Aulis Ranta-Muotio /kesk:

Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä laiksi väliaikaisesta työnantajan matalapalkkatuesta on mielestäni täysin harhaanjohtava nimi. Parempi nimi olisi, kuten ministeri Heinäluomakin eilen myönsi, "laki ikääntyneiden työntekijöiden sosiaaliturvamaksujen alentamisesta". Eilinen keskustelu osoitti selvästi, että lain nimi johtaa puhumaan vain matalista palkoista. Monien edustajien puheenvuorojen pääsanoma oli, että ihmiset nyt pakotetaan tekemään työtä pienellä palkalla. Kyseessähän on yli 54-vuotiaiden vähemmän koulutettujen, useimmiten sinänsä hyvien, työntekijöiden työllistäminen vaihtoehtona työttömänä olemiselle vielä hyvässä työkunnossa. Mielestäni tämä lakiesitys on hyvin valmisteltu eikä se sisällä mitään suurempia sudenkuoppia tai houkuttelevia keinottelumahdollisuuksia. Se ei myöskään estä palkankorotuksia, koska tuki on sen saamisen palkkaylärajaa lähestyttäessä liukuvasti aleneva. Tästähän eilen aika moni edustaja käytti puheenvuoroja, että tämä on esteenä palkankorotuksille.

Lain perusteluissa todetaan, että työllisyysaste alenee selvästi yli 54-vuotiailla, jotka tulevat tämän työnantajan saaman tuen piiriin. Tilastokeskuksen mukaan työllisyysaste on 50—54-vuotiailla 80 prosenttia, 55—60-vuotiailla 66 prosenttia ja 64-vuotiailla vain 30. Siinä iässä tietysti ollaan jo suurelta osin eläkkeelläkin. On hyvin perusteltua kohdistaa 120 miljoonan euron vuotuinen työllistämistukipotti juuri näihin vanhempiin ikäryhmiin. Nuoristahan on eri toimenpiteillä pidetty huolta, ja nuorisotyöttömyys onkin viime vuosina vähentynyt. Sinänsä nuorisotyöttömyyden pitäisi olla nolla, mutta on täysin perusteltua, että kohdistamalla näihin vanhempiin ikäryhmiin voidaan saada työttömiä töihin ja toisaalta estää turhanaikaista eläkkeellejääntiä.

Tuen saanti edellyttää, että palkka on haarukassa 900—2 000 euroa kuukaudessa, ja tuki on suurimmillaan 220 euroa kuukaudessa eli 16 prosenttia työvoimakustannuksista palkkatasolla 1 400—1 600 euroa kuukaudessa. Tuki, 16 prosenttia palkkauskustannuksista, on nelinkertainen verrattuna esimerkiksi siihen Lapissa tehtyyn kokeiluun, jossa sosiaaliturvamaksut poistettiin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että sen suuruisella, muutaman prosentin työvoimakustannusten alentamisella ei ole tilastollisesti merkittävää vaikutusta työllistämiseen, mutta uskon, että tällä 16 prosentin alentamisella jo on, aivan varmasti. Tämä on kokeilulaki, niin että sen sitten aika näyttää, kun tätä on viisi vuotta kokeiltu.

Merkitystä tällä on erityisesti niillä aloilla, joilla työn tuottavuus palkkakustannuksiin verrattuna on alhainen. Eilen täällä useissa puheenvuoroissa kysyttiin, mitä ovat nämä alat. Puhuttiin suurten kauppaketjujen kaupan kassoista ja todettiin, että ne yritykset tuottavat suuria voittoja. Näin varmaan on, mutta omalta osaltani voin todeta, että maa- ja metsätalous on yksi tällainen ala, jossa on paljon sellaista työtä, jota ei tavallaan kannata teettää. Sen tuottavuus on sen verran heikkoa. Mutta tällainen reilusti yli 10 prosentin lievennys palkkauskustannuksiin voi kannustaa teettämään niitä töitä. Kyllä varmaan myös palvelualoilla tämä silti tulee vaikuttamaan käytännössä.

Työnantajan kannalta järjestelmä on suunniteltu hyvin yksinkertaiseksi. Tuen määrän voi vähentää, kun palkasta tekee seuraavan kuukauden 10. päivään mennessä, niin kuin työnantajan täytyy tehdä, verotilitys. Siitä ennakkoverosta voi vähentää suoraan sen tuen määrän, eli se vaikuttaa heti työnantajan kassassa eikä tule viiveellä tämä tuki. Tietysti kirjanpitoa siitä on. Itsellänikin on kokemusta pienenä työnantajana, ja yleensä tämä työnantajakirjanpito on aika monimutkaista ja teettää paljon ylimääräistä työtä, mutta tuntuu ainakin paperilla tämä järjestelmä hyvin yksinkertaiselta.

Arvoisa puhemies! Vanhasen hallitus on tehnyt jo monia hyviä toimenpiteitä lähinnä verouudistuksin työllisyyden parantamiseksi, kuten täälläkin on edellisen asiakohdan osalla keskusteltu: varallisuusvero-, yritysverouudistus ja tämä sukupolvenvaihdosten lieventämisuudistus. Kaikki nämä vaikuttavat työllistämiseen. Ensi vuoden budjettiesitys sisältää myös kotitalousvähennyksen laajentamisen. Tämä käsittelyssä oleva ikääntyneiden työntekijöiden sosiaaliturvamaksujen alentamisesitys on uusi, viideksi vuodeksi suunniteltu kokeilu, joka toivottavasti samaan tapaan kuin se kotitalousvähennysasia todetaan hyväksi ja sitä voidaan laajentaa. Nyt on hyvin perusteltua se raha kohdistaa tiettyyn ikäryhmään.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kyselytunnilla ministeri Filatov totesi, että tulisi huolehtia siitä, ettei rahaa kulkisi hukkaan, kun keskustelimme sovitellusta päivärahasta ja työmarkkinatuesta ja eri työllistämiskeinoista.

Tämän lain tarkoitus on edistää työllisyyttä. Jos ed. Ranta-Muotio lukisi, kuinka paljon arvellaan tämän työllistävän, niin vastaus on 1 900. Kustannukset ovat 120 miljoonaa, mikä tarkoittaa lähes 60 000:ta euroa per työpaikka vuodessa. Minä kysyn, eikö sillä rahalla voisi työllistää paremmin. Lähes 60 000 euroa per työpaikka — minusta tämä on melkein edesvastuutonta. Minä olen varma, että minä en tule tapaamaan sellaista veronmaksajaa, joka katsoo, että on järkevää käyttää 60 000 veroeuroa yhtä työpaikkaa kohti. 10 000 eurolla työpaikkaa kohti olisi taatusti voinut työllistää paljon, paljon enemmän työntekijöitä. En tiedä, pitäisikö sitten aikanaan esittää lain hylkäämistä, mutta kyllä minusta tämä on vastuutonta rahojen tuhlaamista.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Minä yhdyn ed. Aulis Ranta-Muotion esittämiin näkemyksiin. Minä en nyt ymmärrä, mitenkä tämä saattaisi noin kalliiksi tulla työllistämisessä, ellei tähän liity vallan mahdotonta byrokratiaa. Minä näkisin tämän hyvin järkevänä nimenomaan maa- ja metsätalouden ja yleensä maaseutuelinkeinojen osalta. Siellä on paljon työtä, jota ei nykyisellään oikein kannata teettää, mutta tämä saattaa avata, aivan kuten ed. Ranta-Muotio sanoi, kiinnostuksen etsiä ja tarjota tämmöistä työtä. Minusta tämä nimi "matalapalkkatuki" on väärä, koska tämä on aika normaali palkkataso, kun tuossa jo 2 000:een euroonkin päästään; oikeampi olisi vaan puhua väliaikaisesta työnantajan tuesta ikääntyvien työllistämiseksi.

Aulis Ranta-Muotio /kesk:

Arvoisa puhemies! Lain perusteluissa on todella tämä luku 1 900 uutta työpaikkaa, arvio, mihin ed. Kallis viittasi. Mutta siellä myös todetaan, että tämä estää lukuisia ennenaikaisia eläkkeellejääntejä. Siitä ei ole arviota, mutta se voi olla jopa moninkertainen tähän lukuun 1 900 verrattuna, niin että en allekirjoita näitä ed. Kalliksen väittämiä, että se olisi näin suoraviivaisesti 60 000 euroa per työpaikka.

Oppositiolta on täällä myöhemmin rinnakkaislakiesitys, kokoomusoppositiolta — en muista, oliko siinä ed. Kalliksen nimi alla — jossa ehdotetaan, että käytetään 450 miljoonaa euroa tämän 120 miljoonan euron sijasta. Se on jo hakuammuntaa. Se kohdistuisi koko työikäiseen väestöön, mutta tämä on kuitenkin täsmäkäyttöä yli 54-vuotiaisiin, ja siihen on perusteita. Siinä iässä on todella vaikeaa, jos jää työttömäksi, saada sitä uutta työpaikkaa kovin helposti.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa puhemies! Kyllä kai meidän pitää luottaa siihen, mitä hallitus lakiesityksessään esittää. Siinä todetaan, että työllisyysvaikutus on noin 1 900 työntekijää. Sitä, että ed. Oinonen pitää järkevänä käyttää 60 000 euroa per työpaikka, minä en kyllä millään voi ymmärtää. Olisi ollut toisenlaisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi kotitalousvähennystä korottamalla, pikkasen muuttamalla, työllisyysvaikutus olisi ollut paljon, paljon parempi tai antamalla tukea sille yrittäjälle, joka ensimmäisen työntekijän palkkaa, tulos olisi ollut aivan toisenlainen.

Aulis Ranta-Muotio /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksenä on myös tämä kotitalousvähennyksen laajentaminen. Se on aika merkittävä laajennus kohdistettuna nyt pääasiassa hoiva-alalle, mutta se on aivan hyvä asia, ja siitähän on jo vuosien kokemuksia. Mutta tämä on nyt sitten kokeilulaki, tämäkin, mutta en etukäteen menisi sanomaan, että se on hukkaan heitettyä. Kuitenkin tämä perustuu tutkimuksiin, Holmin—Vihriälän malliin. Alankomaista ja Ranskasta on kokemuksia, että tämäntapaisella toimenpiteellä on työllistetty juuri näitä vähemmän koulutettuja henkilöitä, joiden on vaikea löytää työtä, ja niiltä aloilta, joilla tuottavuus ei ole kovin korkea. Tämä on kuitenkin hyvin valmisteltu, ja uskon, että tämä on oikein hyvä laki ja tulee myös käytännössä sen osoittamaan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Minä en nyt kyllä ymmärrä, miten työllistäminen voi yhtä työllistettävää kohti maksaa 60 000 euroa. Jos näin on, niin silloin on mielettömyydestä kyse. Mutta tämä pitää voida toteuttaa ilman kalliita kuluja, koska eihän tässä voi tulla kuluja kovin paljon, kun työllistämisestä ei tule paljon kenellekään tässä maksua ja sitten ei tässä tarvita mitään ihme byrokratiaa. Tämä pitää voida toteuttaa mahdollisimman edullisesti, jotta päästään hyvään nettotulokseen. Minä en hyväksy 60 000:ta euroa per työpaikka, (Ed. Kallis: Ja minä en voi hyväksyä tätä lakia!) mutta hyväksyn tämän lain. Tällä autetaan ihmisiä työhön, jota he osaavat tehdä vielä suhteellisen korkeassa työiässä, ja tekemättömiä töitä saadaan tehtyä.