Kaarina Dromberg /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän esityksen ensisijaisena tavoitteena on muuttaa opintotukilakia ja koulumatkatukilakia niin, että niissä otettaisiin huomioon perustuslain vaatimukset säädöstasosta ja valtuussäännöksistä. Lakia alemman asteisilla säädöksillä on nykyisin säädetty monista asioista, joiden voidaan katsoa määrittelevän yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita. Näitä ovat opintotuen osalta erityisesti ulkomaalaisen oikeus opintotukeen, opintojen päätoimisuus ja riittävä edistyminen sekä opintotukeen oikeuttava aika ja lukuvuoden tukikuukausien määrä. Koulumatkatuen osalta asetustasolla on säädetty muun muassa koulumatkatuen laskentaperusteista ja annettu tarkempia määräyksiä koulumatkatukeen oikeutetuista opiskelijoista. Opintotuen sisältöön esityksessä ehdotetaan vähäisiä muutoksia.

Opetusministeriö teettää parhaillaan selvityksiä opiskelijoiden opintososiaalisesta asemasta ja tutkintojen tavoiteaikaa koskevista kysymyksistä. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä opintotukeen liittyvien epäkohtien poistamista ja opiskelijoiden opintososiaalisten etujen kehittämistä sen jälkeen, kun selvitykset ovat valmistuneet.

Perustuslakivaliokunta on käsitellyt täällä asuvien ulkomaalaisten opiskelua ulkomailla yhdenvertaisuuden kannalta. Sivistysvaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan näkemykseen siitä, että opintotukijärjestelmien eurooppalaisen sääntelyn tällaisessa kehitysvaiheessa on hyväksyttävää rajata muut kuin Suomen kansalaiset käsillä olevan opintotukimuodon ulkopuolelle.

Sivistysvaliokunta pitää myönteisenä myös hallituksen esitykseen sisältyvää työssäoppimisjakson omaa matkustustapaa koskevaa muutosta. Perustuslakivaliokunta huomauttaa kuitenkin lain soveltamisalasta, että lain säännöksen sitominen asetukseen tai sitä alemmanasteiseen säädökseen ei ole säädösten hierarkkisten suhteiden kannalta asianmukaista. Lainkohta on syytä muotoilla uudelleen, ja näin sivistysvaliokunta on tehnytkin ja ottanut huomioon perustuslakivaliokunnan huomautuksen ja tekee myöskin muutosehdotuksen 1 §:n 3 momentin 3 kohtaan.

Sen lisäksi sivistysvaliokunta on puuttunut opintojen riittävään edistymiseen, koska perustuslakivaliokunta on todennut, että 5 §:n 1 momentti rajoittaa erilaisiin opintoihin kohdistuvassa sääntely-yhteydessä asetuksenantovaltuutta riittävästi. Opintojen riittävän edistymisen perusteista säätämistä tarkoittava sanamuoto ei kuitenkaan ole perustuslain 80 §:n 1 momentin näkökulmasta onnistunut. Valiokunnan mielestä onkin syytä tarkistaa valtuussäännöksen sanamuotoa. Sivistysvaliokunta ehdottaa säännöstä tarkistettavaksi siten, että sen nojalla voidaan antaa tarkempia säännöksiä opintojen riittävän edistymisen arvioimisesta.

Sen lisäksi perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota siihen, että raskaus ja lapsen syntymä luettaisiin säännöksessä tarkoitettuihin erityisiin syihin, joiden perusteella opintotuen maksamista voidaan jatkaa, vaikka opinnot eivät olisi edistyneet vielä riittävästi. Sivistysvaliokunta toteaa, että normaalisti etenevä raskaus ei yleensä hidasta opintoja. Jos raskauteen liittyy terveydellisiä tai elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia, ne voidaan säännöksen mukaan ottaa huomioon.

Lapsen syntymän yhteydessä vanhemman toimeentulo on turvattava äitiys- ja vanhempainrahalla. Yleensä on perusteltua, että opiskelija ei nosta opintotukea aikana, jona hänen toimeentulonsa on turvattu muun lain nojalla. Opintotuki on kuitenkin ongelmallinen sairauspäivärahan saamisen estävänä etuutena, mistä syystä lyhytkestoisten sairauksien yhteydessä siirtyminen opintotuelta sairauspäivärahalle ei ole mahdollista. Muissa luetelluissa tilanteissa opiskelijalla ei myöskään ole lainkaan käytettävissä vaihtoehtoisia tapoja rahoittaa toimeentuloaan. Sivistysvaliokunta ei katso kuitenkaan tarpeelliseksi muuttaa hallituksen esitystä tältä osin.

Kuitenkin sivistysvaliokunta näiden muutosten jälkeen on ollut valmis hyväksymään säätämisjärjestyksen. Lisäksi perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, että ensimmäisen lakiehdotuksen 56 §:n 2 momenttiin tehty valtiosääntöoikeudellinen huomautus on otettava huomioon, jotta lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Sivistysvaliokunta on tehnyt perustuslakivaliokunnan edellyttämän muutoksen asianomaiseen säännökseen. Näillä esityksillä olemme olleet valmiit hyväksymään nämä lait. Tähän meidän mietintöömme sisältyy vielä kolme vastalausetta.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja hyvin kuvaili tätä meidän mietintöämme ja opintotukilakien muutoksia, ja näin ollen näihin asioihin en palaa. Mutta yhden yksittäisen asian, joka liittyy vastalauseeseen, otan tässä esille. Nimittäin tässä opintotukilain muutoksessa on nyt sellainen kohta, opintotukilain 19 §, jota pitäisi täällä eduskunnassa ehdottomasti korjata — sitä yritettiin valiokunnassa, siinä ei onnistuttu.

Meillähän Suomessa puhutaan paljon ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden lisäämisestä. Tämähän on varsinkin juhlapuheissa hyvin suosittu aihe. Juhlapuhuja aina mainitsee, että vetovoimaisuutta pitää lisätä. Nyt meillä on käsillä täällä eduskunnassa lakiesitys, jossa me voimme lausua eduskunnan kannan toisen asteen opiskelijoiden eriarvoisesta asemasta opintotuessa. Kyse on siis ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden opiskelijoista. Vuonna 94 voimaan tulleen opintotukilain 19 §:n mukaan muiden kuin korkeakouluopiskelijoiden ja aikuisopintorahaan oikeutettujen opiskelijoiden vanhempien tulot otetaan huomioon opintorahaa myönnettäessä, jos opiskelija on alle 20-vuotias, sekä asumislisää myönnettäessä, jos opiskelija on alle 18-vuotias. Jos opiskelija on avioliitossa tai elatusvelvollinen, ei vanhempien tuloja kuitenkaan oteta huomioon. Tämä on se lähtökohta, eli vanhempien tuloihin on sidottu tämä opintotuki. Siis alle 20-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden opintorahan määrään vaikuttavat vanhempien tulot, vaikkakin opiskelija asuisi jo itsenäisesti omassa taloudessaan ja vaikka vanhempien tulot olisivat enintään suomalaista keskitasoa.

Vanhempien tulot eivät myöskään anna aina todellista kuvaa heidän kyvystään rahoittaa nuoren opiskelua vieraalla paikkakunnalla. Voidaan ajatella niinkin, että ylipäätään ei ole kohtuullista edellyttää, että vanhemmille kuuluu velvollisuus osallistua täysi-ikäisen lapsensa opiskelusta aiheutuviin kustannuksiin. Jos lapsi opiskelee toisella asteella ja samasta talosta vaikkapa kaksosista toinen lähtee ammatilliseen oppilaitokseen opiskelemaan ja toinen korkeakouluun, niin sen opiskelijan, joka menee ammattioppilaitokseen, opintotukeen vaikuttavat vanhempien tulot. Vanhempien elatusvelvollisuushan päättyy lapsen täytettyä 18 vuotta. Siis tarkoitan, että nämä kaksoset asuvat muualla kuin kotona. Aika erikoinen tilanne on siinä, että toiselle ei tule opintotukea samalla lailla kuin toiselle.

Tämä tulosidonnaisuusrajahan on hyvin pitkään myös pysynyt varsin alhaisena ja tuen epääminen tapahtuu monesti tulotasolla, joka on selvästi alle suomalaisen keskipalkan. Meillähän kävi valiokunnassa asiantuntijoita ja varsin useat asiantuntijat toivat esille tämän epäkohdan. Heidän mielestään ei ole mitään perusteita tälle eriarvoisuudelle. Mutta jostakin syystä tämä asia on sitten tässä mietinnössä unohdettu, ikään kuin tätä ongelmaa ei mitenkään olisi. Siellähän mainitaan muita ryhmiä, muun muassa ulkomaalaiset opiskelijat, ja minusta on hyvä, että se tuodaan siinä mietinnössä esille. Mutta minun mielestäni myöskin meidän toisen asteen opiskelijoittemme eriarvoinen tilanne olisi pitänyt kertoa selkokielellä. Kyllähän tämä tilanne asettaa toisen asteen opiskelijat aivan eriarvoiseen asemaan muun muassa korkea-asteen opiskelijoiden kanssa. Niin kuin tuossa jo mainitsin alussa, niin meillä puhutaan vetovoimaisuuden lisäämisestä. Jos me haluamme poistaa tulevien vuosien ongelman — meillähän puhutaan siitä, että kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, meillä on työvoimavajausta niistä henkilöistä, joilla on kädentaitoja ja jotka osaavat tehdä käytännön työtehtäviä, niin on selvää, että eri oppilaitoksissa opiskelevien välillä oleva eriarvoisuus ei kyllä lisää nuorten halukkuutta lähteä opiskelemaan ammatillisiin oppilaitoksiin.

Tässä on varmasti näitä perusteita, ja olin erittäin tyytyväinen siihen, että kun tästä tein lakialoitteen muutama viikko sitten, niin muun muassa keskustan ryhmästä tuli hyvin tukea tälle lakiesitykselleni, myöskin sivistysvaliokunnan vastaava edustaja Tuomo Hänninen, joka on täällä paikalla, oli myöskin hyvin lämpimästi asiaa kannattamassa. Se on hieno asia. Tässä on kyllä syytä mainita, että tästä samasta asiasta on tehnyt lakialoitteen myös ed. Antti Rantakangas ja hänellä on tukenaan suuri joukko keskustan kansanedustajia, ed. Inkeri Kerola, ed. Lauri Oinonen, joka yleensä on aina paikalla, ed. Pekka Vilkuna, ed. Petri Neittaanmäki jne. Eli todella laajaa tukea on tällä — myöskin SDP:stä, ed. Jukka Gustafsson jne.

Meillä on mahdollisuus nyt sitten yhdessä esittää se lausuma, jonka tulen esittämään toisessa käsittelyssä. Se ei maksa mitään, mutta se vaatii myöskin hallitusta korjaamaan tämän epäkohdan, ettei tämä jää hallituksen oman harkinnan varaan, eli tällainen lausuma kun hyväksytään, niin me pääsemme tässä asiassa eteenpäin. Tämä on ollut pitkään ongelmana, ja nyt todella on se korjaamisen paikka.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen alkuperäisenä tarkoituksena oli saattaa opintotukilakimme vastaamaan paremmin sitä maailmaa, missä nyt elämme. Vaikka sulkisimme silmämme hetkeksi siltä todellisuudelta, jossa työttömät ja opiskelijat muodostavat uuden ajan köyhälistön kovan ytimen ja jossa opintorahan jälkeenjääneisyys ilmeisesti kiihtyy koko kuluvan hallituskauden ajan, käsillä olevaan esitykseen jää muutamia muitakin avoimia kysymyksiä, jotka ovat kaukana maailmasta, jossa tällä hetkellä elämme.

Ensinnäkin sieltä puuttuu kotimaisen kansainvälistymisemme ja yhdenvertaisuuden edellyttämä uusi avaus, jolla tunnustetaan Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaiset voimavaraksi. Sen sijaan esityksen rivien välistä saattaa lukea, kuinka edelleen vakituisesti Suomessa asuvat ulkomaalaiset leimataan systeemimme hyväksikäyttäjiksi.

Mielestäni olemme jo perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussäännöissä avautuneet uudenlaiselle voimavara-ajattelulle, ja toivottavasti myös nyt käsittelyn alla olevalla hallituksen esityksellä laiksi yhdenvertaisuuden turvaamisesta vahvistamme tätä kehitystä. Siksi on vähintäänkin hätkähdyttävää, ellei suorastaan epäilyttävää, jos siellä, missä pitäisi kulkea uusien avausten kärjessä eli sivistyksen, tieteen tekemisen ja suomalaisen tietotaidon kartoittamisen alueella, ei tätä voimavaraa tunnustettaisi.

Toisaalta pääministerimme on kehottanut useaan otteeseen kansakuntaamme lisääntymään kiihtyvällä tahdilla, mutta perheellistyminen opiskeluaikana ei kuitenkaan saa hallitukselta käytännön tukea käsillä olevassa lakiesityksessä. Lakiesitykseen kirjatuista hyväksyttävistä opintoja tilapäisesti hidastavista syistä on hallituksen esityksen mukaan ainoastaan opiskelijan hyvissä ajoin etukäteen tietämä oma pitkäaikainen sairaus sellainen, jonka yhteydessä opiskelija voi olla oikeutettu muuhun toimeentuloturvaan.

Opintotuki on kuitenkin sairauspäivärahan estävä etuus, kuten sivistysvaliokunnan puheenjohtaja täällä edellä totesi, josta syystä lyhytkestoisten sairauksien yhteydessä siirtyminen opintotuelta sairauspäivärahalle ei käytännössä ole mahdollista. Opintotukijärjestelmäviidakon aukkopaikkoja ovat erityisesti raskauden aikaiset lyhyet sairauspoissaolot sekä lasten sairauden vuoksi menetetyt opintopäivät, joihin saattavat ajoittua muun muassa tutkinnon etenemisen kannalta keskeiset, mutta opinahjojen taloudellisista vaikeuksista johtuvat liian harvat tenttimismahdollisuudet.

Mielestäni lakiin olisikin pitänyt lisätä, että hyväksyttäviä syitä opintorahan maksamisen jatkamiselle voivat olla myös muut perhesyyt, kuten esimerkiksi raskaus, lapsen syntymä tai pienen lapsen hoito, vaikka opinnot eivät olisikaan edenneet riittävästi. Tämä lisäys olisi mielestäni oleellisesti parantanut vanhemmuuden edellytyksiä opiskeluaikana.

Arvoisa puhemies! Näiden kahden epäkohdan eli Suomessa vakituisesti asuvien ulkomaalaisten yhdenvertaisuusvajeen ja opiskelijan perheellisyyden takia puuttuvan tuen osalta tulen tekemään muutosesityksen opintolain yksityiskohtaisessa käsittelyssä toisen ja kolmannen vastalauseen mukaisesti. Muiden opiskeluun liittyvien epäkohtien korjaamisen osalta vasemmistoliiton eduskuntaryhmä palaa asiaan budjettikäsittelyn yhteydessä.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä esitetään muutettavaksi lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen eli toiseen asteen opiskelijoiden koulumatkatukea koskevaa säännöstöä. Aivan kuten valiokunnan puheenjohtaja esitteli, tässä tavoitteena on muuttaa näitä asioita ottaen huomioon perustuslain vaatimukset. Opintotuen sisältöön tässä esityksessä ei juuri puututa, sillä opintotuesta on selvitysmies Eero Kurri antanut ihan juuri oman esityksensä.

Täällä vasemmistoliiton ed. Valpas esitti vähän kritiikkiä opintotuen käsittelemättä jättämisestä. Pikkuisen on uutena edustajana hämmästellyt, että heti kun siirrytään sisävuorosta ulkovuoroon, sitten ruvetaan näkemään näitä asioita ja niiden tärkeysjärjestystä. Olisi pitänyt toimia silloin, kun oli hallitusvastuussa, ja myöskin opintotuen osalta tehdä muutoksia.

Olen ihan vakuuttunut kuitenkin, että nyt selvitysmiehen esitysten pohjalta opintotukea lähdetään muuttamaan kannustavan opintotuen suuntaan. Tuo kannustavuus on minusta ihan hyvä asia. Siinä samalla saadaan opintoja nopeutettua. Tämä on mielestäni myöskin opiskelijan oma etu: sekä henkisesti että taloudellisesti tilanne samalla paranee.

Herra puhemies! Opintotukea kehitetään vaiheittain. Tässä tehdään pieniä tarkistuksia. Selvitysmiehen esitysten pohjalta hyvä hallitus tekee lähiviikkoina päätökset kannustavan opintotuen kehittämisestä. Ulkomaalaisten opiskelijoiden opintotukea tulee kehittää muun kuin opintotukilain kautta. Esimerkiksi EU:n piirissä voidaan valmistella yhtenäistä ulkomaalaisten opiskelijoiden opintotukijärjestelmää.

Kaarina  Dromberg  /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Valpas otti kyllä erittäin tärkeä asian täällä esille, näiden alle kaksikymppisten opintotuen, jotka eivät asu kotona. Se on todellakin epäoikeudenmukaista, kun ajatellaan, että alle kaksikymppiset, jotka ovat korkeakouluopiskelijoita, saavat opintotukea, joka ei ole riippuvainen vanhempien tuloista. Siinä mielessä tämä epäkohta on kyllä ihan oleellinen. Toivottavasti se tulee nyt sitten korjattua todella hyvin. Jotta me vauhditamme sitä, minusta on erittäin tärkeää, että tästä myöskin äänestetään täällä, koska on niin moni, joka on allekirjoittanut tuon lakialoitteen, minkä ed. Valpas on tehnyt, ja jo tässä vaiheessa oikaistaan se epäoikeudenmukaisuus, mikä laissa on olemassa.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Toteaisin ed. Hänniselle, että jo silloin, kun meidän puolueemme oli hallituksessa, tein lakialoitteen tästä asiasta, mutta valitettavasti se ei johtanut silloin tulokseen. Nyt tällä asialla on näin laaja kannatus, mutta ed. Hännisen puheenvuorosta ei kyllä käynyt selville se, onko hän varma siitä, että hallitus tekee sellaisen esityksen ja päätöksen, että tämä eriarvoisuus poistuu. Kun tämä epävarmuus on olemassa, sen takia tämä yhteinen lausuma eduskunnasta olisi varmasti paikallaan, jolloinka hallitus sen varmasti tekisi myöskin ja Hännisen kannattama ajatus toteutuisi. Eli tämä lausuma on juuri se, joka varmistaa tälle asialle hyvän lopputuloksen.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ed. Valpas totesi, siellä on tiettyjä epäkohtia olemassa eli vanhempien tulotasorajat. Ne ovat nyt jääneet jälkeen, ja muutenkin se on tietyllä tavalla ongelma esimerkiksi lapsiperheissä. Minulla on ihan vakaa käsitys siitä, että Kurrin esitysten pohjalta myöskin tähän asiaan tullaan paneutumaan ja tätä epäkohtaa korjataan.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Minusta ed. Hännisen puheenvuoro jo lähentyi hyvin tätä lausumaa, mutta hän puhui tulotasoista. Eikö tässä ole epäkohta se, että toisen asteen opiskelijoilla on opintotuki sidottu vanhempien tuloihin, kun taas esimerkiksi korkeakouluopiskelijoilla ei ole? Tämähän on se oleellinen epäkohta. Ei tässä nyt tulorajoista tarvitse puhua lainkaan mitään, vaan poistetaan tämä epäkohta ja tehdään kaikista opiskelijoista saman arvoisia opintotuessa.