2) Kansalaisaloite: Järkeä tekijänoikeuslakiin
(KAA 2/2013 vp)
Raija Vahasalo /kok(esittelypuheenvuoro):
Kiitos! — Arvoisa puhemies! Tekijänoikeutta koskevan
kansalaisaloitteen "Järkeä tekijänoikeuslakiin"
perustelujen mukaan ehdotuksen tärkein vaikutus on kansalaisten
ja artistien välisen vastakkainasettelun purkaminen ja
rakentavan keskustelun herättäminen tekijänoikeuslainsäädännön
jatkokehittämisestä.
Sivistysvaliokunta on kuullut aloitteesta hyvin tasapuolisesti
ja huolellisesti aloitteen tekijöitä, viranomaisia,
tekijänoikeuskentän eri osapuolia ja riippumattomia
tutkijoita. Valiokunta on saanut aloitteesta myös kansalaisilta
varsin paljon viestejä, mikä osoittaa aktiivista
kiinnostusta aloitteen sisältöön ja sen
perusteluissa esitettyihin tekijänoikeuslain soveltamis-
ynnä muihin ongelmiin. Aloitteen tekijät ovat
selvästi onnistuneet tavoitteessaan herättää keskustelua
tekijänoikeuslainsäädännön
erilaisista kehittämistarpeista.
Valiokunnan kuulemat tekijänoikeuskentän keskeiset
toimijat ovat suhtautuneet pääosin kielteisesti
kansalaisaloitteen sisältämiin tekijänoikeuslain
muutosehdotuksiin. Sivistysvaliokunta on joutunut toteamaan saamansa
selvityksen perusteella, että kansalaisaloitteessa ei ole
riittävästi otettu huomioon tekijänoikeuksien
kansainvälistä viitekehikkoa ja Euroopan unionin
lainsäädäntöä ja niiden
asettamia vaatimuksia kansallisen lain säätämiselle.
Asiantuntijalausunnoissa tätä on pidetty merkittävänä puutteena.
Valiokunnan saaman asiantuntijaselvityksen mukaan esitys sisältää myös
keskenään ristiriitaisia ehdotuksia ja joitakin
virheellisiä käsityksiä nykyisestä laista.
Aloitteessa esitetään myös täysin
uusien käsitteiden ottamista tekijänoikeuslakiin,
ilman että tarkemmin selvitetään niiden suhde
vakiintuneisiin käsitteisiin. Aloite jääkin saadun
asiantuntijalausunnon mukaan säännös-ehdotuksiltaan
ja perusteluiltaan epäselväksi monien suurten
ja kiistanalaisten kysymysten osalta, joiden ratkaiseminen lainsäädännön
tasolla vaatisi perusteellista ja laajapohjaista paneutumista.
Asiantuntija-arvioissa on laajasti kiinnitetty huomiota siihen,
että lakiehdotuksen muotoon laadittu aloite on laadittu
ilman riittävää vaikutusarviointia tai
syy—seuraus-suhteiden käsittelyä. Valiokunta
ei ole pitänyt tarpeellisena kuulla asiasta perustuslakivaliokuntaa,
koska aloite ei valiokunnan arvion mukaan monista keskeisistä puutteistaan
ja ristiriitaisuuksistaan johtuen ole toteuttamiskelpoinen.
Meillä on parasta aikaa eduskunnassa sivistysvaliokunnan
pöydällä tuore hallituksen esitys tekijänoikeuslain
muuttamisesta, joka vastaa joihinkin kansalaisaloitteessa esitettyihin
ongelmiin. Siellä on muun muassa verkkotallennuspalveluita
koskeva lainsäädäntö. Siihen
tulee sopimuslisenssijärjestelmä, ja se on teleoperaattoreiden,
televisioyhtiöiden ja tekijänoikeuksien yhteishallintojärjestöjen
yhteinen ratkaisu. Eli verkkotallennuspalveluitten ongelmaa ei voida ratkaista
kansalaisaloitteen esittämällä keinolla lainkaan,
mutta siihen on löytymässä toisenlainen
ratkaisu.
Toiseksi meidän uudessa hallituksen esityksessä säädetään
sopimuksen kohtuullistamisesta. Siellä on esityksiä piratismin
torjuntaan liittyen ja sopimuslisenssijärjestelmän
kehittämiseen liittyviä ehdotuksia.
Kansalaisaloitteessa ehdotetaan esimerkiksi, että opetustoiminta
olisi ei-julkista, jotta erilaista aineistoa voisi käyttää laajasti
ja vapaasti opetustyössä. Kuitenkin vallitsevan
käytännön ja pyhän periaatteen
mukaan opetuksen tulee aina olla julkista. Sen täytyy olla
aina arvioitavissa. Sitä pitää voida
seurata, mitä siellä luokkahuoneessa tapahtuu.
Jos se ei olisi julkista, sinne ei voisi kukaan mennä.
Sen takia tällä tavalla, mitä kansalaisaloite
esittää, tätä asiaa ei voida
ratkaista. Toinen liittyy tutkimusaineistoon. Tutkimuksen osalta
käyttölupien ehtoja onkin jo muutettu merkittävästi,
jotta käytännön tutkimustyö helpottuu.
Molempia asioita, sekä opetustoimeen että tutkimustyöhön
liittyviä ongelmakohtia, ollaankin OKM:ssä valmistelemassa,
ja niihin ollaan löytämässä ratkaisuja.
Monia kansalaisaloitteessa olevia asioita ollaankin siis uudistamassa,
mutta niitä ei voida tehdä aloitteen esittämillä keinoilla
ja tavoilla. Sitten siellä on asioita, joita ei voi hyväksyä noin muutoin,
ei löydy perusteita.
Herra puhemies! Kansalaisaloitteessa on kunnianhimoisesti ehdotettu
useita ja osin toisiinsa liittyviä muutoksia voimassa olevaan
tekijänoikeuslakiin. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta
ei kuitenkaan ole pitänyt mahdollisena aloitteen pohjalta
ehdottaa osittaisiakaan muutoksia tekijänoikeuslakiin.
Aloitteen ongelmakohdat, erityisesti ehdotusten sisäiset
ristiriitaisuudet, ehdotusten yhteensopimattomuus voimassa olevan
lainsäädännön kanssa ja vaikutusten
arviointi, ovat niin merkittäviä, että niitä ei voi
paikata sivistysvaliokunnan mietinnössä laajallakaan
asiantuntijakuulemisella.
Haluan kuitenkin tässä nyt selvyyden vuoksi korostaa,
että valiokunnan ehdotus ei johtunut siitä, että kansalaisaloitteen
perustelut ovat puutteelliset, vaan valiokunnan suorittamasta aloitteen
ongelmakohtien kokonaisarvioinnista suhteessa valiokunnan mahdollisuuksiin
kirjoittaa koko aloite uudelleen. Valiokunta kävi asiasta hyvän,
periaatteellisen keskustelun, jossa nimenomaan tuotiin esiin, että kansalaisaloitteita
koskevassa laissa ei edellytetä hallituksen esityksen tasoisia
perusteluja. Säädettävän lain
tulee kuitenkin olla virheetön, voimassa olevaan lainsäädäntöön
yhteensopiva, ja sitä koskevien perustelujen ja vaikutusarviointien
tulee olla selkeät ja riittävät. Lakialoite
on tässä tapauksessa niin laaja ja monitahoinen,
että valiokunnalla ei ole resursseja tällaiseen
ehdotusten uudelleen laatimiseen.
Valiokunta on kuitenkin katsonut, että opetus- ja kulttuuriministeriön
tulisi harkita aloitteesta mahdollisesti johtuvaa lainvalmistelun
tarvetta. Valiokunta on korostanut mietinnössään, että elämme
uudessa digitaalisen ympäristön ajassa, jossa
tekijänoikeuslainsäädännön
soveltuminen tämänhetkiseen toimintaympäristöön
on suuresti muuttumassa niin ammatinharjoittajan, elinkeinoelämän
kuin kuluttajankin näkökulmasta. Tekijänoikeussuojan
takaavia ja nykyiseen toimintaympäristöön
soveltuvia ratkaisuja tulee löytää, sillä tarve
niille on ilmeinen.
Arvoisa puhemies! Valiokunta ehdottaa yksimielisesti, että kansalaisaloitteeseen
sisältyvät ehdotukset hylätään.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ilmeisesti on halua käydä tässä yhteydessä debattia.
Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kuka ei kannattaisi tätä "Järkeä tekijänoikeuslakiin",
sitä voi hyvin kysyä. Nämä kansalaisaloitteiden
otsikot ovat usein sellaisia, että ne laittavat... Ehkä tässä tapauksessa sivistysvaliokuntakin
laitetaan vähän outoon valoon, että eikö sivistysvaliokunta
kannata järkeä tekijänoikeuslakiin.
Itse kannatan järkeä tekijänoikeuslakiin.
Tässä valiokunnan puheenjohtaja edellä totesi,
että tällä tavalla ei asiaa voida ratkaista — toi
esille sen, että kannattaisi ratkaista, mutta tällä tavalla ei
voida ratkaista. Nyt näyttää siltä,
että valiokunta ja eduskunta menevät liian helpolla
lakiteknisten ongelmien taakse näissä kansalaisaloitteissa
eli lähdetään vaatimaan kansalaisaloitteilta
täydellistä valmiutta siirtää ne
suoraan osaksi lakikirjaa, ja näinhän se ei helpolla
ole. Minun mielestäni valiokunnan olisi pitänyt
tehdä ponsi, jossa vaadittaisiin, että tekijänoikeutta
uudistetaan esimerkiksi opetuskäyttöä mahdollistamalla
ja näin nostamalla esille niitä asioita, joissa
oikeasti on tarvetta järjenkäytölle — eli
järkeä tekijänoikeuslakiin.
Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Meillä on parasta aikaa käsittelyssä hallituksen
esitys tekijänoikeuslain muuttamisesta, se on tässä. [Puhuja
näytti paperia.] Tämä hallituksen
esitys vastaa moneen tässä kansalaisaloitteessa
esitettyyn ongelmaan mutta ei sillä tavalla kuin kansalaisaloitteessa
esitetään, koska se ei ole mahdollista: osa on
EU-direktiivin vastaisia, osa on kansainvälisten sopimusten
vastaisia keinoja, osa on lainvastaisia keinoja. Me emme voi silloin
hyväksyä niitä sillä tavalla
esitettyinä, mutta kyllä ilmeinen tarve on muuttaa.
Kuten sanoin, opetustoimeen ja myöskin tutkimustoimeen
onkin jo tehty merkittäviä uudistuksia ja korjauksia
ja lisää on tulossa. Mutta niitä on parempi
valmistella sitten siellä OKM:n puolella kuin meillä valiokunnassa. Siitä nyt
on kysymys, kuka tekee lainsäädäntöä.
Elina Lepomäki /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen käytti tuossa oivallisen
puheenvuoron, eli kansalaisaloitteelta ei käsityksemme
mukaan pitäisi vaatiakaan sellaista lakiteknistä osaamista.
Jos haluamme kuunnella kansaa, kuten tämä aloite
antaa siihen täydellisen mahdollisuuden, niin ministeriö ei
myöskään nykyisillä ehdotuksilla
pystynyt ihan täysin vastaamaan tähän
huutoon, joka tuolta kentältä kuuluu. Siksi ehdotankin,
että käsittelyn pohjaksi otetaan muutosehdotuksen
mukainen lakiehdotus, joka on tänään jaettu
edusta-jien...
Puhemies Eero Heinäluoma:
Arvoisa edustaja, vastauspuheenvuorossa ei tehdä päätösehdotuksia,
siihen on sitten erikseen puheenvuoro.
Selvä, kiitos.
Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kysymys on siitä, että mietinnössä vaaditaan,
että täytyy olla täydellinen laki, ja
kun ei ole, niin ei ole. Sen takia se pitää valmistella
siellä OKM:ssä hallituksen esitysten pohjalta,
ja niin ollaan tekemässä. Tämä on
tällainen lakitekninen juttu. Siis asioita viedään eteenpäin.
Eikö se ole tärkeätä eikä se,
että juuri tämä kansalaisaloite menee
juuri tällaisenaan läpi? Kai se asia on se tärkein
eikä se muoto tässä?
Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Juuri niin, kuten puheenjohtaja Vahasalo tuossa
totesi, kyllä sivistysvaliokunta on käynyt hyvin
tarkan keskustelun, ylipäätänsäkin
kansalaisaloitteen käsittelystä ensin ja sitten
tietysti tästä asiasisällöstä.
Kyllä tämän aloitteen kanssa on se ongelma,
että tämä sisältää paljon
virheellisyyksiä nykylaista ja myös ristiriitaisuuksia,
ja silloin on hyvin vaikea sen pohjalta lähteä muodostamaan
sitten esityksiä. Me tiesimme, että meillä on
tulossa hallituksen esitys hyvinkin paljon samoista asioista — joskaan
eivät varmaan kaikki sisällöllisesti
ole samoja — ja me pystymme tähän lakiin
tämän esityksen myötä sisällyttämään
paljon niitä asioita, mitä tässä on
haluttu viedä eteenpäin. Ylipäätänsä tietenkin
tekijänoikeudet ovat asia, joka vaatii kehittämistä,
ja juuri lähetekeskustelussa, mitä täällä käytiin
hallituksen esityksen osalta, tuli monia hyviä asioita.
Minä uskon, että me valiokunnassa pystymme niitä myös
muokkaamaan.
Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä tekijänoikeusasioiden kansalaisaloite
on erittäin tärkeä. Se on tervetullut,
siinä on paljon kohtia, joihin pitää löytyä tulevaisuudessa
vastaus. Mutta aivan kuten sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Vahasalo
sanoi, siinä on epäkohtia ja epäselvyyksiä,
ja sitä ei voida nyt suoranaisesti semmoisenaan hyväksyä. Mutta
se on jo tehnyt ja palvellut asiaansa elikkä nostanut tämän
asian esille tänne keskusteluun. Tämä tekijänoikeuslaki
vaatii paljon korjauksia. Kuten tässä jo edellä todettiin,
tämä laki on pöydällä ja
moniin ongelmiin varmaan saadaan parannuksia jo lähitulevaisuudessa.
Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Sinänsä on totta,
että tekijänoikeuslainsäädäntö vaatii
kokonaisvaltaisen uudistamisen, ei vain tällaista pala
palalta tipoittain tapahtuvaa uudistusta. Kokonaisuudessaan tekijänoikeuskysymykset
tuntuvat olevan rakettitiedettä. Sivistysvaliokunta paneutui
asiaan suurella vakavuudella, kuuli asiantuntijoita laajan joukon,
oli julkinen kuulemistilaisuus ja niin edelleen ja niin edelleen.
Mutta jos olisi mietinnössä suoralta kädeltä yhdytty
kansalaisaloitteen näkemyksiin — täällä on
jo todettu, että ne ovat olleet keskenään
hyvin ristiriitaisia ja suorastaan epäjohdonmukaisia — olisi
se johtanut kaoottiseen tilanteeseen.
Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Taiteilijat, kulttuuriyritykset ja oppikirjojen
tekijät elävät tekijänoikeuden
varassa. Tekijänoikeus antaa heille omistusoikeuden tuottamaansa
sisältöön ja mahdollisuuden pyytää maksua.
Mikäli tämä mahdollisuus heiltä riistetään,
ei pystytä tekemään työtä eivätkä yritykset
pysty luomaan työpaikkoja luoville aloille. Kansalaisaloite
tekijänoikeuksista on taitavan hämäävästi
tehty yritys purkaa tekijänoikeuksia ja huonontaa myös
tekijänoikeusjärjestöjen edunvalvontaa.
Jos toisten sisältöjen levittämisellä bisnestä tehden
aiheutetaan vakavaa haittaa toisen sisällöntuoton
kannattavuudelle, se on vakava asia.
Hyvä puhemies! Todellakin kysymys on myös näistä verkkotallennuspalveluista.
Ne ovat striimauspalveluita, jotka hyödyntävät
tv-yhtiöiden ostamaa sisältöä.
Ei niitä voida vapauttaa samoista korvauksista kuin mitä tv-yhtiö itse
maksaisi aineiston käytöstä omissa nettipalveluissaan.
Pelisääntöjen tulee olla samat kaikille,
siksi myös must carrystä, siirtovelvoitteesta,
täytyy muutos tehdä.
Tekijänoikeuslain lähtökohta pitää aina
muistaa: se, että tekijänoikeus on omistusoikeus
ja siihen ei pidä puuttua.
Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Luovat alat, kuten me kaikki tiedämme,
tulevaisuudessa ovat kasvava ala, hyödyttävät
myös meidän vientiämme. Siksi on tärkeää,
että meillä on myös lainsäädäntö, joka
tukee tätä tärkeää vientikulttuuria.
Tämän asian käsittelyssä nyt
täytyy sanoa, että sekä käyttäjän
että tekijän näkökulmat ovat
kyllä jääneet tasaveroisesti huomioimatta
tässä tehdyssä kansalaisaloitteessa ja
sen vuoksi tietenkin valiokunnan oli keskityttävä niihin
asioihin, jotka sille kuuluvat. Käytäntö juoksee
paljon nopeampaa kuin tekijänoikeuslainsäädäntö ja
se, miten kykenemme sitä tulevaisuudessa säätämään,
ja siksi on tärkeää, että näihin
perehdytään huolella ja kunnolla, niin että kaikkien
osapuolien oikeudet tulevat toteutetuksi.
Silvia Modig /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämän aloitteen ongelman ydin
on se, mikä täällä on tullut
esille: pykälät eivät tue pyrkimystä.
Vaikka itse ajatus, mitä haetaan, olisi kannatettava, ovat
keinot, joilla siihen halutaan päästä,
sellaisia, että niitä ei voi kannattaa. Esimerkkinä opetus-
ja tutkimustoiminta, siellä tekijänoikeudella
suojatun materiaalin käyttö: Itse olen sitä mieltä,
että varsinkin opetuksen ja tutkimuksen saralla meidän
pitäisi mahdollistaa nykyistä laajempi mahdollisuus käyttää näitä sisältöjä tekijänoikeuksia
unohtamatta, mutta en ole valmis muuttamaan luokkahuonetta ei-julkiseksi
tilaksi sen mahdollistaakseni. Tässä yhdyn valiokunnan
puheenjohtajan näkemykseen siitä, että on
löydettävä toinen keino, ja sen keinon
löytää parhaiten ministeriö.
Täällä on kritisoitu sivistysvaliokuntaa
siitä, että me olemme tarttuneet yksityiskohtiin,
teknisiin epäkohtiin, ja unohtaneet aloitteen pyrkimyksen,
emme ole tukeneet sitä, mihin aloitteen tekijät
ovat pyrkineet. Mielestäni on hirveän vaarallinen
tie, että valiokunta rupeaa tulkitsemaan, mihin aloitteen
tekijät ovat pyrkineet. Varsinkin tässä aloitteessa
meillä on kohtia, joissa pykälä on täydessä ristiriidassa
sen kanssa, mitä on tekstissä auki kirjoitettu,
mihin aloitteen tekijät tällä pyrkivät.
Tämmöisessä kohtaa valiokunta ei voi lähteä tulkitsemaan,
mitä tässä nyt haettiin, vaan silloin
meidän on katsottava pykälää ja
lausuttava asiantuntijanäkemyksemme siitä.
Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensin edustaja Modigille: Sen, mitä aloitteen
tekijät ovat tavoitelleet, saa selville kysymällä aloitteen
tekijöiltä. Se ei ole sitä paljon monimutkaisempaa.
(Välihuutoja)
Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Vahasalo arvosteli aloitetta
riittämättömästä vaikutusarvioinnista.
Aiemmin vastaavia kansalaisaloitteita on arvosteltu siitä,
että ne on teknisesti puutteellisesti muotoiltu. Pidän
tätä demokratian kannalta periaatteellisesti ongelmallisena
lähestymistapana. Kansalaisaloite on työkalu tavallisille
kansalaisille ja heidän ryhmilleen tuoda eduskunnan käsittelyyn
tärkeäksi kokemiaan asioita. Jos kansalaisaloite
toisensa jälkeen torpataan joko siihen vedoten tai aidosti
sillä perusteella, että valmistelu on puutteellista,
niin silloin kansalaisaloite menettää työkaluna
merkityksensä.
Aloitetta on arvosteltu myös siitä, että osa
ehdotuksista on ristiriitaisia, mutta jos luette niitä ehdotuksia,
niin osa on aika yksiselitteisiä ja yksinkertaisia, kuten
vaikka tekijänoikeusneuvoston kokoonpano. Ja olen vähän
yllättynyt siitä, että valiokunta ei
edes näihin yksinkertaisimpiinkaan asioihin ole voinut
ottaa myönteistä kantaa.
Silvia Modig /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minä en pysty katsomaan asiaa niin,
että jos eduskunta tai valiokunta ei päädy kannattamaan
aloitteen esitystä, se tarkoittaisi sitä, että me
emme ole ottaneet sitä vakavasti tai käsitelleet
sitä vakavasti. Pitkän, laajan käsittelyn
päätteeksi voidaan tulla siihen tulokseen, että olemme
eri mieltä asioista. Minä olen ollut koko tämän
prosessin ajan aktiivisesti yhteydessä aloitteen tekijöihin,
silti eräät ristiriitaisuudet eivät ole
selvinneet, ainakaan minulle.
Mutta siitä olen Tynkkysen kanssa samaa mieltä,
että nyt pitäisi kyllä miettiä,
kun meillä alkaa olemaan kokemusta muutamista kansalaisaloitteista,
sitä, että kävisimme läpi nämä prosessit,
kun niitä on käsitelty, ja katsoisimme, mitä me
olemme niistä oppineet, mihin meidän pitää kiinnittää huomiota,
tarvitaanko uutta ohjeistusta, pitääkö jopa
lakia muuttaa.
Näen myös ongelmallisena sen, että kansalaisaloite
raukeaa vaalikauteen. Ei kansa vaihdu vaalikauden aikana, silloin
vaihtuu eduskunta ja hallitus, ja totta kai sen esitykset raukeavat.
Mutta kansalaisaloitteen voisi olla järkevämpää olla voimassa
x määrä aikaa siitä, kun se
on jätetty eduskuntaan, kuin olla sidottu raukeamisen suhteen
vaalikausiin.
Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Sivistysvaliokunta on suhtautunut erittäin
vakavasti tähän aloitteeseen. Me olemme kuulleet
laajasti aloitteen tekijöitä, puolustajia ja vastustajia,
riippumattomia tutkijoita. Se oppi, mikä tässä lyhyen
kansalaisaloitekäytännön aikana on tullut,
on se, että ei välttämättä kannata
mennä niihin lain yksityiskohtiin, varsinkaan jos ne ovat
kovin monitulkintaisia, jopa ristiriitaisia, niin kuin tässä tapauksessa,
niin kuin olemme kuulleet. Tapa, jolla voisi edetä, on tehdä se
kansalaisaloite toimenpidealoitteen muotoon: kerrotaan se tavoite
ja jätetään valiokunnan tehtäväksi
sitten miettiä, miten päin sitä viedään
eteenpäin, ja valjastaa siihen ministeriön osaaminen.
Se on totta, että tekijänoikeuslaki kaiken
kaikkiaan on erittäin vaikeasti tulkittavissa, professorit
eivät osaa vastata kysymykseen, miten tavallinen opettaja
tavallisessa koulussa pystyy sanomaan, saako tästä nyt
ottaa kopioita, miten saa, miten sitä voi käyttää.
On hyvä, että sieltä on hallituksen esitys
tulossa ja näihin epäkohtiin (Puhemies koputtaa)
nyt ollaan sitten ottamassa kantaa.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Myönnän vie- lä vastauspuheenvuorot
edustajille Holmlund, Heikkilä, Heinonen, Lepomäki,
Kivelä, Elomaa, Alatalo, Kerola, Modig, Vahasalo, ja sen
jälkeen ministeri... — Jaa, oliko Koskisella puheenvuoropyyntö,
vai? Siinä on semmoinen V-nappula, jota voi painaa. — Jaha,
näyttää tulevan lisää,
siis Koskinen, Peltonen, Tynkkynen, Savola. Sitten alkaa olemaan
lista täynnä. Ja siis näiden jälkeen ministeri
Viitanen, ja sitten varapuhemies Ravi antaa uudet ohjeet. — Jaa,
se on Joutsenlahti. No niin, tässä on silmälasien
vaihto seuraavaksi.
Anne Holmlund /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minusta meidän pitää selkeyttää yksi
asia: Ei kukaan ole missään vaiheessa edellyttänyt,
että kansalaiset tekisivät täydellisen
kansalaisaloitteen, mutta jos valiokunta ryhtyy tekemään
mietintöä asiasta, joka on laki-aloitteen muotoinen,
valiokunnalla on tähän velvollisuus. Toivon, että me
kaikki olemme rehellisiä tämän asian
suhteen emmekä myöskään luo väärää mielikuvaa
siitä. Valiokunnalla on velvollisuus säätää hyvän
lainsäädäntötavan mukaisia lakeja
tässä talossa, ja toivon, että me pidämme siitä aina
kiinni — silloinkin kun sen kertominen julkisuuteen ei
ole kovin imartelevaa. Tämä pitää minun
mielestäni pystyä kertomaan kansalaisille.
En ole perehtynyt tähän lainsäädäntöön,
mutta olen kuunnellut tätä keskustelua, ja täällä on tullut
mielestäni erinomaisia pointteja, ja on päivänselvää,
ainakin minun näkökulmastani, että valiokunta
on erinomaisesti perehtynyt asiaan ja myös tiedostanut
sen, että tällaisilla säädöspykälillä,
pelkällä pykälänikkaroinnilla,
tähän ei voida saada tyydyttävää lopputulosta.
Me olemme säätäneet aikanaan lain, jossa
voidaan tehdä sekä lakialoitemuotoisia että toimenpidealoitemuotoisia
lakeja, mikä aiheuttaa tietyllä tavalla sen, että niitä ei
ole kovin helppoa viedä meidän prosessissamme.
Olen edustaja Kiurun kanssa tismalleen samaa mieltä siitä,
että järkevämpi ratkaisu olisi toimenpidealoitemuoto
ja sen mukaan eduskunnan tahtotila asiaan. Ei meidän tarvitse
lähteä täällä pieniä pykäliä nikkaroimaan.
Menemme väärään suuntaan silloin.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen
varapuhemies Anssi Joutsenlahti.
Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Holmlund toi hyvän näkökulman
tähän kansalaisaloitteitten käsittelyyn,
ja mielestäni maa- ja metsätalousvaliokunta käytti
sitä tulkintaa jo käsitellessään
tarhaukseen liittyvää lakia, joka oli ensimmäinen
kansalaisaloite.
"Järkeä tekijänoikeuslakiin" on hyvä otsikko tälle
kansalaisaloitteelle. Kun katsotaan tätä ajankohtaa
ja sitä, miten ympäristö on muuttunut,
niin tuntuu käsittämättömältä,
että alaikäiset lapset ladatessaan netistä sisältöä syyllistyvät rikkeisiin
(Eduskunnasta: Ei syyllisty, se ei pidä paikkaansa! — Silvia
Modig: Ei syyllisty! — Välihuutoja) — no,
ainakin on oikeutta käyty ja tehty monenlaista hommaa — ja
sitten jos on jossain jakelussa jotain, niin siinä on paljon
sen järjen hakemisen paikkaa.
Mitä nyt tulee tähän teosten käyttöön
ja internetin sisällön käyttöön
opetus- ja tutkimustarkoitukseen, niin jos ajatellaan jotain suomen
kielen (Puhemies koputtaa) tutkijaa, joka haluaa ladata sisältöä (Puhemies
koputtaa) ja käyttää sitä, niin pitäisi
olla kyllä vapaata ottaa mikä tahansa sisältö sieltä netistä.
Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllä todellakin se, että kansalaisaloitteelta
vaadittaisiin täydellisyyttä, on asia, joka meidän
pitää vakavasti ottaa uudelleen pohdintaan. Emmehän
me voi niitä täydellisiä aloitteita täällä vaatia,
siltä osin on kyllä tämä kritiikki
paikallaan.
Mutta tässä kansalaisaloitteessa, joka tekijänoikeuksista
tuli, oli muutamia hyviäkin asioita sisällä,
ja sinänsä olisi toivonut, että niitä olisi
sivistysvaliokunta voinut ottaa huomioon, esimerkiksi tämän
opetus- ja tutkimuskäyttöön liittyvän
aineiston käyttämisen eli sen, mitä opetuksessa
käytetään, koska nykyään
se internet ja sähköiset palvelut ovat jo niin
vahvana osana sitä opetusta. Eli tämä on
yksi hyvä esimerkki siitä, mitä olisi
pitänyt ottaa. Olen ollut aistivinani, että täällä tulee
poikkeavia esityksiä sen suhteen, että näitä pitäisi
ottaa huomioon, ja harkitsen kyllä tarkkaan, pitäisikö niissä äänestyksissä sitten
olla mukana.
Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On varmasti totta, että meille kaikille
täällä talossa nämä kansalaisaloitteet ovat
vielä uusi asia ja me ehkä myös opiskelemme
niiden kanssa toimimista vielä, mutta se, mitä edustaja
Holmlund täällä sanoi, on todellakin
totta. Eihän kansalaisaloitteessa tarvitsekaan olla täydellisyyttä lakimuotoisesti
tai muuten, mutta siellä ei myöskään
saa olla virheellisyyksiä, ei virheellisiä tietoja.
Sen pitää perustua faktoihin, tosiasioihin, ja
tässä aloitteessa on ihan selkeitä virheitä nykylakia
koskien, ja se ei ole mikään oikea lähtökohta
lain käsittelylle tai asioiden eteenpäinviemiselle.
Eli siinä mielessä se, mitä edustaja
Holmlund täällä esitti, on juuri näin.
Silvia Modig /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Heikkilä puhui täällä huoltansa
siitä, että tässä tilanteessa
nuori voi mennä nettiin, ladata yhden kappaleen, näin syyllistyä rikokseen,
saada siitä tuomion, seurauksia. Näin ei ole.
Tämä on se yleinen väärinkäsitys,
joka sisältyi myös tämän kansalaisaloitteen
johdantotekstiin. Lataaminen ei tuo kenenkään
ovelle poliisia eikä johda jatkotoimenpiteisiin. Jakaminen
on se rikos, jakaminen on se, missä toimitaan laittomasti.
Nämä ovat kaksi aivan eri asiaa, jotka menevät
meillä julkisessa keskustelussa hirveän usein
sekaisin, ja se on itse asiassa hyvin vakava väärinkäsitys,
koska se vie koko keskustelun raiteiltaan. Olisi todella tärkeätä,
että me täällä eduskunnassa
pystyisimme keskustelemaan näistä asioista oikeilla
termeillä. Me olimme tässä täsmälleen
samassa tilanteessa pari kuukautta sitten, kun kävimme
tästä aloitteesta lähetekeskustelun.
Tukiopetusta!
Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Sehän ei ole todellakaan tavatonta,
että kansalaisaloitteissa on virheitä tai epäjohdonmukaisuuksia.
Vaikkapa silloin, kun tässä salissa käsiteltiin
aloitetta energiatodistuksista, oli hyvin ilmeistä, että siellä oli
merkittäviä puutteita, mutta se ei saa estää meitä lainsäätäjinä suhtautumasta
vakavasti ja tarvittaessa myönteisesti niihin aloitteiden
esityksiin.
No mitä nyt sitten voidaan tehdä sellaiselle aloitteelle,
johon valiokunta saattaa suhtautua jotenkin myötäkarvaan
mutta jota sitten ei voi hyväksyä erinäisistä syistä sellaisenaan?
Silloin voidaan velvoittaa hallitusta valmistelemaan esitys sillä tavalla
kuin valiokunta parhaaksi katsoo.
Jos kerron yhden esimerkin, miten lakivaliokunnassa tätä asiaa
on lähestytty: Siellä kun on käsittelyssä aloite
tasa-arvoisesta avioliittolaista, se, mitä siellä nyt
esitetään valiokunnan käsittelyssä,
on se, että hyväksytään ongelmattomimmat
osat, laitetaan ne tulemaan voimaan riittävän
siirtymäajan kuluessa ja sen siirtymäajan aikana
(Anne Holmlundin välihuuto) — sen siirtymäajan
aikana, edustaja Holmlund — voidaan tehdä tarvittavat
muutokset muihin lakeihin, jolloin saadaan se tarvittava lainvalmistelun
taso aikaan.
Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllä tässä halveksitaan
nyt kansanvaltaa. Yli 50 000 ihmistä on osoittanut tahtonsa
muuttaa järkevämpään suuntaan
tekijänoikeuslakia. Tällä logiikalla,
jota täällä salissa on pidetty esillä,
ei varmastikaan yhtään kansalaisaloitetta tulla
koskaan hyväksymään, jos yksi pilkku,
yksi virhe, lakitekninen virhe, aiheuttaa sen. Hallituksen esityksetkin,
tai lähes kaikki hallituksen esityksetkin, pitävät
sisällään aina virheitä, joita
me valiokunnissa korjaamme, emmekä suinkaan hylkää niitä automaattisesti.
Ei kukaan ole esittänyt, että tämä pitäisi
hyväksyä yksi yhteen — jos siellä on
lainvastaista, ei tietenkään, ja jos siellä on
EU-sopimusten vastaista, ei tietenkään. Mutta
täällä jätetään
varsin höllään tilanteeseen se, että ministeriön
tulisi harkita.
Jos sivistysvaliokunta olisi halunnut, niin kuin edustaja Tynkkynen
toi esille, niin valiokunta olisi voinut tehdä sitovan
ponnen ja ilmoittaa, että näin ja näin
asiaa pitää lähteä valmistelemaan,
ja tähän eduskunta olisi voinut ottaa kantaa.
(Puhemies koputtaa)
Olen samaa mieltä, että toimenpidealoitetyyppinen
kansalaisaloite voisi olla parempi ja toimivampi kuin tällainen,
joka nyt täällä näyttää jäävän
aika monien pienten lakiteknisten kikkailujen jalkoihin.
Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin Tynkkyselle: tekijänoikeusneuvostossa
kolme jäsentä on puolueettomia, eikä mikään
estä, että siellä olisi myös peliteollisuuden
edustajia tai verkkoihmisiä.
Mutta tästä väärinkäsityksestä,
mistä edustaja Modig sanoi, että tekijänoikeudella
suojatun aineiston lataaminen omaan käyttöön
olisi rangaistavaa: Se ei pidä paikkaansa, sitähän
väitetään tässä. Sen
sijaan, jos sinä kuluttajana tallennat itse sisältöä pilvipalveluun,
esimerkiksi Drop-boxiin, se voi tietysti olla yksityistä kopiointia, silloin
se on ok, mutta jos firma itse tallentaa toisten omistaman sisällön
sinne ja myy maksua vastaan mahdollisuutta striimata sitä,
niin se ei ole yksityistä kopiointia. Tässähän
on juuri tämä asian pihvi, että tässähän
pyritään lientämään
tätä niin, että voitaisiin alkaa tekemään
bisnestä toisten omaisuudella.
Mitä tulee tähän, mihin edustaja
Vahasalo puuttui, niin se, että verkkopalveluihin tulee tämä sopimuslisenssijärjestelmä,
silloin selventäisi myös koulujen ja opetuksen
ja tieteen käyttöä.
Anne Holmlund /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Sen verran tuohon edustaja Tynkkysen
kommenttiin, että käsittelyhän on lakivaliokunnassa
edelleen kesken ja edustaja Tynkkynen ei myöskään
ole enää lakivaliokunnan jäsen eli mielestäni
silloin emme yleensä keskustele valiokunnan keskeneräisistä asioista
ja tämä on ollut perussääntönä.
Toki jokainen vastaa itse puheistaan, eli en ryhdy neuvomaan ketään.
Tässä on käyty mielestäni
ihan hyvää keskustelua myös kansalaisaloitteen
periaatteista. Tässä aikaisemmin nousi esille — muistaakseni edustaja
Tynkkysen puheenvuorossa — myös se, että valiokunnan,
oli se sitten mikä valiokunta tahansa, pitäisi
lähteä tulkitsemaan sitä tai kysymään
aloitteen tekijöiltä, mitä he ovat tarkoittaneet.
Jos aloitteella on yli 50 000 allekirjoittajaa, (Silvia
Modig: Kelle soitetaan?) ovatko ne muut allekirjoittajat samaa mieltä siitä tulkinnasta,
jos aloitteen tekijät ryhtyvät itse muokkaamaan
alkuperäistä tekstiä? Tämä on
mielestäni kysymys, mitä selkeästi ei
ole ratkaistu, eikä tähän ole annettu
myöskään missään vastausta.
Tämä on mielestäni yksi niistä,
mitä eduskunnan pitää pystyä arvioimaan,
kun näiden kokemusten perusteella, mitä tällä kaudella
tulemme saamaan ja olemme saaneet, ryhdymme pohtimaan, tarvitaanko
joitakin konkreettisia muutoksia sekä lakiin että käsittelyprosessiin.
Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Äärimmäisen virkistävää ja puhdistavaa
keskustelua, tuodaan erilaisia näkökulmia esille,
ja olen vakuuttunut siitä, että aloitteen tekijät
ovat päässeet monessa mielessä tavoitteisiinsa.
En usko, että he, vaikka he pukivatkin tämän
lakialoitteen muotoon, kuvittelivatkaan, että tästä suoraan
lähdettäisiin lakia rakentamaan. Mutta kuitenkin
juna on pantu liikkeelle, nyt on sysätty uudistusprosessi
käyntiin.
Sinänsä olen sitä mieltä,
että kansalaisaloitteet ansaitsevat aina arvokkaan käsittelyn,
niistä tulee aina laatia mietintö. Vaikka asianomainen valiokunta
suhtautuisi niihin kriittisesti tai kielteisesti, niin ne pitää vakavasti
käsitellä. Olen samaa mieltä niiden toisten
edustajien kanssa, jotka ovat sanoneet, että tämä aloite
olisi pitänyt pukea toimenpidealoitteen muotoon.
Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy sanoa,
että olen tismalleen samaa mieltä edustaja Holmlundin
kanssa näistä pääperiaatteista.
Toiseksi muistutan siitä, että kun kansalaisaloitteen
tekijät perehtyvät lainsäädäntöön
ja yrittävät tehdä lainsäädäntöä pykälittäin,
niin meistä kukaan ei voi edellyttää,
että he tietävät sen lisäksi
vielä kaikki sopimukset, jotka meillä on EU-tasolla,
kaikki direktiivit, jotka viittaavat tähän kyseiseen
lainsäädäntöön. Vaikka
parhaalla tahdollammekin me kansanedustajat yritämme perehtyä,
niin emme takuuvarmasti ketkään ole sataprosenttisesti
tietoisia siitä, mitä kaikkia sitoumuksia meillä taustallamme
on. Siksi tarvitsemme myös virkamiehiä tähän
lainsäädäntötyöhön
ja tätä varten signaaliarvon eduskunnassa, niin
kuin se tämänkin mietinnön myötä lähtee
maailmalle, tuonne opetus- ja kulttuuriministeriöön
ja niille valmisteleville tahoille, joita tämä asia
koskee ja jotka ovat juuri ne oikeat henkilöt valmistelemaan
sitten lopullista lainsäädäntöä,
jonka me taas pääsemme hyväksymään.
Minä en usko, että kukaan näistä aloitteen
tekijöistä haluaa minkäänlaista
(Puhemies koputtaa) osalainsäädäntöä,
vaan he haluavat kokonaisuuden, ja siihen meidän tulee
pyrkiä. (Timo Heinonen: Tässä ei ole
velvoitetta siihen!)
Silvia Modig /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Itse asiassa aloitteen tekijät ovat
toivoneet, että tästä aloitteesta voitaisiin
ottaa yksittäisiä kohtia, jotka nähtäisiin
kehittämisen tai eteenpäinviemisen arvoisina,
vaikka koko aloitetta ei voisi kannattaa. Näinhän
meillä kaikilla on tässä istunnossa mahdollisuus,
kuka tahansa kansanedustaja voi tehdä vastaesityksen ja nostaa
juuri ne kohdat, joita pitää tärkeinä.
Nyt tulee kritiikkiä puolueilta, jotka molemmat ovat
sivistysvaliokunnassa edustettuina, kokoomus suurimpana puheenjohtajapuolueena. Missä
ne
esitykset viipyvät? (Timo Heinonen: Edustaja Modig, tulee
esitys!) Kyllä me olemme käsitelleet tämän
hyvin kattavasti — kyllä — mutta te,
edustaja Heinonen, olette varajäsen sivistysvaliokunnassa
ja tulette kritisoimaan meitä siitä, mitä me
sivistysvaliokunnassa teimme.
Elina Lepomäki /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Modigin ilmeinen
väärinkäsitys, joka toistui tässä jo aikaisemminkin:
Jos opetus- ja tutkimustoiminnassa sallitaan muunlaisen aineiston
kuin opetus- ja tutkimuskäyttöön laaditun
aineiston näyttämiseen mahdollisuus, niin se ei
tarkoita sitä, että se tila määriteltäisiin
muussa lainsäädännössä julkiseksi.
Kun tekijänoikeudessa puhutaan tilan yksityisyydestä,
niin sillä on merkitystä sen kannalta, pitääkö tekijällä olla
lupa teoksen saattamiseen yleisölle, mutta sen sijaan sillä tilan luonteella
ei varsinaisesti ole merkitystä, ja yksityisessä tilassahan
nyt ei luontaisesti ole yleisöä. Eli siis nyt
tämän esitetyn muutoksen merkitys on se, että luokkahuoneessa
voitaisiin näyttää sellaista aineistoa,
että kyse ei ole teoksen saattamisesta yleisölle,
eli tämä on käytännössä nykyisin
mahdollista jo täysin paitsi elokuva- ja näytelmäteosten
osalta. Eli tämä ei puutu siihen, pääsevätkö esimerkiksi
opettajat luokkaan edelleenkin katsomaan, koska se on julkinen tila.
Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Holmlund minusta hyvin ja asiallisesti
pohdiskeli sitä, miten aloitteen tekijöiden tarkoitusta
voidaan ottaa huomioon eduskuntakäsittelyssä,
ja tämä on varmaan sellainen asia, johon on syytä eduskunnan paneutua,
kun kokemuksia karttuu. Itse katson, että yksinkertaisin
ratkaisu on mahdollisimman suuri avoimuus käsittelyssä,
jolloin ikään kuin koko se argumentaatio altistetaan
julkiselle keskustelulle, jolloin kuka tahansa voi tuoda siihen puoltavia
tai arvostelevia näkökantoja. Pidän hyvänä myös
sitä, että aloitteen tekijöille annettaisiin
mahdollisuus valiokuntakäsittelyn päätteeksi
kommentoida annettuja asiantuntijalausuntoja ja esittää niistä omat
näkemyksensä. (Silvia Modig: Hyvä idea!)
Mutta kun edustaja Holmlund edellä arvosteli sitä,
että olisin kommentoinut lakivaliokunnan keskeneräistä käsittelyä,
niin on ehkä hyvä tässä pöytäkirjaan
tarkentaa, että esittelin itse valiokunnassa tekemäni
esityksen sisällön, eikä käsittääkseni
mikään eduskunnan sääntö estä minua julkisesti
esittelemästä itse tekemiäni esityksiä.
Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Nyt käsitellään
tekijänoikeuslakia. Aivan kuten edustaja Modig totesi,
pääsääntöisesti lataaminen
ei ole millään tavalla kiellettyä eikä rangaistavaa
ainakaan, mutta sen sijaan jakaminen on.
Mutta minulla olisi semmoinen näkemys tähän
tekijänoikeuslainsäädäntöön
ylipäätään — joka on
siis hyvin kattava, paljon enemmän kuin mitä tässä kansalaisaloitteessa
nostetaan esille — että nykyisessä internetmaailmassa
ja tässä tiedon tulvassa ja teknisessä,
niin muodollisessa kuin sisällöllisessäkin,
kehityksessä lainsäätäjän on
kyllä äärimmäisen vaikea pysyä ollenkaan mukana.
Ja kun lainsäätäjän pitäisi
lainsäädännössä vähän
niin kuin mennä etunojassa verrattuna kaikkeen siihen,
mitä siellä saattaa sitten tapahtua, niin minä uskon,
arvoisa puhemies, että tämmöinen puitelakityyppinen
lainsäädäntö olisi kuitenkin
sitten parempaa, (Puhemies koputtaa) jossa annettaisiin alemmanasteisille
säädöksille mahdollisuus sitä mukaa
korjata kuin tarve vaatii.
Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olen tässä tarkalla korvalla
koettanut kuunnella eri tahoilta esitettyjä näkemyksiä ja
peilata niitä niihin puhemiesneuvoston ohjeisiin, joita
huolella annettiin kansalaisaloitteiden käsittelystä.
Tärkeä oli myös se tavoite, joka kansalaisaloitelainsäädännöllä oli. Siellä haluttiin
innostaa järjestöjä, yksittäisiä ihmisiä tekemään
aloitteita. Ja niin kuin tässä ovat monet keskustelussa
viitanneet, se on kai enemmänkin poikkeus, että se
aloitteen teksti olisi valmista lakialoitetekstiä, valmista
hyväksyttäväksi tai pienellä muokkauksella
suurelle salille hyväksyttäväksi tuotavaa.
Yleisempi tilanne on se, että kansalaisaloitteella kiinnitetään
huomiota johonkin ongelmaan, ja valiokunnan tulee sitten miettiä,
ovatko ne keinot, joita siinä aloitteessa esitetään,
hyviä vai pitäisikö niitä jotenkin
jalostaa. Yleisin tapa on varmaan se, että valiokunta päätyisi
esittämään toimenpiteitä hallitukselle
tulevaa valmistelua varten. (Puhemies koputtaa)
Tässä ehkä on se, mistä olisin
samaa mieltä edustaja Tynkkysen kanssa, että valiokunta
olisi voinut konkreettisemmin ottaa tässä jo kantaa siihen,
mitkä näistä ehdotuksista ovat sellaisia, (Puhemies
koputtaa) jotka tulee jatkovalmistella. (Raija Vahasalo: On otettu!)
Tässähän se päätulema
on, että opetus- ja kulttuuriministerin (Puhemies koputtaa)
tulisi harkita aloitteesta mahdollisesti johtuvaa lainvalmistelun
tarvetta, on ikään kuin tämmöinen
avoin pyyntö, kun se olisi ehkä järkevämpi
kohdentaa, mitkä esityksistä ovat semmoisia, jotka
olisivat antaneet sitten konkreettisempia aineksia.
Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Aloite ei todellakaan ole ollut turha, se
on tuonut keskusteluun tärkeän asian. Nyt on tietysti
mielenkiintoista kuulla, mitä ministeri sanoo tähän
keskusteluun.
Täällä on puhuttu avoimuudesta. Valiokunta järjesti
avoimen kuulemisen. Asiantuntijalausunnot ovat julkisia, ne ovat
kenen tahansa nähtävissä käsittelyn
päätyttyä. Aloitteen tekijöillä on
oikeus kommentoida sananvapauden mukaisesti, on oikeus lähettää,
vastaanottaa ja välittää viestejä kenenkään
ennalta estämättä. Sitä voidaan
tehdä nyt aivan vapaasti.
Sitten tähän oikeusturva-asiaan, minkä edustaja
Holmlund tässä aikaisemmin otti esiin. Kun asiat
on hieman tulkinnanvaraisesti esitetty, vaikka tarkoitusperä on
aloitteen tekijöillä hyvä, niin on todella
vaarallista, että valiokunnassa lähdetään
tulkitsemaan sitä, mitä ne 50 000 ihmistä siellä ovat
halunneet meille kertoa. Sen takia valiokunta oli kyllä hyvinkin
vaikeassa tilanteessa.
Minä olen tyytyväinen tähän
mietintöön, minkä valiokunta on tehnyt.
Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Joissakin puheenvuoroissa on vähän
niin kuin vihjailtu siihen suuntaan, etteikö sivistysvaliokunta
olisi ottanut tosissaan tätä kansalaisaloitetta.
Totta kai on, se on nyt jo kantanut suurta hedelmää.
Jos ajatellaan, mitä kansalaisaloitteelta pitäisi vaatia,
niin se vaatii selkeyttä myös tulevilta kansalaisaloitteilta,
että tiedetään, vaaditaanko joitain sellaisia
pointteja, mihin johtaisi, jos tämä tulisi voimaan
ja näin poispäin, elikkä ehkä sitä selkeyttä,
mitä vaaditaan kansalaisaloitteen sisällöltä ja
rakenteelta.
Sitten vielä siitä, kun puhutaan, että jos
tehdään tekijänoikeusrikkomus: Käsittääkseni
tekijänoikeusrikosta ei voi olla, koska mielestäni
ja käsittääkseni ei voi saada vankeustuomiota
tekijänoikeusrikoksesta; se on rikkomus, ja siitä voi tulla
sitten sanktioita ja myös taloudellisia menetyksiä,
(Puhemies koputtaa) joutuu korvaamaan. Siinä täytyy
olla hyvin tarkka. (Puhemies koputtaa) Siinä on tullut
ylilyöntejä, ja varmaan siihenkin tullaan puuttumaan
jatkossa, ettei näin käy.
Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllä tuntuu, että tässä pakoillaan
vastuuta. Edustaja Modig laittaa varajäsenten piikkiin
nyt itse tekemäänsä mietintöä. Teidän
nimenne, edustaja Modig, on tämän alla, ja te
olette tämän mietinnön kannalla, se on
aivan selvä. Itse olen ympäristövaliokunnassa
varsinaisena jäsenenä, ja myös siellä olemme
kansalaisaloitteen käsitelleet ja olemme tehneet sen toisella
tavalla, se on johtanut muutoksiin, ja silloin ministeri Viitanen,
joka nytkin on salissa vastuuministerinä, pudotti siinä keskustelussa vielä uutispommin,
ja silloin lähdettiin tekemään isoja
muutoksia. Jäänkin odottamaan, mitä ministeri
Viitanen tänään meille tulee kertomaan. Toivottavasti
hän ottaa tässä johtajuutta ja vie asiaa
eteenpäin. Olen myös tyytyväinen siihen, että edustaja
Lepomäki jo vastauspuheenvuorossaan aloitti äsken
mielenkiintoisen esityksen, eli voimme varmasti jokainen tämän
viikon aikana vielä äänestää myös
muutoksista, joita tässä "Järkeä kansalais...",
"Järkeä tekijänoikeuslakiin" -kansalaisaloitteessa
esitetään.
Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Taitaa olla niin, että pitää olla järkeä kansalaisaloitteisiin —
kuten
meinasi tuo mennä — mutta ei, tästä tuli
kyllä case opetuskäyttöön.
Minä sanon edustaja Lepomäelle tästä,
kun hän esitti tätä opetus- ja tutkimuskäytön
osuutta, että se edustajan ehdotus tarkoittaa silloin sitä, että tekijänoikeudet
otetaan kokonaan pois. Sitä ei direktiivi salli, semmoista
ei voi tehdä. Siinä on rajoituksensa, ja meidän
täytyy noudattaa sitä lainsäädäntöä.
Toinen asia oli tämä, mitä edustaja
Koskinen sanoi. Me olemme ottaneet valiokunnan mietinnössä huomioon
näitä. Tämä hallituksen esitys tekijänoikeuslain
muuttamisesta tuli sen jälkeen, kun kansalaisaloite jätettiin.
Tätä uudistusta on tullut, tämä koskee
montaa kohtaa. Meillä on osa valmisteilla siellä OKM:ssä parasta
aikaa. Siis paljon menee eteenpäin, mutta ei mene juuri
sillä muodolla, (Puhemies koputtaa) mikä kansalaisaloitteessa
on. Meidän pitää vähän
ottaa huomioon ja selvittää myös, (Puhemies
koputtaa) mitä se nykyinen tekijänoikeus oikein
sanoo, ettei puhuta palturia.
Anne Holmlund /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Täällä on
puhuttu paljon avoimesta käsittelystä. Minä haluan
muistuttaa yhdestä asiasta: myös kansalaisaloitteet ovat
hyvin erilaisia. Viimeisin eduskuntaan tullut kansalaisaloite koski
rattijuopumuksen rangaistusasteikon kiristämistä.
Voin kertoa teille, jotka ette varmastikaan ehtineet meidän
avoimeen kuulemiseemme, jonka lakivaliokunta hetki sitten järjesti,
että kyse on erittäin herkästä asiasta.
Kyse on asiasta, jossa lapsensa itse rattijuopon yliajamina menettäneet
vanhemmat pitivät rohkeasti esittelypuheenvuoron. Näissä asioissa täytyy
muistaa myös se, että jos me samaan tilaan yhtä aikaa
julkisesti kutsumme myös niitä tahoja, jotka valitettavasti
tutkimustiedon ja monen muun turvin helposti alas ampuvat yksi kerrallaan
kaikki ehdotukset, niin mielestämme tämä ei
myöskään silloin mene oikeaan eikä oikeudenmukaiseen
suuntaan. Meidän täytyy muistaa, että aloitteet
ja tilanteet ovat erilaisia ja me emme voi kaavamaisesti kaikkeen
soveltaa samaa.
Varmasti joiltain osin voidaan olla avoimempia, ja eduskunnan
valiokunnillahan on siihen täysi mahdollisuus. Tosin samaan
aikaan tässä talossa pitää olla
oikeasti myös tiloja, jotka tukevat sitä, että avoimia
kuulemisia on mahdollisuus järjestää.
Minun kokemukseni mukaan tässä on vielä hyvin
paljon parantamisen varaa.
Pahoittelen, että en keskity (Puhemies koputtaa) itse
kansalaisaloitteeseen, joka nyt on käsitteillä,
mutta tämä keskustelu kuitenkin (Puhemies koputtaa)
herättää monia asioita, jotka halusin
jakaa tässä yhteydessä.
Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen
Arvoisa puhemies! Tämä on ollut hyvin mielenkiintoinen
keskustelu, ja nythän todellakin on kysymys nimenomaan
eduskunnan vastauksesta kansalaisaloitteeseen. Tämä on
hyvin tärkeä asia, niin kuin täälläkin
salissa monissa puheenvuoroissa on sanottu, että on hyvä,
että olemme ottaneet sellaisen käytännön
tässä maassa, että kansalaisaloitteet
otetaan sillä tavalla vakavasti ja tosissaan, että niihin
paneudutaan huolellisesti. Ja valiokunta on sen tehnyt, ja valiokunnan
puheenjohtajan suusta juuri kuulimme tämän, että tämä on
siellä tarkkaan käsitelty. Se on myönteinen asia.
Ja ainahan kansalaisaloite, minun mielestäni, on tärkeä toimintatapa
demokraattisessa yhteiskunnassa, ja pidän sitä sillä tavalla
instituutiona, jos näin voin sanoa, erittäin hyvänä ja myönteisenä asiana
kaiken kaikkiaan.
On myös tärkeää, että tämän
erittäin tärkeän kysymyksen, tekijänoikeuden,
tiimoilta nyt ja tulevaisuudessa, jo aiemminkin, me ministeriössä voimme
olla hyvässä vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä eduskunnan
ja sivistysvaliokunnan kanssa, ja varmasti työ jatkuu,
koska parhaillaan tosiaankin siellä on hallituksen esitys
sivistysvaliokunnalla tekijänoikeuksista, ja nimenomaisesti
osa niistä kysymyksistä linkittyy tämän
aloitteen kysymyksiin, eivät kaikki, mutta käytän
tämän puheenvuoron nyt juuri ministerin näkökulmasta,
jolla on hallituksen esitys tästä. Muutenhan tietenkin
kansalaisaloite on sitten ihan todellakin suoraan eduskunnalle.
Mutta, puhemies, ensinnäkin haluan kyllä sanoa,
että on tärkeä asia tämä tekijänoikeus.
Mehän viime viikolla kävimme myös tätä samaa keskustelua
hyvässä hengessä, ja mielestäni
on erittäin hyvä, että eduskunnassakin
vahvasti niissä puheenvuoroissa, mitä esitettiin
täällä salissa silloin ja nyt tänäänkin,
tuli se ilmi, että tekijänoikeus on hyvin tärkeä kysymys,
koska on kysymys taiteilijan toimeentulosta, se on luovan alan ihmisen
toimeentulokysymys. Siksi näitä asioita pitää järjestellä siten,
että työstä tulee palkka maksaa ja oikeudet
saada ja niin poispäin. Sillä tavalla tämä ei
ole vähäpätöinen kysymys, vaan tämä on
hyvin iso ja tärkeä kysymys myös kulttuuripoliittisesti.
Samaan aikaan on tietenkin totta, että nämähän
eivät ole helppoja kysymyksiä, päinvastoin hyvin
monimutkaisia, lainsäädäntö on
monimutkaista. Suomi ei ole pelkästään
yksin, meillä on hyvin paljon EU-säädöstöä tässä,
meillä on hyvin paljon kansainvälisiä sopimuksia
tällä alueella. Todellakin tämä on
vaikea kokonaisuus, ja aina kun tekijänoikeuslakia muutetaan,
niin prosessit ovat varmasti pitkiä, ne tutkitaan hyvin huolellisesti
ja käydään monelta suunnalta läpi, koska
tosiasia on myös se, että meillä on paljon toimijoita,
joihin tämä liittyy, on niitä tekijöitä, jotka
meille tekevät luovaa työtä, ja sitten
meillä on näitä oikeudensaajia, meillä on
välittäjiä, meillä on kansalaisia
ja meillä on iso joukko, ja tämä koskee
kaikkia vähän eri näkökulmista.
Kaiken kaikkiaan eduskunnalla on siis hallituksen yksimielinen
esitys parhaillaan käsiteltävänä.
Minusta oli myös hyvä, että sivistysvaliokunta
on saanut yksimielisen näkökulman tähän asiaan
tuotettua. Minusta se oli hyvin tärkeä ja hyvä asia,
ja keskustelu on täälläkin ollut hyvin mielenkiintoista
kaiken kaikkiaan.
Tässä hallituksen esityksessähän
on kolme asiaa, mitkä tällä hetkellä ovat
käsiteltävänä — neljäs
on muuten tulossa, se must carry -asia, mistä puhuimme
silloin viime viikolla, se on nyt parhaillaan lausuntokierroksella.
Nämä kolme asiaa:
Tämä kohtuullinen korvaus, sitä on
toivottu pitkään. Se on myönteinen palaute,
vaikka jokaisessa näissä on kompromisseja taustalla,
niin että emme ole pystyneet sitä ihan kaikkien
toiveiden mukaisesti sataprosenttisesti tekemään.
Mutta se on tärkeä myös sen tekijän
kannalta ja sen takia, että alalla syntyisi sellainen etukäteen
jo hyvä sopimuskäytäntö ja että sopimuksen
ehdot olisivat kohtuullisia jo valmiiksi, ja tämän
uskotaan edistävän tätä asiaa.
No, toinen on sitten asiakokonaisuus, mikä on eduskunnalla
parhaillaan käsiteltävänä — eduskunnalla
on mahdollisuus näitä käsitellä jatkossakin — ja
se on sitten juuri tämä verkkotallennusasia, joka
saa nyt sitten sopimuksellisen muodon tämän esityksen
kautta. Kuten täällä kävi jo ilmi
ja kuten on todettu, tässähän on vielä sellainen
tausta, että kun tätäkin valmisteltiin
erittäin pitkään, niin tuossa keväällä ovat
nämä toimijat, jotka tähän liittyvät,
yhdessä sopineet tämän esitetyn mallin
ja päässeet siitä kompromissiin, ajatelleet,
että tällä me kaikki hyväksymme
tämän systeemin toimia. Se on hyvä, että me
saamme tätä kautta tämmöisen
yhteisesti sovitun tilan ja järjestelyn tälle
asialle, tekijät saavat korvauksia siitä, ja tämä mahdollistaa
myös sen, että jatkossakin näitä uusia
palveluita ja tämänkaltaista palvelua voidaan
käyttää ja kehittää,
koska tätä tällä tavalla nimenomaisesti
säädellään. Tässähän
on matkan varrella, kun on pohdittu näitä kysymyksiä,
aivan selkeästi myös Euroopan unionin komissio
todennut, että tämä verkkotallennus ei
ole yksityistä käyttöä, niin
että se tulee nimenomaan jo sitä kautta tämä näkökulma.
Kaiken kaikkiaan olemme nyt tässä hallituksen
esityksessä ottaneet sen asennon, niin sivistysvaliokunta
varmasti kuin meidän ministeriö, että on
lähdetty siitä, että tämä sitten
nimenomaan ei ole sitä yksityistä käyttöä.
Tässähän on todellakin sitten vielä se,
että on nähty, että jos tätä tämänkaltaista
esitystä ei olisi saatu aikaan, niin olisi voinut olla
sitten se tilanne, että jossain vaiheessa tämänkaltaiset
palvelut vain loppuvat, ja siksikin on mielestäni tärkeää,
että tämä etenee.
Kolmanneksi tässä oli sisällä sitten
tämä piratismin torjunta sitä kautta,
että nyt sitten myös tuntemattomasta lähteestä tulevia
laittomia aineistoja voitaisiin blokata, mikä on tietenkin
tärkeää, ja vaikka sanotaankin usein,
että ainahan niitä voi kiertää,
niin voi, mutta siitä huolimatta, vaikka voi kiertää,
se ei estä sitä, että me emme yrittäisi
torjua laittomuutta. Signaalina tämänkaltainen
asia tietenkin kertoo siitä, että joku materiaali
voi olla laiton. Minä muuten uskon, että eivät
ihmiset varta vasten ja tarkoituksella halua välttämättä mitään
laittomuuksia tehdä. Näissä asioissa
on muuten hyvin tärkeää myös
se, mikä eduskunnassa tuli hyvin vahvasti viime viikolla esille,
että meidän täytyy työskennellä myös
sen puolesta, että ihmisillä ja käyttäjillä olisi
informaatiota ja tietoa siitä, miten nämä systeemit
toimivat, ja tulemme kiinnittämään vahvaa
huomiota jatkossa myös tähän informaationäkökulmaan ministeriön
toimesta.
Sitten sivistysvaliokunnan terveisiin näiltä osin
kuin mitä tässäkin mietinnössä,
minkä luin, lähetetään meille.
Nimenomaan tämä kohtuullinen korvaus, verkkotallennus
on nyt sitten teillä jo, ja sitten samoin te puhutte tästä opetus-
ja tutkimuskäytöstä, ja se on nimenomaisesti
tiedostettu ministeriössä, niin kuin varmasti
olette asiantuntijakuulemisissa käyneet läpi,
ja se on ikään kuin työlistalla, että katsotaan
se kokonaisuus. Mutta esimerkiksi monet muodot, mitä täälläkin on
tullut esiin, eivät ole tällä hetkellä Euroopan unionin
oikeuden kannalta mahdollisia, ja siksi minusta on tärkeää,
että näitä asioita ihan samalla lailla,
kun tässä vaihe vaiheelta mennään,
selvitetään, käydään
keskusteluja ja katsotaan, mitä asioille voidaan tehdä — tässä vaiheessa
menemme nyt. Haluan korostaa hyvää yhteistyötä eduskunnan
kanssa ja sitä, että meillä tietenkin
aina kannanottonne luetaan tarkkaan, ja varmasti sitten tosiaan
tämän hallituksen esityksenkin muodossa tämän
tärkeän teeman ympäriltä keskustelu
jatkuu. Minusta on hyvä, että luovan alan tekijöiden
toimeentuloakin koskeva asia täällä eduskunnassa
etenee.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Ja sitten päästään puhujalistaan.
Silvia Modig /vas:
Arvoisa puhemies! Aloitteen tekijät kirjoittivat aloitteessaan
yhdeksi tärkeäksi tavoitteekseen lisätä ja
laajentaa keskustelua tekijänoikeuksista, ja tässä tekijät
ovat todella onnistuneet. Keskustelua on käyty, ja tämän keskustelun
kautta on käynyt selvästi ilmi, että tekijänoikeuslainsäädäntö on
laaja ja aivan liian monimutkainen ja harva sen kokonaisuutena hallitsee.
Tästä kertoo koko se keskustelu, mitä me valiokuntalaiset
olemme yrittäneet avata teille, mimmoisten kysymysten eteen
me tämän aloitteen kesken tulimme. Yhtä yksiselitteistä vastausta
on hirveän vaikea saada, koska se kokonaisuus on niin monimutkainen
ja laaja.
Selväksi on tässä keskustelussa tullut
myös se, että digitaalinen murros on muuttanut
koko sisältötuottamisen, jakamisen ja kuluttamisen
maailman. Me olemme muuttuneet passiivisista kuluttajista aktiivisiksi
tuottajiksi. Netti, sosiaalinen media, verkkoteknologiakehitys ja
digitaalinen murros kokonaisuudessaan ovat muuttaneet tekijänoikeuskenttää suuresti.
Tekijänoikeuslainsäädäntö koskettaa
muitakin kuin vain sisällöntuottajia. On pakko
myöntää, että meidän
lainsäädäntömme ja rakenteemme
eivät tue parhaalla mahdollisella tavalla tämän
hetken toimintaympäristöä. Tähän
keskusteluun aloite tuo mielestäni arvokkaita huomioita.
Sivistysvaliokunnan käsittelyssä kävi
kuitenkin selväksi, että aloite on osittain itsensä kanssa ristiriidassa,
osa esityksistä perustuu väärään
tulkintaan nykylaista tai ehdottaa lainsäädäntöömme
aivan uusia, vieraita käsitteitä. Oma lukunsa ovat
tietysti selvästi piratismia edistävät
ajatukset. Ydin itselleni siinä, että päädyin
kannattamaan hylkäävää mietintöä,
on se, että vaikka osa esitetyistä tavoitteista
on ehdottomasti kannatettavia, ei esitettyä tapaa päästä tavoitteeseen
voi kannattaa. Voi sanoa, että pykälät
eivät vastaa pyrkimystä. Itse kansanedustajana
en lähde tulkitsemaan, mitä ne 50 000
ihmistä sitten oikeasti tarkoittivat, vaan katson sitä pykälää,
miten se on kirjoitettu. Se hylkäävä mietintömme
ei siis missään nimessä poista sitä,
etteikö osa tavoitteista olisi erittäin kannatettavia.
Iso ongelma on täällä mainittu EU-ulottuvuus
sekä tekijänoikeusdirektiivi, josta muutamien
asiantuntijalausuntojen perusteella sekä verkkotallennuksen
että opetus- ja tutkimuskäytön voitaisiin
nähdä olevan ristiriidassa EU-direktiivin kanssa — nämä ovat
myös kysymyksiä, joita täytyy selvittää.
Valiokunnan kanta oli yksimielinen, mutta mietintömme
tärkein kappale kuitenkin kertoo kaiken olennaisen. Lainaus
suoraan valiokunnan mietinnöstä: "Valiokunta katsoo,
että opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi harkita
aloitteesta mahdollisesti johtuvaa lainvalmistelun tarvetta. Elämme
uudessa digitaalisen ympäristön ajassa, jossa
tekijänoikeuslainsäädännön
soveltuminen tämänhetkiseen toimintaympäristöön
on suuresti muuttumassa niin ammatinharjoittajan, elinkeinoelämän
kuin kuluttajankin näkökulmasta. Tekijänoikeussuojan
takaavia ja nykyiseen toimintaympäristöön
soveltuvia ratkaisuja tulee löytää, sillä tarve
niille on ilmeinen." Tässä on se tärkein
pihvi. Minä tulen toisessa käsittelyssä — jos olen,
puhemies, ymmärtänyt oikein, miten kansalaisaloitteiden
lainsäätämisjärjestys menee — tekemään
tämän valiokunnan kappaleen sisältöisen
lausumaehdotuksen, jolla siis toivon, että aloitteen esiin
tuomat ongelmat ja ne hyvät pyrkimykset otetaan ministeriössä harkittavaksi
ja keinoja niiden toteuttamiseksi etsitään.
Arvoisa puhemies! Vaikka tekijänoikeuslainsäädäntöä pohdittaessa
tulee muistaa, että laki tosiaan koskee myös muita
kuin vain sisällöntuottajia, niin tekijää ei
saa unohtaa. Olen samaa mieltä aloitteen tekijöiden
kanssa siitä, että kuluttajan näkökulma
tulee saada aiempaa paremmin mukaan keskusteluun, tässä aloitteen
tekijät ovat mielestäni onnistuneet. Sitä ei
voi kuitenkaan tehdä tekijän kustannuksella, tekijän
kuuluu saada korvaus työstään.
Piratismi ja laiton jakaminen ovat sisällöntuotannolle
suuri ongelma. Paras lääke piratismiin on se,
että meille syntyy uusia, houkuttelevia, laillisia palveluita.
Siksi lainsäädännön tulee mahdollistaa
uusien verkkoteknologiaan perustuvien palveluiden syntyä.
Mutta jos haluamme edistää luovien alojen yritystoimintaa,
ovat parhaat keinot muualla kuin tekijänoikeuslainsäädännössä.
Silloin tulee edistää itsensätyöllistäjien,
pien- ja mikroyrittäjien asemaa. Siihen on monia keinoja,
kuten alvin alarajan nosto.
Osa aloitteen esityksistä on jo, kuten kuultu, työn
alla. Verkkotallennusten osalta: toimijat ja ministeri ovat päätyneet
yhteisesti ratkaisemaan asian sopimuslisenssillä. Opetuskäytön
osalta: OKM ostaa joka vuosi sopimuslisenssillä oikeuksia
opetuskäyttöön. Tutkimuksen osalta: Tehtiin
yliopiston ja ministeriön toimesta vuonna 2013 selvitys
nimeltä Tutkimus ja tekijänoikeudet. Tämän
selvityksen perusteella on tehty toimenpideohjelma, jossa on monia
keinoja helpottaa tekijänoikeuksien alaisen materiaalin käyttöä tutkimuksessa
ja määritelty myös, mitkä osat
tulee ratkaista sopimusteitse. Valiokuntaan on juuri saapunut hallituksen
esitys, jossa muun muassa säädetään
tekijänoikeudesta kohtuullisen korvauksen sopimustilanteessa.
Eli nämä asiat etenevät. Siitä,
pitääkö näitä toimia
oikeina tai riittävinä, voi olla montaa mieltä.
Myös mielipide ylipäätänsä sopimuslisensseistä vaikuttanee henkilön
näkökulmaan siitä, onko tämä tie
oikea.
Opetus- ja tutkimuskäytön osalta olen sitä mieltä,
että on tosissaan selvitettävä, miten
mahdollistamme mahdollisimman laajan, tarkoituksenmukaisen erilaisten
sisältöjen käytön opetus- ja
tutkimustoiminnassa. Opetus ja tutkimus ovat voittoa tavoittelemattomia
toimintoja, ne ovat yleishyödyllisiä, joissa jo
olemassa olevaa tietoa hyödynnetään,
tuotetaan uutta tietoa, joka hyödyttää meitä kaikkia.
Mutta vaikka edustaja Lepomäki esitti tästä erilaisen
tulkinnan, oma huoleni ja näkemykseni on se, että vaikka
kannatan tätä pyrkimystä, en ole valmis
muuttamaan luokkahuonetta ei-julkiseksi tilaksi. Se, onko opetustilanne
julkinen vai ei-julkinen tila, on paljon isompi, periaatteellisempi
kysymys, ja siihen — jälleen kerran — kaivataan
niitä analyyseja ja vaikutusten arviointeja, mitä tämmöinen
muutos käytännössä tarkoittaisi.
Yksi asia — ja minä ihmettelen, että täällä ei olla
puututtu vielä siihen — on se, että nyt
hallituksen esityksessä tuodaan esitys siitä,
miten varmistetaan kohtuullinen korvaus tekijälle, mutta se,
mikä on kansalaisia eniten huolestuttanut tai ehkä sotinut
oikeustajua vastaan, on se, että laittomasta jakamisesta
määrätyt hyvitysvelvollisuudet, ne summat,
ovat olleet niin isoja, että se ei mene ihmisen oikeudentajun
mukaisesti. Muistamme pienen tytön muumiläppärin.
Nämä perustuvat pitkälle samoihin väärinkäsityksiin, mitä täällä aikaisemmin
on ollut siitä, mikä on jakamista, mikä on
lataamista. Mutta miten määritellään
se summa? Jos nyt vaikka sanotaan, että musiikkiartistin
levyä jaetaan laittomasti x määrä kertoja,
miten määritellään se, mimmoinen haitta
siitä on syntynyt artistille? Miten määritellään
se rahasumma, jonka katsotaan olevan kohtuullinen ja oikeutettu
korvaus siitä haitasta, jota tekijälle ja tekijänoikeuksien
haltijalle on tästä muodostunut? Tämä on
minusta olennainen kysymys siksi, että jos ihmiset eivät
koe lakia kannatettavaksi, jos he eivät seiso sen takana,
niin ei sitä silloin kukaan noudatakaan. Eli tässä kannattaa
ottaa huomioon se, että jos se sotii ihmisten oikeudentajua
vastaan, niin se silloin rapauttaa koko sen lain ja käytännön
legitimiteettiä.
Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi muutama sana kansalaisaloitteesta.
Tästä käytiin hyvä keskustelu.
Itse minä pidän kansalaisaloitteita erittäin
tärkeänä lisänä meidän
järjestelmässämme. Se luo uuden demokratian
muodon, se luo uuden kanavan kansalaisille tuoda eduskunnan käsiteltäväksi
asioita, jotka muuten eivät nouse esille tai eivät
mahdu hallitusohjelmaan tai jotka eivät puoluepoliittisista
syistä vain etene.
Minä olen kyllä eri mieltä ja torjun
ne näkemykset, että se, että me emme
yhdy kansalaisaloitteiden esittämiin ehdotuksiin, kertoisi
siitä, että me emme suhtaudu niihin vakavasti
tai että ne olisivat turhia. Eivät varmasti ole.
Tapahtui tälle aloitteelle täällä täysistuntokäsittelyssä mitä tahansa,
mitä tahansa jännittäviä esityksiä edustaja
Lepomäeltä on tulossa, jos ne vaikka menevät
läpi tai eivät mene, tämä keskustelu
ja tämä prosessi ei ole ollut turha. Minä uskon,
että jok’ikinen sivistysvaliokunnan jäsen,
joka on asiantuntijakuulemisiin osallistunut, voi sanoa olevansa
hyvin paljon viisaampi näitten kysymysten kanssa. Sen kautta
me pystymme toivon mukaan osallistumaan rakentavalla tavalla julkiseen
keskusteluun, ja silloin me emme jaa väärää tietoa
siitä, mikä on laitonta ja mikä ei.
Mutta kuten tuli esille, toivoisin, että te, arvon puhemies,
voisitte puhemiesneuvostoon viedä terveiset siitä,
että olisiko paikallaan nyt — kun meillä alkaa
olla kokemusta useammasta aloitteesta, jotka ovat luonteeltaan hyvin
erilaisia — käydä läpi niitä käsittelyprosesseja,
mitä valiokunnissa on ollut, käydä läpi
niitä ongelmia, huomioita, parantamiskohtia, mitä näitten
prosessien aikana on käynyt ilmi.
Täällä puhuttiin aikaisemmin siitä,
että kansalaisaloitteet raukeavat vaalikauteen. Kuten aiemmassa
puheenvuorossani sanoin, mielestäni se ei ole perusteltua.
On perusteltua, että hallituksen esitys tai tämän
eduskunnan kansanedustajan esitys raukeaa vaaleihin, tietysti, koska
silloin valitaan uusi eduskunta ja sen jälkeen uusi hallitus. Mutta
ei kansa vaihdu neljän vuoden välein. Eli voisi
olla toimivampaa ja jotenkin enemmän tarkoituksenmukaista
se, että kansalaisaloite olisi voimassa tietyn aikaa siitä,
kun se on jätetty eduskuntaan.
Mielestäni edustaja Tynkkysen ajatus siitä, että kuulemisten
jälkeen tekijöillä olisi mahdollisuus
kommentoida, on erittäin kannatettava.
Myös kysymys siitä, kuinka yksityiskohtaisia vaikutusten
arviointeja me voimme vaatia kansalaisaloitteelta, joka, niin kuin
tämä, on laaja ja yksityiskohtainen lakiesitys — kyllä minä kansanedustajana
siinä vaiheessa, kun laaja, yksityiskohtainen kansalaisaloite-esitys
laitetaan eteen, kaipaan vaikutusten arviointia, jotta minä voin
muodostaa mielipiteeni siitä, onko tämä kannatettava
vai eikö tämä ole. Mutta samaan aikaan
on täysin kestämätöntä,
että me kansalaisilta ja kansalaisaloitteen tekijöiltä sitä vaadimme.
Nämä ovat kysymyksiä, joita minä toivoisin, että puhemiesneuvoston
käsittelisi ja meitä ohjeistaisi jatkotyötä varten
ja ehkä jopa miettisi, onko meillä syytä tarkistaa
käytäntöjä, puhemiesneuvoston
suosituksia tai jopa itse lakia, näin niin kuin kansalaisaloitteen
hengessä.
Elina Lepomäki /kok:
Arvoisa puhemies! "Järkeä tekijänoikeuslakiin" -kansalaisaloite
oli kunnianhimoinen projekti tuoda etujärjestöjen kyllästämään
kenttään myös käyttäjä-
ja kuluttajanäkökulmaa. Nykyinen tekijänoikeuslaki
ei nimestään huolimatta keskity tekijöiden
oikeuksien turvaamiseen, vaan se toimii kohdittain jarruna teknologian
kehitykselle, tulppana suomalaisten yritysten ja innovaatioiden
syntymiselle Suomeen sekä pahimmillaan takuumiehenä suurten toimijoiden
laillistetulle kartellille. Vastakkainasettelu käyttäjien
ja sisällöntuottajien välillä on pitkälti
keinotekoinen, sillä on selvää, että käyttäjät
ja tuottajat tarvitsevat toisiaan.
Tässä on useampi puheenvuoro käytetty
siitä, että kansalaisaloitteet olisi otettava
hyvinkin vakavasti, ja siitä tuntuu vallitsevan vankka
yksimielisyys, joten en aio siihen sen laajemmin mennä.
Mutta jotta voimme ottaa kansalaisaloitteen mahdollisimman vakavasti,
niin sen merkitys olisi konkretisoitava siten, että saisimme
tänne saliin paitsi nyt keskusteluun — onneksi
täällä on käytetty vilkkaita
puheenvuoroja aiheesta — myös äänestykseen
muutamia sellaisia kohtia tuosta kansalaisaloitteesta, jotka selkeästi
vaativat päivitystä tähän päivään.
Eli ehdotan, että käsittelyn pohjaksi otetaan
tekemäni muutosehdotuksen mukainen lakiehdotus, joka on
minun nimissäni jaettu edustajien pöydille. Voimme
huomenna sitten äänestää, mikäli
tämä kannatusta saa, muutoksista pykäläkohtaisesti.
Eli vaikka tuohon muutosehdotukseen on poimittu neljä pykälää,
niin niitä voi kannattaa myös yksittäin
tai useampaa, eli ei ole pakko kannattaa kaikkia neljää.
Mutta käyn nyt tuon ehdotuksen läpi kohdittain.
Ensimmäinen asia on tämä opetus-
ja tutkimuskäyttö ja toisaalta sen dekriminalisointi,
eli oppilailla on oltava oikeus nykyaikaiseen opetukseen. Muihin
kuin opetus- tai tutkimustarkoituksiin tehtyjen teosten käyttämisen
opetus- tai tutkimustarkoituksessa tulisi olla Suomen laissa sallittua.
Eli tämän muutoksen merkitys olisi se, että luokkahuoneissa
voitaisiin esittää teoksia ilman, että kyse
on teoksen saattamisesta yleisölle. Tällä muutoksella,
kuten tuossa aikaisemmin totesin, ei olisi vaikutusta esimerkiksi
lukiolain tai perusopetuslain määritelmiin siitä,
onko opetus julkista vai ei. Eli vanhemmilla olisi edelleen oikeus
valvoa opetusta, tämä ei millään
tavalla puutu siihen.
Tältä osin tälläkin hetkellä laki
nimenomaan on jo esimerkiksi kaiken muun kuin audiovisuaalisen materiaalin
kohdalta identtinen, eli näiden käyttö on
tällä hetkellä kielletty. Jos opettaja
esimerkiksi haluaa opetuksensa tukena käyttää YouTube-elokuvaa,
siitä pätkää, mainosta tai jos vaikka
mediakasvatuksen tunnilla haluaa käyttää mainosta
esimerkkinä oppilaiden nähden, niin se on lähes
mahdotonta laillisesti, koska tarvittavat oikeudet pitäisi
pyytää erikseen videon tehneeltä mainostoimistolta.
Korostan sitä, että tälläkin
hetkellä opettaja voi esimerkiksi mistä tahansa
kirjallisesta teoksesta, kirjasta, nostaa haluamansa kohdan, siteerata
jotain, jota haluaa oppilailleen nostaa, mutta hän ei voi
tehdä näin elokuvateoksen kohdalta, ja tämä ei
kerta kaikkiaan vastaa enää tätä päivää.
Tämä ehdotus ei myöskään
tuhoaisi suomalaista kaupallista oppimateriaalien valmistamista,
sillä oppimateriaalit on nimenomaisesti rajattu vapaan
käytön ulkopuolelle. Samoin oppilaitosten on voitava
näyttää toteen, että aineistoa
todella käytetään opetustapahtumaan liittyen,
eli tässä ei kyse ole siitä, että elokuvia
voisi tallentaa jonnekin miten sattuu.
Tällä olisi myös erittäin
suuri merkitys kotimaisen tutkimustoiminnan tukemisessa. Esimerkiksi
moderni kielitieteellinen tutkimus vaatii suuria tekstimassoja,
joiden kerääminen ja käyttö on
Suomessa nykyisellään hyvin hankalaa. Tämä ratkaisuksi
tarjottu sopimuslisenssijärjestelmä on kerta kaikkiaan
aivan liian jäykkä nopeasti kehittyvällä alueella.
Sitten mitä tulee tekijänoikeusneuvoston kokoonpanoon,
tekijänoikeusneuvoston tehtävä on avustaa
opetus- ja kulttuuriministeriötä tekijänoikeutta
koskevien asioiden käsittelyssä sekä antaa
lausuntoja tekijänoikeuslain soveltamisesta. Tekijänoikeudet
vaikuttavat laajasti koko yhteiskuntaan. Tämä ei
kuitenkaan näy nykyisen tekijänoikeusneuvoston
kokoonpanossa. Neuvoston tulisi edustaa suurten kustannusyritysten
lisäksi internetoperaattoreita, verkkotallennuspalveluja tarjoavia
yrityksiä sekä peli- ja ohjelmistoalan yrityksiä.
Neuvoston jäsenissä tulisi olla myös henkilöitä tieteen
piiristä, ja arvioita tehdessään sen
tulisi nykyisen lainsäädännön
lisäksi käyttää mahdollisimman
laajasti akateemiset standardit täyttävää tutkimustietoa.
Alan kattava edustus myös vahvistaisi neuvoston antamien
lausuntojen legitimiteettiä. On todettava, että tekijänoikeusneuvoston
nykyinen puheenjohtaja ei tätä ehdotusta vastusta.
Verkkotallennuksen osalta toteaisin sen, että verkkotallentamisella
laajemmin tarkoitetaan palveluja, joissa kuluttaja voi tallentaa
myöhempää katselemista varten yksittäisiä tv-ohjelmia
tai ohjelmistoja haluamallaan päätelaitteella.
Lain osalta ei pitäisi olla väliä, tallentaako
käyttäjä bitit kodissaan sijaitsevalle
kovalevylle vai kovalevylle, joka on jonkun palveluntarjoajan hallinnassa.
Tällainen tulkinta on esimerkiksi Yhdysvalloissa. Tekijänoikeusmaksujen
ulottaminen verkkotallennuspalveluihin heikentää kuluttajan valinnanvapautta
ja rajoittaa palveluntarjoajien mahdollisuutta kilpailla tasavertaisina.
Se heikentää innovaatioiden syntymistä ja
johtaa kuluttajille nykyistä tekniikan tasoa heikompiin
palveluihin. Erityisesti se johtaa näiden yritysten perustamiseen
myös maan rajojen ulkopuolelle, missä tällainen
toiminta on mahdollista kuluttajien hyväksi ja toisaalta
myöskään tekijänoikeuksia loukkaamatta
siinä mielessä kuin se on tarkoitettu.
Hallituksen kaavailema sopimuslisenssijärjestelmä on
sinänsä ongelmallinen, että se rajoittaa kilpailun
jo määritelmällisesti vain niihin osapuoliin,
jotka tähän sopimiseen osallistuvat, eli se asettaa
elinkeinonharjoittajat eriarvoiseen asemaan toisiinsa nähden
ja käytännössä estää uusien
pienten toimijoiden pääsyn markkinoille.
Tämä nostamani muutosehdotus sen sijaan takaisi
kuluttajalle valinnanvapauden ja sitten toisaalta kaikille yrittäjille
tasavertaisen mahdollisuuden tarjota palveluita uusinta tekniikkaa
hyödyntäen ja sitä myös jatkokehittäen
varmistaen samalla myös kohtuullisen korvaustason oikeuden
omistajille. On todettava, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto
on kritisoinut voimakkaasti tätä opetus- ja kulttuuriministeriön
ratkaisumallia ja asettunut lausunnossaan tukemaan ehdotukseni mukaista
ratkaisua.
Mikko Savola /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten totesin, tämä kansalaisaloite oli
sikäli pulmallinen, että se sisälsi paljon
semmoisia asioita, jotka on käytännössä mahdotonta toteuttaa
ja jotka olisivat todella huonoja luovien alojen yrittäjien
kannalta, ja sen takia kokonaisuudessaan tätä kansalaisaloitetta
ei pystykään kannattamaan. Mutta se piti kuitenkin
sisällään muutamia hyviä asioita,
mitä myös edustaja Lepomäki tuossa edellä toi
esiin. Haluan nostaa niistä esiin pari.
Opetus- ja tutkimuskäyttö ja sen dekriminalisointi
eli opetuskäytön mahdollistaminen ja helpottaminen
on tarpeen. Mielestäni opetustyö ei saa hankaloitua
sen tähden, ettei lainsäädäntötyö ole
yhteiskunnan kehitysvaiheen tasolla. Paperimateriaali tulee vuosien
saatossa poistumaan joka tapauksessa, ja digitaalisen oppimateriaalin hyödyntäminen
ja luominen on saatava nosteeseen. Nuorethan ovat netin sisällön
kanssa tekemisissä koko ajan ja joka tapauksessa. Oppimateriaalin
kriteeristön täyttävän digitaalisen
sisällön tuottamiseen on panostettava ja luotava
yleisiä tulevaisuuteen suuntaavia laajoja käytänteitä. Näin
on kyettävä turvaamaan myös tekijänoikeuksien
mukainen korvaus faktapohjaisen tiedon tuottamiselle. Opettajakoulutuksessa
ja peruskoulun opetussuunnitelmassa on panostettava lähdekritiikin
ymmärtämiseen ja niin opettajan kuin oppilaan
vastuuseen niin ikään. Mitä näitä esimerkkejä on,
että YouTube-videoita ei periaatteessa voisi oppitunnilla
näyttää, se on kyllä asia, johon
pitäisi sellaista maalaisjärkeä saada.
Tämä verkkotallennus — se, minkä haluan toisena
asiana nostaa esiin, omaan käyttöön tallentaminen — on
tallentamista riippumatta sen laitteen sijainnista. Mikäli
mahdollista, sijainnin turvallisuutta tulee parantaa siten, ettei
se ole muiden kuin käyttöoikeuden omaavien käytettävissä.
Tekijänoikeuskorvaus ei voi koskea omaan käyttöön
tallentamista. Ja haluan myös sen vielä sanoa,
että myös operaattoreita on velvoitettava toimimaan
niin lain kirjaimen kuin lain hengen mukaisesti.
Harkitsen äänestysten yhteydessä,
mitä näistä pykälistä mahdollisesti
kannatan.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Tosiaan, pyydetään muistamaan, että nopeatahtisessa
keskustelussa on suositus ollut 5 minuuttia.
Mikko Alatalo /kesk:
Kiitos, puhemies! — Arvoisa puhemies! Kävin äskettäisin
Liverpoolissa poikieni kanssa yhden maailman myydyimmän
yhtyeen kotikonnuilla. Kyseinen yhtye päätyi loppuvaiheissaan
juuri tekijänoikeusriitoihin. Se on selvä. Tekijänoikeuksilla
oli jo silloin 60-luvulla merkittävä rooli, mutta
tänä päivänä se on entistä tärkeämpi.
Matkustimme Liverpooliin Sir Richard Bransonin omistamalla Virgin-junalla. Helpompi
on Virginin omistajan ylläpitää juna-, lento-
ja avaruusliikennettä kuin pitää levykauppaa.
Kun mekaanisten levyjen, cd:iden, myynti ja sen myötä mekanisoimiskorvaukset
ja rojaltit ovat romahtaneet, on entistä tärkeämpää,
että taiteilijat saavat tästä murroksesta
huolimatta tekijänoikeuskorvauksia siitä, että musiikkia
kuunnellaan ja katsotaan verkoissa. Musiikkiahan kulutetaan entistä enemmän,
mutta esimerkiksi joka neljäs nuori ei maksa mitään
siitä.
Vapaamatkustamisesta on tullut maan ja maailman tapa. Kuitenkin
taiteilijat, kulttuuriyritykset, oppikirjojen tekijät,
kustantajat elävät tekijänoikeuden varassa,
ja se antaa heille omistusoikeuden tuottamaansa sisältöön
ja siitä maksun. Mikäli tämä riistetään
heiltä, he eivät pysty tekemään
työtä eivätkä yritykset luomaan
työpaikkoja luoville aloille.
Kansalaisaloite tekijänoikeuksista on taitavan hämäävästi
tehty. Se on yritys purkaa tekijänoikeuksia ja huonontaa
myös tekijänoikeusjärjestöjen
edunvalvontaa. Jos toisten sisältöjen levittämisestä bisnestä tehden
aiheutetaan vakavaa haittaa toisen sisällöntuotannon
kannattavuuteen, se on vakava asia. Näkemys nykylaista
ja aloitteen sisällöstä tuntuu perustuvan
aloitteessa annettuun virheelliseen tietoon, esimerkiksi aloitteen
johdanto-osassa esitetään virheellisesti, että tekijänoikeudella
suojatun aineiston kopioiminen omaan käyttöön
olisi rangaistavaa. Näinhän ei ole. Tosin teknologia
aiheuttaa sen, että joskus kun lataa, ne laitteet myös
jakelevat. Tässähän on tapahtunut myös
tällaista tahatonta jakelemista, mihin ilmeisesti tässä on
viitattu aikaisemmin, siinä, että joku lapsi esimerkiksi
on joutunut tästä syytteeseen.
Tällä vaalikaudella on käyty hyvää keskustelua
eri tahojen välillä tekijänoikeuksista,
ja hyvä, että aloitekin on omalta osaltaan sitä tuonut. Mutta
meillähän on tosiaankin tulossa hallituksen esitys
eduskuntaan myös uudesta tekijänoikeuslaista,
ja siellä on jo päivitetty asioita. OKM on perustanut
koko vaalikauden toimineen tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan,
jossa on muun muassa Effi mukana, joka edustaa siis tätä verkkoetujen
ajajia.
Jo pitkään tekijänoikeuslakisektori
on ollut paljon laajemman aktivismin ja kansalaisjärjestökeskustelun
kohde kuin lainsäädäntö keskimäärin.
On väitetty, että nykyinen tekijänoikeuslaki
ei nimestään huolimatta keskity tekijöiden oikeuksien
turvaamiseen vaan toimii jarruna teknologian kehitykselle ja innovaatioille.
Tämä käsitys perustunee aloitteen antamaan
virheelliseen tietoon nykylain sisällöstä ja
aloitteen tavoitteista. Alla olevat muutosesitykset eivät
kyllä paranna sen enempää taiteilijan
kuin alan yrittäjän tai laillisen nettipalvelun
asemaa. Tässä onkin juuri se, että laillinen
nettipalvelu, jossa maksetaan korvaukset, on erittäin tärkeä tapa
positiivisesti mennä eteenpäin. Esimerkiksi Ruotsissa
Spotifyn käyttö on kymmenkertaistunut, samoin
Tanskassa, verrattuna Suomeen. Siellä alkavat taiteilijatkin
saada ihan merkittäviä summia jo Spotifynkin käytöstä.
Kansalaisaloitteessa on annettu tarkoitushakuista tietoa myös
opetustyöstä. On esitetty, että opetustila
ja myös virtuaalinen sellainen tulkittaisiin kaikkien teosten,
myös opetuskäyttöön tehtyjen,
osalta kodin kaltaiseksi yksityistilaksi. Tämä ei
välttämättä ole ihan oikea vertailukohde.
Jako opetusmateriaaliin ja muihin teoksiin kosketti vain saman kohdan
muutosesityksen toista lausetta. Juuri tällaisiin ristiriitaisuuksiin olemme
kiinnittäneet huomiota keskustellessamme aloitteesta. Kansalaisaloitteen
hengenheimolaiset haluavat sallia hyötymisen työkirjojen
kopioinnilla, ja aloite näyttää sisältävän
tällaisen yleisen dekriminalisoinnin tekijänoikeuksien rikkomisen
osalta opetus- ja tutkimuskäytössä.
Sen verran täytyy vielä sanoa, että jos
aloite ajaisi kohtuullisuutta, niin miksi se on ottanut esimerkiksi
TVkaistan, joka on siis oikeasti syyllistynyt tekijänoikeusrikoksiin
ja törkeään petokseen — ainakin
näistä se on syytteessä. TVkaistan omistaja
tallensi kanavat suoraan itselleen ja lähetti niitä yleisölle,
eli tämähän ei millään
tavalla ole sallittavaa toimintaa.
Summa summarum, yksityistä kopiointia koskevaa poikkeusta
ei tule soveltaa toimintaan, joka ei ole yksityistä eikä kopiointia.
Jos joku harjoittaa tuonkaltaista toimintaa, joka on aidosti yksityistä kopiointia,
sen pitäisi olla nykyisenkin lain mukaan luvallista. Mutta
jos sinä tosiaan tallennat itse sisältöä ja
sitten toisten omistamaa sisältöä myyt
maksullisesti tuolla streamingin kautta, niin se ei ole yksityistä kopiontia
ja se on silloin oikeastaan tekijänoikeusrike.
Hyvät ystävät, kaiken kaikkiaan on
hyvä, että opetusministeriö harkitsee
aloitteesta johtuvia uusia, päivitettyjä lakeja
teknologian kehittyessä, kuitenkin niin, että tekijänoikeuksista
pidetään huolta. Uskon, että me kaikki
olemme kuitenkin myös taiteilijoiden ystäviä tässä asiassa, vaikka
vähän erilaisia näkemyksiä on
näistä, miten lakeja sovelletaan.
Kimmo Kivelä /ps:
Arvoisa herra puhemies! Kyllä täytyy sanoa,
että kansalaisaloiteinstituutio on hieno osa tämän
talon työskentelykulttuuria. Voidaan sanoa, että kansalaisaloiteinstituutio
on parlamentaarisen demokratian ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan
rajapinnassa. Mutta aivan niin kuin edustaja Modig totesi, syytä olisi eduskunnan
johdon vastaisuudessa pohtia pelisääntöjä,
miten kansalaisaloitteita käsitellään.
Se on varmasti seuraavan eduskunnan tärkeä asia. Ymmärrettävästi
kansalaisaloitteiden käsittelyssä meillä on
ollut eräänlaisia lastentauteja.
Muutoinkin vastaisuudessa eduskunnan johdon pitäisi
viimeistään seuraavan eduskuntakauden alkaessa
pohtia työtapojaan. Valtaosa kansanedustajien tekemistä aloitteista
menee enemmän tai vähemmän mappi ö:hön.
Saattaa olla aloitteita, toimenpidealoitteita esimerkiksi, joissa
on yli 100 nimeä — se tarkoittaa, että niissä on ainakin
miljoonan äänestäjän tuki takana — mutta
silti nekään aloitteet eivät tule tämän
täysistuntosalin käsittelyyn.
Itse tästä aloitteesta, josta olen puhunut
jo debatin yhteydessä, tyydyn tässä yhteydessä sanomaan
vain eräänlaisena kiteytyksenä, että kyllä tässä paljon
on myös sukupolvikonfliktia: nuoremmat ihmiset ymmärtävät
nämä asiat toisella tavalla, ja meidän
vanhempien, seniilien, ymmärrys ei yksinkertaisesti enää riitä.
Koska elämme tässäkin asiassa kulttuurissamme
ja maailmassa niin rajujen murrosten, digitalisaation, äärellä,
ehkä me vain jotenkin haluamme nähdä, että ihmisellä olkoon
oikeus taideteosten nautintoon siinä, ja yhtä lailla
näemme tärkeänä, että työmies
on palkkansa ansainnut: kuka mies tai nainen on tuotoksen tuottanut,
hänen tulee siitä saada asianmukainen korvaus.
Ritva Elomaa /ps:
Arvoisa puhemies! Lähtökohta on se, että kansalaisaloite,
jossa on yli 50 000 nimeä, pitää käsitellä eduskunnassa.
On tärkeää, että aloitteesta
tehdään mietintö ja käydään
lähetekeskustelu. Tekijänoikeusaloite herätti
monta tärkeää kysymystä, muun
muassa sen, pitääkö kansalaisaloitteen
sisältää lain vaikutusarviointia ja pitääkö sen
olla pilkuntarkasti muotoiltu.
Kyseinen aloite tuo esille asioita, joihin tulevaisuudessa pitää löytää ratkaisu.
Digitaalisuus tuo myös ongelmia tekijänoikeusasioissa.
Netistä aineistoja on suhteellisen helppo vain ottaa. Lähtökohta
kuitenkin on, että tekijän tulee saada korvaus
työstään, eihän mikään
ammattikunta työskentele ilmaiseksi. Laki sallii sen, että omaan
käyttöön voi napata esimerkiksi musiikkia
netistä. Levittäminen laajasti on kiellettyä.
Aloitteessa on esimerkkinä käytetty muun muassa
vertaisverkkopalvelun pitäjää ja joitakin alaikäisiä tekijänoikeusrikkojia,
jotka ovat saaneet suuret korvausvaateet rikkomuksistaan, ja usein
tämä rikkomus on ollut tahatonta. Oikeaa informaatiota
materiaalin lataamisen oikeuksista pitää lisätä ja
tietenkin miettiä tarkkaan, mikä on kohtuullinen
sanktio, jos rikkomus tehdään. Ylilyöntejä ei
saisi olla.
Kansalaisaloite herättää tekijänoikeuksiin
liittyvien asioiden kehittämisen tarpeen. Aloite on 17
sivua lakipykäliä. Oleelliset muutosesitykset ovat
laillisen lähteen vaatimusten poistaminen ja ilman ansiotarkoitusta
tehtävän piratismin rangaistuskäytön
poistaminen. Siis verkkopiratismi laillistuisi ja piraattipalvelujen
ylläpitäjillä ei olisi vastuuta. Vasta
toissijaisesti pyritään parantamaan artistien
ja muiden sisällöntuottajien asemaa.
Myös seuraavia asioita on tullut tämän
tekijänoikeuskansalaisaloitteen yhteydessä esille: Tekijänoikeuslaki
ei estä käyttämästä avoimia
lisenssejä. Nykyään lainsäädäntö on
epäselvä ja monimutkainen. Kansalaisaloitteen
yksi tarkoitus on todennäköisesti selkiyttää lakia,
ja se on hyvä asia. Lataaminen ei ole rikos, koska se ei johda
vankeustuomioihin. Myös tällainen on esitetty,
että media-alan tekijöiden ja yrittäjien kauppatavaran
sosialisointi valtiolle on tämä toimenpide, jos
se tulisi voimaan.
Tekijänoikeuksiin perehtynyt toimittaja, Euroopan journalistiliiton
EFJ:n tekijänoikeusryhmän jäsen Heikki
Jokinen arvioi, että aloite johtaisi päinvastaisiin
tuloksiin kuin mitä väitetään. Rajanveto,
mikä on opetukseen ja mikä opetukseen ja tutkimukseen
käytettävä materiaali, on hankala. Luovien
alojen menetys hänen arvionsa mukaan on noin 8 miljoonaa.
Kanadassa tekijänoikeusjärjestelmä ajettiin
alas, ja mitä silloin tapahtui? Google tarjoutui toimittamaan
kouluille opetusmateriaalia ilmaiseksi. Halutaanko mennä tähän
suuntaan?
Vielä yksi ongelmallinen esimerkki eräältä valokuvaajalta:
jos joku varastaa tai, sanotaan, ottaa valokuvaajan kuvan käyttöönsä opettaakseen
sillä kurssilaisille, opiskelijoilta otetaan vaikka kurssimaksu,
valokuvaaja ei saa mitään.
Tämä on hankala asia, vaikea asia, mutta kansalaisaloite
johtaa varmaan tämän lain parempaan tulkintaan
ja monien kohtien muuttamiseen tulevaisuudessa. — Kiitos.
Jukka Kopra /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tekijänoikeuslakia koskeva
kansalaisaloite on käsitelty sivistysvaliokunnassa, ja
mietinnössään valiokunta esittää aloitteen
hylkäämistä. Valiokunta toteaa, että aloite
on ristiriitainen eikä sellaisenaan hyväksymiskelpoinen.
Tässä suhteessa yhdyn valiokunnan näkemykseen,
ettei aloitetta sellaisenaan voikaan hyväksyä.
On tärkeää, että artistien ja
muiden oikeudet on turvattu. Toisten teosten pihistäminen
omaan käyttöön ei ole oikein.
Valiokunnan mietinnön suurin viisaus on kuitenkin sen
viimeisessä kappaleessa, jossa valiokunta itsekin toteaa,
että opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi harkita
aloitteesta mahdollisesti johtuvaa lainvalmistelun tarvetta. Uusi
digitaalinen toimintaympäristö todellakin on aikaansaanut
tilanteen, jossa tekijänoikeuslainsäädännön soveltuvuus
voidaan monissa tapauksissa kyseenalaistaa vanhanaikaisena. Valiokunta
toteaa itsekin, että "tekijänoikeussuojan takaavia
ja nykyiseen toimintaympäristöön soveltuvia
ratkaisuja tulee löytää, sillä tarve
niille on ilmeinen".
Juuri tähän edustaja Lepomäki pyrkii
esityksellään puuttumaan. Esimerkiksi pilvipalvelut ovat
viime vuosina kehittyneet niin nopeasti, että niiden erottaminen
paikallisesta tallentamisesta voi olla jopa vaikeaa monelle kuluttajalle,
ja siksi sekä kokonaisuutenakin arvioiden ihmisillä on oltava
oikeus tallentaa pilvipalveluihin myös ostamaansa digitaalista
sisältöä. Kappaleen valmistamisen valmistuttajan
yksityistä käyttöä varten pitäisi
olla mahdollista myös ulkopuolisen suorittamana. Tosiasiallisesti
yksityistä käyttöä on tallentaminen
käyttäjän hallitsemiin mutta ulkopuolisten
ylläpitämiin verkkopalveluihin, ja lainsäädännön
tulisi se tunnustaa. EU-komission linjaus asiasta vuodelta 2009
on vanhentunut, ja asia olisi ehkä syytä sielläkin
arvioida uudestaan. Jakaminen on asia erikseen, eikä kyse
olekaan siitä, että teosten laiton jakaminen haluttaisiin
oikeuttaa.
Edustaja Lepomäen esitykseen sisältyvät
ehdotukset opetuskäyttöön liittyen ja
tekijänoikeusneuvoston kokoonpanoon liittyen ovat tarpeellisia
ja perusteltuja. Kokonaisuutena ajatellen kyse on siitä,
että tekijänoikeuslainsäädäntöä tulee
kehittää vastaamaan digitaalisen ajan vaatimuksia
siten, että myös kuluttajan oikeudet ja mahdollisuudet
huomioidaan nykyistä paremmin. Kysymys on erilaisten etujen
yhteensovittamisesta. Lainsäädäntöä tulee
kehittää siten, ettei tekijänoikeuslaki
ole koulutuksen, työllistymisen, vapaamman kilpailun tai
teknisten innovaatioiden syntymisen tiellä. Viime aikoina
on puhuttu paljon sääntelyn purkamisesta ja kansalaisten
arjen helpottamisesta vähentämällä ja
yksinkertaistamalla normien määrää ja
yksityiskohtaisuutta. Tässä mielessä tekijänoikeuslakia
tulee kehittää myös se huomioiden, ettei
lisätä vastakkainasettelua artistien ja kansalaisten
välillä. Minusta valiokunnan puheenjohtaja, edustaja
Vahasalo osoitti viisautta äsken todetessaan, että asia on
tässäkin tärkein, ja tulkitsen tämän
siten, että laajempi tahtotila tekijänoikeuslainsäädännön kehittämiseen
näiltä pohjilta on olemassa.
Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteessa on hyviä ehdotuksia,
joihin on syytä kiinnittää huomiota.
Kannatan edustaja Lepomäen tekemää esitystä.
Maria Lohela /ps:
Herra puhemies! Kansalaisaloite tekijänoikeuslain
järkevöittämiseksi on esitetty hylättäväksi
sivistysvaliokunnassa yksimielisesti. Perusteluissa todetaan muun
muassa seuraavaa: "Elämme uudessa digitaalisen ympäristön
ajassa, jossa tekijänoikeuslainsäädännön soveltuminen
tämänhetkiseen toimintaympäristöön
on suuresti muuttumassa." Siellä todetaan myös:
"Nykyiseen toimintaympäristöön soveltuvia
ratkaisuja tulee löytää, sillä tarve
niille on ilmeinen." Muutostarve siis tunnustetaan, mutta hylkäävien
perusteluiden punainen lanka näyttää kuitenkin
olevan löytää syitä sille, miksi
muutoksia ei voida tehdä, kuten että aloite on
tehty ilman riittävää vaikutusarviointia
tai syy—seuraus-suhteiden käsittelyä.
Kuten täällä on jo monessa puheessa todettu,
kansalaisaloitteilta tuskin voidaan missään yhteydessä odottaakaan
ministeriötason lainvalmisteluprosessia, mutta muutoksen
käynnistäjänä ne voivat toimia.
Sivistysvaliokunnan perusteluissa olisi ollut hyvä näkyä,
mikä on valiokunnan käsitys nykyisen ja tulevaisuuden
tekijänoikeuslainsäädännön tahtotilasta
ja miksi tai miksi ei kansalaisaloite vastaa tätä tahtotilaa.
Sivistysvaliokunnan perustelu oli siis lähinnä teknistä,
eikä se selittänyt tätä mainitsemaani
tahtotilaa tai meneillään olevia lakihankkeita
ja sitä, onko kansalaisaloitteen yksityiskohtia tulossa
selkeästi mukaan jossain toisessa asian käsittelyssä.
Myöskään kattavaa erittelyä näistä kansalaisaloitteen
epäkohdista ei sivistysvaliokunnan mietinnöstä sellaisenaan
löydy.
Mietinnön perusteluissa mainitaan myös muun
muassa seuraavaa: "Toteutuessaan ehdotus vaikuttaisi epäilemättä laajasti
opetusmateriaalin tekijöiden ja kustantajien taloudelliseen asemaan
ja heidän mahdollisuuksiinsa edelleen tuottaa korkeatasoista
opetusmateriaalia kaikille koulutusasteille." Mielestäni
nykyistä opetusmateriaalia pitäisi ennemminkin
saada enemmän sähköiseen muotoon, jolloin
sitä voitaisiin edullisesti päivittää eikä esimerkiksi
kokonaisia uusia kirjoja tarvitsisi ostaa joka vuosi. Osa materiaalista
voisi olla vaikkapa kokonaan maksutonta, ja harjoitukset voisivat
olla paljon monipuolisempia sähköisen ympäristön
tarjoamilla mahdollisuuksilla. Opettajat saisivat parempaa ja ajantasaisempaa
tietoa läksyjen ja tehtävien tekemisestä,
ja niin sanottu aikainen puuttuminen koulupudokkaiden kohdalla tai
oppilaiden erityisten oppimishaasteiden tunnistaminen voisi olla
helpompaa.
Puheet luovan työn loppumisesta, jos tekijänoikeuslainsäädäntöön
joitakin esitettyjä muutoksia tehtäisiin, ovat
vailla näyttöä. Pääosa
kaikesta luovasta työstä tehdään
tälläkin hetkellä vailla korvausta tai
tavallisessa työsuhteessa. Menneillä vuosikymmenillä tietokoneohjelmien
ja tietokonepelien kopiointi oli varsin yleistä. Jäikö ohjelmistoteollisuus
itkemään lainsäätäjiltä kovempia
korvauksia tai lakeja turvaamaan 1980-luvun ohjelmistotuotantoa?
Ei jäänyt, vaan ohjelmistoala ratkaisi ansaintalogiikan
ongelmansa ja kehitti toimintaansa nykypäivää vastaavaksi.
Nyt se on vahvempi ja tuottoisampi kuin koskaan. Peliyhtiöiden
omistajilta voisi kysyä, onko heidän peliensä kopiointi
jokin ongelma. Tuskin, sillä monet pelit ovat saatavilla
muutenkin maksutta, mutta omistajilleen ne ovat olleet silti rahallisia menestystarinoita
vailla vertaa.
Mielestäni on siis mutkikkaan ja monin tavoin vanhentuneen
tekijänoikeuslainsäädännön kannalta
hyvä, että edustaja Lepomäeltä on
tullut näitä muutosehdotuksia.
Lauri Heikkilä /ps:
Arvoisa puhemies! Valiokunnan asenne "Järkeä tekijänoikeuslakiin" -kansalaisaloitteeseen
on osittain käsittämätön ja vähättelevä ja
vailla ymmärrystä siitä, että kansalaiset
eivät suoraan osaa välttämättä kirjoittaa valmista
lakitekstiä. Siten olisin toivonut valiokunnalta ehkä suvaitsevampaa
asian tarkastelua ja asioiden ja esitysten huomioonottoa kumminkin,
vaikka näitä puutteita, mitä valiokunta
mietinnössään mainitsi, on selvästi
olemassa.
Valiokunnan olisi pitänyt ryhtyä kuitenkin laajempaan
valmisteluun tämän asian puitteissa, koska nyky-yhteiskunnan
vaatimukset ja muutokset tekijänoikeusalalla riippuen näistä internetin
mukanaan tuomista mahdollisuuksista ja erinäköisten
tallennusmenetelmien ja tiedonvälityksen muuttumisesta
ovat osittain aiheuttaneet sen, että tekijänoikeuslakimme
on auttamatta vanhanaikainen. Tietysti pitäisi myöskin
tarkastella sitä, mikä nyky-yhteiskunnassa on
kohtuullinen korvaus tekijälle. Jos tekijänoikeuskorvauksia
kertyy ympäri maailmaa laajasti merkittäviä summia,
niin tietynlainen kohtuullistaminen ja ehkä veron periminen
myöskin valtiolle tekijänoikeuksista joissakin
tapauksessa voisi olla nykyaikaa.
Valiokunta on keskittynyt käsittelemään
kansalaisaloitteessa tehtyjä teknisiä muutoksia
ja on korostanut, että ehdotuksissa oli sisäisiä ristiriitoja.
Olisi varmaan jotenkin naiivia odottaa kansalaisilta valmista lakitekstiä,
joka kykenisi ottamaan huomioon kaikki sidonnaisuudet Suomessa tai
kansainvälisesti, mitä tekijänoikeuslailta vaaditaan.
Sitten — jos ajatellaan sitä, että kuultavana
on ollut kumminkin suuri enemmistö tekijänoikeusjärjestöjä,
jotka hyötyvät nykyisestä laista — valiokunnan
loppulausunnossa todetaan, että muutoksiin ollaan valmiina,
kunhan ne turvaavat tekijänoikeudet. Onneksi valiokunta
sentään katsoo, että opetus- ja kulttuuriministeriön
tulisi harkita aloitteesta mahdollisesti johtuvaa lainvalmistelun
tarvetta.
Elämme uudessa digitaalisen ympäristön
ajassa, jossa tekijänoikeuslainsäädännön
soveltuminen tämänhetkiseen toimintaympäristöön
on suuresti muuttunut niin ammatinharjoittajan, elinkeinoelämän
kuin kuluttajankin näkökulmasta. Tekijänoikeussuojan
takaavia ja nykyiseen toimintaympäristöön
soveltuvia ratkaisuja tulee löytää, sillä niille
on ilmeinen tarve.
Kansalaisaloitteessa on monta hyväksyttävää kohtaa,
jotka pitäisi saattaa lainsäädäntöön,
mutta kokonaisuudessaan aloitetta ei voi hyväksyä. Valiokunnan
olisi pitänyt tutkia asiaa tarkemmin etenkin loppukäyttäjän
näkökulmasta. Toivottavasti opetus- ja kulttuuriministeriö nyt
tarttuu tilaisuuteen ja alkaa edistää lainsäädännön
kehittymistä.
Edustaja Vahasalo totesikin esittelypuheenvuorossaan, että kansalaisaloitteen
hyviä ajatuksia on huomioitu eduskunnassa parhaillaan käsittelyssä olevassa
tekijänoikeuksia käsittelevässä hallituksen
esityksessä. Onkohan tässä kansalaisaloitteen
tekijänoikeudet turvattu?
Kannatan edustaja Lepomäen esityksessä kohtaa,
joka koskee materiaalin käyttöä opetus-
ja tutkimuskäyttöön.
Raija Vahasalo /kok:
Arvoisa puhemies! Niin, jos ehdotus on sitovan direktiivin
vastainen, voidaanko sitä silloin hyväksyä?
Jos ehdotus on kansainvälisten sopimusten vastainen, voidaanko
sitä silloin hyväksyä? Jos ehdotus on ristiriidassa
muun tekijänoikeuslain kanssa, voidaanko silloin sitä hyväksyä?
Kukaan ei ole väittänyt, että kansalaisaloitteen
pitää olla täydellinen, mutta kun siitä valmistellaan
uutta lakia, mietintöä tänne, niin tämän
pitää olla täydellinen, siinä pitää kaiken
olla kohdillaan. Ja koska tässä kansalaisaloitteessa,
laskin noin äkkiä, oli ainakin 15 erilaista eri
kohtaa, joita tämä koski, niin on täysin
mahdotonta, että eduskunnassa mikään
valiokunta pystyy ihan uutta lainsäädäntöä sen
pohjalta tekemään.
Meillä on kuultavina ollut tasan yhtä paljon kumpaakin
osapuolta. Olemme olleet erityisen tarkkoja siitä, että molempia
osapuolia on kuultu ihan balanssissa, koska me tiesimme, että meitä katsotaan.
Toivon, että tätä meidän mietintöämme
ymmärretään ja luetaan oikein — ja
luetaan tarkkaan, mitä me sanomme, mitä emme.
Edustaja Lepomäki on täällä ehdottanut
muutamia kohtia. Haluan niitä kommentoida. Ne ovat ihan
samoja, mitä on ollut kansalaisaloitteessakin, joten me
olemme sivistysvaliokunnassa niitä jo käsitelleet.
12 § Verkkotallennuspalvelut: Esitetään,
että ne olisivat yksityistä käyttöä.
Mutta Europan komissio on sanonut, että se ei käy,
se on komission vastaista, ja sitä ei voida silloin tehdä.
Sen sijaan meillä on hallituksen esitys, jossa teleoperaattorit,
televisioyhtiöt ja tekijänoikeuksien yhteishallinnointijärjestöt
ovat itse keskenään ratkaisseet tämän,
ja sopimuslisenssisäännös olisi se tapa,
millä tämä asia sitten hoidetaan. Tällä tavalla
se hoidetaan eikä edustaja Lepomäen tavalla.
Toinen kohta, 14 §: "Luokkahuoneessa tai vastaavassa
tilassa tapahtuva opetustoiminta ei ole teosten julkista käyttämistä."
No, meillä koululainsäädännön
mukaan opetuksen pitää olla julkista. Eikä voi
olla julkista ja erilaista julkista asiaa. Sitä paitsi
direktiivi ei salli sellaista tekijänoikeuden täyttä rajoitusta,
jota Lepomäki ehdottaa.
55 §, Tekijänoikeusneuvoston kokoonpano: Tekijänoikeusneuvoston
tehtävä on nykyisin olla puhdas oikeudelliseen
arviointiin ja laintulkintaan keskittyvä elin, puhdas tällainen.
Mutta jos tehtäisiin niin kuin edustaja ehdottaa, niin
silloin siitä tulisi tämmöinen edunvalvontaelin,
ikään kuin työtuomioistuimesta tulisi
työmarkkinajärjestö. Tuskin sitä halutaan
kuitenkaan. Siksi emme ole sitä hyväksyneet.
Sitten 56 a §, jossa puhutaan, että "tekijänoikeusrikkomuksena
ei pidetä myöskään tämän lain
vastaista toimintaa" ja niin edespäin, tällainen
ehdotus: tämä ei oikeasti kuulu tähän
pykälään ollenkaan, koska tämä muu
pykälä koskee yksityisen henkilön yksityistä toimintaa.
Joten mitään näistä ehdotetuista
muutoksista me emme voi hyväksyä täällä,
vaan kyllä se on näin, että siinä pitää olla
ministeriössä valmistelu.
On mielenkiintoista sitten nähdä, kun me aloitamme
tuon tekijänoikeutta koskevan hallituksen esityksen käsittelyn,
miten täällä sitten suhtaudutaan niihin
mietintöihin ja olemmeko me sitten samaa mieltä,
koska ne antavat ihan erilaisen ratkaisumallin. Samaa asiaa, samaa
ongelmaa, ratkaistaan mutta ei sillä tavalla kuin aloitteessa
halutaan — kun ei voida niin tehdä — vaan
se sama ongelma tehdään sillä tavalla,
millä se voidaan tehdä, laillisesti ja kaikkia
osapuolia kunnioittaen. Tekijänoikeudet on sellainen asia,
jossa on monenlaisia erilaisia osapuolia, joiden välillä pitää löytää se
kunnon balanssi. Ei voi olla toisen puolesta ja toista vastaan,
vaan kaikki eri puolet tarvitsevat toinen toistaan, ja sen takia pitää löytää se
balanssi.
Tekijänoikeudet tulee olemaan tulevaisuudessa todella
tärkeä, entistä tärkeämpi
asia ja osa meidän yhteiskuntaamme. Ja tekijänoikeus
on omistusoikeutta. Muistakaa, että kun luova työntekijä on
tehnyt jonkun teoksen, niin se on hänen omaisuuttaan ja
sitä ei voi häneltä riistää ilman korvausta.
Yleiskeskustelu päättyi.