Arvoisa herra puhemies! Eduskunta on monessa yhteydessä ollut huolestunut kuntien mahdollisuuksista rahoittaa terveydenhuoltopalveluja ja koulupalveluja. Nyt hallituksella on käsittelyssä kuntatalouteen liittyvä yhteisöveron kompensaatiomalli, jonka hyvyyttä on perusteltu sillä, että yhteisöverot ovat monesti liian ailahtelevia, kun taas valtionosuudet ovat pysyvämpiä. Kun me olemme katsoneet valtionosuuksien historiaa, niin näemme myös siitä, että valtionosuudet vaihtelevat kunkin hetken taloudellisen tilanteen mukaan. Näin ollen kysynkin kunta- ja alueministeriltä, kun vielä Kuntaliiton hallitus on varsin yksimielisesti ottanut kantaa yhteisöveron kuntaosuuden säilyttämisen puolesta:

Mikä on hallituksen linja tässä kysymyksessä? Olen ymmärtänyt, että hallituksessa on monta linjaa.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman mukaan selvitetään mahdollisuudet siirtää yhteisövero valtiolle, ja tällainen mahdollisuus on nyt selvitetty. On valittu yksi vaihtoehtoinen malli, ja hallituksen tehtävänä on sitten päättää, miltä pohjalta jatketaan, elikkä hallituksessa ei ole kokonaisuudessaan muodostettu tästä asiasta kantaa, koska hallitusohjelma edellyttää erilaisia malleja.

Mitä tulee valtionosuuksien vaihteluun, niin siitäkin on todettava, että siihen, että valtionosuuksia leikattiin merkittävästi 90-luvulla, syynä oli paitsi lama, myös se, että yhteisövero kasvoi niin voimakkaasti, että sen vastapainoksi oli mahdollista leikata valtionosuuksia, eli osittain tämä yhteisöveron epävakaus on vaikuttanut myöskin valtionosuuksien leikkausten määrään.

Herra puhemies! Viime vuosina valtionosuudet ovat kasvaneet ja, niin kuin tiedämme, ensi vuonna kuntatalous on miinuksen puolella, niin kuin näyttää olevan koko tämän vaalikauden, kun budjettikirjaa lukee. Jos nyt ajatellaan, että kunnilta otetaan tämä yhteisöveron tuotto pois, niin hyvä kysymys on, millä omalla toiminnallaan kunnat voivat lisätä verotulojaan, jotta saadaan koulupalvelut ja terveydenhuoltopalvelut tulevaisuudessa järjestettyä. Vastaus on raaistuva kilpailu veronmaksukykyisistä asukkaista, joka on sitten omiaan tuhoamaan aluekeskusajattelun ja kuntien äärettömän hyvin alkuun lähteneen yhteistyön.

Eikö teitä, ministeri, huolestuta ollenkaan se, että kunnat kilpailevat yritysten sijaan asukkaista ja tällöin myös verotulot kohdistuvat hyvin epätasaisesti eri kuntiin?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Asia voidaan nähdä myös toisin päin. Nykyisin kilpaillaan seudulla verisesti yrityksistä sen takia, että sieltä tulee yhteisövero, ja kuntien yhteistyö kärsii nimenomaan tästä tilanteesta. Tämäkin näkökanta on yhtä perusteltu kuin tämä toinen näkökanta.

Mitä tulee sitten siihen, millä kunnat rahoittavat, niin tähänkin saakka kuitenkin palkkaverotulosta tuleva osuus on valtaosa kuntien verotuloista. Sen jälkeen tulee pitkän matkan jälkeen yhteisövero ja pienimpänä eränä kiinteistövero keskiarvolla mitaten. Tosin yhteisöverossa erot ovat niin suuria, että 90-luvulla kuntien väliset äärierot yhteisöverossa olivat 90-kertaisia.

Arvoisa herra puhemies! Yhteisövero on selvästi kumminkin ollut se yksi elementti, joka on edistänyt elinkeinopolitiikkaa, tuonut sitä alueille, ja siitä kunnat ovat taas saaneet tulopohjaa. Meillä on tällä hetkellä noin 50 kuntaa, joissa valtionosuudet ovat suuremmat kuin verotuotto. Tämän vuoden lopussa kuntamäärä nousee noin sataan, ja minä luulen, että jos tämä ratkaisu tehdään, tulee noin puolet kunnista lähelle sitä tilannetta, että siellä valtionosuudet ovat suuremmat kuin verotuotot. Eihän tämä tilanne ole itsehallinnon näkökulmasta enää terve silloin, ja tämä kiihdyttää sitä. Kun tiedän, että hallituksessa on erilaisia näkemyksiä, olen ymmärtänyt, että myös sisäministeriössä on erilaisia näkemyksiä. Kysyn kummaltakin sisäministeriön ministeriltä:

Mitä mieltä te olette siitä? Pitäisikö yhteisövero siirtää kunnilta valtiolle?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Pitää muistaa tietysti, että valtionosuudetkin ovat veroja. Ne kannetaan kansalaisilta, mutta olen sanonut selkeästi ja sanon tässäkin, että totta kai yksi siirtomallin negatiivinen puoli on se, että se kapeuttaa kuntien tulopohjaa, joka on otettava silloin, kun arvioidaan mallien välillä, miinusmerkkisenä huomioon. Mutta on monia muita arviointiperusteita, joiden pohjalta asiassa edetään. Sisäministeriötä valtionosuusasiassa edustan minä, eikä siellä ole muita kantoja. (Naurua) On eri asia, mitä mieltä ministerit muutoin ovat. Yhteiseltä pohjalta tehdään lopulliset ratkaisut.

Sisäasiainministeri  Kari Rajamäki

Arvoisa puhemies! On luonnollista näin, että asiaa valmistellaan hallitusohjelmaan liittyen. Ministeri Mannisen puitteissa on tiettyjä lähestymistapoja tuotu esille. On myös perustellusti pohdittu yhteisöveron työllisyys- ja elinkeinopoliittista kannustavuusnäkökulmaa, sen osuutta kuntien veropohjassa ja eräitä muita näkökohtia. Nyt on luonnollista, että hallitus laaja-alaisesti jatkaa tämän valtionosuusuudistuksen vaikutusten kuntatalouteen ja palveluun liittyvien näkökohtien, myös tämän työllisyyttä aktivoivan roolin, tarkempaa arviointia omassa keskuudessaan, hallituspuolueiden kesken.

Herra puhemies! Itse tulkitsen kyllä ministeri Mannisen esityksen vaikutuksia vähän samalla tavalla kuin ed. Katainen. Menisin ehkä vähän pitemmälle vielä, että jos tämä toteutuisi, niin pitkällä aikavälillä sillä olisi hyvin tuhoisat vaikutukset kaupunkiseutujen kehitykselle, koska tämä johtaisi siihen, että se kannustaisi kuntia erittäin epäsosiaaliseen asuntopolitiikkaan ja hyvin raakaan kilpailuun hyvistä veronmaksajista. Mutta se toimisi aika hyvin, jos tarkasteltaisiin vain kaupunkiseutuja. Onko ajateltu sellaista radikaalia vaihtoehtoa, että verotus tulisikin kaupunkiseutukohtaiseksi ja sitten jaettaisiin se asukasluvun suhteessa näille peruskunnille. Silloin poistuisivat kaikki nämä kilpailut.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Tämä seutukohtainen yhteisöveron jakaminen on ollut yksi asia, joka on ollut julkisuudessa esillä, mutta se edellyttäisi kyllä pidemmän ajan tätä asiaa kehitellä, koska ei tuloja voi jakaa seutukohtaisesti, ellei myöskin menoja jaeta seutukohtaisesti. Tämän vuoksi siinä aikataulussa, missä nyt valtionosuusuudistus pitää valmistella, näen, että ei ole mahdollista mennä niin suureen remonttiin, että myöskin katsottaisiin samalla, mitkä menot jaettaisiin seutukohtaisesti, koska muuten se malli ei toimi. Jos esimerkiksi Helsingin yhteisöverot jaettaisiin koko Helsingin seudulle, eivät Helsingin kaupungin menot alene siitä yhtään. Tulot vain jaetaan laajemmalle pohjalle. Tässä mielessä edellytetään menojen ja tulojen tasapainoa ja tässä aikataulussa, että se olisi voimassa 1.1.2005, näin perusteellista muutosta on aika vaikea tehdä.

Arvoisa herra puhemies! Sateenkaarihallitus teki rankkoja leikkauksia Pääkaupunkiseudun kuntia kohtaan. Tämän seurauksena esimerkiksi kotikaupunkini Espoo joutui nostamaan veroäyriä ja lähti vastustuksestani huolimatta kohtuuttomalle kiinteistöverojen kasvattamisen tielle.

Aikooko hallitus nyt todella oikaista näitä väärämielisiä päätöksiä, joita se on tehnyt erityisesti Pääkaupunkiseutua kohtaan ja on ajamassa tätä kautta Pääkaupunkiseudun kaikki kunnat ja niiden palveluvarustuksen suuriin vaikeuksiin?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Hallitus tulee valtionosuusuudistuksessa tarkastelemaan tasapuolisesti kaikkia kuntia, ja hallitusohjelmassa todetaan, että kunnalliset peruspalvelut tulee voida tarjota koko maassa kohtuullisella vero- ja maksurasitteella. Tämä koskee tietysti myös Pääkaupunkiseutua, ja varmasti valtionosuusuudistuksessa on sellaisia elementtejä, kun se valmistuu, jotka tarjoavat mahdollisuudet myöskin Pääkaupunkiseudulle ja kaikille muillekin Suomen kunnille tarjota peruspalvelut, myöskin tulevaisuudessa.

Arvoisa herra puhemies! Kymmenen vuotta sitten tehty yhteisöverouudistus toimi kuntien kannalta varsin hyvin, kuten ministerikin mainitsi, tuon nousukauden aikana. Sitten viime vuosien aikana on yhteisövero-osuutta kunnilta leikattu hyvin dramaattisesti. Jos ajatellaan ihan yksinkertaisesti tätä kysymystä, niin eikö yksi vaihtoehto voisi olla myös, että silloin, kun on taantuma ja kuntien talous on kireämpi, sitten tätä yhteisöverotuotto-osuutta kuntien kannalta vastaavasti nostetaan, jolloin kunnat voivat myös tämän elinkeinopoliittisen kannustavuusnäkökulman pitää verotuksessa mukana. Nyt monet kunnat ovat nostaneet tuloveroprosenttejaan ja muita tulomuotojaan. Näin ollen tietty vakaus puuttuu tästä. Hallitusohjelman tavoitteena on turvata kuntatalouden vakaus näiltä eri suhdanneheilahteluilta, mutta yhteisöveron poistumisessa on tiettyjä ongelmia. Kysymys ihan yksinkertaisesti:

Eikö voisi ajatella niin, että kuntien osuus määriteltäisiin sitten korkeammaksi, jolloin tämä ongelma itse asiassa aika pitkälle poistuisi?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Varmasti kuntien kannalta on mieluista, jos kuntien osuus korkeammaksi määritellään. Mutta kovin mieluisalta ei tunnu se, että sitten noususuhdanteessa se määritellään alemmaksi. Näinhän 90-luvulla on tehty. Tästä se epävakaus tulee ja jatkuva vuosittainen kiistely siitä, mikä kuntien yhteisövero-osuus on. Kun kuntatalous ei ole erillinen saareke valtiontaloudesta, ei voi olla niin, että jos meillä on lamakausi, niin valtiontalous kantaa kaiken vastuun siitä lamasta, vaan kyllä koko julkisen talouden on kannettava sitä vastuuta, mutta valtio on vakauttava elementti. Se on ollut sitä, mutta pitää muistaa, että kun me puhumme vakaudesta, se koskee sekä ylös- että alaspäin. Se toimii molempiin suuntiin. Ei voida sallia silloin hirvittäviä nousuja, jos ei sallita laskujakaan. Tältä pohjalta voi sanoa, että kyllä yhteisövero on epävakaa elementti. Hyvin paljolti se, että meidän valtionosuusjärjestelmämme on rakenteellisesti vino ja koko rahoitusjärjestelmä tällä hetkellä, johtuu siitä, että yhteisövero muuttui niin voimakkaasti 90-luvulla ja jouduttiin vuosittain tekemään ratkaisuja, jotta jonkinlainen vakaus olisi säilynyt.

Arvoisa puhemies! Kunnilla on perustuslain 121 §:n mukaan verotusoikeus. Tämä siitä syystä, että kunnat selviäisivät itsehallinnollisesti niistä velvoitteista palveluiden järjestämiseksi, joista säädetään lailla. Nyt, kun näitä selvityksiä yhteisöverosta tehdään, varmastikin työryhmä on pohtimassa kuntien itsehallinnon määräystä ja verotusoikeuskysymyksiä. Tältä osin tuntuisi kovin erikoiselta, että verotusoikeus koskisikin vain yksittäisiä ihmisiä, mutta ei kuitenkaan niitä yrityksiä, jotka maksavat valtionveroa.

Onko tästä jotain sellaista pohdintaa nyt sisäasiainministeriössä, jossa ei romutettaisi perustuslain määräämää itsehallintoa ja toisaalta kuntien verotusoikeutta, vaan yritettäisiin löytää nyt sellainen ratkaisu, että kunnat todella voivat selvitä itsehallinnon vaatimuksista ja palveluiden järjestämisestä myös verotusoikeuden kautta?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Tämä on yksi tärkeä näkökohta, jota selvitellään ja on jo selvitetty aiemmin jossakin määrin. Mutta pitää muistaa yhteisöveron osalta se, mikä on siinä kunnan verotusoikeus. Kunnalla ei ole mitään mahdollisuutta päättää, minkä tasoinen yhteisövero on tänä päivänä. Se on täysin valtion määräämä vero. Näin ollen voi sanoa näin, että sitä ei voi rinnastaa kunnalliseen tuloveroprosenttiin tai kiinteistöveroprosenttiin, jonka tasosta kunta päättää suvereenisti tietyissä rajoissa kiinteistöveron osalta. Tuloveroprosentin osaltahan kunnalla on periaatteessa rajaton valta päättää. Tämä yhteisöverorakenne on kyllä täysin erityyppinen ja se pitää arvioinnissa tietenkin ottaa huomioon.

Arvoisa herra puhemies! Peruin kysymykseni, mutta voin puheenvuoron saadessani kuitenkin keskusteluun osallistua.

Kun täällä puhuttiin Pääkaupunkiseudun yhteisöverosta, niin me kaikki tiedämme, että tällä hetkellä Helsingissä ja muissakin Pääkaupunkiseudun kunnissa joudutaan tekemään erittäin rankkoja säästöpäätöksiä, jotka kohdistuvat kansalaisten keskeisiin peruspalveluihin, kuten vanhustenhuoltoon, terveydenhuoltoon, perusopetukseen ja moniin muihin näihin keskeisiin peruspalveluihin. Tämän olivat myös hallituspuolueet huomanneet ennen vaaleja. Niinpä esimerkiksi pääministerin puolue keskusta lupasi vaalien alla muun muassa seuraavaa: "Helsingin pitää saada suurempi osa yhteisöveron tuotosta, jotta se pystyy tuottamaan parempia palveluja." Pääministeri-puheenjohtaja Vanhanen:

Milloin hallitus aikoo toteuttaa tämän keskustan antaman vaalilupauksen?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tällä paikalla vastaan siitä, mitä pääministeri tekee, mutta on hyvä, että kokoomus on lukenut myös vaaliohjelmia. Tosin tuo sitaatti ei ollut ilmeisesti vaaliohjelmasta. (Naurua)

Arvoisa herra puhemies! Tuo sitaatti oli keskustan puheenjohtajan helsinkiläisille antamasta vaalilupauksesta, jonka hän on esittänyt muun muassa Helsingin Sanomissa, Iltalehdessä ja uudelleen Iltalehdessä. Kysymys kuuluu:

Milloin keskusta aikoo lunastaa tämän helsinkiläisille antamansa vaalilupauksen?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallitus keväällä sopi ohjelmassaan siitä, että kuntien valtionosuusuudistus laaditaan tavalla, jota ministeri Manninen on tässä melko seikkaperäisesti esittänyt. Siinä yhteydessä tulevat vastaukset sen osalta, mitä pääministeri Vanhasen hallitus aikoo kuntien valtionosuusuudistuksesta tehdä. Samalla tulevat vastaukset siihen kysymykseen, mikä on, jos on, kuntien osuus yhteisöveron tuotosta. (Ed. Zyskowicz: Tämä vastaus riittää helsinkiläisille kyllä!)

Arvoisa puhemies! Täällä jo tuli esille, että kuntien pitää vastata palvelujen järjestämisestä. Kuitenkin kuntien rahoitus kaiken kaikkiaan on sillä mallilla, että esimerkiksi terveyspalveluja heikennetään, niin kuin ed. Zyskowicz totesi. Kysyisin nimenomaan Kansallisesta terveysohjelmasta. Kun kuntien pitäisi puolet, siis 350 miljoonaa euroa, siihen tuoda lisää rahaa, ainakin nyt kuntien viesti on se, ettei ole senttiäkään lähivuosina tulossa. Esimerkiksi Kotkassa ei ole, ei ole Anjalankoskella. Kysyisin:

Mitä hallitus aikoo tehdä, että todella kunnat pystyisivät oman vastuunsa kantamaan? Lopultahan taloudellinen vastuu, tukivastuu, on valtiovallan.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Silloin kun Kansallinen terveysohjelma on hyväksytty, periaatepäätös on tehty Lipposen toisen hallituksen aikana, on sovittu tietyistä rahoitusperiaatteista. Hallitus on pitänyt oman osuutensa, vähän ylittänytkin sen, ja voi sanoa, että on ehkä vähän ristiriitaista nyt tämä ed. Tiusasen vaatimus siitä, että valtion pitäisi kokonaan rahoittaa, kun ed. Korhonen samasta puolueesta äsken sanoi, että ei saa liikaa antaa valtion rahaa, koska ne tulevat riippuvaisiksi nuo kunnat tuosta valtiosta. Elikkä valtio on kyllä oman osuutensa tässä asiassa hoitanut, vähän enemmänkin, ja taloudellisten mahdollisuuksien puitteissa valtio hoitaa osuutensa myös jatkossa.

Arvoisa herra puhemies! Jatkaisin siitä, mistä ed. Alho jo aloitti. Perustuslakivaliokunta viime vaalikauden lopulla 2002 yksimielisesti mietinnössään oli sitä mieltä, että ennen kuin tähän nyt puheena olevaan asiaan — ja muiltakaan osin valtion ja kuntien väliseen verotukseen — tehdään uudistuksia, on eduskunnalle tuotava kokonaisselvitys valtion ja kuntien suhteesta — yksimielinen perustuslakivaliokunnan vaatimus koskien nimenomaan kuntien itsehallinnon arviointia ja vielä erikseen, että ei riitä, että arvioidaan keskiarvoja, vaan myös vaikutuksia yksittäisien kuntien kannalta.

Edellinen hallitus myös periaatepäätöksessään terveysliikunnan edistämisestä vaati tai itseasiassa hyväksyi sen, että jos valtionosuusjärjestelmiä muutetaan, niin niitä pyritään "kehittämään, tukemaan terveyttä edistävää liikuntaa ja muuta terveyden edistämistyötä" eli tukemaan kuntia ennaltaehkäisemään kuluja.

Onko tarkoitus, että nämä kaksi, siis edellisen hallituksen periaatepäätös ja perustuslakivaliokunnan yksimielinen vaatimus otetaan tässä yhteydessä myös huomioon?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Totta kai perustuslakivaliokunnan vaatimukset täytetään ja selvitykset tullaan laatimaan sen mukaan kuin on edellytetty.

Mitä tulee sitten siihen, miten Kansalliseen terveysohjelmaan suhtaudutaan, niin haluan todeta myöskin sen, että meillähän valtionosuusjärjestelmän mukaan sosiaali- ja terveyspuolella, silloin kun hallitus aloitti, valtionosuusprosentti oli 27,0 jotakin. Nyt sitä on nostettu niin, että ensi vuonna se on 31,89 ja Kansallisessa terveysohjelmassa valtio kustantaa yli 50 prosenttia, elikkä valtion osuutta siinä on selkeästi korotettu. (Ed. Brax: Entä ennaltaehkäisy?) — No, kyllä Kansallinen terveysohjelma lähtee siitä, että myöskin ennaltaehkäisyä palkitaan ja periaatteessa, kun rahaahan ei ole korvamerkitty, niin kunnat harkitsevat tietysti sitä, mikä on tehokkain tapa käyttää tätä rahaa, ja silloin kun se on ennaltaehkäisy, niin silloin, totta kai, kunnat sitten panostavat siihen.

Arvoisa puhemies! Kun kokoomus ei täällä tunnu löytävän oikein mitään hyvää tästä yhteisöveron jakomallin vaihtoehdosta, niin tuotakoon tässä nyt se esille, että kyllä se esimerkiksi näitten eri kaupunkien kehyskuntien ongelmat tunnustaa ensimmäisen kerran, mikä on kiistatta tämän vaihtoehdon hyvä puoli. Tämmöiset kunnat kuin Kirkkonummi tai Kerava, Tuusula, Järvenpää tai muitten kaupunkien kehyskunnat kiistämättä hyötyisivät tästä vaihtoehtoisesta mallista. Sen takia kysynkin:

Jos päädytään kuitenkin jämähtämään tähän nykyiseen yhteisöveromalliin, onko mahdollista jollain muulla tavalla sitten jatkossa huomioida nämä kehyskuntien ongelmat, jotka liittyvät siihen, että kunnat kasvavat voimakkaasti, se vaatii rahaa, mutta kuitenkin yritykset ja yhteisöverotulot ovat keskuksissa?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! On selvää, että jos valitaan nykyisen yhteisöveron jatkaminen, niin siinä yhteydessä tietysti punnitaan niitä eri tekijöitä, jotka antavat mahdollisimman oikean lopputuloksen. Mutta jos siihen valtionosuusjärjestelmään ei ole mahdollista lisätä rahaa niin kuin tämä siirtomalli edellyttäisi, josta ei ole erikseen vielä sovittu tästä summasta, niin voi todeta sen, että varmaan ei ole löydettävissä sellaista tarjousta kehyskunnille niin kuin mahdollisessa siirtomallissa. Elikkä kyllä kehyskuntien täytyy sitten huomattavasti pienempään pottiin tyytyä siinä tapauksessa.

Arvoisa puhemies! Itse asiassa hieman samasta asiasta kuin edellinen, mutta toisesta näkökulmasta: Mikä on se kunnan itsenäinen mahdollisuus parempaan onneen ja menestykseen, jos työpaikkoja luomalla siihen ei pääse? Eikö se tätä kautta nykyisin kuitenkin rakennu, että kunta saisi luotua työpaikkoja? Meillä on monta kehyskuntaa viemässä keskuspaikkakunnilta asukkaat, ja hirveän usein pienemmän verokannan naapurikunnan puolelle. Itsekin luulin, että tässä täytyisi kerätä like minded isoja keskuskuntia — ja nyt korostan ei vain Pääkaupunkiseutua, koska ainakin eräässä ministeriön mietintäpaperissa Pääkaupunkiseutu olisi niitten voittavien kuntien puolella tässä muutoksessa verrattuna moniin keskisuuriin kaupunkeihin. Mutta viime päivien yhteenotot tuovat laskelmia tämän mallin perusteella myös pienistä teollisuuspaikkakunnista, että siellä on huoli työpaikkojen laajentamisesta, isoja tehtaita haluttaisiin laajentaa, mutta kunnalta vaaditaan investointeja teihin ja satamiin muun muassa, ja siihen tarvitaan yhteisöveroa.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Tietysti kunnan kannalta ei ole kovin oleellista se, mitä kautta se raha tulee. Jos tässä mallissa, joka on tietyn tasoinen laskelma, Pääkaupunkiseudulle tulee aika merkittävästi lisää rahaa, niin minusta se on ihan oikein, koska niin kuin täällä salissa on sanottu, pääkaupungilla on erittäin suuria ongelmia ollut viime vuosina. No, se lisäraha tulee siitä, että tähän aparaattiin pannaan lisää rahaa, elikkä sitä ei oteta pois keneltäkään.

Mitä tulee sitten kehyskuntien tilanteeseen, niin kun kehyskuntiin muuttaa asukkaita, asukkaat tarvitsevat palveluja, asukkaat tarvitsevat investointeja ja yleisen perussäännön mukaan keskituloisen palkansaajaperheen kohdalla, jolla on kaksi lasta, kestää kunnan kannalta noin 14 vuotta, ennen kuin kunta pääsee plussan puolelle. Tämän vuoksi kehyskunnilla on erittäin suuria taloudellisia ongelmia monella, koska asukasluku kasvaa erittäin voimakkaasti. Siellä tarvitaan voimavaroja ja Pääkaupunkiseudullakin kehyskunnat ovat se henkireikä, joka voi ottaa vastaan sen suuren muuttopaineen, joka täällä valitettavasti tällä hetkellä on.

Arvoisa puhemies! Ministeri Manninen oli kovin vauhdikas äsken, kun hän lupasi masiinaan lisää rahaa. Tuntui tietysti lohdulliselta, mutta kyllä pienet epäilykset heräävät. Mutta yhteisöverontuoton siirtämisestä valtiolle, eikö se ole kuitenkin aika epäoikeudenmukainen? Jos ajatellaan, että ne kunnat, jotka saavat sitä yhteisöverotuottoa, ne ovat panostaneet elinkeinoelämään ja yrittäjille tuoneet mahdollisuuden työllistää monetkin isot kunnat ja se on tavallaan ansaittua rahaa. Mitä tulee siihen, että tietysti yhteisöverotuottoa halutaan jakaa kaikille kunnille tasan ja valtionosuuksia sitä kautta lisätä — näin ymmärsin Mannisen puheesta — mutta eikö olisi jotain muuta tietä mietittävänä, esimerkiksi pienten kuntien yhdistyminen, jotain muuta radikaalimpaa kuin se, että tuotot jaetaan tasan?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Kansainvälisesti yritysverotus aivan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta menee valtiolle, elikkä me olemme tietyllä tavalla poikkeus. Tässä kollega, ministeri Pekkarinen muistutti, että kun tämä pääomaverouudistus vuonna 93 tehtiin, kokoomus oli vahvasti sitä mieltä, että valtiolle pitää kokonaan yhteisöveron mennä. Mitä tulee siihen, mikä on oikeudenmukaista, niin totta kai kunnan elinkeinopolitiikalla on tärkeä merkitys. Mutta se, miten yritykset sijoittuvat tiettyihin kaupunkeihin, niin ne toimintaedellytykset on yhteiskunnan toimesta poliittisilla päätöksillä hyvin pitkälle luotu ja näiden toimintapuitteiden sisällä sitten kaupungit ja kunnat harjoittavat parempaa taikka vielä parempaa elinkeinopolitiikkaa. Mutta mikä sen elinkeinopolitiikan lopullinen merkitys on, niin siitä voidaan olla tietysti monta eri mieltä hyvinkin perustellusti.