Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Eduskunnan käsiteltävänä on ...

Arvoisa herra puhemies! Eduskunnan käsiteltävänä on nyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö, joka koskee lapsilisien korotusta. Ensi vuoden alusta lapsilisät nousevat 10 eurolla kolmannesta lapsesta alkaen, mikä on yksi niistä toimenpiteistä, joilla pääministeri Matti Vanhasen toisen hallitusohjelman mukaan lapsiperheiden köyhyyttä vähennetään ja eriarvoistumiskehitykseen puututaan parantaen esimerkiksi tällä esityksellä lapsiperheiden taloudellista asemaa. Kuluvan vuoden alussa toteutettu lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen nosto sekä ensi vuoden alussa voimaan tulevaksi ehdotettu äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen vähimmäistason korotus yhdessä nyt käsiteltävänä olevan lain kanssa parantavat lapsiperheiden taloudellista tilannetta ja vähentävät köyhyysriskiä.

Kaikkien tutkimusten mukaan kaikkein vaikeimmassa taloudellisessa asemassa ovat yksinhuoltajaperheet ja monilapsiset perheet. Lapsilisien nostaminen monilapsisissa perheissä on osaltaan vähentämässä lapsiperheiden köyhyystilannetta. Valiokunta kuitenkin kiinnittää jälleen kerran huomiota siihen, että toimeentulotukea tarvitsevien lapsiperheiden käteenjäävä tulo ei tämän esityksen kautta kohene, koska lapsilisät otetaan huomioon toimeentulotukea laskettaessa. Tämä on asia, josta valiokunta mietinnössään kirjoittaa ja esittää, että paljon puhutun sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä tämä kyseinen epäkohta on sillä listalla, jolla asioita käsitellään, jotta myös niitten lapsiperheiden osalta, jotka ovat toimeentulotuen varassa, nämä lapsilisäkorotukset voisivat tulla täysimääräisinä huomioon.

Tämä on valiokunnan enemmistön kanta. Tähän mietintöön on liitetty kolme vastalausetta, jotka kyseiset vastalauseet jättäneet tullevat esittelemään istunnolle.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Bertolt Brecht sanoi aikanaan, että puhe puista on rikos, koska siinä vaietaan niin monista vääryyksistä. Tätä mukaellen tästä hallituksen esityksestä voisi sanoa, että tältä asialtaan hyvä esitys ei ole hyvä, koska siinä vaietaan niin monista vääryyksistä. Tässä esityksessä, jossa korotetaan lapsilisiä vain kolmen lapsen ja sitä suuremmille perheille, ei koroteta kaikkien lapsiperheitten lapsilisiä. Koko ajan laajenevat toimeentulo-ongelmat perheissä koskettavat myös yksi- ja kaksilapsisia perheitä. Eivät taloudelliset ongelmat, joihin lapsilisä on tarkoitettu helpotukseksi, jakaannu sen mukaan suoraan, kuinka monta lasta perheessä on. Suomen valtiolla, joka on nyt hallituspuolueitten toimesta antamassa laajoja verohelpotuksia erityisesti suurituloisille, on kyllä edellytykset hoitaa kaikkien suomalaisten lapsiperheiden lapsilisät kohtuulliselle tasolle.

Aivan samalla tavalla tässä esityksessä ei puututa yksinhuoltajakorotukseen. Yksinhuoltajat ovat kaikkein vaikeimmassa asemassa. Kaikkein suurin vääryys, joka itse asiassa suomalaisessa etuuspolitiikassa tällä hetkellä vallitsee, on se, että lapsilisät eivät ole toimeentulotukea määrättäessä ensisijaista tuloa. Se tarkoittaa sitä, että tässäkin tapauksessa tämän lakiesityksen myötä korottuvien lapsilisien korotus leikkaantuu niiltä kolmilapsisilta ja sitä isommilta perheiltä, jotka ovat kaikkein vaikeimmassa taloudellisessa asemassa eli saavat toimeentulotukea. Mikä hyvinvointivaltion peruste tämmöinen on? Tämäkin asia on tiettävästi Sata-komiteassa, mutta Sata-komiteassa näyttävät olevan kaikki muutkin asiat. Siellä varmaan on kohta Suomen jalkapallomaajoukkueen vasemman puolustajan ongelmakin. Suomalaisilla köyhillä lapsiperheillä ei ole aikaa odottaa näköjään erimielisen Sata-komitean joskus syntyvää yksimielisyyttä tämän asian korjaamiseksi. Se pitäisi korjata heti.

Arvoisa puhemies! Laajemmalti perustelematta, koska perustelut ovat niin ilmiselvät, kerron, että tulemme tämän asian yksityiskohtaisessa käsittelyssä tekemään vastalauseemme mukaiset muutosesitykset tähän lakiin, jotka tarkoittavat sitä, että ehdotamme lapsilisän korottamista 15 eurolla kuukaudessa vuonna 2008 voimassa olevaan tasoon nähden kaikille lapsille. Tulemme ehdottamaan, että lapsilisän reaaliarvon turvaamiseksi ne sidotaan kansaneläkeindeksiin ja että lasten asemaa parannetaan niin toimeentulon kuin palveluidenkin osalta.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsiteltävä esitys on toki myönteinen. Monilapsisten perheiden toimeentulo pieneltä osin paranee, kun lapsilisän määrää nostetaan perheen kolmannesta lapsesta alkaen 10 eurolla kuukaudessa. Lapsilisäjärjestelmä vääristyi lisäten monilapsisten perheiden köyhyyttä Lipposen ensimmäisen hallituksen aikana, jolloin sosialidemokraatit ja kokoomus olivat vallan kahvassa ja jolloin leikattiin juuri sisaruskorotuksia. Siinä mielessä on tietysti hyvä, että nyt tätä vääristymää ollaan korjaamassa.

Lapsilukumäärän kasvaessa nouseva lapsilisäjärjestelmä on ominainen lasta arvostavalle sivistysyhteiskunnalle, ja useissa maissa sisaruskorotukset nousevat vielä Suomeakin jyrkemmin. Jokaisesta lapsesta aiheutuu lisää kustannuksia lapsilisistä ja sisaruskorotuksista huolimatta, ja kulujen yhteismäärä on sitä suurempi, mitä enemmän perheessä on lapsia. Perheen palkkatulothan eivät suinkaan kasva lasten lukumäärän lisääntyessä vaan päinvastoin usein pienenevät muun muassa hoitovapaiden vuoksi. Kyllä kaikkien selvitysten mukaan monilapsisten perheiden elintaso on keskimäärin heikompi kuin pienempien perheiden.

Hallituksen esityksestä huolimatta lapsilisien reaaliarvo leikkaantuu valtaosalla lapsiperheitä inflaation myötä. 80 prosenttia perheistä ei pääse hyötymään tästä esityksestä. Lisäksi kaikkein köyhimmät lapsiperheet eivät lainkaan hyödy uudistuksesta, sillä toimeentulotukea laskettaessa lapsilisät lasketaan mukaan ja korotus leikkaantuu pois.

Eduskunta toissa vaalikaudella vaati yksimielisesti lapsilisien sitomista indeksiin, ja ennen viime eduskuntavaaleja kokoomuksen puheenjohtaja Katainen nimesi kokoomuksen kynnyskysymykseksi hallitukseen menolle lapsilisien sitomisen indeksiin. Tätä esitystä ei nyt ole tässä tämän lakiesityksen yhteydessä, eikä sitä näy myöskään hallitusohjelmassa, valitettavasti. Kyllä pidän tätä hyvin valitettavana, sillä on vielä ymmärrettävää se, että monipuoluehallituksessa jokaisen puolueen kaikki vaalilupaukset eivät mahdu ohjelmaan, mutta kynnyskysymyksessä ei pitäisi tehdä kompromisseja. Kynnyskysymyshän tarkoittaa sitä, että puolue ei mene sellaiseen hallitukseen, joka ei toteuta tätä mainittua kynnysehtoa.

Lapsilisät ovat suomalaisen perhepolitiikan selkäranka. Lapsilisien perusidea on toimia lapsiperheiden kulukorvauksena. Tavoitteena on juuri tasata lapsiperheiden ja lapsettomien perheiden välisiä tuloeroja paikkaamalla lapsen elinkustannuksista aiheutuvia menoja. Lapsilisät ovat kuitenkin jääneet pahasti jälkeen todellisista kulutusmenoista, jotka koulutus mukaan lukien ovat jopa nelin- tai viisinkertaiset verrattuna yhdestä lapsesta maksettavaan lapsilisään.

Suomalaisten lapsiperheiden ostovoima on lisäksi eurooppalaisessa vertailussa heikko, mikä selittyy sekä lapsilisien huonon reaaliarvon että perheverotuksen puutteen vuoksi. Erityisen tärkeää olisi nyt tällaisessa taloustilanteessa, jossa olemme, turvata lapsiperheiden ostovoima, joiden lisätulot menevät hyvin varmasti kotimaiseen kulutukseen. Kyllä suomalaisilla lapsiperheillä on myös oikeus vaatia, että etenkin hallitusvastuuseen äänestetty puolue vielä toteuttaa tuon kynnyslupauksensa perhe-etuuksien tason turvaamisesta.

Voin kertoa, että kokoomuslaiset kansanedustajat saavat nyt mahdollisuuden äänestää tämän lupauksen mukaisesti, kun tulemme tekemään tässä yhteydessä esityksen lapsilisien sitomisesta indeksiin.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Räsänen kiinnitti huomiota puheenvuorossaan siihen, että kokoomus on tavoitellut sitä, että lapsilisät sidottaisiin indeksiin. Tämä oli todellakin viime vaalien alla, kuten ed. Räsänen kertoi, meidän keskeisiä tavoitteitamme. Mutta hallitusohjelmasta sovittaessa katsoimme, että kun hallitusohjelmassa kyettiin sopimaan eräistä muista lapsiperheille tärkeistä parannuksista, kuten alimpien isyys- ja äitiysrahojen nostamisesta ja myös tästä nyt puheena olevasta korotuksesta samoin kuin tämän vuoden alussa voimaan tulleesta yksinhuoltajakorotuksesta, niin katsoimme, että hallitusohjelma kokonaisuudessaan oli kuitenkin kannaltamme tyydyttävä ja hyväksyttävissä. Tällä hetkellä lapsilisien sitominen indeksiin on harkittavana tässä niin sanotussa Sata-komiteassa, ja vaikka näyttää siltä, että tässä vaiheessa siellä on varsinainen toiveiden tynnyri koottu, niin toivon, että tämä lapsilisäasia ja indeksiinsitomisasia (Puhemies: Minuutti on mennyt!) otetaan hyvin vakavasti komiteassa. (Ed. Jaakonsaari: Lisää lupauksia!)

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz ei ollut tällä kertaa ollenkaan vakuuttava, ja sen ymmärtää sen takia, että tässähän tehtiin tuplapetos hallituspuolueitten kohdalta. Aivan niin kuin täällä ed. Räsänen totesi, niin kokoomukselle oli ennen vaaleja kynnyskysymys lapsilisien sitominen indeksiin. Ei tullut mitään. Keskusta koskien lapsilisäuudistusta toteaa, että vain 20 prosenttia suomalaisista perheistä ansaitsee lapsilisäkorotuksen. Te olette lapsiperheistä vain 20 prosentin asialla. Meille demareille oli tärkeää se, että kaikki lapset saavat lapsilisäkorotuksen, ja näemme myöskin perusteltuna, aivan niin kuin kansalaispalautekin kertoo, että olisi korkea aika nostaa lapsilisäikäraja 17 ikävuoteen. Meillä on tutkimustenkin mukaan ongelmana lapsiperheiden köyhyys, ja tämä on (Puhemies: Minuutti on mennyt!) porvarihallituksen kädenojennus suomalaisille lapsiperheille: vain 20 prosentille te annatte jotakin.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ja ne eivät saa mitään, joilla on toimeentulotuki. Nimenomaan kun nykyhallitus on painottanut suuntaavansa sosiaalipoliittisia toimenpiteitä kaikkein huonoimmassa asemassa oleville, niin tässä ei tämä osu oikeaan, koska nimenomaan toimeentulotuki leikkaantuu sen korotuksen verran, joka ehkä kuitenkin teiltä tulee niille, joilla on useampi lapsi. Tässä mielessä tämä teidän sosiaalipoliittinen ohjelmanne ei osu oikeaan.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielestäni on erittäin hyvä, että puolueet vaaleissa asettavat kynnyskysymyksiä. Silloin äänestäjät tietävät, mitä puolueet pitävät tärkeänä. Ilahduimme, kun kokoomus pani tämän lapsilisän indeksiin sitomisen kynnyskysymykseksi. Kristillisdemokraateilla oli vanhempainrahan nostaminen työmarkkinatuen tasolle. Se oli meidän kynnyskysymyksemme. (Ed. Manninen: Keskusta hoiti sen!) — Se on aivan sama, kuka sen hoiti, mutta ei voinut olla hoitamatta, kun se oli meidän kynnyskysymyksemme. — Minä olen erittäin tyytyväinen ja iloinen siitä, että ed. Zyskowicz ja kokoomus tulivat kristillisdemokraattien kynnyskysymyksen kannalle ja luopuivat omastaan, koska se on lapsiperheille paljon tärkeämpi.

Sitten toinen asia. Viime viikolla käsittelimme energiaveron palautusta viljelijöille. Silloin tässä salissa vähäteltiin 300 euron suuruista palautusta, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) vähäteltiin. Nyt 10 euroa on paljon paljon pienempi kuin se 300 euroa.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tehty tutkimuksia siitä, mitkä perheet ovat useimmiten köyhyysrajan alapuolella, ja tutkimusten tuloksena on selvinnyt, että ne ovat juuri monilapsiset perheet ja yksinhuoltajaperheet. Keskustalainen kädenjälki näkyy juuri siinä, että kun jostain on aloitettava, niin aloitetaan sieltä, missä on todellinen tarve.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lapsilisien indeksiin sitomista ei ole unohdettu, ja se on edelleen tärkeä yhteinen tavoitteemme. Sen ovat myös meidän ministerimme monta kertaa esille tuoneet. Me emme ole sitä unohtaneet emmekä unohda, vaan kyse on nyt nimenomaan ollut arvovalinnasta. Lapsilisät olivat pahasti jälkeenjääneitä, ja oli tarpeellista tehdä korotus ensin sinne, missä sitä suurimmin tarvittiin. Eli 10 euroa yksinhuoltajalapsille ja nyt tämä monilapsisille perheille tuleva 10 euron korotus. Jos tämä olisi jaettu kaikille tasan, se olisi tarkoittanut noin 3 euroa per lapsi, ja silloin voi kysyä, mikä merkitys tällä roposella olisi ollut esimerkiksi rikkaalle perheelle.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuntuu jotenkin oudolta se, kun liikkuu kentällä ja keskustelee, kun esimerkiksi kerrotaan siitä, kuinka ruuan hinta on kallistunut. Minun mielestäni pitäisi ottaa huomioon se, että reaalihintatason sillä tuella pitäisi olla se, mikä on inflaation taso. Eli kyllä tällaiset lupaukset, mitä ed. Heinonen kertoi, ovat kaunista puhetta ja ihan mielenkiintoisia kuunnella, mutta teot puhuvat puolestaan. Erityisen huolestunut olen siitä, että nämä korotukset leikkautuvat kaikista köyhimpien kohdalla, jotka saavat toimeentulotukea. Tämä on minun mielestäni häpeä nimenomaan näitten ihmisten kohdalla, jotka joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen ja joilla on lapsia.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomusedustajien muisti pettää nyt kyllä pahan kerran. Tämä käsienpesu ei tässä salissa kyllä nyt onnistu millään. Teille oli hallitukseen menon ehto, että lapsilisät sidotaan indeksiin. Sen sijaan asiakasmaksujen sitomisesta indeksiin ette silloin puhuneet yhtään mitään, ja se on nyt tehty. Ja mikäli näin on, että tämä arvokas ratkaisu, lapsiperheille erittäin arvokas ratkaisu, niin kuin vaaleissa korostitte ja niin kuin se varmasti on, ei toteudu, niin onko kysymyksessä sitten päähallituskumppaninne keskusta, joka sen on estänyt? Eli olisi tämäkin mielenkiintoista kuulla. Nämä toimet, mitä nyt lapsiperheille tarjoatte suhteessa siihen, mitä ennen vaaleja lupasitte, ovat todella pieniä.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Stakesin tilaston mukaan joka neljäs yksinhuoltajaperhe saa toimeentulotukea. Näitä perheitä oli 27 500 vuonna 2006. Kaikkiaan toimeentulotukea saavia lapsiperheitä oli lähes 50 000. Ihmettelen sitä, niin kuin monessa muussakin puheenvuorossa, miksi ihmeessä tätä muutosta ei voida toteuttaa, että kaikki lapset saisivat sen lapsilisänsä. Nyt se otetaan pois näiltä perheiltä, jotka saavat toimeentulotukea. Summa ei edes ole kovin suuri suhteutettuna kaikkiin muihin menoihin. Noin 35 miljoonalla eurolla tämä olisi toteutettavissa. Jopa valiokunnan yksimielinen mietintökin ihmettelee, miksi asialle ei ole tehty mitään. Tähän ei kelpaa vastaukseksi se, että Sata-komitea sitä miettii, koska jos olen oikein ymmärtänyt, (Puhemies: Minuutti!) ne asiat tulevat joskus vuonna 2010, kun nämä lapset ja lapsiperheet tarvitsevat sen lapsilisänsä nyt. Lapsilisää ei makseta kaikkein vähävaraisimmille, ja se on kyllä vääryys. Miksi sitä ei korjata?

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Nyt on kyllä vaalilupausten kuluttajansuoja romutettu aivan täydellisesti. Erityisen häpeällistä on vielä, että se kohdistuu lapsiperheisiin, jotka ovat tässä tilanteessa erittäin ahtaalla. Heille luvattiin vaalien edellä indeksisidonnaisuus, lapsilisien parantaminen ja lapsiperheiden aseman parantaminen muun muassa erityisesti kokoomuksen suunnalta, ja missä ollaan? Maksuja on nostettu, verotus suosii hyvätuloisia, mutta indeksiin sitomista, joka oli kynnyskysymys, ei ole toteutettu eikä aiota tämän hallituksen aikana toteuttaa. Milloin voi luottaa siihen, että edes kynnyskysymys olisi todella jokin kynnyskysymys? Se on ihan pelkkää bluffia. Valitettavasti tämä on nyt todettava.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Gustafsson puhui tuplapetoksesta. Sanoitte 10 minuuttia sitten tässä salissa, SDP: kaikki lapset saavat lapsilisäkorotuksen, on teidän kantanne. Ed. Gustafsson, ottakaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö, vastalause 2: Sosialidemokraatit esittävät ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän korottamista 10 eurolla. Ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän korottaminen 10 eurolla on jotain muuta kuin kaikki lapset.

Toisekseen, ei tämä ole minulle uutta, että teidän vastalauseessanne lukee näin. Mutta tilanteessa, jossa te puhutte tuplapetoksesta, muistelette puolentoista vuoden takaisia, tässä on tälle päivälle käsittelyssämme oleva mietintö, ed. Gustafsson.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vasemmistoliiton kansanedustajat kysyvät kysymästä päästyään sitä, miksi tämä lapsilisä on todella toissijainen toimeentulotuen suhteen. Tämä asia varmasti ratkeaa Sata-komiteassa niinä ensimmäisinä asioina, mitä se tuo meille. Me lupaamme, että se varsin nopeasti ensi keväänä saadaan järjestykseen. Mutta ihmettelen suuresti teidän esitystänne, että valtion menoja lisätään 165 miljoonaa, jotta kaikki lapset saavat 15 euroa lisää, vähintään sen määrän. Eli onko teiltä kokonaan unohtunut Raimo Sailaksen sanoma, että tällaisena taantuma-aikana ei nyt menoja noin vaan pitäisi lähteä lisäilemään?

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun hallitus on ilman mitään suurempia suruja sitomassa palvelumaksut indeksiin ja sitonutkin jo, niin selityksenä sille sanotaan, että kun palveluiden tuottaminen maksaa nyt enemmän, niin täytyy sitten sitoa se indeksiin. Nyt sitten kysyisin, eikö todellakin tässä olisi syytä vakavasti ottaa tämä opposition ääni ja sitoa myöskin lapsilisät indeksiin.

Sitten kysyisin ed. Zyskowicziltä, kun te puhutte kynnyskysymyksestä ja me puhumme kynnyskysymyksestä: Onko tämä kynnyskysymys-sana jotenkin eri tavalla ymmärrettävissä täällä oppositiopuolella kuin sitten siellä hallituksen puolella? Onko tässä kenties meillä vaan sanan ymmärtäminen väärin? Me nimittäin ymmärrämme, että kynnyskysymys tarkoittaa sitä, että te ette kertakaikkisesti suostu olemaan hallituksessa, jos tätä asiaa ei korjata. Mutta mikä on teidän tulkintanne tästä asiasta?

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen aina tottunut arvostamaan ed. Rehulaa hänen asiantuntemuksensa ja rehellisyytensä johdosta. Nyt minun täytyy todeta, että käytin huolimatonta kieltä. Tarkoitukseni oli sanoa, että meidän demarien lapsilisäehdotuksessa se korotus tulee kaikille lapsiperheille. Pahoittelen tätä. Tämähän tässä meidän vastalauseessamme on, ja se eroaa siis siltä osin olennaisesti tästä hallituksen esityksestä.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tarkoitukseni oli vastata ed. Gustafssonille, mutta ed. Rehula teki sen niin taitavasti, että tyydyn vain toteamaan, että tämä Kiinan-malli on näköjään — siis tämä yhden lapsen malli — edelleen sosialidemokraattien linjana.

Mitä tähän indeksiin sitomiseen tulee, niin kuten jo edellisessä puheenvuorossani sanoin, se on Sata-komitean työlistalla, ja hyvä niin. Kuitenkaan en malta olla tässä yhteydessä esittämättä sellaista kerettiläistä näkökohtaa, että nyt me olemme kaikki yksituumaisia siitä, että lapsilisät tulisi sitoa indeksiin ja se olisi hyvä asia, jolla tuettaisiin merkittävästi lapsiperheitä. Kun meillä on sidottu esimerkiksi työeläkkeet omanlaiseensa indeksiin, kansaneläkkeet elinkustannusindeksiin ja käytännössä myös toimeentulotuki elinkustannusindeksiin, niin kuitenkin päivittäin saamme kuulla myös mediasta, että nämä etuudet ovat jääneet huomattavasti jälkeen milloin mistäkin. Eli tämä indeksiin sitominen, sitten kun se on tehty ja aikaa on vähän kulunut, ei olekaan (Puhemies: Minuutti on mennyt!) niin hyvä kuin miltä se on etukäteen tuntunut.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikkia lapsia pitää kohdella samanarvoisesti. Sen vuoksi hämmästelen ed. Kalmarin väitettä, että keskusta halusi antaa niille, joilla on todellinen tarve, ja ed. Heinosen väitettä, että suurimmin tarvitsevat saavat nyt tämän lapsilisän korottamisen. Eikö nyt kaikkein suurin tarve ole niillä kaikkein köyhimmillä perheillä, niillä perheillä, jotka joutuvat elämään toimentulotuen varassa? Tämä ryhmä ei hyödy lapsilisän korotuksesta eikä yksinhuoltajakorotuksesta. Tämä kai olisi se kaikkein kiireellisin: kaikkein köyhimmät lapsiperheet.

Mitä tulee kysymykseen indeksistä, olisi kohtuullista, kun kaikki kustannukset nyt nousevat, että lapsiperheet jollain tavalla pystyisivät elämään. Voi olla, että tästä kokoomuksen kynnyskysymyksestä, indeksistä, tulee sellainen kynnys, johon kokoomus vielä kopsahtaa ja silloin kirkkaaseen (Puhemies: Minuutti on mennyt!) otsaan sattuu.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toivon, että ed. Zyskowicz määrittelisi, miten te ymmärrätte sanan "kynnyskysymys". Lapsilisien sitominen indeksiin ei ollut kokoomukselle ainoastaan tavoite muiden tavoitteiden joukossa vaaliohjelmassa, vaan se nimenomaan otettiin esiin kynnyskysymyksenä. Itse korostan sitä, että toki tämä 10 euron korotus kolmannesta lapsesta lähtien on hyvä asia, mutta ei se ollut se kokoomuksen kynnyskysymys, mutta silti te nyt haluatte ajaa sen edelle. Teidän arvojärjestyksenne on se, että se ajaa edelle tämän kynnyskysymyksen. Kyllä tämä on aika ristiriitaista ja sitä ristiriitaa on hyvin vaikea selittää. Mutta siitä olen iloinen, kun ed. Zyskowicz totesi, että nyt olemme kaikki yksituumaisia, että lapsilisät tulee sitoa indeksiin, ja todellakin nyt on mahdollisuus äänestää tämän esityksen puolesta.

Susanna Haapoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On se merkillistä, että kun lapsilisiä korotetaan, niin täällä kuullaan sitten puheita, että ikään kuin väärin korotettu — ikään kuin väärin sammutettu, tulee mieleen. (Välihuutoja) Minun mielestäni on erittäin tärkeää huomata se, ed. Gustafsson myös, että keskustan ollessa hallituksessa teidän kanssanne viime kaudella korotimme lapsilisiä ensimmäisestä lapsesta ja nyt tämä keskustan toiminta jatkuu elikkä jälleen korotamme lapsilisiä kolmannesta lapsesta. (Välihuutoja) On erittäin tärkeää huomata, että valiokunta on tiivistänyt tämän asian erittäin hyvin tähän mietintöönsä. Täällä todetaan se asia, että tästä toimeentulotuesta tulee keskustella ja lapset tulee huomioida toimeentulotukea haettaessa. Totta kai myös meidän tehtävämme on sitten avata näitä asioita (Puhemies: Minuutti on mennyt!) vähän enemmän.

Tuija Nurmi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On herttaisen mukavaa nähdä, että lapsilisäjärjestelmä hyväksytään näin nyt kaikkien puolueitten taholla. Sitähän on kyseenalaistettu useaan kertaan, mutta hyvä, että nyt myös vasemmisto toteaa, että lapsilisäjärjestelmä on hyvä.

Toinen asia. Mielestäni tässä tilanteessa on hyvä, että ylipäätään päästään tekemään korotuksia, mutta tietenkin paremmallakin tavalla sitä voisi tehdä, mikäli rahaa olisi. Itse, täytyy myöntää, kun luen tätä mietintöä, niin kauhulla luen sen, niin kun kristillisten eriävässä mielipiteessä lukee, että maksuosuus on laskenut jopa 10 prosenttia reaalituloissa kolmen viimeisen hallituksen aikana. Toisaalta sitten soisin myös mielellään, että lapsilisää maksettaisiin myös 17-vuotiaille. Toivoisin myös, että eduskunnan työjärjestykseen puututtaisiin niin, että ministereillä kiireisen aikataulunsa ohessa olisi mahdollista olla paikalla, jotta näin tärkeästä asiasta, jota yli puoluerajojen pidetään tärkeänä, (Puhemies koputtaa) voitaisiin keskustella ministerien läsnäollessa.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lapsilisäjärjestelmä luotiin sodan jälkeen sosialidemokraattien aloitteesta, ja lähtökohtana on ollut aina se, (Ed. Arhinmäki: SKDL:n!) että kaikki perheet ovat oikeutettuja samansuuruiseen etuuteen. On ikävää, että hallitus ei uudista lapsilisäjärjestelmää siten, että kaikki perheet hyötyisivät saman verran tästä uudistuksesta. Tiedetään hyvin, että yksinhuoltajat — heillä harvemmin on kolmea lasta, yleensä on yksi tai kaksi lasta — jäävät tämän korotuksen ulkopuolelle, ja on myös väärin, että tämä etuus huomioidaan siinä vaiheessa, kun sosiaaliavustuksia ja toimeentulotukea myönnetään.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan selkeä syy sille, miksi etuuksia korjataan nimenomaan painottumaan kolmannesta lapsesta eteenpäin, on se, että juuri monilapsiset perheet ovat niitä huonoiten pärjääviä lapsiperheitä. Sen pitäisi ed. Arhinmäellekin tässä vaiheessa olla aivan selvää. Sen takia on juuri oikeudenmukaista tukea heitä. Tarvittaisiin itse asiassa myös näitten monilapsisten perheitten tukemiseksi lapsivähennyksiä tasaamaan muun muassa asumis- ja liikennemenojen kasvusta johtuvia verolisiä lapsiluvun kasvaessa, ja kaiken kaikkiaan syntyvyys pitäisi ottaa selvemmin mukaan väestörakennetavoitteisiin, koska syntyvyys Suomessa on huolestuttavan alhainen. Senkin takia tämä hallituksen esitys on täysin perusteltu.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt todellakin käsitellään hallituksen esitystä, jossa aiotaan korottaa lapsilisää monilapsisille perheille, mikä on jatkoa sille, että korotus on jo tehty yksinhuoltajille. Vielä tämän lisäksi sinivihreä hallitus on korottanut pienimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoja johtuen siitä, että tässä tilanteessa on katsottu, että nämä perheet ovat eniten tuen tarpeessa, ja näin on haluttu määrätietoisesti toimia. Lapsilisien sitominen indeksiin on hyvä ja kannatettava asia, mutta välttämättä tässä taloudellisessa tilanteessa ei se kaikkien tärkein. Meillä on valtavasti lapsiperheitä, jotka tulevat hyvin toimeen. Ainakin tuolla turuilla ja toreilla, kun olen erilaisten perheiden kanssa keskustellut, hyvin moni ymmärtää sen, miksi nämä korotukset juuri tässä tilanteessa kohdennetaan niitä eniten tarvitseville. Toivoisin, että tässä salissa myös leviäisi tällainen ymmärrys. Luonnollisesti me korotamme lapsilisiä ja sidomme niitä indeksiin, kun tilanne on sellainen, ja se tulee olemaan myös kokoomuksen (Puhemies: Minuutti on mennyt!) tavoite jatkossa.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lapsiperheet ovat kansakuntamme toivo, ja uskon, että koko sali on sen takana. Tosiasia on se, että lapsilisien ostovoima on heikentynyt viimeisten vuosien aikana, ja syytä siitä on käydä keskusteluakin. Voikin kysyä, mikseivät edeltävät hallitukset sitoneet lapsilisiä indeksiin, miksi sitä huudetaan nyt vasta.

Nykyinen hallitus on askel kerrallaan pyrkinyt korjaamaan tilannetta. Aina voidaan tietenkin sanoa, että tilanne ei ole vielä riittävä, vaan jatkotoimenpiteitä vaaditaan. Tähän liittyen esimerkiksi yksinhuoltajan lapsilisäkorotus, tuli 10 euroa, on sekin jotain, ja nyt tulee 10 euroa kolmannesta lapsesta. Jatkoa keskustelulle pitäisi myöskin luoda sitä kautta, miten meidän verotuksemme myöskin kehittyy siihen suuntaan, että se tukisi nykyistä paremmin lapsiperheitä. Miksi meillä ei olisi myös lapsivähennystä verotuksessa?

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuija Nurmen kysymys, ketkä ovat vastustaneet järjestelmää, kannattaa ehkä esittää siellä puolella salia. Minä luulen, että täältä oppositiopuolelta siihen ei ole paljon vastustusta ollut, vaan kyselyitä on varmaan tullut sieltä kautta.

Ed. Heinoselle, miksi summa olisi jäänyt niin pieneksi, jos se olisi jaettu joka perheeseen: se on ehkä arvovalinta siitä, mikä on se koko summa. Kuinka meillä on varaa näin mittaviin veronkevennyksiin, jos meillä ei ole satsauksia lapsiin? Minun mielestäni tämä on se iso kysymys, missä mennään. (Ed. Zyskowicz: Veronkevennyksistä valtaosa menee lapsiperheille!) Jos kerran joitakin päätöksiä saadaan nopeasti ja helposti tehtyä ja vietyä eteenpäin, niin miksi ei ole tässä kohtaa voitu lisätä tätä 30:tä euroa toimeentulotukeen lapsien kohdalla?

Arja Karhuvaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Lapsivähennykset on erittäin hyvä idea jatkossa, ja toivottavasti Sata-komitea myöskin pohtisi sitä, että lapsilisiä todella maksettaisiin aina 18 vuoteen asti. Se helpottaisi huomattavasti myöskin yksinhuoltajien elämää. Lisäksi toimeentulotuen saajien tilanne taas tulisi nykyistä paremmin kunnissa huomioida ennalta ehkäisevän toimeentulotuen tarpeen arvioinnin yhteydessä.

Sitten haluaisin sanoa, että yksinhuoltajalla voi olla kolme lastakin — voin sanoa sen ihan omasta kokemuksesta — ja jopa viisi.

Toinen asia, ydinkysymys, on se, paljonko työssä käyvälle yksinhuoltajalle tai keskiluokkaiselle perheelle, keskipalkkaiselle perheelle, Suomessa jää verotuksen jälkeen käteen rahaa. Se on suurempi ongelma kuin mitkä perheet lasketaan (Puhemies: Minuutti on mennyt!) köyhiksi lapsilisän saajiksi ja mitkä ei.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Onhan se tietysti hyvä, että yksinhuoltajille nostettiin se 10 euroa ja tässä luvataan lisää. Mutta valitettavasti lapsilisien reaaliarvo on vähentynyt, eli mitä ne ihmiset ostavat ja saavat sillä rahalla? Tämähän on se kysymys. Tutkimusten mukaan köyhien lapsiperheitten määrä on kasvanut huomattavasti koko yhteiskunnassa, kaksinkertaistunut kahden vuoden aikana. Eli on hyvä, että korotetaan, mutta se ei riitä näitten ihmisten elinolosuhteitten parantamiseen, ja nimenomaan kaikista köyhimpien, nimenomaan toimeentulotuella elävien ihmisten osalta ei saada mitään parannusta tällä.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun täällä väitetään, että tämä lapsilisien korotus suuntautuu kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin, niin tämä keskustelu on aivan varmasti osoittanut, että ei suuntaudu. Ne, jotka saavat toimeentulotukea, eivät saa tätä korotusta. Se, joka on sitä mieltä, että heille se ei kuulu, ilmoittautukoon. (Eduskunnasta: Zyskowicz!) Jos täältä ei kukaan ilmoittaudu, niin ihmettelen, mistä johtuu, että se ei siitä huolimatta ole toteutunut tässä kuuden vuoden aikana, kun minä olen täällä ollut.

Ed. Asko-Seljavaara, te arvostelette meitä siitä, että olemme esittämässä 150 miljoonaa lisää tähän lapsilisäjärjestelmään. Ei kuulemma ole varaa siihen. Eikö meillä ole todellakaan varaa 150 miljoonaan lapsille?

Seuraavana käsitellään lääkelakia. Kolme vuotta sitten te ja silloiset hallituspuolueet annoitte amerikkalaiselle ja sveitsiläiselle lääketeollisuudelle 150 miljoonaa, nyt viimeisen kolmen vuoden aikana. Nyt kun ne palautuvat takaisin, kiitos hyvän hallituksen, niin annetaan nyt sitten vaikka ne rahat niille kaikkein köyhimmässä asemassa oleville lapsiperheille.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Oppositio näyttää olevan aika katkera siitä, että tämä hallitus jatkaa tulonsiirtopolitiikkaa rikkailta köyhille ja etenkin lapsiperheille. Tänä vuonnahan lapsilisää korotettiin yksinhuoltajien lapsista ja nyt korotetaan sitten ensi vuonna kolmannesta lapsesta ja siitä eteenpäin.

Tämän lisäksi, kuten jo moneen kertaan on sanottu, pienimmät äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahat nousevat 170 euroa kuukaudessa. Jos tämä nyt ei tule näiden köyhien lapsiperheiden hyväksi, niin mikä sitten? Nämä kustannukset, joista nyt puhutaan, ovat 17 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön sisältyy, kuten moneen kertaan sanottiin, kolme vastalausetta, joissa etenkin vasemmistoliitto, ed. Erkki Virtanen, vaatii kaikille lapsille lisää lapsilisää, ja se maksaisi 165 miljoonaa vuodessa, ja se olisi juuri semmoinen pysyvä lisäys valtion menoissa, joista Raimo Sailas meitä moneen kertaan on varoittanut. Tällaisen taantuman aikana tällaisiin ei pidä ryhtyä. Sitten sosialidemokraatit antaisivat 10,5 euroa kaikille lapsille, myös rikkaille lapsille, jotka ilmeisesti eivät niitä edes tarvitse.

Tämän hallituksen päämääränähän on talouskasvun ylläpitäminen ja työllisyyden lisääminen. Tämän vuoksi hallitus keskittyy esityksissään paitsi lapsilisien korotukseen, päivärahojen huomattavaan nostamiseen myös veronkevennyksiin ja ruuan arvonlisäveron alentamiseen. Nämä ovat niitä sosiaalipoliittisia avauksia, joita tämä hallitus tekee.

Ja vielä kerran tästä lapsilisien toissijaisuudesta toimeentuloturvan suhteen, niin se on työn alla ja se korjataan, mutta se on erinomaisen monimutkainen ja vaikea kysymys, koska se heijastuu moneen muuhun asiaan. Kyllä se varmasti korjataan, mutta se ei ole varmaa, että se tulee juuri siinä muodossa, että se kymppi tulisi lisää juuri siihen kohtaan.

Sari Palm /kd:

Arvoisa puhemies! Lapsiin ja nuoriin panostaminen on arvokysymys. Tämä keskustelu tänään on nimenomaan paljastanut sen, missä pöntössä mikäkin arvo tyhjyyttäänkin kumisee. Haluaisin myös kommentoida jos ei voi sanoa tovereille niin kavereille täällä oikeassa laidassa tästä kynnyskysymystä. Nyt paljastuu se, millainen on kokoomuksen kynnys. Se on matala kynnys, se on ihan kynnyksetön. Sekin on sosiaalipolitiikassa toki tavoiteltavaa, että päästään matalaan kynnykseen. Jos aiheena olisi lastensuojelu jne., niin puhuttaisiin ihan oikeasta asiasta, mutta nyt me puhumme vähän toisesta.

Ed. Asko-Seljavaara vetosi minimi äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan nostoon. On hyvä, että niitä nostetaan, kyllä ne ovatkin olleet häpeällisessä hintakuopassa pitkän aikaa, mutta tänään me puhumme lapsilisästä, ja kun hallitus ajattelee, niin kuin muodikasta on, että kymppihän riittää, niin itse olen eri mieltä. Mitä tänä päivänä kaupasta suurilapsisen perheen äiti tai isä saa kympillä? Mitä sillä todella oikeasti saa? Kuka täällä tietää, mitä maksaa leipä, mitä maksaa maitolitra? Sillä kympillä ei montaa maitoa kotiin kanneta.

Arvoisa puhemies! Lapsilisäjärjestelmä on suomalaisen perhepolitiikan merkittävä selkäranka. Sen tarkoituksena on tasata myös lapsiperheiden ja toisaalta lapsettomien perheiden välisiä tuloeroja. Tätä suomalaisen lapsipolitiikan selkärankaa ei saa tuhota. Nyt te vakavasti täällä horjutatte sitä perusperustaa, jonka lapsilisä rakentaa. Haluaisin sitten muistuttaa vielä siitä, vaikka se äskeisessä debatissa upeasti tuli esiin, että kolmen vaalikauden ajan lapsilisän reaaliarvo on tippunut yli 10 prosenttia.

Arvoisa puhemies! Eräs vähän vakavampi näkökulma tähän asiaan: 130 000 suomalaista lasta elää köyhyysrajan alapuolella, 130 000 suomalaista lasta. Me päättäjät täällä salissa olemme vastuussa myös tästä porukasta. Tiedetään, että erityisesti pienten lasten perheissä ja yksinhuoltajaperheissä köyhyys on erityinen haaste. Tässä on yhteistyötä niin hallitukselle kuin oppositiolle.

Viimeisenä asiana sitten huomautan vielä, että olemme täysin tahdonvaraisen asian edessä. Tämä on täysin tahdon asia, miten me haluamme tämän hoitaa. Kävin tutkimassa vähän Kelan sivuja ja totesin, että kun Manner-Suomessa kolmannesta lapsesta tällä hetkellä maksetaan 131 euroa lapsilisää, niin Ahvenanmaalla samainen summa on 185 euroa. Ahvenanmaalaiset ovat tehneet lapsilisästä tahdon asian. He panostavat omiin lapsiinsa ja nuoriinsa. Siellä on ihan toisenlainen tapa hoitaa tämä asia.

Minusta tässä on nyt hyvä kohta miettiä sitä, mitä me oikeasti haluamme lapsillemme, nuorillemme ja millaista tulevaisuutta me rakennamme ylipäätänsä tulevillekin lapsiperheille tähän maahan. Pidän erityisen tärkeänä sitä, mikä on meidän lakialoitteeseemme kirjoitettu, että lapsilisä sidotaan indeksiin, niin että sillä on joku selkäranka ja tuki tähän suomalaiseen talouteen ja talouselämään.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Sosialidemokraatit jättivät valiokunnan mietintöön oman vastalauseensa, jonka esittelen nyt lyhyesti. Se pohjautuu tekemäämme lakialoitteeseen, jonka mukaan jo perheen ensimmäisestä lapsesta maksettavaa lapsilisää tulisi korottaa elikkä lapsilisä kohdennettaisiin kaikille perheille, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia.

Arvoisa puhemies! Lapsiperheet tarvitsevat yhteiskunnalta monipuolista tukea. Tämän tuen keskiössä ovat palvelujärjestelmämme. Palveluiden toimivuus ja saatavuus ovat keskeisessä roolissa lapsiperheiden elämässä. Päivähoito mahdollistaa lapsille virikkeellisen varhaiskasvatuksen ja luo vanhemmille hyvät edellytykset osallistua työelämään. Äitiys-, kasvatus ja perheneuvolatoiminta tukee perhettä lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä ja turvaa lapsen terveyttä ja hyvinvointia. Koulujen oppilashuolto ja kouluterveydenhuolto varmistavat lapsen hyvinvoinnin kouluaikana jne. Tiedämme kuitenkin kaikki, että palvelujärjestelmän toiminta vaihtelee kunnittain paljon kuntien erilaisten taloudellisten tilanteitten takia. Kuntapalveluista puuttuu rahaa, resursseja, ja toisaalta rahan myötä monia kokonaisia palvelukonseptejakin. Esimerkiksi kotipalveluita tarvittaisiin kunnissa tukemaan myös lapsiperheiden arkea. Nämä palvelut on kuitenkin kokonaan karsittu pois. Lapsiperheiden palvelut ovat huonossa jamassa monissa kunnissa. Palvelut eivät muodosta perheitä tukevia kokonaisuuksia, vaan ovat sirpaleisia ja vastaavat usein vain akuuttiin tarpeeseen. Ennalta ehkäisevä, perheiden terveyttä ja hyvinvointia monipuolisesti tukeva palvelujärjestelmä on tällä hetkellä kaukana todellisuudesta kuntien monien ongelmien vuoksi.

Arvoisa puhemies! Toisen puolen lapsiperheiden tuesta muodostavat erilaiset tulonsiirrot, joista lapsilisä on yksi olennainen osa. Tämä on tärkeä asia, sillä lapsiperheiden köyhyys on suhteellisesti kasvanut kaikkein voimakkaimmin muihin ryhmiin verraten. Lapsilisässä ajatuksena on, toisin kuin kollegat etenkin kokoomuksessa tuntuvat ajattelevan, tasata tuloeroja lapsettomien perheiden ja lapsiperheiden välillä. Tarkoitus ei siis ole maksaa enemmän köyhille kuin rikkaille lapsiperheille, vaan maksaa kaikille saman verran nimenomaan lapsista aiheutuvista kustannuksista. Tuloja siirretään siis lapsiperheille, annetaan lisää lapsesta. Tämä ajatus kaikille perheille suunnattavasta tuesta on ainakin tähän saakka saanut laajan kannatuksen yli puoluerajojen. On oltu yhtä mieltä siitä, että lapsiin pitää satsata ja lapsiperheiden kustannuksissa pitää tulla yhteiskunnankin vastaan. Hallitus korottaa nyt lapsilisää, mutta korotuksen saavat vain yli kolmilapsiset perheet eli noin viidesosa kaikista lapsiperheistä. Hallitus jättää yli 80 prosenttia perheistä ilman korotusta.

Arvoisa puhemies! Hallitus korotti elokuun alussa tuntuvasti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja. Esimerkiksi alle keskituloinen perhe maksaa korkeinta päivähoitomaksua, johon tehtiin yli 16 prosentin korotus. Samanaikaisesti yleinen hintataso on noussut niin, että kuluvan vuoden kansaneläkeindeksi on 4,6 prosenttia. Etenkin pieni- ja keskituloisten lapsiperheiden arjessa nämä hintatasojen nousut ovat erittäin kovia. Olisi kohtuullista, että kaikkien perheiden lapsilisään saataisiin korotus. Sen sijaan hallitus korottaa siis vain viidesosan lapsilisiä. Sosialidemokraatit haluavat korottaa lapsilisää niin, että kaikki perheet hyötyvät ja samalla saavat edes pientä kompensaatiota kohonneisiin elinkustannuksiin. Olemme rinnakkaisaloitteessamme ehdottaneet perheen ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän korottamista nykyisestä 100 eurosta 110,50 euroon kuukaudessa.

Valiokunnan mietinnössä kiinnitetään jälleen huomiota kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lapsiperheiden asemaan, heihin, joiden toimeentulotuesta leikataan lapsilisän korotus pois. Valitettavasti se jäi vain mietintökirjoitukseksi. Kaikkein köyhimmät lapsiperheet eivät hyödy edelleenkään lapsilisäkorotuksesta. Jos aidosti halutaan hallitusohjelman mukaisesti vähentää lapsiperheiden köyhyyttä ja puuttua eriarvoistumiskehitykseen parantamalla lapsiperheiden taloudellista asemaa, on myös lapsen perusosaa toimeentulotuessa nostettava mahdollisimman nopeasti. Sosialidemokraatit ovat tehneet asiasta talousarvioaloitteen, joten tähän epäkohtaan voidaan puuttua jo nyt budjettikäsittelyn yhteydessä, jos vain on poliittista tahtoa. Sata-komitean esityksiä ei tarvitse enää odotella.

Arvoisa herra puhemies! Lapsilisäjärjestelmää tulee myös rakenteellisesti kehittää. Suurin epäkohta on, että lapsilisän maksaminen lopetetaan, kun lapsi täyttää 17 vuotta. Kuitenkin lapsi on vanhempien huolto- ja elatusvastuun alla täysi-ikäisyyteen saakka. Täysi-ikäisyyttä lähestyvän lapsen kulut ovat suurimmillaan. Keskiasteen oppimateriaalimaksut ovat korkeita. Harrastukset maksavat, ja lapsialennukset esimerkiksi joukkoliikenteessä päättyvät 16 ikävuoteen. Nykyinen käytäntö on epäoikeudenmukainen ja perusteluiltaan kestämätön. Lapsilisän maksaminen on pikaisesti ulotettava kaikkiin alaikäisiin lapsiin.

Jotta lapsiperheille maksettavat etuudet seuraisivat paremmin talouden kehitystä, olisi syytä myös pikaisesti selvittää lapsilisien sitominen indeksiin. Nyt kun hallitus on sitonut monet lapsiperheiden maksut indeksiin, tämä selvitys olisi entistäkin aiheellisempi.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä keskustelussa ed. Haapoja epäili, että opposition mielestä tämä esitys on väärin tehty tai väärin sammutettu. Ilmeisesti näin on ainakin yhden hallituspuolueen mielestä, nimittäin tässä keskustelussa muut puolueet eduskunnassa ovat olleet aktiivisia paitsi yksi: Vihreä liitto. Vielä ennen eduskuntavaaleja vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Anni Sinnemäki kampanjoi näyttävästi lapsiperheiden köyhyyttä vastaan, erityisesti yksihuoltajaperheiden puolesta. Jos tämä olisi oikein sammutettu ja olisi hyvä esitys, niin olisi uskonut, että tätä olisi se puolue, joka eniten mielestään puhui ennen vaaleja lapsiperheiden köyhyydestä, ollut puolustamassa ja kehumassa.

Arvoisa puhemies! Toki pitää aina olla tyytyväinen, kun edes joidenkin lapsiperheiden asema paranee. Siitä pitää aina antaa kiitosta. Mutta samaan aikaan pitää ihmetellä sitä, miten jälleen kerran ne, jotka kaikkein eniten tarvitsisivat tukea, ne lapsiperheet, jotka elävät kaikkein heikoimmassa asemassa, jätetään ilman apua, ilman lapsilisän korotusta.

Kuten tässä keskustelussa on tullut monta kertaa ilmi, toimeentulotuen varassa elävät lapsiperheet eivät hyödy tästä 10 euron korotuksesta, jos lapsia on kolme, eivätkä myöskään yksinhuoltajat hyödy, jos joutuvat elämään toimeentulotuen varassa. Näitä tällaisia yksinhuoltajia on noin neljäsosa kaikista yksinhuoltajista. Noin 30 000 lapsiperhettä jää ilman mitään korotusta.

Täällä on todettu, että valiokunnan mietinnössä kirjoitetaan hyvin asiasta. Valitettavaa vain on se, että hintojen noustessa, ruuan hinnan kasvaessa, vuokrien ja asuntojen hinnan noustessa eivät tätä valiokunnan tekstiä lapsiperheet kuitenkaan pysty syömään. Heidän pitää saada hankittua kunnollista ruokaa. Siksi se, että vedotaan Sata-komiteaan, todetaan, että joskus tapahtuu, on hankala tie. Nimittäin ainoa mahdollisuus on nyt heti auttaa lapsiperheitä eikä joskus tulevaisuudessa mahdollisesti sen jälkeen, kun työryhmä on ehkä jotain ehdottanut.

Lopuksi haluan todeta, kun täällä ed. Asko-Seljavaara peruskokoomuslaisella tavallaan ihmetteli sitä, miksi myös suurituloisten lapsiperheiden pitää saada tukea, lapsilisiä, että me lähdemme siitä, että lapsia pitää kohdella vanhempien tulotasosta riippumatta tasapuolisesti, on sitten vanhempien tulotaso korkea tai matala. Tasauksen lapsiperheiden kuten muidenkin ihmisten välillä pitää tapahtua ennen muuta verotuksen kautta. Tietysti nyt on se ongelma, että kokoomus on viemässä verotusta koko ajan alemmaksi, pysyviä kuluja tuomassa yhteiskunnalle siitä, että kaikkein kovatuloisimpien verotusta ollaan laskemassa. Ehkä siinä vaiheessa joskus voi joutua sen tilanteen eteen, että esittää sen kysymyksen, tapahtuuko tämä tasaus verotulojen kautta enää. Toistaiseksi se vielä tapahtuu ja toivottavasti myös jatkossa.

Kun ed. Asko-Seljavaara täällä ihmetteli, miten on varaa 165 miljoonan euron pysyviin menoihin, minä kysyn, ed. Asko-Seljavaara, miten on varaa lähes 800 miljoonan euron veronalennuksiin. Se on aika paljon isompi summa. Tai varallisuusveron poisto, noin 120—130 miljoonaa euroa: miten siihen oli varaa? Miten oli varaa yhteiskunnalla antaa kädenojennus niille, joilla on kaikkein eniten, mutta samaan aikaan ei yhteiskunnalla ole teidän mielestänne varaa antaa kädenojennusta lapsiperheille? Teidän mielestänne jätetään jonnekin Sata-komitean ratkaistavaksi toimeentulotuen varassa elävien lapsiperheiden asema. Kyllä tässä, ed. Asko-Seljavaara, tiivistyy konkreettisella tavalla se, mikä on kokoomuksen poliittinen linja niin lapsiperheiden kuin yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon näkökulmasta.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Arhinmäki kauheasti moitti sitä, että toimeentulotuki todella on ensisijainen lapsilisien suhteen. Olen sanonut sen useita kertoja, että se on korjauksen alaisena ja se korjataan Sata-komitean ehdotuksen mukaisesti mahdollisimman pian. Mutta ed. Arhinmäki ei ilmeisesti tiedä, että toimeentulotuessa on myös tämmöinen harkinnanvarainen osa, ja sitä voidaan myöntää silloin, kun tarvitaan lisärahaa lapsiperheille. (Ed. Mustajärvi: Sitä käytetään hyvin niukasti!) Itse olen tällaisessa Helsingin kaupungin sosiaalipuolen lautakunnassa, jossa näitä toimeentulotukia arvioidaan. Siellä on annettu toimeentulotukea muun muassa futiksen pelaamista, jääkiekkoa varten, erilaisia varusteita varten. Eli ei se niin absoluuttinen ole se kympin menetys.

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä nyt koko ajan puhutaan siitä, kuinka Sata-komitea, sitten kun Sata-komitea ja kun Sata-komitea. Muistuttaisin nyt siellä porvaripuolella huomioimaan sen, että Sata-komitean työn tulosten toteuttamisen täytyy tapahtua kustannusneutraalisti, kustannusneutraalisti. Tällainen toimeksianto on annettu Sata-komitealle, että nämä toimenpide-ehdotukset toteutetaan kustannusneutraalisti. Jos te ette ole tästä tietoisia, niin on hyvä, että me täältä opposition puolelta nyt kerromme teille tämän asian. Jos me jätämme tämän indeksiin sitomisen esimerkiksi Sata-komitean työhön, niin kertokaa minulle, ed. Asko-Seljavaara, keneltä köyhältä otetaan sitten pois, jotta nämä varat löytyisivät, kun kustannusneutraliteetti tarkoittaa sitä, että sen rahan täytyy löytyä sen kehyksen sisältä, (Puhemies: Minuutti on täynnä nyt!) joka täällä on määritelty.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei voi muuta kuin ulvahtaa, että kyllä vihreät ovat kiinnostavia olioita, kun ed. Arhinmäkikin oli tarkkaan vaalien alla seurannut, mitä ed. Sinnemäki milloinkin sanoo. Näin juuri pitää toimia ja tehdä johtopäätöksiä siitä, mihinkä päin on suuntautunut tämän jälkeen, kun te olette muuten ihan hyvä edustaja. Tervetuloa vaan tähän joukkoon tekemään vihreää politiikkaa. (Ed. Gustafsson: Mieluummin Pulliainen tänne!)

Mutta mikä koskee tämmöistä kymppiä: Tämä kymppi on mielenkiintoinen asia siinä katsannossa, että se on yleensä vähän, mutta se on merkityksellinen silloin, kun se puuttuu. Se on juuri sille perheelle silloin merkityksellinen, kun se puuttuu. Tässä katsannossa, kun katsotaan lähitulevaisuuteen eteenpäin, meillä on varmaan ensi vuoden puolella kurjat ajat tulossa.

Heli Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Pulliaisella oli onnistuvampi logiikka tässä kohtaa, kun hän puhui siitä, että nimenomaan silloin, kun se 10 euroa puuttuu, se on ongelma. Ed. Zyskowicz välihuudossaan aivan törkeästi lähti vähättelemään täällä näiden lapsiperheiden asemaa huutaessaan, että annas olla, kun vähennetään kympillä. Kun tarve näyttää olevan suurempi, niin aletaankin uhitella täysin päinvastaisilla toimilla, joka oli todella törkeä välihuutona.

Ed. Asko-Seljavaara, kun sanoitte, että oppositio esittää rikkaidenkin perheiden lapsille lapsilisiä, niin onko teidän mielestänne niin, että ne lapsiperheet, joissa on kolme lasta tai enemmän, ovat kaikki köyhiä, ja te määrittelette sen mukaan ihmisten taloudellisen rikkauden taikka köyhyyden? Olisin vielä kysynyt, eivätkö hallituksen nyt esittämät tuloveronalennukset, ruuan arvonlisäveron alennukset ja muut huomattavasti mittavammat veronalennukset kohdistu juuri myös niille rikkaille, joten millä logiikalla te sanotte, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) että tällä toimella edesautetaan köyhyyden vähentämistä.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minulla on tässä kokoomuksen viime vaalien vaaliohjelma, Vastuullinen markkinatalous. Täällä todetaan, että kokoomuksen mielestä politiikkaa on tehtävä perheille eikä perheiden sopeuduttava politiikkaan. Ja edelleen: lapsiperheiden toimeentuloa pitää parantaa, lapsilisät on sidottava indeksiin, jotta ostovoima säilyy.

Ed. Asko-Seljavaara, oletteko te tämän vaaliohjelman takana vielä? Tällä te voititte vaalit, saitte mahtavan aseman, vallan valtioneuvoston kammareissa, valtiovarainministerin salkun puolueen puheenjohtajalle. Jos te olette tämän takana, millä te kansalta luottamuksen saitte, niin te nyt kerrotte, tuleeko lapsiperheille indeksisuoja lapsilisiin. Lapsiperheet kärsivät tällä hetkellä ruuan hinnannoususta, erilaisten polttoaineiden ja energian hinnannoususta (Puhemies: Minuutti, se on täysi!) ja muun muassa hallituksen nostamista palvelumaksuista.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Asko-Seljavaara kauhisteli vasemmistoliiton esitystä, joka merkitsee noin 165 miljoonaa euroa lapsiperheille. Hänen mukaansa on oikein, että myös lapsettomat suurituloiset saavat useiden satojen miljoonien eurojen verohelpotukset. Miten tämä voi olla oikein sitten, että satoja miljoonia euroja? Noin 800 miljoonaa euroa tulee verohelpotuksia, ja niistä suurin osa tulee hyvätuloisille ihmisille. (Ed. Asko-Seljavaara: Kyllä!) Näin ollen on aika erikoista, että lapsiperheitten asema, 165 miljoonaa on jollain tavalla kauhistelun aihe. Lisäksi voi muistuttaa siitä, että ed. Asko-Seljavaarakin saa vähintääkin 1 000 euron nettotulon lisäyksen verohelpotuksina. (Ed. Asko-Seljavaara: Kyllä!) Ehkä se on oikein teidän mielestänne. Meidän mielestämme suurituloiset eivät tarvitse näitä verohelpotuksia vaan ne tulisi antaa pienituloisille ja lapsiperheille.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Muutama sana tuosta varallisuusverosta, joka poistettiin viime kaudella äänestyksen jälkeen. Mutta olisi kyllä syytä mainita, että se liittyi keskitettyyn tuloratkaisuun, joka oli erittäin tärkeä, ja sen takia istuvat hallituspuolueet silloin äänestivät sen puolesta. On myöskin syytä muistuttaa, mitä samalla kaudella pantiin verolle. Ne olivat osingot. Osingot tuottavat yli 500 miljoonaa euroa, kun varallisuusveron poistaminen silloisen veroprosentin mukaan oli noin 80 miljoonaa. Miten kristillisdemokraattinen ryhmä äänesti? Osa äänesti sen poistamisen puolesta, osa äänesti vastaan. Mutta faktat olivat nämä: se liittyi tavalla taikka toisella keskitettyyn ratkaisuun, ja osinkojen paneminen verolle vaikutti siihen.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Heinonen on salista poistunut. Hän jollakin tavalla, tulkitsin, näytti jotain pientä vihreää valoa liittyen lapsilisän indeksiin sitomiseen tai ainakin totesi, että se pidetään mielessä. Mutta näitä lunastamattomia lupauksia on kyllä muitakin. Tässä juuri ennen eduskuntavaaleja on silloista kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Jyri Häkämiestä haastateltu, ja kysymys liittyy työeläkeindeksin parantamiseen tulevalla vaalikaudella eli tällä vaalikaudella. Hän toteaa: "Tämän lupauksen kokoomus varmasti pitää, mikäli pääsemme hallitukseen. Toisin kuin monet muut puolueet emme anna sellaisia lupauksia, joita emme pidä." Eli toivossa on hyvä elää. Toivo-talkoot ovat ohi, mutta kun täällä salissa on kokoomuksen kansanedustajia — nyt myös ed. Heinonen — niin kysyn, onko näin, että nämä asiat sitten tosiaan hoidetaan tällä vaalikaudella.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toimeentulotuen perusosan lisäksi voi saada harkinnanvaraista toimeentulotukea. Valitettavasti kunnat alibudjetoivat vuodesta toiseen — kuten Helsinki, jonka sosiaalilautakunnassa ed. Asko-Seljavaara on — toimeentulotukimenot, mikä johtaa siihen, että käytännössä harkinnanvaraista toimeentulotukea ei myönnetä. Alibudjetoimalla tullaan tilanteeseen, jossa on lain antama mahdollisuus antaa harkinnanvaraista toimeentulotukea mutta sitä ei rahojen vähyyden vuoksi anneta.

Toinen seikka: Me vasemmistossa olemme sitä mieltä, että kaikkien lapsien tulee olla samanarvoisia. Ajatus siitä, että lapsilisät eivät ole kaikille lapsille samat vaan että osan pitää olla harkinnanvaraisen toimeentulotuen varassa, on esimerkki siitä, että ilmeisesti (Puhemies: Minuutti on täysi!) ed. Asko-Seljavaara ja kokoomus ovat sitä mieltä, että kaikkien lapsien ei tarvitse olla samanarvoisia.

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tällä kertaa on melkoisen helppo laulaa samaa laulua kuin ed. Arhinmäki lauloi. Ajattelin puuttua tähän ed. Asko-Seljavaaran suusta päässeeseen sammakkoon. Ei lapsilisäasiaa voi ratkaista harkinnanvaraisella toimeentulotuella, ja toisaalta täytyy muistaa se, että kunnat toimivat hyvin eri tavoin tässä asiassa riippuen kunnan tilanteesta ja riippuen siitä, ketkä kunnan sosiaalitoimessa ovat päättäjinä tahdon asialla.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaaralle ja myöskin muille kokoomuslaisille: Kun teillä on ollut tapana muistella historiaa ja roskittaa nykyistä vasemmistoliittoa siitä, mitä on tapahtunut poliittisen kartan vasemmalla laidalla aiemmin, niin kuitenkin lapsilisäjärjestelmä oli SKDL:n määrätietoisen työn tulos. Ja itse asiassa jo vuonna 1958 SKDL eduskunnan puherallillaan varmisti sen, että lapsilisäjärjestelmä otettiin käyttöön. Se on syytä muistaa.

Mutta onko ed. Asko-Seljavaara sitä mieltä, että on aivan oikein laittaa köyhät lapset kerjäämään rahaa harkinnanvaraisesta toimeentulotuesta, että he pääsevät harrastamaan niitä hyviä harrastuksia, jotka varakkaampien perheitten lapsille tulevat automaattisesti?

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Paasiolle yksi kommentti. Ihmettelen demareiden näkemyksiä ruuan arvonlisäveron kohdentumisesta. Erityisesti pienituloisilla ruokakassin osuus on huomattavasti suurempi kuin isotuloisilla, ja näin ollen ruuan arvonlisäveron hyöty menee ennen kaikkea pienituloisille.

Ed. Guzenina-Richardsonille: Näen hyvin tärkeänä, että Sata-komiteassa katsotaan kokonaisvaltaisesti lapsiperheiden asemaa. Lapsiperheet eivät ui rahassa. Niillä selkeästi kaikki raha, mikä tulee, varmasti menee kulutukseen. Meillä on myöskin käynyt niin, että lapsilisien ostovoima on tosiasiassa heikentynyt, kuten täällä on monta kertaa tullut esiin. Ja hallitus on tehnyt toimenpiteitä: yksi on tämä yksinhuoltajakorotus 10 euroa ja toinen tämä nyt käsillä oleva lakiesitys. Maailmaa ei heti pystytä parantamaan, mutta matkalla oikeaan suuntaan ollaan.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaaralle: Toimeentulotukiongelman poistaminen näyttää häämöttävän Sata-komitea-horisontissa. Ed. Asko-Seljavaara, horisontti on viiva, joka etääntyy sitä mukaa kuin sitä lähestymme. Tästä johtuu se, että kun tästä keskustellaan mutta ei tehdä mitään, niin ihmisten usko poliittiseen päätöksentekoon heikkenee ja erityisesti se heikkenee kaikkein heikoimmassa asemassa olevilla. Se on suomalaisen demokratian vaara. Minä olen sen verran vanha, että minulla on muistikuvia siitä, kuinka koulussa jaettiin vapaaoppilaspaikkoja, erilaisia avustuspaketteja sen perusteella, oliko rikas vai köyhä. Se häpeä, joka niille köyhille koitui, jotka joutuivat ottamaan niitä vastaan, oli todella sellainen, ettei sitä nyt ainakaan nykyään enää toivoisi kenellekään. Siitä syystä verotus on se järjestelmä, jolla yhteiskunnallinen tasaus pitäisi hoitaa, koska se voidaan hoitaa (Puhemies: Minuutti on täysi!) sillä tavalla parhaiten. Nyt te olette purkamassa tätä elementtiä suomalaisesta yhteiskunnasta.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sitten kun me olemme purkaneet tämän toimeentulotuen ja lapsilisän välisen suhteen, niin sitten on kyllä hyvin mielenkiintoista nähdä, mitäs vasemmistoliitto sitten keksii kysyä meiltä, kun tätä jauhetaan vuodesta toiseen. Uskon, että se tulee korjatuksi.

Mutta ed. Guzenina-Richardsonille minä sanoisin, että olette ollut ilmeisesti niin vähän aikaa eduskunnassa, että ette tiedä, että valtion tulot muodostuvat verotuloista ja verotulot muodostuvat hyvästä työllisyydestä ja hyvästä talouskasvusta. Jos talouskasvu pysyy hyvänä, niin silloin myöskin meillä on varaa tehdä näitä korotuksia lapsiperheiden ja ihmisten hyväksi. (Ed. Gustafsson: Kumpi on ennen: muna vai kana?)

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Toivoisin kovasti, että siellä kokoomuksen puolella kuunneltaisiin, etenkin ed. Asko-Seljavaara terävöittäisi omaa logiikkaansa ja kuuntelisi, mitä tältä puolelta puhutaan, koska nyt te väärinymmärrätte asiat — en tiedä, tahallaanko, toivottavasti, koska jos ymmärryksessä on näin paljon vajetta, niin silloin me olemme kansakuntanakin ongelmissa, jos teidän puoleltanne käsitetään kaikki väärin, mitä täältä opposition puolelta sanotaan, joten uskon että tarkoititte varmasti ihan muuta asiaa kuin mitä sanoitte. Te nimittäin puhuitte ihan jostain muusta kuin siitä, mitä minä puheenvuorossani esitin. Minä kyseenalaistin sitä, kun Sata-komitean työlle on annettu selkeät raamit ja todettu, että sen työn tulokset toteutetaan kustannusneutraalisti. Väitättekö, että näin ei ole sanottu? Jos näin todellakin väitätte, niin silloin pyydän teitä tarkistamaan uudestaan Sata-komitealle annetun toimeksiannon.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun 1990-luvun puolivälissä toteutettiin lapsilisähistorian suurin leikkaus, se kohdistui nimenomaan monilapsisiin perheisiin ja sitä oli keskeisesti toteuttamassa koko vasemmisto. (Ed. Mustajärvi: Silloinkin siivottiin porvarihallituksen jälkiä!) Nyt viime kaudella korotettiin lapsilisiä niin, että korotuksen kohteena oli ensimmäinen lapsi, ja nyt tämän niukan korotuksen painopiste on monilapsisissa perheissä. Minusta tämä on erittäin hyvin perusteltu: palautetaan pieni osa siitä, mitä silloin 1990-luvun puolivälissä leikattiin. Monien selvitysten mukaan suurimmassa köyhyysloukussa ovat juuri monilapsiset perheet ja yksinhuoltajaperheet. Yksinhuoltajien osalta tehtiin korotus. Voi tietysti todeta ja on hyvin perusteltua todeta, että lapsilisän korotuksen tulisi olla suurempi, mutta kun se niukka korotus kohdennetaan näin, niin siihen on täydet perusteet.

Heli  Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lauslahdelle: ruuan arvonlisäverokeskustelua jatketaan varmaan parin päivän kuluttua. Mielenkiintoista on se, että kun puhuttiin perheiden köyhyydestä, hän väitti, että pienituloiset hyötyvät korotuksesta enemmän. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että vaikka kaikki menisi hintoihin, alimmassa tuloluokassa olevat hyötyvät siitä 49 euroa vuodessa ja ylimmässä tuloluokassa olevat 106 euroa vuodessa. Kysymys kuuluu, miten 49 euroa on enemmän kuin 106 euroa. Jos näin on, niin toivon, että ed. Lauslahti kykenee tämän jotenkin osoittamaan myös matemaattisesti.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on yksi niistä toimenpiteistä, joilla hallitus mainostaa vähentävänsä lapsiperheitten köyhyyttä. Tämä toimenpide on mielestäni kyllä kosmeettinen. Tämän 10 euron ulkopuolelle jää 80 prosenttia lapsiperheistä. Kun ed. Palm kysyi, mitä kolmilapsinen perhe saa sitten sillä 10 eurolla, niin ehkä uudet sukat kaikille lapsille, korkeintaan. Nyt uskottavia perusteluja hallituksen puolelta ei ole kyllä tullut, miksi tätä 10:tä euroa ei voi kohdentaa kaikille lapsiperheille eli ensimmäiselle lapselle.

Ed. Anneli Kiljunen perusteli meidän sosialidemokraattien vastalausetta liittyen tähän lakiin hyvin perusteellisesti. Kuitenkin palaan vielä tähän kipeimpään ongelmaan, eli siihen, että tämäkään 10 euroa, jota tässä esitetään, ei kohdennu kaikkein köyhimmille perheille, niille, jotka ovat toimeentulotuen varassa. Eli tämä toimeentulotuen lapsen perusosaa koskeva asia pitäisi hoitaa. Se pystytään hoitamaan ennen kuin Sata-komitea jättää omat esityksensä. Sinne kaadetaan asioita, jotka ovat hallitukselle kiusallisia, ja sitten sanotaan, että aikanaan nämä esitykset tulevat.

Eli joka tapauksessa on todettava, että tässä tietyllä tempulla halutaan osoittaa vain, että tällä tavalla hoidetaan tämä lapsiperheitten asema.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Lapsiperheiden tukea ei varmasti koskaan voi väheksyä. Siitä lähtökohdasta katsoen tämäkin esitys on hyvä. Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi kuitenkin siten, että lapsilisän määrää nostetaan vasta perheen kolmannesta lapsesta alkaen ja se 10 euroa. Kuten täällä on jo kuultu, me sosialidemokraatit olemme sitä mieltä, että mallia pitäisi muuttaa siten, että korotus tulisi ensimmäisen lapsen, ei kolmannen, osalta. Tällä tavoin tuki todella kohdistuu kaikkiin lapsiperheisiin.

Totta on, että perheille kohdistettu tukijärjestelmä vaatii uudistamista ja kehittämistä. Tuloerojen kasvu ja sitä kautta syntyvä eriarvoisuus olisi pysäytettävä. Kuitenkin nyt hallitus haluaa korottaa lapsilisää, mutta korotuksen saavat siis vain monilapsiset perheet, jolloin se jättää, niin kuin on todettu, 80 prosenttia lapsista ilman lapsilisän korotusta. Haluaisimme, että kaikki perheet hyötyvät tehtävästä uudistuksesta.

Olemme jo saaneet kuulla, että leipäjonoissa on tänä päivänä myös lapsiperheitä. Varmasti siellä on myös niitä yhden ja kahden lapsen perheitä. Miten siis lapsilisän korottaminen vain kolmannesta lapsesta huomioi heidät kireässä taloustilanteessa, miten hallituksen esitys tukee heitä? Miten selitätte tasapuolisuuden yksi- tai kaksilapsisille lapsiperheille? Perheen lapsiluvun kasvaessa kulutusmenot kyllä kasvavat luonnollisesti esimerkiksi siitä, että perhe tarvitsee suuremman asunnon. Asumista voidaan kuitenkin tukea asumistukijärjestelmän kautta, johon sosialidemokraatit niin ikään ehdottavat parannuksia.

Kaikkein pienituloisimpien perheiden asema ei kuitenkaan pelkällä lapsilisän korotuksella kohene, ja tästä syystä sosialidemokraatit esittävät lapsilisän korottamisen lisäksi toimeentulotuen lapsen perusosan korottamista noin 30 eurolla kuukaudessa. Näin auttaisimme myös niitä, joita yhteiskunnan rattaat ovat enemmän kaltoin, esimerkiksi työttömyyden kautta, kohdelleet.

Arvoisa puhemies! Jatkossa lapsilisäjärjestelmää tulee mielestämme myös edelleenkehittää muun muassa siten, että laajennamme lapsilisän maksamista 17-vuotiaille. Yleensä lapsen kasvaessa myös kulut kasvavat. Teini-ikäisen menot ovat jo eri luokkaa kuin esimerkiksi koulua aloittelevan lapsen.

Samoin haluaisin hakea yhtenäistä linjaa hallituksen korotusesityksiin. Koska hallitus on täällä jo sitonut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut indeksiin, eikö olisi myös lapsilisien indeksiin sitominen syytä selvittää? Vähän pelottavaa kieltämättä kuulla se, kun täällä sanottiin, että tämä indeksiharkinta olisi siellä surullisen salaisessa Sata-komiteassa työn alla. (Ed. Kankaanniemi: Sala-komiteassa!)

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys ei ole lapsiperheiden arjessa. Emme voi eriarvoistaa perheitä valikoimalla tuen saajat, tuemmeko vain monilapsisia perheitä. Mielestäni meidän on tuettava tasavertaisesti kaikkia lapsiperheitä lapsilukuun katsomatta.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Enemmistö maamme lapsista voi hyvin. Kuitenkin osa lapsista, arviolta neljännes, joutuu elämään erilaisten sosiaalisten, terveydellisten tai taloudellisten ongelmien keskellä.

1990-luvun alun laman ja suurtyöttömyyden seuraukset näkyvät edelleen näiden lasten ja heidän perheidensä elämässä. Työttömyyden myötä monien lapsiperheiden tulotaso suorastaan romahti. Samanaikaisesti peruspalveluja supistettiin. Laman seuraukset näkyvät tänä päivänä perheneuvoloissa, lastensuojelussa ja erikoissairaanhoidossa. Perheneuvoloiden asiakasmäärät ovat kasvaneet reilusti 1990-luvun alkuun mennessä, eikä tämä kehitys valitettavasti näytä olevan lopussa.

Useimpien lapsiperheiden tulokehitys on 1990-luvulla ja 2000-luvulla ollut kohtalainen tai hyvä, mutta sen sijaan osassa lapsiperheistä tulokehitys on ollut huono. Köyhyysrajan alapuolella elävien lapsiperheiden osuus on kaksinkertaistunut. Vuonna 2003 köyhiä lapsiperheitä oli 63 000 ja niissä asui 131 000 lasta.

Eniten köyhyys on lisääntynyt suurissa lapsiperheissä, yhden huoltajan perheissä ja perheissä, joissa on alle 3-vuotiaita lapsia. Muutos liittyy laajempaan 1990-luvulla tapahtuneeseen sukupolvien välisen tulonjaon muutokseen. Vanhempien kotitalouksien suhteellinen asema tulonjaossa on parantunut suhteessa nuorempiin kotitalouksiin. Muutos koskettaa myös lapsettomia nuoria.

Inflaatio on tänä päivänä suurempaa kuin mihin olemme viime vuosina tottuneet. Kotitaloudet eivät pääse inflaatiota karkuun, sillä hinnat ovat nousseet juuri välttämättömissä hyödykkeissä kuten elintarvikkeissa, asumisessa ja liikenteen kuluissa. Siten monien kohdalla palkankorotusten hyödyt saattavat käytännössä valua olemattomiin. Ensimmäiseksi rahat loppuvat pienituloisilta lapsiperheiltä.

Perheen heikko taloudellinen tilanne usein heikentää lapsen fyysistä ja psyykkistä terveyttä, koulumenestystä ja vanhemmilta saatua huolenpitoa. Toimeentulon riittämättömyyden syitä ovat työttömyys, matalapalkkaisuus ja lapsiperheiden tulonsiirtoihin tehdyt leikkaukset.

Pienituloisten lapsiperheiden riippuvuus sosiaaliturvasta on kasvanut. Tulonsiirtojärjestelmän tuloeroja tasaava vaikutus on kuitenkin puolestaan pienentynyt. Jälleen lisääntymässä olevat leipäjonot osoittavat, ettei sosiaaliturva riitä turvaamaan perustoimeentuloa kaikille, ja vakava haaste suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle on myös niin sanottu uusköyhyys. Tulojen riittämättömyys koskee myös perheitä, joissa on kaksi kokoaikapäivätyötä tekevää aikuista.

Viime päivien taantuma ja ilmoitukset lomautuksista ovat myös olleet ikävää kuultavaa. Eilen muun muassa Metso ja Outokumpu ilmoittivat lomautuksista. Myös näiden perheiden huoli toimeentulosta on suuri. Perheitä ei pidä jättää yksin näiden haasteiden kanssa, ja yksi konkreettisia muotoja perheiden työn tukemiseen on lapsilisä. Korottamalla lapsilisää kuitenkin vain kolmannen lapsen osalta jätetään iso osa perheistä omilleen selviytymään inflaatiosta ja muista kasvaneista haasteista.

Jokainen lapsi ja lapsiperhe ansaitsee korotukset lapsilisään. Jo ensimmäisestä lapsesta tulisi maksaa korotettu lapsilisä, kun tällöin myös kulut ovat yleensä suurimmat, kun tarvikehankinnat tehdään ensimmäistä kertaa.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kollegat, kansalaiset! Tässä keskustelussa taas kerran paljastuvat moniarvoinen politiikka ja ne yllättävät mahdollisuudet, mitä monet ovat varmaan havainneet, että kokoomus ja ehkä vieläkin oikeammalla monessa asiassa oleva keskusta ovat köyhän asialla oikein kunnolla. Vihreät eivät tietenkään nyt, kun on paljastunut, että Soininvaara entisenä pomona on ollut hyvinkin oikeistolainen, sano tästä asiasta mitään, koska sehän saattaisi vähän pilata sitä sitten. Kun kaksi tämmöistä kansanpuoluetta oikein vääntää tämmöistä 10 eurosta, niin kerta kaikkiaan ollaan kaikista köyhimpien asialla.

Mutta tutkimuksellisesti on todettu ne tosiasiat, aivan kuten täällä on tullut selkeästi esiin, että köyhien lapsiperheiden määrä on Suomessa lyhyessä ajassa kaksinkertaistunut — kaksinkertaistunut, kaksinkertaistunut — ja toimeentulotukea saavat eivät saa tätä korotusta. Sitten on kaiken näköisiä muita tutkimuksia, joissa opiskelijoita ja erilaisissa ammateissa olevia yksinhuoltajia — minä siis käytän yksinhuoltaja-sanaa oikeastaan siinä merkityksessä, jos on yksi tai kaksi lasta, niin kuin aika usein on todettu — on yllättävän paljon näissä toimeentulo- ja muissa vastaavissa köyhyysloukuissa.

Mutta kysehän ei olekaan tietenkään tästä vaan hallitusohjelmasta. Kynnyskysymys, kenelle se oli? Arvoisa ed. Ben Zyskowicz ei pitänytkään tätä sitten minään kynnyskysymyksenä, vaan tämä oli taas yksi niitä vaalilupauksia. Tampereellakin on totuttu tähän: kansanedustaja Alatalo, keskusta, aivan viime metreillä kaksi viikkoa hoki, että "ei tunnelia, ei tunnelia, ei tunnelia". Sitten kun keskusta sai jonkunlaisen vaalivoiton, niin sen jälkeen, jo seuraavana päivänä, että pääsi taas hallitukseen, totesi, että kyllä nyt tunnelin voi tehdä mutta sitä vähän täytyy viivästyttää, ehkä puoli vuotta tai jotain. Kuitenkin nämä "kynnyskysymykset" ovat aina olleet aika joustavia näillä suomalaisilla isoilla puolueilla.

Mutta tosiaan, mikä tässä on koko arvomaailma? Minä aikoinaan jo silloin nuorena kansanedustajana puhuin tästä toistakymmentä vuotta sitten, että kaikkien äitien arvo — kohta meillä on itsenäisyyspäivä, täälläkin meillä on äiti näköjään poikansa kanssa, aina morjenstaa, sanoo "moro" tamperelaisittain eikä millään 30-luvun tyylillä luultavasti, vaikka siltä ajalta tuo patsas onkin — on aivan sama, niin kuin jossain perustuslaissa sanotaan, että kaikkia on kohdeltava tasa-arvoisesti lain edessä ja muutenkin, ehkä ei alaikäisiä, koska toiset saavat enemmän lapsilisää kuin toiset. Se nyt on tietysti vähän tämmöistä, mutta siihen kyllä meidän lakimiesarmeijamme pystyvät täällä eduskunnassa keksimään aina joitain selityksiä, kun lääkärit vielä avittavat.

Mutta jos haluttaisiin moniarvoinen yhteiskunta, jos haluttaisiin tukea sitä, että nuorilla naisilla olisi muitakin vaihtoehtoja kuin opiskella, opiskella, opiskella jnp., niin silloinhan me ilman muuta arvostaisimme ennen kaikkea nyt niitten äitien työtä, jotka hankkivat sen ensimmäisen lapsensa, kun meillä tosiaan itsenäisyyspäivänä annetaan mitaleja ja prenikoita rintaan. Mitä loogisuutta se kuvastaa, että kun meillä on nyt harvinaisen nopeasti reagoiva hallitus, se yhtäkkiä, kun budjetti on tehty ja tuleekin lama, keksiikin nopeasti, että nämä kaikki toimenpiteet, mitkä suoritettiin nousukauden aikana, onkin tehty sen takia, kun tuleekin laskukausi? Meillä on niin nopeasti reagoiva hallitus. Tässä vaiheessa hallitus tai kukaan muu ei ole ilmeisesti ole oivaltanut, että kun tehdään kaiken näköiset päästösopimukset ja maaemon tuhoutumisen estävät sopimukset Euroopan unionissa ja muualla maailmassa, niin kaikista arvokkainta työtä ovat koko ajan tehneet Suomenmaassa ne äidit, jotka ovat hankkineet yhden, kaksi, kolme lasta. Tämä ei ole mitään Kiinan politiikkaa, vaan tämä on loogisesti eli niin sanotusti järjellisesti ja rationaalisesti totta.

Mutta missä on se arvostus, näitten äitien arvostus, tässä yhteiskunnassa? Näettekö koskaan edes naispresidentin antavan prenikkaa jollekin äidille onnitellen siitä, että olette ollut kaukaa viisas ja hankkinut tähän yhteiskuntaan vaan kaksi lasta, jotka ovat kuitenkin menestyneet? Ei, aina palkitaan siitä, aivan kuin keskustalainen jumala olisi olemassa, kuinka monta lasta on tähän yhteiskuntaan tehnyt. Se on korkein arvo aikana, jolloin meidän suurin ongelmamme on liikakansoitus ja siitä seuraava kulutuksen ja muun vastaavan kiihtyminen.

Nyt meillä on tämmöinen — itse olen tulevaisuusvaliokunnan jäsen — oikeistolainen, yrittäjähenkinen ja muita älyllisiä suorituksia mainostava hallitus. Aivan kuten joku sanoi, että tämäkin on mainostemppu, niin kaikkihan sen nyt tajuavat täällä, että se on mainostemppu, ja minäkin puhun tässä, kaikki tajuavat, sen takia, että joku voi lukeakin näitä puheita netistä ja tajuaa, että joku edes tajuaa, mistä täällä puhutaan eikä vaan puhuta täällä toisillemme.

Ei reagoida tähän tässä tilanteessa, puhumattakaan siitä, että hallitus sanoo, että nyt tämä ei olekaan inflaation lisäämistä vaan nyt kannustetaan näitä köyhyysloukussa olevia suuria perheitä, joita siis kokoomus ja keskusta haluavat tukea, kuluttamaan. No, miksei sitten anneta kaikille näitä lapsilisiä, jolloin kuluttaisivat enemmän, jolloin pyörät pyörisivät enemmän? Ei, kyse on ainoastaan poliittisesta jutusta, jossa tällä kertaa, ihme kyllä, kokoomusta on käytetty kynnysmattona, eli vaikka tämä on hallitusohjelmaan laitettu, niin ei tämä hallitus mitenkään reagoi mihinkään.

MOT, joka tuli eilen, todisti sen, että Suomessa on Euroopan löysin aselaki. Jokelan jälkeen ei ole tapahtunut yhtään mitään. Kaikki on tapahtunut ainoastaan puhetasolla. Tämä hallitus ei ole pystynyt reagoimaan yhteenkään asiaan, mutta sanallisesti se kyllä pystyy meille väittämään, että nämä budjetissa sovitut asiat olisivat muka reagointia nykyiseen tilanteeseen. Tässä asiassa se näkyy erinomaisesti, koska tämä on täysin epäoikeudenmukaista. Tässä ei ole mitään muuta logiikkaa kuin se, että keskusta ja kokoomus monilapsisille äänestäjäperheilleen antavat pienen mainospalan tässä, että näin me haistatamme ikään kuin tämmöistä tulevaa kevättä jo teille, kun sitten saatte kirmata taas siellä onnellisina, kun olemme ajaneet teidän asiaanne ja lapsetkin jotain saavat.

Se, mitä näille lapsiperheille pitäisi oikeastaan opettaa, on kannustavuutta, jos on isoja lapsiperheitä: Otettaisiinkin rahaa pois sieltä, jotta lapset oppisivat tyytymään vähän vähempään, koska Suomi on jo kauan ollut hyvinvointivaltio ja lasten pahin ongelma on se, että lisää, lisää, lisää. Lapset saavat ihan liian helpolla kaikkea, eikä mikään heitä tyydytä. Tähän kasvatukseen, koulukasvatukseen, kuraattoreihin, psykologeihin, vastaaviin ja aselakeihin pitäisi todella reagoida ja nopeasti. Mutta koska ajassa ei pysty olemaan tämä hallitus ollenkaan ja on äärimmäisen epälooginen, niin tämä on minun mielestäni hyvin luontevaa tämän hallituksen kikkailua.

Meilläkin Tampereella esimerkiksi, kun on nyt saman suuntainen hallitus kuin täällä, meidänkin hallitus tämmöisiä lapsilisiin ja kaikkiin hoidollisiin kysymyksiin tehtäviä operaatioita tai suoritettavia kehitysparannuksia ulkoistaa. Täällä aivan keskeinen edustaja äsken — lääkäriedustaja, kokoomus — kertoi meille, kuinka jonkun pitäisi ymmärtää SDP:ssä, että veroista saadaan nämä rahat. Mutta kun Tampereella puhutaan ulkoistamisesta, niin minä huomasin hyvin yksinkertaisen sosiaalipsykologisen jutun. Niin sanotut porvarit — keskusta, oikeistolaiset, vihreät, eliittijoukot, kokoomuslaiset — ovat aina olleet niitä, jotka maksavat kauheasti veroja — tämmöinen supersarasvuomainen koppalakki vaan puuttuu — halveksuntaa kansaa, vähempiosaisia, kohtaan. He ovat aina kokeneet, että nämä hyvinvointipalvelut ja muut maksetaan heidän tekemällään työllä ja veroilla.

Sitten kun on tullut valtaa lopulta oikeistolle enemmän tässä yhteiskunnassa, niin he ovat pihalla kuin lumiukot. He eivät ole koskaan sisäistäneet sitä, että tämä yhteiskunta on kuulunut heillekin ja että hyvinvointipalvelut ja kaikki ovat meidän kaikkien yhteisiä juttuja ja että Suomi kuuluu suomalaisille. Sen sijaan tämä ulkoistaminen, kaikkien asioitten työntäminen jonkun firman tai yrityksen tekemiseksi, joka ensin näyttää antavan sen halvalla mutta nostaa vähän ajan päästä hintoja, sopii täydellisesti tähän politiikkaan. Kohta me ulkoistamme kaikki tämmöiset lapsen huoltoon, päivähoitoon ja muuhun liittyvät palvelut myös. (Keskeltä: Lapsentekokin varmaan!) — Lapsentekokin voidaan ulkoistaa, kyllä. Sehän on lääketieteen huippusaavutuksissa olemassa.

Tavallaan tämä kaikki on hyvin loogista jatkumoa sille, ettei ole mitään muuta kuin sanoja, puhetta, eräänlaisia mainoskikkoja, nykyaikaisten konsulttifirmojen halpahintaisia ihmisenkäsittelyjuttuja. Ja vielä haisee jopa — anteeksi vaan, että sanon sen — eräänlainen ähäkutti, kosto ja näyttäminen, koko tämän kaltaisessa epäoikeudenmukaisessa, vain osalle lapsiperheistä annetussa korotuksessa.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Vanhasen toiselle hallitukselle on annettava kiitos ja tunnustus siitä, että se on toteuttanut lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen ja lisäksi äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahojen vähimmäistason korottamisen. Nämä ovat tarpeellisia, tärkeitä. Kristillisdemokraatit pitivät näitä jopa kynnyskysymyksenä; eivät olisi menneet hallitukseen ilman näitä toimenpiteitä. Hyvä, että ne on siitä huolimatta toteutettu.

Nyt on käsittelyssä lapsilisälainmuutos ja siltä pohjalta, että kolmannesta lapsesta alkaen lapsilisää korotetaan 10 eurolla kuukaudessa. Tämäkin on hyvä esitys, mutta riittämätön. Tänä vuonna ja viime aikoina meillä yhteiskunnan kehitys on valitettavasti ollut sellainen, että lapsiperheet, joilla on kaikkein heikoin suoja tässä yhteiskunnassa, ovat jääneet talouden kurimuksen jalkoihin ruuan hinnannousun, energian hinnannousun, monien harrastuksiin, matkustamiseen ja muuhun liittyvien kustannusten nousun johdosta, ja lisäksi hallitus on nostanut muun muassa terveydenhuollon maksuja, joista ainakin osa osittain kohdistuu lapsiperheisiin. Eli 10 euroa kolmannesta lapsesta lähtien on erittäin vaatimaton parannus tarpeeseen nähden.

Jos sitten ajatellaan, mitä pitäisi tehdä, niin tärkeintä olisi lapsilisien indeksiin sitominen ja sen lisäksi ne toimenpiteet, jotka sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietintöönsä sisällyttänyt. Valiokunnan kannanotot ovat varsin hyviä. Valitettavasti ne ovat vain tällaisia hurskaita toiveita eivätkä edes kovin hurskaita, vaan aika kylmiä toiveita. Niillä ei ole selkeää, määrätietoista tavoitteen asettamisen henkeä sisällään. Valiokunnan käsityksen mukaan lapsilisäjärjestelmää tulee pikaisesti muuttaa siten, että toimeentulotukea saavat perheet saatetaan yhdenvertaiseen asemaan muiden kanssa lapsilisää korotettaessa. Tämä on mahdollista toteuttaa esimerkiksi korottamalla lapsen osuutta toimeentulotuessa tai etuoikeuttamalla lapsilisä osittain tai kokonaan toimeentulotukea myönnettäessä. Näin on valiokunta viisaasti kirjoittanut, ja tuemme täydellisesti tätä, että näin myös tehtäisiin.

Kristillisdemokraatit näkevät, että lapsiperheiden taloudellisen aseman parantaminen on kiireellisintä ja tärkeintä tässä yhteiskunnassa. Sillä on pitkälle kantavat vaikutukset. Ja voimme ehkä arvioida, että tämän ajan monet murheelliset tapahtumat tässä maassa saattavat osittain johtua lapsiperheiden aseman vaikeutumisesta taloudellisesti ja sitten myös heijastuen kasvatuksellisiin ja henkisiin vaikeuksiin. Se on johtunut ja johtuu siitä, että lapsiperheet elävät liian ahtaalla tässä sinänsä hyvinvointiyhteiskunnassa.

Kristillisdemokraattien vielä voimassa oleva vaihtoehtobudjetti ensi vuodelle sisältää, niin kuin täällä on aiemmin monissa yhteyksissä esitelty, verotukseen merkittäviä muutoksia hallituksen esitykseen nähden. En niitä tässä käy läpi muuten kuin toteamalla, että mukaan sisältyy muun muassa lapsen huoltajan ansiotulovähennys ja lapsivähennyksen palauttaminen verotukseen 1 000 euron määräisenä. Sen lisäksi menopuolella on nämä valiokunnankin tärkeinä pitämät muutokset eli ensiksi se, että lapsilisää ei lasketa tuloksi toimeentulotukea määrättäessä kaikilta tai joiltakin osin, se maksaisi 40 miljoonaa euroa, ja edelleen, että lapsilisät sidottaisiin indeksiin jo ensi vuoden alusta, mikä maksaisi 3 prosentin mukaan laskettuna 42 miljoonaa euroa.

Nämä toimenpiteet me olemme esittäneet katettaviksi verotuksen muutoksilla hallituksen esitykseen nähden niin, että meidän varjobudjettimme on tasapainoinen ja vielä jopa ylijäämäinen. Kaikki nämä toimenpiteet ovat vastuullisesti rakennettuja ja esille kirjoitettuja. Valitettavasti Vanhasen hallitus on jättänyt lapsiperheet kuitenkin varsin vähälle siitä hyvinvoinnin kasvusta, mitä viime vuosina ja esimerkiksi viimeisen vuoden aikana on tässä maassa nähty. Siitä on ikävät ja vakavat seuraukset. Siksi on syytä voimakkaasti vedota hallitukseen, että nämä lapsiperheiden taloudelliset vaikeudet otetaan nopeasti pöydälle eikä niitä haudota vuosikausia Sata-komiteassa, mistä on tullut tällainen kaatopaikka, johon kaikki ongelmat on nyt haudattu tai ainakin kaadettu. Ja Sata-komitea, niin kuin nimikin kertoo, taitaa merkitä sitä, että sadan vuoden päästä voi olla tilanne paranemassa. No, toivottavasti vuonna 2017, joka on yksi hallituksen tavoitevuosi.

Eli me kyllä odotamme varsin paljon nopeampia toimenpiteitä hallitukselta, ja tyydytyksellä toteamme, että sosiaali- ja terveysvaliokunta on tiedostanut nämä epäkohdat ja niiden ratkaisumallit, mutta ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin. Ja ennen kaikkea hallituspuolueitten edustajat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, muun muassa edustajat Rehula, Asko-Seljavaara, Autio, Heikkinen, Karhuvaara, Jukka Mäkelä, Sihto, Sinnemäki, Toivakka, jotka ovat olleet tämän mietinnön hyväksymässä, ovat tiedostaneet nämä epäkohdat, mutta ovat aivan liian löysiä ihmisiä, eivät pidä kiinni. Kokoomus on täysin romuttanut vaalilupauksensa, ei anna lapsiperheille tätä indeksitarkistusta, jonka pani kynnyskysymykseksi. On aika täyttää lupaukset, ed. Asko-Seljavaara, nopeasti.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Monet lapsiperheet ovat tänä päivänä kovilla eivätkä pelkästään pienituloiset vaan ihan keskituloiset perheetkin, erityisesti yksinhuoltajaperheet. Viittaan tässä esimerkiksi ed. Karhuvaaran mainintaan. Pitää paikkansa, että keskituloinen yksinhuoltaja, joka juuri ja juuri ylittää tulorajan eikä saa mitään tukia, mutta maksaa kaikesta täyden, on tänä päivänä todella kovilla. Siitä syystä on ihan myönteistä, että korjauksia ollaan nyt tekemässä. Koskaan, kun jotain hyvää lapsiperheille suunnitellaan, tehdään vaikka pienempimuotoisestikin, ei pelkkä haukku ole paikallaan, vaan todella täytyy sanoa, että hyvä asia on, että tähän suuntaan edetään. Mutta todella, kun otetaan se huomioon, että esimerkiksi tällä eduskunnalla aloittaessaan ja siis tällä hallituksella aloittaessaan oli 20 miljardia enemmän käytettävissään kuin edellisellä eduskunnalla, niin kyllähän nämä varsin mitättömiä ja riittämättömiä muutoksia ovat.

Nyt vielä kaiken huipuksi, kun aletaan puhua siitä, että laskusuhdanne on tulossa, tuntuu, että kahden vuoden etsikkoaika on unelmoitu ja puuhattu näitä asioita ja kaiken on viitattu olevan siellä kuuluisassa Sata-komiteassa, josta itse epäilen, että paitsi että se on sadan vuoden kuluttua valmis, niin siellä on sata asiaa. Kun sitten tämä Liisan lista tai Liisan lipas avataan, niin se on aikamoinen Pandoran lipas, kun se vielä toteutetaan kustannusneutraalisti. Jos muuta tietoa tähän asiaan on, niin otan sen kyllä ilolla vastaan, mutta tähän asti on puhuttu kustannusneutraalista Sata-komitean työstä. Kyllä täytyy ihmetellä, kuka on se köyhä, keneltä viedään ja voidaan toiselle köyhälle antaa, kun tällä hetkellä siellä on jo ongelmia sen kanssa, miten raha riittää. Joka tapauksessa nyt on tehty valinta, että näillä pienillä muutoksilla edetään. Aidosti täytyy kysyä, kun etsikkoaika on ohitettu ja puhutaan laskusuhdanteesta, koska olisi se köyhien aika.

Veronalennuksia ollaan vaikka sitten velalla antamassa merkittävä määrä. Voisinkin kysyä, entäpä palvelut. Palvelut ovat todella tärkeitä ihan tavallisille kuntalaisille, pieni- ja keskituloisille, varmasti hyvätuloisillekin, mutta he sentään pystyvät ne itse ostamaan. Mutta tällaisten yhteisten palveluiden supistaminen, jos mikä, siinä tilanteessa, jossa rahaa ei ole, kohdentuu suoraan näiden lapsiperheiden mutta myös iäkkäiden nilkkaan, jotka ovat näiden palvelujen isoja kuluttajia. Viittaan nyt tässä vaikka lasten pahoinvointiin. Olisi hyvin tärkeää saada apua kotiin jo ihan varhaisessa vaiheessa, mutta riittävätkö kunnilla rahkeet? Epäilen, että eivät, sillä monet kunnat ovat nostamassa kuntaveroaan.

Kaiken kaikkiaan, onko rikkaan Suomen vastaus lapsiperheille tässä? Meillä on 650 000 köyhää ihmistä tilastojen mukaan Suomessa. Siinä on noin 138 000—140 000 köyhää lasta. Jos rikkaan Suomen vastaus on 10 euroa kolmannesta lapsesta — ja kun täällä salissa vielä vähätellään tätä kymppiä, joissain puheenvuoroissa se on selkeästi tullut esiin — niin täytyy hämmästellä, miten sitten jaksetaan puolustaa tätä niin voimakkaasti toisella kädellä. Te jätätte tässä 80 prosenttia lapsiperheistä vaille tukea. Kun ajatellaan todella, että yksinhuoltajaperheet ovat heikoilla, he tarvitsisivat tämän rahan, toimeentulotukiperheet eivät saa tätä lainkaan omien pienten tulojensa jatkeeksi, niin täytyy ihmetellä tätä kokonaisuutta. Sen sijaan hinnat ovat nousseet, maksut olette sitoneet indeksiin, kaikki nämä ovat vieneet ne pienetkin pelivarat, mitä nyt on annettu tai edes tuolla jossain korvan takana on suunnitteilla annettavaksi, jo etukäteen pois. Eli pelivaroja ei perheillä ole.

No, sitten jos otetaan meidän esityksemme, niin ensimmäisestä lapsesta tuleva korotus kohdentuisi kaikille perheille. Jokaisella on se yksi lapsi. Se olisi universaalille tuelle erittäin oikeudenmukainen ja reilu tapa tehdä korotus. Lisäksi lapsilisä 17-vuotiaasta 18-vuotiaaseen olisi paikallaan. Tämä olisi erittäin merkittävä juuri näille yhden vanhemman, yhden kukkaron perheille. Tuo lapsilisäosuus on todella merkittävä tuloerä, kun on pienet tulot. Siinä kohtaa, kun se loppuu, kulutus on kovimmillaan, esimerkiksi lukiolaisen koulutus tai on lapsi sitten missä koulutuksessa hyvänsä, siinä on rikkakin rokassa iso asia.

Jos sitten mennään takaisin tähän vaalikeskusteluun, niin hämmästellä täytyy, kun salissa ei ole vihreitä lainkaan. En tiedä, hävettääkö heitä. Ed. Erkki Pulliainen täällä oli heitä puolustamassa, mutta Erkki taitaakin olla porukan sosiaalinen omatunto. Nyt ei tällä hetkellä ole ketään. No, me keskenämme puhumme. Toinen, joka aina puuttuu, kun lapsilisistä puhutaan, on ministeri Katainen. Mielelläni näkisin hänet kerrankin vastaamassa kysymykseen, kuinka kokoomus voi olla hallituspuolue, vaikka hän itse sanoi, että se on kynnyskysymys, hallitukseen emme mene, jollei tätä lapsilisien indeksisidonnaisuutta tule. Tämä asia oli meillä muilla vastassa vaalikentillä. En tiedä, kuinka monta kertaa Tampereellakin vastasin kysymykseen, oletteko te sosialidemokraatit sitomassa lapsilisää indeksiin. Sanoin, että se ei ole meidän vaaliohjelmassamme, totta kai hyviin hankkeisiin mennään mukaan, jos niihin voidaan mennä, mutta se ei ole meidän vaaliohjelmassamme. Siispä äänestän kokoomusta, koska kokoomus tekee sen. Väitänpä, että useimmat kokoomuksen edustajista itsekin uskoivat tähän puolueensa lupaukseen, puhuivat ihan aidolla, vilpittömällä halulla tuolla kentillä. Luulisin, että kyllä nyt hävettää. Kyllä hävettää varmasti ja pitääkin hävettää. Tässä vietiin äänestäjät halpaan.

Kun tämä sumutus vielä jatkuu, niin tuossa katselin, että ollaan edelleen työväenpuoluetta ja puhtain rukkasin tehdään näitä kampanjoita. Viittaan tässä puhtaisiin rukkasiin sen takia, että jokainen, joka on joskus rukkasten kanssa töitä tehnyt, tietää, että kun kerran otat ne käteen ja tartut johonkin, niin rukkaset likaantuvat. Puhtaat rukkaset voi olla vain kokoomuksen kampanjassa. Ihmettelen, milloin tämmöiselle sumutukselle tulee loppu ja ihmiset ymmärtävät, mitä tässä on tapahtunut. Mutta todennäköisesti tämä keskustelu, mikä täällä salissakin on käyty, missä sanoudutaan irti ja koetetaan peseytyä pois omista vaalilupauksista, ilmeisesti jatkaa tätä harhaa.

Mutta kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että mielenkiinnolla odotan monestakin syystä tuota Sata-komitean työtä. Kun se lipas avataan, on todella mielenkiintoista nähdä tulokset. Nämä kaksi seikkaa, jotka nyt jo vuodettiin Helsingin Sanomien ja Yleisradion kautta, osoittivat, että on aika pelottavia hankkeita. Sinällään on hyvä, jos kansaneläkettä voidaan nostaa. Erittäin hyvä asia, tärkeä asia, mutta mistä otetaan? Mitä tapahtuu pientä työeläkettä saaville jne? Mutta jäädään odottamaan. Niistähän ei mitään varmuutta vielä ole, mitä ne ovat, mutta kyllä siltä tuntuu, että kun se on niin paljon vartijaksi pantu, niin voiko se niillä oletusarvoilla, mitä Sata-komitean työlle on nyt laitettu, oikeastaan millään lunastaa niitä odotuksia. Kaksi vuotta jokaiseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiaan tässä salissa, kun olemme kysyneet, on vastattu, että se on Sata-komiteassa. Nyt odotamme innolla Liisan lippaan aukeamista.

Risto Autio /kesk:

Arvoisa puhemies! Pyysin tämän puheenvuoroni oikeastaan sanoakseni muutaman sanan Sata-komiteasta, mistä täällä nyt on leikkimielisesti laskettu tällaisia kommentteja Liisan lippaasta ynnä muusta.

En ymmärrä, mistä tämä kustannusneutraali-käsite on syntynyt. Sata-komitealla itsellään ei tietenkään ole rahaa, koska se on komitea, joka miettii sosiaaliturvan uudistusta. Mutta kun viime viikollakin paljastui Ylen käsiinsä saamien tietojen mukaan, mitä kaikkea siellä on tulossa, niin kyllä niillä hintalappuja on.

Itse kuulun tämän Sata-komitean seurantaryhmään ja olen istunut puolisen vuotta kerran kuussa kuulemassa, minkälaisia esityksiä siellä valmistellaan. Tätä lakiesitystä nyt käsitellessämme voin kertoa, että lapsilisien indeksikorotuksista on myöskin kyse.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän asiaan on ollut tietoja hallituslähteistä, että se on kustannusneutraali ohjelma — jos muuta tietoa on, niin otamme sen todella halulla vastaan. Sata-komitea pyrkii siihen, että lisää rahaa ei panna mihinkään. Tämä on ollut tieto tähän asti. (Ed. Asko-Seljavaara: Ei se näin ole!) Jos muuta tietoa asiasta on, niin otamme sen todella innolla vastaan, koska nämä tiedot, jotka nyt vuodettiin ulos sieltä, tarkoittivat sitä, että ne rahat otetaan sisältä. Esimerkiksi tämä työttömyysturvakysymys oli varsin ristiriitainen ja keskustelua herättävä.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se tieto on peräisin tästä 16 metrin 73 sentin päästä eli tuosta, missä tuo pääministerin tuoli sijaitsee hallituksen aition päässä. Hän lausui siitä, että kehyksissä vuosille 2009—2013 ei ole osoitettu erillistä rahaa Sata-komitean uudistuksien rahoittamiseen.

Mitä tulee sitten jatkokehyksiin, toki kehyksiä voidaan vuosittain muuttaa, mutta kyllä ainakin pääministerin ajattelu oli se, ja tähän saakka nyt on pitänyt tottua uskomaan siihen, mitä pääministeri sanoo. Tietenkin olemme kovin tyytyväisiä, jos hyviä uudistuksia tulee ja niille osoitetaan myöskin lisärahoitus. Mutta jos se tehdään kustannusneutraalisti, niin se on kohtuutonta edelleen niille kaikkein köyhimmille, koska jos toisesta taskusta siirretään toiseen taskuun, niin ei puuron määrä lisäänny siitä, vaikka lusikoita lisätään tai vaihdetaan niitä taskusta toiseen.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämän keskustelun aikana mielestäni erittäin merkittävän puheenvuoron käytti ed. Asko-Seljavaara, joka ihan selkeästi lupasi, että tuolta Sata-komiteasta ensi keväänä tulee tänne esitys, jossa toimeentulotukea saavien perheiden osalta korjataan tämä lapsilisäepäoikeudenmukaisuus. Ihmettelen sitä, että jos tällainen korjataan, niin kyllä siihen varmasti rahaa, siihenkin uudistukseen, tarvitaan. Mutta toivon, että kansanedustajat täällä muistavat tämän sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajan selväsanaisen lupauksen.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Te ette ymmärrä, mitä tämä kustannusneutraali tarkoittaa. Se tarkoittaa koko sitä Sata-komitean työtä. Siellä on sata lakia, joita muutetaan, siis siellä on valtava, valtava potti. Siellä on koko meidän sosiaaliturvamme sisällä. Nyt jos esimerkiksi työttömyys pystytään pitämään kurissa tai jopa alentamaan sitä, niin sieltä tulee rahaa ja sitä voidaan siirtää toiseen pottiin. Ei teidän nyt pidä tuijottaa siihen yhteen kymppiin, joka nyt teidän mielestänne on kaikista tärkein asia. Odottakaa nyt, että (Ed. Pertti Virtanen: Teidän mielestä!) nämä kokonaisuudet tulevat sieltä ulos. Sieltä tulee sadan lain muutos.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Meillä varmasti on tällä hetkellä vähän epäselvät tiedot tästä asiasta. Toimeksianto komitealle on varmasti kirjoitettu, ja jos valtiovarainministeriö sitä tulkitsee, niin se on niin, että ei lisärahaa. Mutta esimerkiksi pääministeri on luvannut jossakin puheessaan, että takuueläke on nykyarvossaan 650 euroa kuukaudessa jonakin ajankohtana. En muista, 2012:ko se nyt on. Silloinhan tietysti tarvitaan se vajaa 100 euroa per eläkkeensaaja siihen minimieläkkeeseen nousua ja lisää rahaa. Mutta leikataanko se esimerkiksi työttömiltä, niin kuin nyt on nostettu esille, että työttömyysturvaa heikennetään, lyhennetään tai heikennetään muulla tavalla? Näitä toimenpiteitä siellä komiteassa mietitään. Se on nyt sitten tulkintakysymys tällaisessa asiassa, onko ed. Autio oikeassa vai onko joku muu oikeassa. Se vasta aikaa myöten nähdään. Mutta on mielenkiintoista kuulla ed. Aution vakuutus, että lisärahaa tulee.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos opposition puoli on tässä Sata-komiteantyössä hämmentynyt, niin se johtuu vain siitä, että me emme olleet mukana. Periaatteessa nämä isot hankkeet on tehty aina parlamentaarisesti. Siellä on pystytty olemaan mukana vaikuttamassa. Nyt kuulemme tällaisia epämääräisiä tietoja, joita katsotaan aiheelliseksi vuotaa. Emme tiedä, mitä siellä tapahtuu. Eli aiemmin on ollut parlamentaarinen työryhmä, jossa on myös oppositio ollut tällaisissa merkittävissä asioissa edustettuna. Nyt me sitten kuulemme vain, mitä tapahtuu.

Mutta ilolla otamme vastaan, mitä ed. Asko-Seljavaara täällä kertoi, mitä tulee keväällä tapahtumaan, ja myös seurantatyöryhmän jäsenen ed. Aution tieto siitä, että se ei olisikaan kustannusneutraali, sekin on myönteinen asia.

Pauliina Viitamies /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pakko todeta ed. Asko-Seljavaaralle kyllä, että te aliarvioitte ihmisiä. Te halveksutte ihmisiä vähättelemällä sitä 10:tä euroa, mitä ihmiset odottavat. 10 euroa jollekin ihmisryhmälle on iso raha, 20 euroakin on. Siinä mielessä soisin kyllä, että puhuttaisiin asiaa ja keskityttäisiin nyt siihen esitykseen, mikä tällä hetkellä on käsittelyssä ja mitä se tarkoittaa ihmisille, eikä mentäisi sen Sata-komitean esitysten taakse. Sitä eivät ihmiset jaksa odottaa eikä heidän tarvitse odottaa sitä.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen kyllä hieman eri mieltä. Ei ed. Asko-Seljavaara halveksi ihmisiä. Hän on hyvin ystävällismielinen henkilö sinänsä. Hän vain toteuttaa tämmöistä uudenlaista matematiikkaa. Hän ottaa tähän kustannusneutraalisuuteen mukaan vain sellaiset luvut, jotka tukevat ikään kuin hänen omaa kantaansa. Hän sanoo, että raha lisääntyy, kun työttömyys vähenee. Itse asiassa todennäköisesti on käymässä niin, että työttömyysturvaan menee entistä enemmän rahaa, ellei sitä heikennetä, kun nyt taantuma alkaa. Työllisyys on parantunut, ja työttömyysmenot ovat vähentyneet tässä jo kait nyt kuusi vuotta yhteen menoon. Sinä aikana pelkästään niistä rahoista olisi tullut säästöä niin paljon, että tämä nyt käsiteltävä lapsilisien toimeentulotukisidonnaisuus olisi voitu hoitaa vaikka kuinka monta kertaa, mutta ei ole hoidettu.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin vain ihan kommentteja tähän kehykseen sitomisesta tai sitomattomuudesta. Jätimme nimenomaan sen takia osan menovirroistamme sitomatta, että voimme tehdä politiikkaa sen mukaan, miltä maailma näyttää. Näin ollen esimerkiksi bioenergiaan tulemme varaamaan uusia kehyksen ulkopuolisia rahoja. Aivan samoin on Sata-komiteaa varten varattu.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Voisi antaa vaikka päähallituspuolue keskustalle hyvän neuvon, kun tuli takkiin vaaleissakin. Kokoomus ja vihreät vetävät koko ajan välistä, niin että kun ei ole mitään kynnyskysymyksiä, voi olla tavallaan moraalikin mitä sattuu.

Nyt, mitä vähän meille tihkuu tästä Satasta juttuja, tämmöisiä kustannusneutraali-sanoja ja muuta höpönpöpöä, niin koko ajan myös tihkuu se, että kovin vastustaja on kokoomus, lähes kaikessa, mitä on tihkunut. Sitten onneksi ed. Pulliainen paljasti, että meillä on oikein todella kovan oikeistosiiven mies Sata-komitean asiantuntijana eli vihreitten ex-edustaja Soininvaara. Eli loppujen lopuksi kaikki vaikuttaa yllättävän ... Niin kuin meille kasvatuksessa on sanottu, kuinka lapset tehdään mielisairaiksi, masentuneiksi ja kipeiksi, niin minun mielestäni ed. Asko-Seljavaara lääkärinä tavallaan käyttää koko ajan semmoista suostuttelutaktiikkaa ja vakuuttelua, jolla ei ole mitään pohjaa, ja lupaukset eivät luultavasti koskaan toteudu, mutta koko ajan vaan hämäystä.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Karhu puheenvuorossaan sanoi, että oppositiopuolueet eivät ole mukana sosiaaliturvauudistuskomitean työssä. Hän totesi, että nämä on aina tehty parlamentaarisesti.

Ed.Karhu, sosiaaliturvauudistushanke on liikkeellä tasan ensimmäisen kerran tässä maassa. Jos nyt välttämättä halutaan palata näiltäkin osin historiaan, niin muistan erittäin hyvin helmi—maaliskuun 2007, jolloin silloinen sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen useamman kerran sosialidemokraattien nimissä kritisoi vahvasti keskustaa siitä, että ylipäätänsä tällainen hanke on laitettu liikkeelle. Se ei sosialidemokraateille käynyt millään. Toisekseen, näin on aina tehty parlamentaarisesti. Ensimmäisen kerran on tällainen hanke liikkeellä.

Toinen asia ja väittämä, että perusturva rahoitettaisiin ansioturvaa heikentämällä: Ensimmäinen paikka, josta minä olen siitä lukenut, on tämän päivän Demarin etusivulta. Keskusta kuulemma ajaa sitä, että perusturvaparannukset rahoitetaan ansioturvan kautta. Kaikki se, mitä lehdessä on, ei ole ihan totta. Tässä tapauksessa kaikki se, mitä Demari on kirjoittanut, ei ole ihan totta semminkin, kun ensimmäinen paikka, josta olen näin lukenut, oli Demarin etusivu.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Karhu on siitä pahoillaan, että Sata-komitean jaostoissa ei ole demareita. Kun me laskimme, kuinka monta demaria siellä on, niin siellä on enemmän demareita kuin minkään muun puolueen edustajia sen takia, että kaikki meidän sosiaaliasioiden asiantuntijamme ovat demareita. (Välihuuto) — Ei siellä ole yhtään ... Näin se on, siellä ei ole kokoomuslaisia juuri ollenkaan mukana. — Siellä on siis kymmeniä demareita yli kuudestakymmenestä hengestä. Tämän Sata-komitean tehtävänähän on perusturvan parantaminen, ei suinkaan huonontaminen. Toinen tehtävä on työntekoon kannustaminen, ja kolmas tehtävä on sosiaaliturvan yksinkertaistaminen, ja sitä juuri tekevät julkidemarit, piilodemarit ja muutamat ei-sitoutuneet henkilöt.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ainoastaan ed. Rehulalle haluan todeta: tämän tyyppiset isot ratkaisut liittyen nyt muihinkin aiheisiin eikä yksinomaan tähän nimenomaiseen.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kiinnitän vielä lyhyesti huomiota siihen, että tähän mietintöön on liitetty kolme erillistä vastalausetta oppositiopuolueitten taholta. Tässä nimissäni olevassa vastalauseessa 3 esitetään hyväksyttäväksi tämä hallituksen muutosesitys, joka tuo parannuksen sisaruskorotukseen. Mutta sen lisäksi myös esitän kaikille lapsiperheille tasokorotusta sekä tätä lapsilisän sitomista indeksiin.

Arvoisa puhemies! Ehdotan, että eduskunta ottaisi käsittelyn pohjaksi mietintöön liitetyn vastalauseen 3.

Sari Palm /kd:

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Räsäsen tekemää varsin vastuullista esitystä.

Pauliina Viitamies /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen pohjalta lapsilisän korotuksen saavat vain monilapsiset perheet, jolloin se jättää 80 prosenttia lapsista ilman tätä korotusta. Kaikkien lapsiperheiden tulisi kuitenkin nyt tästä etuudesta hyötyä. Siksi lapsilisän korotus tulisi kohdistaa perheen ensimmäiseen lapseen. Tiedetään kuitenkin se, että ensimmäisestä lapsesta perheelle tulee suurimmat kustannukset. Suurissa perheissä toimeentulo kohentuu aivan yhtä paljon annettiin lapsilisän korotus ensimmäiselle tai kolmannelle lapselle.

Lapsilisän korotus leikkaa toimeentulotukea noin 50 000:lta toimeentulotukea saavalta perheeltä. Kaikkein pienituloisimpien perheiden asema ei pelkällä lapsilisän korotuksella kohene. Tästä syystä esitimme lapsilisän korottamisen lisäksi toimeentulotuen lapsen perusosan korottamista 30 eurolla kuukaudessa.

Lapsilisäjärjestelmä kaipaa muutakin kohentamista, kuten lapsilisän maksamisen jatkamisen 17-vuotiaille. Tiedetään myös se, että menot lapsella, nuorella, ovat juuri silloin suurimmillaan.

Kun hallitus sitoi päivähoitomaksut ja muut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut indeksiin, myös lapsilisien indeksiin sitominen tulisi pikaisesti selvittää. Tästäkin asiasta ilmeisesti täällä salissa ollaan varsin yksimielisiä.

Täällä on tänään ihmetelty monta asiaa, ihmetelty myös sitä, että on se kumma, jos kerran on korjattu, se on väärin korjattu. Ei se ole näin. Jos kerran lapsilisien korjaamiseen oli käytettävissä vain rajallisesti varoja, miksi niitä ei sitten käytetty sellaisten perheiden tukemiseen, jotka tukea eniten tarvitsevat? Nyt edun lisäykset menevät kaikille suuriperheisille siitä riippumatta, miten hyvätuloisia tai rikkaita nämä perheet ovat.

Muutama tunti sitten ed. Zyskowicz ihmetteli sitä, suosimmeko me demarit kiinalaista yhden lapsen perhemallia. Emme suinkaan. Tosielämässä nykyisten asuntohintojen, pätkätyösuhteiden ja työelämän paineiden vuoksi perheet vain joutuvat valitettavan usein pohtimaan, miten suureen jälkikasvuun on varaa. Meidän sosialidemokraattien tavoitteena on, että lapsiperheet saavat yhteiskunnalta riittävästi tukea niin, että perheet voivat tehdä valintoja ilman toimeentulohuolia. Tulevaisuus kuitenkin on lapsissa.

Arvoisa puhemies! Lapsilisien sitominen indeksiin turvaisi perheelle sen, että rahat riittävät elämiseen. Tänä syksynä etenkin lapsiperheet ovat todella tiukilla siitä syystä, että ruuan hinta on noussut voimakkaasti. Jos aiemmin ruokakaupassa riitti 50 euroa, nyt vastaava ruokakori maksaa 70—80 euroa, ja eniten ovat nousseet peruselintarvikkeiden, kuten maidon, lihan ja leivän, hinnat. Nyt hyvitystä saavat vain suuret, yli kolmelapsiset perheet. Muut perheet jäävät miettimään edelleenkin sitä, miten rahat saa riittämään elämiseen.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Sen verran vielä, että tämä Kiinan mallin korostaminen on uskomaton loukkaus, uskomatonta aliarviointia, halveksuntaa, kaikkea. Jos ja kun aikoinaan jotkut äidit, toivottavasti myös isät, ovat osallistuneet perhesuunnitteluun ja hankkineet yhden kaksi lasta, niin sehän on tämän maapallomme nykytilan kannalta ihanteellinen juttu. He ovat olleet ennakoivia, tulevaisuudessa mukana, taloudellisesti laskelmoineet ja kaikkea. He edustavat just kaikkea sitä, mitä kunnon porvarinkin pitäisi luovana ja yksilöllisyyden ja moniarvoisuuden nimeen vannovana ihailla. Nyt se, että kun puhutaan yhden ja kahden lapsen äitien arvosta ja viisaudesta ja muusta, niin oikeisto halveksii tämmöisiä äitejä, mitätöi kaikin tavoin koko jutun viemällä sen jonnekin Kiinaan, joka on maailman suurin ja pahin ongelma justiin porvarillisen politiikan takia. Kun siellä kulutus lisääntyy, saastuttaminen lisääntyy, maapallon tuhoaminen lisääntyy, niin tämä porukka, keskustalais-kokoomuslainen hallitus, halventaa suomalaisia äitejä täällä meidän kaikkien kuullen niin, että he harrastavat kiinalaista politiikkaa. Siis te syytätte myös näitä äitejä, jotka ovat hankkineet yhden lapsen tai kaksi lasta, suuremmasta saastuttamisesta, enemmästä kuluttamisesta, vaikka tyhmimmänkin pitäisi tajuta, että kun sinulla on yksi tai kaksi lasta, niin sinulla on heille aikaa, sinä pystyt hoitamaan heitä, sinä pystyt kasvattamaan heitä, sinä pystyt rakastamaan heitä. Täysin älytöntä, loukkaavaa, alentavaa, ala-arvoista jokainen juttu, mikä tulee lääkärien ja lakimiesten suusta — no, nyt ei ole lakimies ollut äänessä — mutta todellakin, tuntuu tosi hämmästyttävältä, etteikö parempaan argumentointiin 10 euron takia pysty. (Ed. Heikkinen: Sinä pystyt!) — No pystyn.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Matti Vanhasen toinen hallitus on tuonut tähän saliin erittäin hyviä lapsi- ja perhepoliittisia tekoja ennen kaikkea tulonsiirtoihin. Yksinhuoltajakorotukset on saatu tehdyksi, ja seuraava valtion talousarvio sisältää alimpien äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen korotuksen työmarkkinatuen tasolle. Ne ovat äärimmäisen tärkeitä uudistuksia, ja niillä mennään koko ajan eteenpäin.

Nyt hallituksen esitys tuo 10 euroa kuukaudessa kolmannesta lapsesta lähtien. Tämä on yksi niistä linjauksista, joilla halutaan auttaa ja tukea monilapsisia perheitä. Nämä ovat tietysti valintoja, niin kuin tässä salissa tänään on kyselty arvojen ja periaatteiden perään. Nyt on monilapsisten perheiden tukemisen aika. On selvää, että lapsilisien tarkistamista ja lapsilisäprosessin etenemistä täytyy tarkastella monelta kantilta. Indeksiin sitominen on yksi asia, jota varmasti tarkastellaan vuosittain, mutta myöskin opiskelijoiden kohdalla on puhuttu opintorahan korotuksesta, jossa otettaisiin esille opiskelevien lapsiperheiden asema. Siis monelta kantilta katsottuna lapsilisän tarkastelua joudutaan vuosittain tekemään.