Ulla Karvo /kok:

Arvoisa puhemies! Kuntien ja valtion työnjako kustannusten rasittavuuden osalta on tärkeä asia. Kuntien itsehallinto on paljolti nakertunut erilaisten velvoitteiden paineissa. Eri puolilla maata kunnat ovat hyvin erilaisessa asemassa. Pohjoisen kunnista monet ovat kriisikuntia. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä ei kohtele tasa-arvoisesti kuntia eri puolilla maata. Koko valtionosuusjärjestelmän uudistus on siis tarpeen, ja tämän 2010 tulevan uudistuksen toivoisi huomioivan harvaanasuttujen alueiden tilanteen nykyistä paremmin. Esimerkiksi Utsjoen kunta on kaikilla nykyisillä laskelmilla häviäjän osassa.

Nyt käsittelyssä oleva valtionosuuslain muutos on tärkeä, jotta kunnat selviävät verotulon menetyksistä. Toisaalta työn verotuksen keventäminen on oikea liike talouden elvyttämiseksi.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Karvo kiinnitti Utsjoen asemaan huomion. Tietysti olen aivan absoluuttisesti samaa mieltä, mutta palautan mieliin sen, että silloin, kun tähän nykyiseen järjestelmään siirryttiin, olin sen komitean jäsenenä. Silloin ensimmäisessä kokouksessa puheenjohtaja Koski totesi, että kaksi kuntaa Suomessa, jotka pitää jättää keskustelun ulkopuolelle, ovat Iniö ja Utsjoki. Elikkä niitä ei voida kerta kaikkiaan ottaa missään vertailuissa eikä missään muussakaan huomioon, niitä pitää käsitellä aivan omana juttunaan. Näin on edelleen, elikkä silloin oltiin äärimmäisen paljon oikeassa. Ja kun siitä pitäisi seurata jotakin, niin ymmärrän, että ed. Karvo on sitä mieltä, että pitäisi seurata, ja siinäkin olen samaa mieltä.

Ulla Karvo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ed. Pulliaiselle näistä näkemyksistä. Toivoisin laajempaakin ymmärrystä sitten, kun aikanaan tästä valtionosuusuudistuksesta päätetään, jotta nämä meidän harvaanasutut kuntammekin pärjäisivät.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Kun valtion verotus nyt kevenee ensi vuonna 870 miljoonalla eurolla, mikä merkitsee ansiotuloverotuksen kevenemistä 1—1,4 prosentilla, se painottuu selvästi, huom. vasemmistoliitto, pieni- ja keskituloisiin. (Ed. Kuoppa: Ei pidä paikkaansa!) — Kylläpäs se näin on laskettu. — Valitettavasti osa näistä kevennyksistä häviää monien meidän osalta, koska en tiedä, jos meidän tulomme nousevat, mutta monien tulot nousevat ensi vuonna aika paljon, ja koska meidän tuloveroprosenttimme on progressiivinen, niin emme saa kaikkia niitä kevennyksiä hyväksemme.

Kunnan valtionosuutta tulee lisätä sen verran kuin verotuksen keventäminen ja kunnallisveron eläketulovähennys syö kunnan tuloja. Valtionveronkevennykset siis kompensoidaan täysimääräisesti, ja tämän vuoksi kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin tulee lisätä tämän lain mukaisesti 374 miljoonaa.

Ensi vuonna on maallamme suuria haasteita, koska Sata-komitea saa valmiiksi alustavan mietintönsä ja verotuksen kehittämistyöryhmä istuu samanaikaisesti. Verotuksen keventämistyöryhmä miettii, miten tämä sosiaaliturvauudistus rahoitetaan. Hyvinvointipalvelut rahoitetaan ainoastaan tukemalla työllisyyttä ja talouskasvua. Siis odotamme Sata-komitean esityksiä ja verotyöryhmän esityksiä siitä, miten ne maksetaan. Tärkeintä tietenkin on talouskasvun ja työllisyyden ylläpitäminen.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Tämä hallituksen esitys tarvitaan sen johdosta, että hallituksen esitys valtion tuloverolain muuttamisesta aiheuttaa sen, että yli 260 kuntaa häviäisi merkittävästi tässä verotulontasauksessa, sillä tämä terveydenhuollon valtionosuuksiin tuleva korotus ei kattaisi näitten kuntien menetyksiä. Tämän johdosta tarvitaan tämä erillislaki, joka nyt on tänne eduskuntaan annettu, että nämä yli 260 kuntaa eivät häviäisi niin paljon. Utsjoki on tässä yhtenä kuntana mukana. Tämä johtuu pääasiassa kahdesta asiasta: kuntien asukkaiden tulotasosta ja eläkeläisten määrästä. Ne kaksi asiaa johtavat siihen, että nämä kunnat häviävät. Suurin voittaja tässä olisi ollut Kauniainen. Näin ollen on tietenkin hyvä ja myönteinen asia, että hallitus tuo tämän esityksen, mutta tämä osoittaa vain tämän hallituksen tuloverolain muutoksen sisällön.

Kun täällä ed. Asko-Seljavaara jatkuvasti inttää sitä, että tämä hyödyttää pieni- ja keskituloisia, minä kysyn ed. Asko-Seljavaaralta, missä Stockmannilla on sellainen osasto, jossa myydään tavaraa prosenteilla. Jos pystytte osoittamaan sellaisen paikan, niin sitten minäkin muutan kantaani. Mutta kertokaa minulle, onko yhdessäkään kaupassa sellaista osastoa, jossa myydään tavaraa prosenteilla, tai missä voidaan ostaa palveluja pelkillä prosenteilla. Joka paikassa kaupassa ja palvelujen ostamisessa tarvitaan euroja. Nyt pari yksinkertaista esimerkkiä, ed. Asko-Seljavaara.

Ensinnäkin, jos suhteellisen hyväpalkkainen metallityöläinen ansaitsee 2 500 euroa kuukaudessa, hänen hyötynsä on 1,75 prosenttiyksikköä. Tästä tulee siis 30 000 euron verotettava vuositulo, ja hänen tulonlisäyksenä on 382 euroa 80 senttiä, jonka hän saa veronalennusta. Hyvätuloisen kansanedustajan, joka ansaitsee 80 000 euroa vuodessa — niitäkin on tässä talossa, tässä salissa — lisätulo on 890 euroa 37 senttiä. Tämä tekee nettotulon lisäyksenä 1,9 prosenttia tälle kansanedustajalle ja tälle metallityöläisille nettotulon lisäyksenä 1,7 prosenttia. Eli edes nettotulon lisäyksenä tämä metallimies ei pääse siihen samaan, mihinkä pääsee hyväpalkkainen kansanedustaja. Sitten vielä jos verrataan pienituloisempiin, niin tämä ero on huomattavasti suurempi.

Toivon, että kun väitätte, että pieni- ja keskituloiset tästä hyötyvät, niin kerrotte sen, hyötyvätkö he prosentuaalisesti vai euroissa. Ja jos mennään oikein pienituloisiin, työttömyysturvalla ja yleensä sosiaalietuuksilla olevat henkilöt eivät saa veronalennusta lainkaan, ei senttiäkään, päinvastoin: jos kunta nostaa veroprosenttia, niin näitten henkilöitten verotus kiristyy. Ed. Asko-Seljavaara, hyötyvätkö he tästä valtion veroalesta?

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä minä tätä budjettikirjaa lukiessani olen tullut siihen tulokseen, että siis nämä veronkevennykset kohdentuvat nimenomaan enemmän pienituloisiin kuin suurituloisiin. Mutta totta kai, jos tulot ovat suuret, (Ed. Kuoppa: Olette tullut väärään tulokseen!) niin se absoluuttinen kevennys tulee tietenkin suuremmaksi suurissa tuloissa kuin pienissä tuloissa, mutta nämä pienituloiset saavat enemmän hyötyä tästä veronkevennyksestä, joka muuten, verotuoton vähennys, tämän keltaisen kirjan mukaan on 1,8 miljardia euroa.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kyllä minä ed. Asko-Seljavaaran matematiikkaa hiukan ihmettelen. Miten se henkilö saa pienemmän hyödyn, joka hyötyy yli 800 euroa vuodessa, kun toinen saa pari—kolmesataa euroa? Kyllähän se nyt minun mielestäni hyötyy enemmän, joka saa sen 800 euroa. En minä tämmöistä matematiikkaa ole ennen ymmärtänyt vielä. Tämä on kyllä minulle aivan uudenlaista oppia. On tietenkin hyvä, että oppisi edes vanhana.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Kuntasektorin toimintaedellytyksistä huolehtiminen on eduskunnalle ja meille kansanedustajille etenkin, kun moni meistä toimii myös kunnissa, erityinen kunnia-asia. Tästä näkökulmasta käsillä oleva esitys on erinomainen ja myös erinomaisen tarpeellinen ja osoittaa sen, että hallitus pitää lupauksensa siitä, että kunnille kustannusvaikutuksia aiheuttavat päätökset kompensoidaan. Myös tässä esityksessä kompensaation kohdentaminen sosiaali- ja terveyssektorille on erittäin perusteltua, kuten ed. Asko-Seljavaaran puheenvuorosta kävi ilmi. Myös edellä puhuneen ed. Karvon näkemyksiin alueiden tilanteiden huomioimisesta ja niiden eriarvoisuuden huomioimisesta valtionosuusjärjestelmän laajemman uudistuksen yhteydessä tulevina vuosina voi lämpimästi yhtyä.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Esityshän juontaa juurensa siitä, että budjettikäsittelyssä on todettu, että vaikka hallitus lupaa kompensoida kunnille veromenetystulot, niin ne eivät kohdennu kuntakohtaisesti tarkoituksenmukaisesti, minkä jälkeen tarvittiin tämä täsmentävä esitys.

Mutta riensin tuolta työhuoneestani tänne saliin jälleen kuultuani ed. Asko-Seljavaaran puheenvuoron. Monesti kun täällä on puhuttu siitä, että joku saa mustan valkoiseksi taikka valkoisen mustaksi, niin tänään jo toistamiseen kokoomuksen edustaja väittää, että suuri on pientä ja pieni on suurta, kun puhutaan veronalennuksista. Täällä väitetään juuri näin, mihin ed. Kuoppa viittasi, että useampi sata euroa olisi mukamas vähemmän kuin muutama kymmenen euroa. Tämä on käsittämätöntä matematiikkaa, käsittämätöntä logiikkaa. Pyydän oikeasti, että kokoomuksen edustajat alkavat opiskella matematiikkaa alusta asti ja perehtyvät siihen, mitä se oikeasti tarkoittaa ja pitää sisällään, eikä pelkästään kuulopuheiden varassa täällä vannota jonkun oikean opin nimeen, mikä vielä sattuu olemaan täysin väärää oppia.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt vasta minulle selvisi se, että siis oppositio haluaa, että veronkevennykset ovat saman suuruisia kaikille veronmaksajille, ja tätä en silloin ymmärtänyt. Tämä meidän esityksemme todellakin tähtää siihen, että se on prosentuaalinen kevennys. Se prosentti on suurempi pienituloisilla, (Ed. Kuoppa: Ei ole!) ja heillä on vielä tämä ansiotuloverovähennys, joka vieläkin lisää heidän tulojaan, ja myös eläketulovähennys, mutta te haluaisitte siis saman suuruisen euromääräisen verokompensaation.

Heli Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaara ei vieläkään tunnu oikein oivaltavan, mistä on kysymys. Täällä on sanottu ääneen, että meillä kaikkein pienituloisimmat eivät hyödy hallituksen veroesityksistä lainkaan, minkä jälkeen on turha puhua, että tämä on pienituloisiin painottuva. He eivät saa prosenttiyksikön kymmenystäkään sinne. Ja kun mietitään, millä ihmiset elävät, niin prosenteilla ei paljon kaupassa leipää osteta. Kyllä se, ed. Asko-Seljavaara, kuitenkin euroissa mitataan, kenen verotus alenee ja kuinka paljon.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Tämä käsittelyssä oleva esitys on, sanotaanko, itsestäänselvä, näin pitää tehdä, ja on oikein, että se valtionosuusjärjestelmän kautta hoidetaan, koska silloin se tulee kuntien yleiseksi tuloksi köyhimpiä kuntia suosien, koska niillä on suurempi valtionosuusprosentti.

Mitä sitten tulee tähän verokeskusteluun, niin kokoomushan ajoi kesällä voimakkaasti sitä tasaprosenttia kaikkiin tuloluokkiin veronkevennyksinä, mikä olisi ollut hyvin epäoikeudenmukaista. Keskusta rupesi vaatimaan, että täytyy pieniä eroja tehdä pieni- ja keskituloisten hyväksi, ja sai semmoisen hiuksenhienon muutoksen, ja vihreät vähän säestelivät siellä mukana. Mutta todellisuudessa on tietysti niin, niin kuin ed. Kuoppa totesi, että absoluuttisin summin suurituloiset hyötyvät moninkertaisesti, ja samoilla euroilla kuitenkin ostokset tehdään, niin köyhät kuin rikkaat. Eli prosenteilla ei todellakaan kauppaa käydä, vaan ruoka ostetaan euroilla. Tässä suhteessa hallituksen veropolitiikka on epäoikeudenmukaista.

Se on epäoikeudenmukaista toisaalta myös siksi, että valtionverotusta kun kevennetään — vaikka tässä nyt tapahtuu sinänsä itsestäänselvä korjaus — niin kuntien talous koko ajan kiristyy, koska valtionosuudet eivät seuraa riittävästi mukana. Vaikka indeksitarkistukset tehdään, niin ne tehdään valtionosuuksiin, ja kunnilla on huomattava osa valtionosuuksien ulkopuolisia menoja, ja niihin ei mitään korotuksia tule. Näin kuntien talous kiristyy nopeaa vauhtia. Miljardin verran tulee velkaa vuosittain tätä nykyä, ehkä ensi vuonna enemmänkin, ja sitä katetaan kunnallisverolla, ja paineet kunnallisveron edelleen nostamiseen ovat voimakkaat. Eli valtio keventää hyvätuloisten tuloverotusta ja pakottaa kunnat korottamaan epäoikeudenmukaista kunnallisveroa. Tässä tapahtuu valtava tulonsiirto rikkailta köyhille. Tätä pitäisi tarkastella valiokunnassakin hyvin tarkkaan, miten tämä epäoikeudenmukaisuus korjataan.