5) Hallituksen esitys laeiksi autoverolain, arvonlisäverolain
ja ajoneuvolain 60 §:n muuttamisesta
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä,
että autoilun verotusta uudistetaan edelleen. Maassamme
aiheutuu nimittäin vuosittain lukuisia jopa kuolemia, joiden
ainakin osatekijänä ovat ilmansaasteet ja erityisesti
typen oksidit ja pienhiukkaset. Myös astmaoireet ovat yleistyneet,
ja myös tästä varsin merkittävä osa johtuu
juuri liikenteen aiheuttamista päästöistä. Itse
asiassa tässä on yksi sellainen tulevaisuuden painopiste,
mikä pitää huomioida paremmin autoilun
verotusta uudistettaessa.
Aiemmin tässä salissa hyväksytty
autoverouudistus on merkittävä ja siirsi verotuksemme
autoilun osalta maailman kärkipäähän
ennen muuta tämän ympäristöystävällisyyden
näkökulmasta. Mutta on toki muistettava sekin,
että se suosii myös tällä hetkellä ilman
hiukkassuodattimia olevia dieselautoja, vaikka nimenomaan tiedämme
varsin hyvin, että typen oksidien ja pienhiukkasten vaarallisuus
on erittäin suuri näissä kuolemantapauksissa,
ja nämä dieselautot ovat tässä erittäin
merkittävässä roolissa. Dieseleiden typpioksidipäästöt
ovat jopa nelin—viisinkertaiset verrattuna vastaaviin bensiinimoottoreihin.
Juuri typen oksidit pilaavat esimerkiksi hengitysilmaamme ja happamoittavat
ympäristömme. Koska bensiinimoottorit kuluttavat
polttoainetta enemmän ja myös aiheuttavat näin
suurempia hiilidioksidipäästöjä verrattuna
dieseleihin, niin pelkkään hiilidioksidimäärään
perustuva verotus suosii nimenomaan näitä autoja,
ja näin ollen dieselautojen myyntiluvut ovatkin kasvaneet merkittävästi.
On toki rehellisyyden nimissä todettava sekin, että tämän
päivän dieselautot ovat parempia kuin vanhat dieselit.
Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä,
ettenkö pitäisi autoverotuksen uudistusta hyvänä ja
oikeana ratkaisuna. Se on sitä ennen muuta ja merkittävä myös
maailmanlaajuisesti, mutta on mielestäni tulevaisuudessa
pohdittava enemmänkin autoilun verotuksen jatkotyöstämisen
tarpeellisuutta. On kuitenkin kiistaton tosiasia, että vuoden
alussa voimaan tulleella henkilöautojen verotuksen uudistuksella
maamme siirtyi jo sen ympäristöpainotuksen myötä autoverotuksen
takapajulasta Euroopan eturiviin.
Tänään käsittelyssä oleva
esitys jatkaakin tätä autoilun verotuksen uudistamista.
Nyt hallituksen esitys kohdistuu pakettiautojen autoverojärjestelmään.
Esityksen lähtökohtana on se, että tämän
lain myötä myös pakettiautojen verotus
uudistuu päästöperusteiseksi, mutta edelleen
kuitenkin vain hiilidioksidipäästöihin
tukeutuvaksi. Esityksen mukaan pakettiautojen autovero perustuisi
jatkossa hankinta-arvon sijasta auton yleiseen kuluttajahintaan,
ja samalla veroprosentti porrastettaisiin auton polttoaineenkulutusta
vastaavan hiilidioksidipäästön perusteella. Muutoksen
jälkeen pakettiautojen autoverotus vastaisi siis henkilöautojen
uudistunutta, ympäristöpainotteista verotusta,
jossa mielestäni on siis tulevaisuudessa tärkeää ottaa
huomioon myös nämä muut liikenteen päästöt.
Nyt käsittelyssä olevan esityksen myötä henkilöautoja
ja pakettiautoja tullaan siis verottamaan tulevaisuudessa samalla
tavalla kuitenkin sillä erolla, että isompikokoisten
tavarankuljetukseen tarkoitettujen pakettiautojen kuljetuskyky tullaan
aivan oikein ottamaan huomioon niin, että se vähentää hiilidioksidipäästöihin
perustuvan veron määrää. Tämä on
jakeluliikenteen osalta varsin merkittävä ja tärkeä asia.
Samaan aikaan olisi minusta syytä miettiä myös
keinoja muun muassa maakaasu- ja biokaasuautojen yleistämiseksi
nimenomaan tästä jakelu- ja tiiviin alueen liikennöinnin
näkökulmasta. Kaasun jakeluverkosto kasvaa hyvää vauhtia,
ja biokaasun myötä ympäristövaikutukset
olisivat varsin merkittäviä.
Tämä tavarakuljetukseen tarkoitettujen pakettiautojen
erityiskohtelu siis koskisi tämän esityksen mukaan
yli 2 500 kiloa painavia autoja, siis kokonaismassaltaan
tällaisia pakettiautoja. Tällaisten autojen päästöperusteiseen
veroprosenttiin tulisi erityisvähennys, jonka suuruus määräytyisi
auton kokonaismassan perusteella. Idea on varsin fiksu, ja sen tavoitteena
on nimenomaan ohjata kysyntää kuljetustarpeeseen
nähden tarkoituksenmukaisiin mutta kuitenkin samalla mahdollisimman
vähän polttoainetta kuluttaviin pakettiautomalleihin.
Uudistuksella halutaan lähtökohtaisesti siis suosia
vähän polttoainetta kuluttavia pakettiautoja kaikissa
kokoluokissa.
Nyt tehtävällä uudistuksella esimerkiksi
pienten kaupunkiolosuhteisiin soveltuvien jakeluautojen verotaso
alenisi nykyisestä vastaavien henkilöautojen veron
tasolle. Eli periaatteessa ero henkilö- ja pakettiautojen
väliltä tulee katoamaan, ja näin toivottavasti
kuljetuksessa käytetään siihen vain tarvittavan
suuruisia autoja. Mutta vastaavasti veromuutokset yli 2 500
kilogrammaa painavien pakettiautojen eri merkkien ja mallien välillä voisivat
olla varsin merkittäviäkin, mutta nimenomaan vain
päästötasosta riippuen, mutta tässä siis
keventävänä tekijänä tämä kokonaismassaan
perustuva vähennys, jonka avulla hillittäisiin
kookkaampien pakettiautojen verotason nousua kohtuuttomasti.
Mielenkiintoista onkin seurata, miten tämä seuraava
autoilun verotuksen uudistus toimii. Lopputulemana tilanteen pitäisi
olla se kuitenkin, että ehdotettujen muutosten vaikutus
pakettiautojen verorasitukseen kokonaisuudessaan olisi lähes
neutraali nykyiseen verrattuna. Ajatus on myös se, että uusia
veroperusteita sovellettaisiin sekä uusiin että käytettyihin
verotettaviin pakettiautoihin, jotka siis verotetaan muutosten voimaan
tultua. Eli jos tietoa pakettiauton hiilidioksidipäästöstä ei
ole saatavilla, niin siinä tapauksessa auton vero laskettaisiin
auton kokonaismassan ja käyttövoiman mukaan määräytyvän laskennallisen
päästön perusteella, kuten nyt toimitaan
henkilöautoissa. Merkittävää on
minun mielestäni myös se, että nyt tehtävän
muutoksen yhteydessä tullaan luopumaan myös nykyisistä alennettuun
autoveroon oikeutettujen pakettiautojen tavaratilan tilavuutta ja
vähimmäiskokoa koskevista vaatimuksista.
Arvoisa puhemies! Samalla esityksellä autoverolakiin
tullaan lisäämään määräys
vientipalautuksesta, mikä mahdollistaa tietyissä tilanteissa
ja tietyin edellytyksin ajoneuvon arvossa jäljellä olevan
autoveron palautuksen, kun käytetty ajoneuvo viedään
maasta pysyvästi ulkomaille. Arvo määriteltäisiin
esityksen mukaan palautuksessa samalla tavalla kuin käytettyjen
maahan tuotavien ajoneuvojen arvo määritellään
autoverotuksen yhteydessä. Mutta on syytä minun
mielestäni panna myös merkille se, että tämä uusi
veronpalautus ei kuitenkaan tule koskemaan nykyistä ajoneuvokantaa
vaan soveltuisi vain niihin ajoneuvoihin, jotka verotetaan ensimmäisen kerran
esityksen voimaantulon jälkeen. Palautuksen maksaisi tällaisissa
tapauksissa Tulli hakemuksesta.
Samalla vielä autoveron määrälle
suoritettavasta arvonlisäveron suuruisesta verosta eli
niin sanotusta elv:stä tultaisiin luopumaan. Muutokset
koskisivat henkilö- ja pakettiautojen lisäksi moottoripyöriä ja
muita autoveron alaisia ajoneuvoja. Uudistus on tarkoitus saattaa
voimaan mahdollisimman pian. Ja kun autoilun verotusta uudistetaan,
niin silloin on mielestäni varsin tärkeää,
että nopeasti on tiedossa se, miten verotus tulee muuttumaan
ja miten se tulee vaikuttamaan esimerkiksi ihmisten autovalintoihin
ja niihin valintoihin, jotka on jo tehty.
Näillä sanoilla, arvoisa puhemies, kannatan hallituksen
tekemää esitystä. Se vie edelleen oikeaan
suuntaan autoilumme kokonaisverouudistusta.
Jouko Laxell /kok:
Arvoisa puhemies! Ajoneuvohallintokeskuksen syyskuisen tilaston
mukaan Suomessa on yli 310 000 pakettiautoa, joista liikenteessä on
noin 290 000 pakettiautoa. Pakettiautojen määrä lisääntyy
taloudellisten suhdanteiden mukaisesti. Niinpä on odotettavissa, ettei
pakettiautojen määrä merkittävästi
kasva seuraavien kahden kolmen vuoden aikana.
Tämän lakiesityksen seuraukset yrityksille, erityisesti
pienille ja keskisuurille yrityksille, ovat kovat. Yritykset voivat
nykyisen lainsäädännön mukaan
pakettiautoa hankkiessaan vähentää auton
hinnasta arvonlisäveron. Nyt tämä mahdollisuus
poistetaan kokonaan, koska arvonlisävero lisätään
ikään kuin osaksi autoveroa. Pakettiautojen hankinta
tulee siis yrityksille nykyistä huomattavasti kalliimmaksi
todennäköisesti. Tällaista esitystä on
vaikea hyväksyä.
Arvoisa puhemies! Mikäli tarkoituksena on lähiaikoina
muuttaa ajoneuvo- ja käyttövoimaveroja myös
pakettiautojen osalta päästöjä vähentävään
suuntaan, kuten luvattu, sen vastineeksi on rakennettava riittävä valtion
investointitukijärjestelmä yrityksiä varten
vähäpäästöisen kaluston
hankkimiseen.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Edustajat Heinonen ja Laxell ovat jo tarkkaan kuvanneet
sen, mistä tässä on kysymys. Historiallisesti
on syytä muistaa se, että tällä pakettiautojen
verotusasialla on kyllä kikkailtu vuosien saatossa niin
paljon, että tuskin millään. Siitä on kehittynyt
eräänlainen taidelaji, jossa on mitä ihmeellisimpiä ratkaisuja,
on kysymys painosta, on kysymys sisuksista, on kysymys melkein mistä tahansa.
Nyt on erinomaisen hyvä asia, että toivon mukaan
tämä kikkailu loppuu kerta kaikkiaan. Sillä on
niitä vaikutuksia ilmeisesti, jotka ed. Laxell toi tässä esille,
elikkä vähän arvokkaammaksi tämä hankinta
tulee. Itse asiassa se paljastuukin, kun luetaan hallituksen esityksen Taloudelliset
vaikutukset -osiota, jossa todetaan, että 20—30
miljoonaa euroa vuodessa tulee lisää tuloja valtiolle,
siis ensi vuonna 30, seuraavana vuonna 20 miljoonaa euroa, joka
johtuu juuri tästä seikasta. Mutta joka tapauksessa
tätä ympäristöperusteisuutta
ja samankaltaisuutta henkilöautoverotuksen kanssa on tervehdittävä erittäin suurella
tyydytyksellä. Tämä menee nyt oikeaan suuntaan.
Täytyy sanoa, että kun olin liikennevaliokunnan
puheenjohtaja, niin oli kyllä aika haljua välillä olla
näitten asioitten kanssa tekemisissä, kun lobbareitakin
oli. Vaikka asia sinänsä ei veroasiana kuulunut
liikennevaliokunnalle, toivottiin, että vaikutettaisiin
näissäkin asioissa.
Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Mielestäni ed. Pulliainen aivan oikein
ottaa esille tämän lain lähtökohdan, mihin
sillä tähdätään. Tällä tähdätään
nimenomaan siihen, että autokanta muodostuisi ympäristöystävällisemmäksi
ja niin, että ihmiset valitsisivat sellaisia autoja, jotka
ovat tarpeeseen nähden oikean tyyppisiä.
Itse olen vahva autoilun puolestapuhuja ja toimija monessakin
mielessä. Olen saanut tästä aiemmastakin
päätöksestä palautetta nimenomaan siitä lähestymisestä,
että tietyt harrasteautot taikka isommat autot ovat kärsineet,
mutta kuitenkin täytyy muistaa se, että hyvin
suuri osa autoista halpeni tämän uudistuksen jälkeen.
Tämäkin esitys toki kohtelee leasingautoista osaa
hieman kovakouraisesti, mutta toivottavasti niin, että ihmiset
valitsevat leasingtilanteessakin ympäristöystävällisemmän
ja tilanteeseen paremmin sopivan auton.
Outi Mäkelä /kok:
Arvoisa puhemies! Esityksen positiiviset ohjausvaikutukset
ovat tosiaan kiistattomia, kuten edellisissä puheenvuoroissa
on käynyt ilmi. Positiivisiin ilmastovaikutuksiin on kannustettava
ja ilmasto- ja energiatehokkaista valinnoista ja vaihtoehdoista
on tehtävä helppoja ja houkuttelevia.
Ihan samaan asiaan olisin kiinnittänyt huomiota kuin
ed. Pulliainen aikaisemmin. Kun esitystä luin, kiinnitin
huomiota tähän seikkaan, että veromuutoksella
arvioidaan olevan negatiivisia vaikutuksia arvonlisäverovelvollisten
ammatinharjoittajien talouteen. Toivon, että valiokuntakäsittelyssä kiinnitetään
erityisesti tähän huomiota. Vaikutus on aika laaja,
ja lisäkuluja arvioidaan koituvan muun muassa leasingyhtiöille
ja muille ajoneuvojen vuokraajille sekä ajo-opetusta tarjoaville
yrityksille. Ehkä valiokuntakäsittelyssä on
syytä kiinnittää huomiota myös
siihen, että luonteva seuraus tästä on,
että yritykset siirtävät kustannuslisäykset
aikanaan myös asiakkaille. Tämä on myös
mahdollisesti seikka, johon on syytä kiinnittää huomiota.
Markku Pakkanen /kesk:
Arvoisa puhemies! Kun pakettiautojen vero porrastetaan autojen
hiilidioksidipäästöjen perusteella samalla
tavalla kuin henkilöautojen, niin pidän tätä varsin oikean
suuntaisena veroratkaisuna ja erittäin kannatettavana.
Kuljetusyrittäjät ovat mielellään ympäristötalkoissa
mukana, mutta meidän lainsäätäjien
pitää olla laatimassa sellaisia lakeja, että siitä on
myös heille taloudellista hyötyä. Itse ainakin
koen, että tämä esityksessä oleva
lakiehdotus on varsin positiivinen ja on syytä kannattaa
tällaista autoverouudistusta.
Viime vuonna tehty henkilöautojen veroratkaisuhan on
saanut hyvin laajaa myönteistä julkisuutta koko
Euroopassa, joten tällä linjalla on hyvä jatkaa.
Juha Mieto /kesk:
Arvoisa puhemies! Mä luulen, jotta tämä lakiehrotus
on ihan oikian suuntainen. Mutta jos itte otan vähä ajassa
taaksepäin ja mietin sitä, itte oon ajanu diisseliautos aina
70-luvun puolivälin jälkeen, ja silloonhan ne kyllä kulutti
ainettakin aika lailla, tuntu, että pakkasel ei päässy
minkään savupilven läpitte, mutta hajut
olivat ihan hyvät. Niitä oli, kulkaa, kiva haistella
ja nuuskia. Siinä melekeen elämä virkistyy,
mutta varmahan päästöt oli kans sitten
sen mukaasia.
Pikkuusen ihmetyttää tämä,
kun viime syksynä käytihin kovaa kalabaliikkia
tästä käyttövoimaverosta eli
diisseliverosta. Kyllä se vähä tuntuu
hurjalta, ku meillä kuitenkin dieselpolttoaine nousi suhtees
pensahan hirvittävän paljo eli menivät
lähelle jo välillä toisiaan. Nyt ne ovat
pikkuusen taas eriytyny, joskin viime päivinä on taas
näkyny, jotta pensa taas on aika lähellä diisseliä.
Kuitenkin on torettu, että pensa on huomattavasti ympäristötuhoisampaa
kuin diisseli. Voirahan sanoa, jotta kun diisselin hinta nousi,
niin kyllähän tuo käyttövoimavero
eli diisselivero pitää poistaa viimeistään
2010. Nimittäin tällaaset kaksoisverotukset on
kyllä jo muusta maailmasta.
Kentält oon saanu torella paljon uutisia ruohonjuuritasolta,
ja nämä ovat niitä kipeetä asioota,
ja nämä on sellaasia, jotta kansa ei hyväksy. Kyllähän
näin on, että kerran verotettu riittäköön.
Mutta se on hyvä puoli, jotta tästä ympäristöystävällisyyrestä ja
kasvihuoneilmiöstä puhutahan ja siihen puututaan.
Tämän päivän autot kuluttavat
todella vähän, ja on kiinnitetty huomiota viä siihen
ajokäyttäytymiseen, joka merkittöö torella
paljon. Mä väitän, että jos
me itte kuki kiinnitetähän huomiota, kuinka autolla
ajetahan, kiihrytetähän ja passiivisesti hiljennetähän
vauhtia, me säästetähän polttoaineis
hirvittävät määrät
ja ennen kaikkia siinä, mitä tussautetahan tuonne
taivahalle. Tästä me voimme kaikki oppia.
Mulla on 51,8 numeron jalaka ja suhtees varpaista isoovarvas
on huomattavasti suuree ku muut, ja minä paljahan jalan
kans ajelen. En mä tierä, onko se sallittua. Minä isoolla
varpahalla, kuule, herkästi painelen kaasua, kytkintä ja
jarrua ja mä väitän, että se
on hellästi, miedosti tehtyä.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! Olen ed. Miedon kanssa samaa mieltä käyttövoimaverosta.
Varmasti tulevaisuudessa dieselverosta on syytä luopua
taikka selvittää, miten se olisi mahdollista siirtää niin,
että tälläkin keinolla edelleen kannustettaisiin
vähäpäästöisempiin valintoihin
autoissa. Se on varmasti yksi tulevaisuuden haaste. Se toki tulee
vaikuttamaan silloin myös dieselin hintaan, mutta silloin
se aidosti tietysti olisi niin, että sen mukaan, miten
paljon ajat, myös maksat, ja olisi varmasti helpommin perusteltua
kuin könttäsumma, joka käyttövoiman
valinnasta tulee.
Tähän vientipalautukseen vielä itse
palaan sen verran, että kun puhutaan autoverolakiin tulevasta
lisämääräyksestä vientipalautuksen
osalta, niin siinähän tavoitteena on se, että auton
arvo määriteltäisiin palautuksessa samalla
tavalla kuin käytettynä maahan tuotavien ajoneuvojen arvo.
Tämä on kyllä yksi asia, joka edelleen
vaatii minun mielestäni työstämistä.
Se ei ole tarpeeksi yksiselitteinen, kun autoja Euroopan sisällä Suomeen
tuodaan. Sen pitäisi olla auton tuojalle selkeä ja
selkeästi tiedossa, kun hän auton ostaa ja sen
tänne tuo.
Ehkä hieman aiheesta menee sivuun, mutta tässä kuitenkin
puhutaan autoilun päästöistä,
ja kun puhuin käyttövoimaverosta, niin toinen
näiden autoilun päästöjen kannalta
merkittävä asia, joka ehdottomasti pitäisi
keskustelussa esille nostaa, on meidän rengaskäytäntömme,
joka tällä hetkellä ei ole sellainen,
joka kannustaisi siihen, että autoilun päästöjä ja
pölyä teiltä saataisiin vähennettyä.
Pitäisi ehdottomasti lisätä tässäkin
autoilijoiden omaa harkintaa, niin kuin on tehty nyt tämän polttoaineverotuksen
ja autojen verotuksenkin suunnalla siihen, että ihminen
tekisi itse oikeanlaisia valintoja myös talvirengaskäytännössä.
Keskustelu päättyi.