Leea Hiltunen /kd:

Arvoisa puhemies! Tämä toinen lakialoitteeni sairausvakuutuslain 23 §:n muuttamisesta koskee adoptiovanhempien vanhempainrahakauden pidentämistä vastaamaan biologisten vanhempien äitiys- ja vanhempainrahakautta. Adoptioisillekin taattaisiin sama oikeus isyyslomaan kuin biologisilla isillä. Perhevapaiden suhteen ottovanhemmat eivät ole siis tasavertaisessa asemassa muiden vanhempien kanssa. Näin ollen tämän mukaan vanhempainraha maksetaan ottovanhemmalle jokaiselta arkipäivältä siihen saakka, kunnes lapsen syntymästä on kulunut 234 arkipäivää, kuitenkin vähintään 180 arkipäivää.

Nykyisen lain 234 päivän maksimiaikaa ei käytännössä voi hyödyntää, koska Suomessa lapsen synnyttäneellä äidillä on kahdeksan viikon harkinta-aika, jonka jälkeen lapsi yleensä vasta muuttaa tuohon adoptioperheeseen. Myös kansainvälisessä adoptiossa pienemmät lapset ovat muutaman kuukauden ikäisiä hoitoonoton yhteydessä. Muissa Pohjoismaissa adoptio- ja biologisten vanhempien vanhempainlomat ovat yhtä pitkiä. Pyrin tällä lakialoitteella siihen, että tätä yhdenmukaistettaisiin niin, että ne ongelmat, mitkä tällä hetkellä ovat näissä perheissä, saataisiin pois. Muun muassa päivähoitopaikkaa joutuu hakemaan neljä kuukautta ennen hoidon aloitusta ja on haettava lapsen oltua kotona vasta kolme kuukautta. On monenlaisia kiintymisprosesseja näissä perheissä. Useimmat adoptiolapset ovat eläneet yhdessä tai useammassa lastenkodissa. Tarvitaan siis aikaa tuohon perhe-elämään totutteluun. Lisäksi yli 2,5-vuotiaana adoptoitua lasta ei voi jäädä hoitamaan hoitovapaan turvin, koska lapsi on täyttänyt kolme vuotta ennen kuin vanhempainrahakausi loppuu, jolloin vanhempainvapaa jää lapsen ainoaksi (Puhemies koputtaa) tilaisuudeksi kotihoitoon. Näitä epäkohtia tällä lakialoitteella pyrin korjaamaan.