymykset. Varmaan historiantutkijoilla on jatkossa aihetta tutkia, mitähän se mahtoi vaikuttaakaan, sillä osalla niistä yhtiöistä todennäköisesti voi olla, että toiminta jopa loppuu, koska tässä markkinoiden maailmassa ei kukaan tiedä, pörssikurssien maailmassa, mihin omistajuus menee ja millä perustella joku firma lopetetaan kokonaan Suomen maankamaralla.

Kun lukee sivua 3 hallituksen esityksen tarkoituksista, täällähän todetaan, jotta on tarkoitus Fortum Oyj:n omistajuus purattaa 49:ään. Mutta sitten täällä todetaan, että tarkoituksenmukaisena pidetään, että Fortum Oyj voisi pitemmällä aikavälillä vähentää omistustaan uudessa yhtiössä säilyttäen kuitenkin merkittävän vähemmistöosuuden. Näin täällä lukee. Sen takia tämä lause erityisesti minua kiinnosti tässä, ja pohdin näitä puheita kuunnellessani, onko tässä kuitenkin käymässä siten, jotta näistä kaikista hyvistä puheista huolimatta ja tämänhetkisistä linjauksista huolimatta tässä samalla hyväksytään semmoinen pitemmän tähtäimen suunnitelma, jossa huolimatta kaikista niistä huoltovarmuuspuheista, joita täällä on kuultu, miten tämä on tärkeä Suomelle, kuitenkin ollaan sitten jossakin jo etukäteen sopimassa siitä ajatuksesta, että tämä viedään kuitenkin näin läpi, tämä on vain niin kuin välivaihe, ja nyt pudotetaan tähän tällä tavalla, niin kuin on järkevästi valiokunta tullut siihen tulokseen, että kuitenkin pidetään näin järjestelyin, niin kuin tässä todetaan, enemmistö nyt tällä hetkellä valtion käsissä. Mutta onko sitten siellä pöytälaatikossa semmoinen ajattelu, jotta kuitenkin jossakin vaiheessa tipautettaisiin sitten myöhemmin, koska ei näitä poliittisia suhdanteita aina tiedä, mitä tapahtuu, niin kuin on nyt ihan lähimenneisyydestä tiedossa, mitä on tapahtunut myös juuri valtio-omistajuusnäkökulman osalta siinä, jotta se ei olekaan riippakivi?

Minusta kuitenkin on myönteinen seikka, jonka Fortumin henkilöstökin on todennut joissakin tilaisuuksissa, missä on sattunut olemaan, tämä 500 miljoonan investointi, joka sillä tavalla kyllä mahdollistaa tulevaisuudessa korkean teknologian käytön öljynjalostuksessa ja siinä mielessä turvaa työpaikkojen säilymistä, mahdollisesti turvaa myös sitä, mitä edellä on puhuttu, jotta myös Venäjältä tulevaa öljyä voitaisiin jalostaa yhä enemmän ja viedä jalosteena maailmalle, jolloin se työ jäisi Suomeen. Se olisi semmoinen hyvä tulevaisuudenvisio siinä mielessä, että se voisi jopa tämän hallituksen työllisyystavoitettakin vähän edesauttaa uusien työpaikkojen osalta.

Mutta yksi merkittävä seikka, joka tässä pitää myös huomata ja joka on varjeltava asia, on oma tankkerikalusto. Sitä muuten on yllättävän paljon. Minullekin tuli tämä yllätyksenä, että Fortum on kuitenkin näin laaja toimija vesiliikenteen puolella, meriliikenteen puolella. Minusta tämä on semmoinen seikka, jota ei pidä antaa missään tilanteessa semmoisiin käsiin, joissa lähtisivät vahvasti tämmöiset markkinavoimat jylläämään siinä ja mahdollisesti liputettaisiin vaikka Viron lipun alle, kun siellä on halvempi työvoima, tai mihinkään muuhun, koska tämä jos mikä on semmoista meidän yhteistä kansallisvarallisuuttamme, joka on aikanaan hankittu. Se meidän pitäisi muistaa eikä kaikkia näitä heittää markkinavoimien armoille ja unohtaa sitä alkuperää, mistä tähän tilanteeseen on tultu, puhumattakaan siitä tilanteesta, kun ollaan sitten jossakin kriisiajassa, jolloin huoltovarmuutta tarvitaan ja tarvitaan omaa kalustoa, voidaan ohjata sitä, että Suomi saa tarvitsemansa polttoaineet ja kuljetukset sitten hoidettua.

Vähän niin kuin puheen sisällöstä kävi ilmi, on vähän jotain kriittisyyttä, mutta parempaan suuntaan joka tapauksessa on tultu ja semmoiseen järkevään kokonaisuuteen tässä valiokuntatyössä.

Klaus Pentti /kesk:

Herra puhemies! Täällä on käytetty jo monta hyvää puheenvuoroa tästä aiheesta, mutta haluan siitä huolimatta itsekin käyttää, koska tämä on tärkeä aihe omasta mielestänikin.

Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan, että eduskunta antaisi suostumuksensa toimenpiteille, joiden seurauksena valtio voi luopua enemmistöomistuksesta Fortum Oyj -konsernin toisen ydinliiketoiminta-alueen muodostavassa öljyliiketoiminnassa. Järjestelyllä pyritään parantamaan öljyliiketoiminnan kehittämisedellytyksiä ja erityisesti investointien rahoitusta. Merkittävin suunnitteilla oleva hanke on Porvoon jalostamon kehittämishanke rikittömän dieselpolttoaineen tuotannon lisäämiseksi 25—30 prosentilla eli noin 1 miljoonalla tonnilla vuodessa. Tämä vaatii arviolta noin 500 miljoonan euron suuruisen investoinnin. Osakemyynnistä saatavat varat on tarkoitus käyttää puheena olevan investoinnin rahoitukseen.

Tämä esitys sai talousvaliokunnassa hyvin perusteellisen ja laajan käsittelyn, ja seurauksena oli yksimielinen mietintö, jota täällä on kiitelty. Pidän sitä erittäin merkittävänä. Tässä talousvaliokunnan mietinnössä nousi keskeiselle sijalle, että tässä yhteydessä halutaan pitää kiinni valtion määräysvallasta ja säilyttää se yhdessä Fortum Oyj:n kanssa. Perusteluina olivat muun muassa keskeisesti huoltovarmuuteen liittyvät tekijät.

Energiatalouden merkitys Suomelle on tärkeä ja energian merkitys nimenomaan teollisuuden kannalta, ja ottaen huomioon Suomen harvan asutuksen ja pohjoisen sijainnin energian saatavuus ja hintatekijä on Suomelle ja suomalaisille erittäin keskeinen kysymys. Tältä osin on tärkeää, että me kaikin keinoin koetamme kotimaista energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta lisätä. Tällä ratkaisulla parannetaan tätä huoltovarmuutta nimenomaan öljyn osalta ja kehitetään öljynjalostustekniikkaa edelleen. Sillä alueella on varmasti mahdollisuuksia tulevaisuuttakin ajatellen ottaen huomioon Venäjän öljyvarat. Kun tähän liittyy sitten vielä nykyinen Fortum Oyj:n omistama varustamotoiminta ja otetaan huomioon sen työllistävä vaikutus ja vaikutus myös laivanrakennusteollisuuteen ja sitäkin kautta työllisyyteen ja sitten vielä öljynkuljetus Suomenlahdella ja Itämerellä, tähän liittyy todella merkittäviä asioita. Tällä ratkaisulla voidaan näitä tukea.

Nykyinen Fortum Oyj voi sitten jatkossa keskittyä sähkö- ja lämpöliiketoimintaan, ja niin kuin on tiedossa, tällä alueella kilpailu kovenee. On tärkeää, että tälläkin alueella suomalaiset ja suomalainen sähkö- ja lämpöyhtiö voivat keskittyä vastaamaan tulevan kovenevan kilpailun haasteisiin.

Tähän huoltovarmuuteen liittyi myös hallintoneuvostokysymys. Pidän tärkeänä, että tässä yhteydessä talousvaliokunnan lausunnossa hallintoneuvostoa puollettiin tälle uudelle yhtiölle, ja se on perusteltua sikälikin, että nykyisessä Fortum Oyj:ssä on hallintoneuvosto. Kun on tarkoitus säilyttää tämä toiminta valtion päätäntävallassa, on perusteltua, että siellä on myös hallintoneuvosto, koska kyseessä on suurin valtion määräysvallassa oleva yhtiö jatkossa.

Pidän hyvänä tätä hallituksen esitystä ja tähän liittyvää talousvaliokunnan lausuntoa. Tältä pohjalta on hyvä lähteä kehittämään suomalaista energiaomavaraisuutta ja sitä kautta vahvistaa kansantaloutemme kilpailukykyä kovenevassa globaalissa, kansainvälisessä kilpailussa.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä asia, että talousvaliokunta sai aikaan yksimielisen mietinnön tästä Fortum Oyj:n öljyliiketoiminnan käynnistämisestä omana yhtiönä, omana liiketoimintayksikkönä. Minusta tämä on erittäin iso periaatteellinen asia. Ed. Saarikangas puheenvuorossaan, sen lopulla, totesi, mitä merkitsee se, että me kykenemme yksimielisiin päätöksiin tämän tyyppisissä asioissa. Minä siihen lyhyesti jatkaisin, että jos ajatellaan pienen kansallisvaltion, Suomen, sopeutumista nyt tähän globaaliin kilpailuun, meidän enemmänkin tulee miettiä sitä, millä tavalla yritystoiminnan kehittämisestä, elinkeinotoiminnan kehittämisestä tulee semmoinen yhteisen erityisvaalimisen alue ja sellainen osaamisalue, josta Suomi tunnetaan. Jos ajatellaan sitä, miten me olemme saaneet viimeisten kymmenen vuoden aikana nousta, monella mittarilla mitattuna kansainväliseen menestykseen, jopa ihan sinne paalupaikoille, kyllähän taustalla on se, että kaikesta huolimatta näitten vuosien aikana on kyetty tekemään aika vaikeitakin päätöksiä, jotka koskettavat suomalaista elinkeinoelämää, joka tapauksessa hämmästyttävässä yksimielisyydessä. Sen vuoksi tämän yksimielisyyden vaaliminen minusta on erittäin tärkeä asia.

Minä sen verran palaan ajatuksissa sinne 90-luvun lopulle, kun Neste ja IVO fuusioitiin, rakentui Fortum Oyj. Minusta silloin oltiin periaatteellisesti aika toisen tyyppisessä tilanteessa, nimittäin oltiin ratkaisemassa tietyllä tavalla meidän energia-alamme ongelmaa — millä tavalla voidaan hoitaa sekä sähkö- että öljyliiketoiminta sillä tavalla, että ne ovat merkittävällä tavalla antamassa myönteistä panosta koko suomalaiselle yhteiskunnalle, ja myös niin, että näitten molempien toimialojen puitteissa rakentuu riittävän vahva, kansainväliseen kilpailuun kykenevä, suomalainen yhtiö. Nyt me olemme tilanteessa, jossa sekä öljy- että sähköliiketoiminta on tarkoituksenmukaista eriyttää, mutta periaatteessa hyvin toisen tyyppisessä tilanteessa. Nimittäin, jos tämä Nesteen ja IVO:n fuusio oli tietyllä tavalla semmoinen reaktiivinen, ongelmaan reagoiva ratkaisu, sanoisin, että nyt on enemmän kysymys semmoisesta proaktiivisesta viisaasta päätöksestä, jolla ennakoidaan tulevaisuutta ja luodaan todella valmiuksia siihen, että me kykenemme tulevia mahdollisuuksia riittävän voimakkaasti hyödyntämään. Minusta tämän näkökulman vahva esille tuominen on tärkeää. Tässä on nimittäin muutamissa puheenvuoroissa pohdittu sitä, mikä tämä Venäjän tilanne tulee olemaan. On jopa tiedotusvälineissä tarkasteltu sitä, mikä nyt tämä Venäjän öljytoimintojen kehittymisen merkitys ja heijaste tulee olemaan Suomelle ja tälle rakentuvalle Fortum Oilille. Minä ajattelen varsin yksiselitteisesti, että jos me luomme todella jalostamon, joka on korkean osaamisen, korkean laadun yksikkö, se on tämän mahdollisuuden — Venäjältä tulevan raaka-aineen, merkittävän mahdollisuuden — haltuunottoa. Onpa se lopullinen omistus sitten mikä onkin tässä öljy-yhtiössä, totta kai on tarkoituksenmukaista, että siinä Suomen valtion rooli, niin kuin tähän mietintöönkin on kirjoitettu, on riittävä. Mutta kaikesta huolimatta se mahdollisuus, joka tulee täältä Venäjältä, nyt on kysymys ennen kaikkea siitä, otammeko sen haltuun vai annammeko tilaa muille pelaajille tässä vaiheessa ja ikään kuin menetämme tämän erittäin potentiaalisen mahdollisuuden. Tässäkin mielessä pidän äärimmäisen tärkeänä, että tämä asia voidaan näin hyvässä hengessä viedä maaliin.

Sitten, arvoisa puhemies, haluan tässäkin yhteydessä omaan lempiaiheeseeni lyhyesti palata, valtion omistajapolitiikkaan, ja luotan siihen, että ministeri Pekkarinen tulee kevään aikana tämän asian tuomaan eduskunnan käsiteltäväksi. Nimittäin tämän proaktiivisen otteen saaminen näitten meidän liikelaitostemme toimintaan ja valtio-omisteisten yhtiöiden toimintaan edellyttää sitä, että tätä huippuosaamista keskitetään ja sillä tavalla päästään niihin arvioihin, mitä nämä valtio-omisteiset yhtiöt todella vaativat. Tällä hetkellä tämä omistajaohjaus on liian hajallaan, ja tässä mielessä liian moni opettelee sinällään tätä vaativaa osaamisen aluetta.

Millä tavalla tämä omistajuus sitten täsmentyy eri yhtiöissä? Kertaan senkin perusnäkökulman, että jos kysymyksessä on pörssiyhtiö, mielestäni itseisarvoinen asia ei ole se, että siellä valtion omistajarooli näkyy vahvemmin, ja silloin mennään myös näihin hallinnon rakenteisiin. Rohkenen ajatella ääneen, että ei ole itseisarvoa, että tämmöisessä pörssiohjatussa yhtiössä, jossa on ensisijaisesti sijoittajaintressi, on hallintoneuvoston tyyppistä elintä. Mutta sen sijaan niissä yhtiöissä, joilla on strategisesti merkittävä erityistehtävä, niin kuin nyt näissä energia-alan yhtiöissä nimenomaan on kysymys, on erittäin perusteltua se, että meillä on hallintoneuvosto, jossa ovat myös poliittiset toimijat mukana. Täällä ed. Satonen toi esille sen, tuovatko poliittiset toimijat lisäarvoa yhtiöön. Kyllä meidän sen verran pitää olla itsetuntoisia poliitikkoina, että me voimme sanoa, että on jotain panosta annettavana silloin, jos me olemme hallintoneuvoston toiminnassa mukana, mutta myös niinpäin, että me saamme olla riittävän itsekkäitä myös tämän poliittisen järjestelmän toimivuuden kannalta, ja sanon jopa näin, että riittävän nöyriä, että meillä on jotain opittavaa näitten hallintoneuvostojen kautta. Se on aika halpa henkivakuutus tälle kansakunnalle, jos meidän poliittisia toimijoitamme on jopa jossain määrin oppimassa näitten merkityksellisten yhtiöiden hallintoneuvostoissa. Mutta edelleen ajattelen, että ei vain erityistehtävää hoitavissa osakeyhtiöissä, vaan mielestäni myös niissä liikelaitoksissa, joilla on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä, pitäisi olla vahvempi poliittinen ohjaus. Me eilen käsittelimme yhtä tällaista elikkä Senaatti-kiinteistöjä, jossa päätöksenteon yhteydessä jollakin tavalla heijastui semmoinen tunne, että kovin montaa kansanedustajaa — hallituspuolueidenkaan sisällä — ei ollut, jotka olivat sydämestään innostuneita tämänhetkisestä Senaatti-kiinteistöjen tilasta, vaan enemmän ja vähemmän siihen toimintaan liittyy kysymysmerkkejä ja sen vuoksi, että näitä eliminoitaisiin, me voisimme tätä prosessia viedä jäntevämmin eteenpäin. On perusteltua harkita nyt tämän omistajapolitiikan läpikäynnin yhteydessä myös näiltä osin tiettyjä uudelleenarviointeja.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä on tänään annettu lähes poikkeuksetta ylistäviä lausuntoja Fortum Oyj:n pilkkomisesta, ja sen takia ehkä pieni kritiikkikin on jo nyt paikallaan.

Öljy- ja sähköyhtiöiden yhdistäminen aikoinaan on varmasti ollut virhe, sillä ellei näin olisi, niin tuskin tätä pilkkomista nyt oltaisiin edes esittämässä. Tästä on kuitenkin kohtuullisen lyhyt aika, kun tämä yhdistäminen tehtiin.

Valtionyhtiöpolitiikka on ollut pahasti hukassa viime vuosina ja sillä on saatu myöskin paljon vahinkoa aikaan, niin kuin muun muassa ed. Lahtelan puheenvuorossakin väläytettiin. Surkein esimerkki oli varmasti Sonera, jossa valtion omistajaohjausta ei ollut lainkaan ja yhtiön yltiöpäinen johto aiheutti yli 4 miljardin euron menetykset Saksan markkinoilla. Myöskin Rautaruukin yksityistäminen ja huono omistajaohjaus on tuonut ongelmia Rautaruukille, jotka muun muassa näkyvät sitten Raahessa suurina irtisanomisina.

Nyt esillä olevassa asiassa ollaan tekemässä muutoksia valtion energiayhtiöiden omistajapolitiikkaan, eli tässä liikutaan uudella alueella. Hallituksen ehdotus, jossa valtion määräysvallan katsotaan Fortum Oilissa toteutuvan siten, että pörssiyhtiö Fortumilla ja valtiolla yhdessä on määräysvalta Fortum Oilissa, on mielestäni yhtiöoikeudellisesti keinotekoinen rakenne. Sen kestävyydestä ja toimivuudesta pitemmällä ajalla ei välttämättä ole mitään varmuutta, ja sen suhteen on juuri syytä olla hieman myös kriittinen. Yleisemminkin meillä on monissa kunnissa ja kaupungeissa yksityistetty energialaitoksia ja kokemukset ovat pääsääntöisesti aika kehnoja. Omistajajärjestelyt ovat nostaneet lähes poikkeuksetta tavallisen kuluttajan energian hintaa, ja näyttää siltä, että energiankäyttäjät maksavat myös sen kauppahinnan eli sähkön kulutushintaan pikkuhiljaa se kauppahinta laitetaan ja sillä tavalla kuluttajat ostavat kahteen kertaan vielä sen energialaitoksen.

Myöskin energian saannin toimintavarmuus on heikentynyt, kun yhtiössä on vähennetty väkeä omistajajärjestelyjen seurauksena. Meilläkin Pohjois-Suomessa on käynyt sillä tavalla, että se väki, joka näitä energiayhtiöiden kunnossapitoa hoitaa, on niin vähäinen, että seurauksena on sitten, kun tulee myrsky tai jokin tällainen, että siitä tulee sähkökatkoksia ja ne saattavat kestää turhan kauan.

Arvoisa puhemies! Nyt esillä oleva esitys lähtee siis siitä, että valtion omistus säilyy uudessa Fortum Oilissa yhdessä Fortum Oyj:n kanssa. Tämä on tietenkin heikennys, jos sitä verrataan nykytilanteeseen, jossa valtiolla on yksin yli 50 prosentin omistus.

Arvoisa puhemies! Mielenkiintoista olisi kuulla nyt ministeri Pekkariselta, kun hän on täällä paikalla, niin kuin hän on yleensä ansiokkaasti paikalla, kun käsitellään hänen ministeriöönsä kuuluvia asioita — sitä samaa ei voida sanoa kaikista ministereistä — kysyisinkin, onko nyt esitetty järjestely sellainen, että ilman eduskunnan uusia päätöksiä ei valtionomistus putoa alle 50 prosentin. Kun lukee valiokunnan mietintöä, niin näinkin tämän mietinnön voisi tulkita, mutta täysi varmuus, kun se kuullaan ministerin suusta täällä eduskunnan edessä, olisi hyvä kuitenkin meidän saada tietää, ennen kuin päätös tehdään.

Se, mitä ed. Lahtela totesi, on mielestäni totta. Talousvaliokunnan mietintö on parantanut selvästi hallituksen esitystä.

Sitten vielä lyhyesti hallintoneuvostosta. Se on hyvä asia, jos se toimii. Mutta meillä on kuitenkin esimerkkejä hallintoneuvostoista, jotka eivät ole tehtäviensä tasalla. Jälleen esimerkkinä Sonera, jossa vain vasemmistoliiton mandaatilla oleva jäsen oli hereillä ajoissa. Tämä ei yksin riittänyt ja katastrofi oli seurauksena.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Edellinen puhuja ed. Valpas antoi tunnustusta ministeri Pekkariselle läsnäolosta, ja yhdyn aivan samaan ajatukseen. On hyvä, että asianomainen ministeri on paikalla, kun asiaa käsitellään eduskunnassa.

Niitä näkökohtia, joita haluan tässä nimenomaan painottaa tulevaisuuteen, haluan nyt korostaa. Yksi näistä on ennen muuta huoltovarmuus. Meidän on pidettävä huolta siitä, että kaikki ne palvelut, joita öljyliiketoimintayhtiö Fortum Oil tulee tekemään, ovat huoltovarmuuden täyttäviä. Eräs tärkeä kysymys tähän kyllä liittyy eli se, että tämä tärkeä sektori omistussuhteiltaan ja sitä kautta päätäntävallaltaan on myös sen kaltainen, että huoltovarmuus kaikissa olosuhteissa on mahdollisimman hyvä. Samalla tulee muistaa, että kyse on hyvin tärkeästä perusliiketoiminnasta kansantaloutta ajatellen, jolloin toiminnan tulee olla lähinnä yhteiskuntaa ja sen eri toimintoja palvelevaa, joka ei saa muodostua niinkään rahastuksen kohteeksi, olkoonkin, että toiminta on kannattavaa, mutta tämä ei saa olla elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle alkaen asumisesta ja kaikesta liikenteestä, mitä näiden palvelutuotteiden kautta asiakkaat käyttävät, sellaista, että se lisäisi inflaatiopaineita, vaan tämän tulisi olla yhteiskunnan taloutta tukevaa, samalla kun huoltovarmuusnäkökohdat muistetaan. Samalla energiapolitiikassa tulisi muistaa nimenomaan metsäisessä Suomessa kotimaisen bioenergian käytön nopea lisääminen, aivan kuten edellisen vaalikauden aikana tehdyn ydinvoimapäätöksen tekemisen yhteydessä edellytettiin. Tulee selvittää nopeasti mahdollisuudet, kuinka puuraaka-aineella mahdollisesti yhdessä turpeen kanssa voidaan tuottaa sähköä ja sitä kautta myös vähentää niitä kulutuspaineita, jotka kohdistuvat öljytuotteisiin.

Arvoisa puhemies! Haluan erityisesti korostaa huoltovarmuutta ja suomalaisten päättäjien vaikutusvallan merkittävää säilymistä kaikissa tilanteissa Fortum Oilin hallinnossa.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Talousvaliokunnan mietintö on mielestäni aika selkeä, ja kuitenkin nyt on se viimeinen hetki, kun täytyy hyvin tarkkaan lukea se, mitä siinä sanotaan. Mielestäni kumminkin, kun sen lukee hyvin tarkkaan, siinä käy selvästi ilmi, että ilman eduskunnan uutta päätöstä osake-enemmistö Fortum Oilissa ei voi siirtyä yksityiselle omistukselle. Mielestäni tämä on oikea linja, mitä nyt ollaan toteuttamassa.

Erityisesti julkisuudessa on spekuloitu sillä, että Fortum Oilin osakkeita ja omistusta siirtyy esimerkiksi ulkolaisille yhtiöille, ja erityisesti on pelätty venäläisten yhtiöitten osuutta tässä. Mielestäni en näe sitä niin suurena ongelmana sitten, jos ulkomaisia omistajia on siinä mukana, kun valtiolla on osake-enemmistö. Toiseksi on syytä muistaa, että erityisesti nämä amerikkalaiset sijoitusyhtiöt ovat hyvin paljon lopettaneet Suomessa yrityksiä ja vieneet sitä kautta työpaikat muualle. Mielestäni venäläisillä öljy-yhtiöillä, jos ne tulevat osakkaiksi tähän yhtiöön, on kyllä selvä tuotannollinen intressi. Niillä on tässä lähellä suuret öljyvarat, joita ne kuljettavat. On silloin varmaan tarkoituksenmukaista, että öljy jalostetaan mahdollisimman pitkälle ja sitä kautta saadaan mahdollisimman hyvä hinta. Tässähän on myöskin Fortum Oilin toiminta-ajatus, että tämä öljy pystyttäisiin jalostamaan raakaöljystä pitemmälle, kalliimmaksi tuotteeksi ja sitä kautta tuotettaisiin lisäarvoa sekä Fortum Oilille että myöskin työtä varmasti tulisi suomalaisille.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Puutun kolmeen asiaan. Täällä on paljon keskusteltu hallintoneuvostosta ja hallintoneuvoston tehtävistä. On varmasti tärkeätä, että ne tehtävät on mahdollisimman hyvin määritelty niin, että hallintoneuvostolla on rooli. Mutta kyllä se subjektiivinenkin tekijä sitten on tärkeä, keitä siellä on ja minkälainen puheenjohtaja ja sillä tavalla, että ei jäisi vain ikään kuin kumileimasimen rooli sille hallintoneuvostolle. Tästähän on ollut aikaisemmin viime vuosina puhetta.

Toinen asia, tuo laivasto, joka Fortumin omistuksessa on. Uikku ja Lunni myytiin pois, alukset, joilla oli erinomainen jäänvahvistus. Näin ollen jäljellä olevan laivaston arvo on todella merkittävä myös turvallisuusnäkökohdista. Meriturvallisuuden kannalta ja öljyonnettomuuksien torjumisen ja estämisen näkökulmasta se on erittäin arvokas säilyttää Itämerellä ja Suomen liikenteessä.

Kolmas asia, puhemies: On tärkeätä, että kun joka tapauksessa Fortum Oil toimii yhteistyössä venäläisten öljynporaajien ja -tuottajien kanssa ja sillä on omaa toimintaa, se kiinnittäisi niihin ympäristöriskeihin ja myös niihin ympäristöhaittoihin huomiota, mitä toimintapartneri, venäläinen taho, on vuosien mittaan aikaansaanut ja mitä nyt tälläkin hetkellä tapahtuu öljyä poratessa ja myös sitä kuljetettaessa. Siinä olisi varmasti monta öljytonnia vielä säästettävissä, jotka nyt tällä hetkellä menevät luontoon.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin tässä yhteydessä todeta ed. Kuopan puheenvuoron johdosta, että tämä mietintö on todellakin laadittu sillä tavoin ja sellaista logiikkaa noudattaen, että tämä määräysvalta valtiolla on kaikissa tilanteissa.

Viimeisessä virkkeessä ennen päätösehdotusta todetaan, että määräysvalta, yli puolet yhtiön kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä, on varmistettava yhtiöjärjestykseen otettavilla määräyksillä tai muutoin lainsäädännön sallimalla tavalla. Tässä ponnessa todetaan nimenomaan laista lainaten suoraan Fortum Oyj:n konsernin öljyliiketoiminnasta, että määräysvallasta yli puolet, vahvennettuna vielä, yli puolet yhtiön kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä öljyliiketoimintaa harjoittavassa osakeyhtiössä säilyy valtiolla yhdessä valtionyhtiö Fortum Oyj:n kanssa. Eduskunta on edellyttänyt, että valtiolla on Fortum Oyj:ssä tämä yli 50 prosentin omistus. Mikä sitten poliittisesti kussakin tilanteessa on valtio? Sitten on taas meidän huolehdittava siitä, että se valtio on sitä, mitä kukin meistä nyt omassa ryhmittymässään tarkoittaa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! On juuri, niin kuin ed. Skinnari totesi edellä. Minusta tämä kuvastaa sitä, että valiokunta teki hyvää työtä siinä mielessä muuttaen tätä alkuperäistä esitystä sillä tavalla niin kuin terästäen, jotta nyt eduskunta otti ne vallat käsiin. Sen takia olisi hyvä kuulla ministeri Pekkariselta, mitä ed. Valpas kysyi siinä mielessä, onko tarkoitus, ettei uudelleen käydä kohta tuomaan semmoista esitystä, kun täällä todetaan, että pitemmässä pelissä on järkevää jne. viedä jopa hyvin pieniinkin osuuksiin tämä valtion omistus tässä Fortum Oyj:ssä. Kun nyt tämmöinen eduskunnan tahto on olemassa, eikö nyt ministerin pitäisi panna virkamiehet ojennukseen, kun he tahtovat aina pommittaa? Joka kerran, kun hallitus vaihtuu, aina näköjään tuodaan näitä uusia lahdattavia valtionyhtiöitä. Tässä tuli se esille, jotta Suomen eduskunnan tahto ja viisaus on löytynyt tässä, jotta huoltovarmuus tässä tapauksessa ennen kaikkea on tärkeä.

Toinen seikka, joka tuli hyvin esille ja jota ministeri Pekkarinen ei ollut kuulemassa, on, jotta nyt ei kuulemma enää valtio-omistajuus olisikaan semmoinen riippakivi, vaan pelkästään se liiketoiminta, mitä siellä tehdään, on tärkeä juttu osakkeiden hinnanmuodostuksessa. Aikaisemmin on väitetty aina meille, jotta se on riippakivi. Jos valtio omistaa jotain, niin ei sinne tule kukaan ulkopuolinen sijoittaja.

Reino Ojala /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä on valiokunta tehnyt erinomaisen hyvää työtä, ja keskustelu täällä salissa on ollut korkeatasoista kuunneltavaa myös tuolla työhuoneessa. Halusin kuitenkin lyhyen puheenvuoron käyttää hallintoneuvoston roolista sen takia, mitä ed. Valpas sanoi Soneran hallintoneuvostosta, koska olin siinä mukana.

Hän esitti kummallisen väitteen, jolla hän politisoi koko hallintoneuvoston olemassaolon, siitä, että vain vasemmistoliiton edustaja siellä olisi ollut hereillä. Se ei perustu mihinkään. Se on väärä mielikuva. Hallintoneuvoston ongelmat johtuivat siitä, että sillä oli väärät tehtävät. Minä kehottaisin ed. Valpasta lukemaan uudestaan, mitä ed. Saarikangas täällä salissa kertoi niistä tehtävistä, mitä hallintoneuvostolle pitää antaa ja millä perusteilla. Vain silloin hallintoneuvosto voi toimia, jos sillä on oikeus asioihin puuttua. Politisoida sitä nyt ei pidä ainakaan vasemmistoliittolaisen missään nimessä, kun se hallintoneuvosto on tähän mietintöön saatu mukaan.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Ojalaa ymmärrän hyvinkin, jos hän itse on ollut hallintoneuvostossa, että hän ei pitänyt tästä kritiikistä. Mutta se tieto, mikä meillä oli saatavissa ja julkisuudessa siitä, mitä tapahtui Sonerassa — nyt ei kannata minun mielestäni sitä käsitellä — antoi kyllä sen kuvan, että ainoa edustaja todella oli vasemmistoliiton edustaja, joka tiettyihin asioihin oli kiinnittänyt ajoissa huomiota.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kiitoksia erittäin hyvästä keskustelusta. Sitä sävyä, sitä viestiä, sitä sanomaa, mikä täällä annettiin, esille tuotiin, ihan kernaasti ja mieluusti kuuli, ja paljon tuli sellaista, joka on syytä ottaa hyvin vakavasti varmasti jatkossa koskien sekä näitä nyt puheena olevia yhtiöitä että muutoinkin valtion omistajapolitiikkaa.

Mitä ed. Lahtelan puheenvuoroon tulee, kun hän pelkää, että virkamiehet nyt kuitenkin sitten vetävät jonnekin muualle kuin eduskunta päättää, niin periaatteessa, arvoisa puhemies, olen hyvin pitkälti samaa mieltä, että aina herroja pitää vähän epäillä. Retoriikassa se on tavattoman hyvä käyttövoima sekä täällä eduskunnassa että kentälläkin, ja varsinkin kentällä suosittelen sitä aina silloin tällöin käytettäväksi kuitenkin niin, että muistetaan, että virkamiehet Suomessa ovat todella korkean ammattitaidon ja todella kovan ja korkean ammattietiikan ja moraalin läpitunkemia ja innostamia. Tässä mielessä kyllä luotan virkamiehiin.

Arvoisa puhemies! Ei minusta ole kahta puhetta siitä ja sen suhteen, että asia on selvä. Ed. Lahtela, jo ennen valiokunnan käsittelyäkin minusta ei ollut hetkeäkään epäselvää, että jo hallituksen esitys merkitsi sitä, että ilman erillistä päätöstä ei missään tapauksessa valtion määräysvaltaa voida päästää valtion käsistä pois. Se pienen pieni tarkennus, mikä yhteistyössä tehtiin, minusta entisestään paransi ja osoitti hyvän yhteistyön eväitä, mielestäni molemmin puolin. Tässä samalla myöskin vastausta ed. Valppaan kysymykseen.

Arvoisa puhemies! Eipä muuta.