Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Hallituksen veropoliittinen linja on, että se korottaa sellaisia veroja, jotka ovat tuloista riippumattomia. Tästä hyvänä esimerkkinä on tämä arvonlisäveron korotus ja samalla tavalla myöskin kiinteistöveron ylä- ja alarajojen nostaminen. Sen sijaan niitä veroja, jotka ovat erityisesti pääomatuloista tulevia, hallitus alentaa, ja samoin myöskin kaikista suurimpien tulojen saajien veroja hallitus alentaa varsin merkittävästi. Vaikka täällä yritetään toista todistaa, varsin huomattavia summia kertyy niille todella suurituloisille suomalaisille, jotka pääsevät nauttimaan hallituksen tuloveron alennuksista.

Liikevaihtoveron korotuksessa on kyllä soudettu ja huovattu melkoisesti yhtä aikaa. Ensin ruuan arvonlisäveroa alennettiin 12 prosenttiin 17 prosentista ja nyt sitä ollaan sitten tällä hallituksen esityksellä taas nostamassa yhdellä prosenttiyksiköllä ja samoiten yleistä arvonlisäveroprosenttia nostetaan 23 prosenttiin ja lisäksi esimerkiksi lääkkeiden ja matkalippujen hintoja korotetaan 8 prosentista 9 prosenttiin. Tämä syö todellisuudessa sen ruuan arvonlisäverohyödyn, joka pienituloisille tästä ruuan arvonlisäveron alentamisesta on tullut. Lisäksi tämä on hyvin epäsolidaarinen, epäsosiaalinen verotusmuoto, koska se ei ota huomioon veronmaksukykyä. Tuloista riippumattomat verot suosivat hyvätuloisia ja ovat kaikista raskaimpia pienituloisten ihmisten maksaa. Lisäksi tässä erityisesti käsityöläiset joutuvat erittäin hankalaan asemaan, koska he joutuvat väkisin nostamaan tämän arvonlisäveron korotuksen hintaan, ja sitä kautta (Puhemies: 2 minuuttia!) kustannukset nousevat.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys tuli hieman yllättäin tuossa kesällä, kun kädenvääntöä käytiin siitä, pidetäänkö hallitusohjelman kirjauksista kiinni, että ruuan arvonlisäveroa alennetaan, vaikka siitä vuosi sitten päätettiinkin, vai mitä tehdään. Tuntuu, että kokoomus oli sitä vastaan, että lykätään, ja tässä on sitten kompromissi. Voi sanoa, että kompromissit voivat olla joskus hyviä, tämä on huono.

Vastalauseesta 2 löytyy sosialidemokraattien kanta siihen, mitä mieltä me asiasta olemme. Aloitetaanpa siitä, että kun ruuan arvonlisäveroa laskettiin 17:stä 12:een, me vastustimme sitä silloin, koska me olisimme suunnanneet ne varat vastaavasti kunnalliseen perusvähennykseen, jolloinka kaikkein pienituloisimmat olisivat hyötyneet jopa 8 kertaa enemmän kuin nyt määritellystä ruuan arvonlisäveron alennuksesta. Me tiedämme sen kaikki, toivon mukaan myös tutkijat jälkikäteen tutkivat sen, että kun hallitusohjelmaan kirjaus tuli tästä, että ruuan arvonlisävero laskee 12:een, niin ruuan hinta lähti nousemaan. Verrokkimaitten tutkimukset pitää ottaa rinnalle tietysti, kun katsotaan kansainvälinen kehitys, mutta uskallan väittää, että Suomessa ruuan hintoja etukäteen jo korotettiin. Ja nyt tässä kohtaa, kun tämä ruuan arvonlisävero laski 12:een, tuplahintajärjestelmästä näkyy, että hinnat laskivat, mutta kuinka paljon ne sitä ennen nousivat, se täytyy myös tutkia.

Tämän johtopäätöksen seurauksena tietysti, kun hallitus esitti nyt, että ruoka nousee 13:een ja ravintolaruoka tulee samaan elikkä 13:een, päädyimme tukemaan tätä ratkaisua sen vuoksi, että ravintolaruoka on syytä saada samalle tasolle kuin ruuan arvonlisävero. Siinä on selvästi työllistäviä vaikutuksia. Siksi ihmettelen myös, että vasemmistoliitto on hylkäämässä koko esityksen. Sillä, että nyt molemmat ovat 13:ssa sitten, on todella työllisyyttä edistäviä vaikutuksia. Se, että näillä lähdetään taas kikkailemaan ja kaupoille tuotetaan lisäkustannuksia, kun tehdään uudet laput prosenttiyksikön korotuksella, on aivan naurettavaa.

Hallitus esittää tietysti sitten kompensaatioksi myös sitä, että yleinen arvonlisäverokanta nousee 22:sta 23:een ja alennettu arvonlisäverokanta 8:sta 9:ään. Ed. Kuoppa sanoi aivan oikein: tämä yleisen arvonlisäverokannan nostaminen koskee kaikkein pahiten käsityöläisiä, itsensä työllistäjiä, yrittäjiä. Sillä on yrittäjien kannalta, työllisyyden kannalta negatiivinen vaikutus. On aivan käsittämätöntä, että hallitus, joka on luvannut, että veroja nostetaan ja kiristetään vasta sitten, kun on selvästi noususuhdanne menossa, tekee tällaiset veronkorotukset tässä vaiheessa. Työllisyys kärsii, ja sitä suuremmalla syyllä täytyy kysyä valtiovarainministerin puolueelta ja hallituspuolueilta muutenkin, mitä ihmeen logiikkaa tämä on, kun sanotaan, että pysykää pidempään töissä, tehkää enemmän töitä, mutta samalla omilla toimilla aiheutetaan hallaa sille työllisyydelle.

Tässä suhdannetilanteessa sosialidemokraatit eivät näe, että tähän on mitään syytä lähteä, yleistä arvonlisäveroprosenttia nostamaan, vaan näihin asioihin olisi tullut ottaa kantaa kenties tämän kokonaisuudistuksen osalta. Kun on sitten tämä alennettu arvonlisäverokanta, mikä koskee tiettyjä palveluita ja myös tuotteita, kun siellä ovat muun muassa lääkkeet ja joukkoliikenne, niin täytyy kysyä, millä ihmeen perusteella jälleen vihreät, jotka vannovat ympäristön nimeen, joukkoliikenteen nimeen, nimenomaan korottavat sitä veroa, joka joukkoliikenteeseen kohdistuu. Täytyy kysyä koko hallitukselta näinä aikoina, kun sanotaan, että on pienituloisia ja sairaudet lisääntyvät, lääkkeitä tarvitaan enemmän, millä ihmeellä jälleen kompensoidaan niille pienituloisille tämä lääkkeitten vero-osuuden nosto. Me sosialidemokraatit emme kannata sitä, että näiltä osin arvonlisäveroa tullaan nostamaan.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Tässä asiassa ja tämän asiayhteyden avulla ja sen kautta hallitus todistaa itse, mitenkä tämä hallituksen veropolitiikka on ollut suoranaista poliittista hoipertelua. Nämä hallituksen eri ajankohtina käyttämät prosentit eivät perustu mihinkään. Tämä, jos mikä, on ollut temppuilua. Viime vaalikaudella erityisesti kokoomuksen taholta huudettiin välihuutoja ja puhuttiin pöntöstäkin hyvin usein, että hallitus temppuilee, milloin missäkin yhteydessä näin väitettiin tapahtuvan.

Tässä on temppuilun vahva maku. Tulonjakovaikutukset ovat plus miinus nollassa, tämän asiantuntijat ovat meille kertoneet. Minkä toinen käsi antaa, toinen vie. Sen sijaan maksajapohja vaihtuu, eli köyhät kyykkyyn, heidän maksuosuutensa kasvavat. Heille nämä kulutusverot suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin, ed. Ollila, ovat aina paljon raskaampia kuin jos verotus olisi progressiivista.

Tässä suhdannetilanteessa ei pitäisi arvonlisäverokantoja korottaa — puhun nimenomaan näistä yleisistä — eikä muutenkaan. Tämän asian erinomaisen hyvin täällä jo kuvasi ed. Paasio. Veropolitiikan osalta olisi tärkeätä, että tällaisia merkittäviä tekijöitä kuin arvonlisäveron prosentit ei yksitellen liikuteltaisi, vaan ne kytkettäisiin kokonaisverouudistukseen, ja sellaisen tarpeessa me olemme.

Heikki A. Ollila /kok:

Herra puhemies! Se kritiikki, mikä tähän asiaan liittyy, tämän lainsäädännön syntyyn, on kyllä, täytyy sanoa, suhteellisen perusteltua. Ei siinä nyt kovin suuria tyylipisteitä syntynyt. Lopputuloksessa parasta on ehdottomasti, kuten ed. Paasiokin totesi, tämä ravintolaruuan ja kotiin viedyn ruuan verokantojen tasaaminen. Se on hyvä asia.

Mitä sitten tulee tuohon prosenttiyksikön nousuun näihin arvonlisäkantoihin, niin totta kai sen merkitystä opposition kuuluukin liioitella. Valtiontaloudellisesti sillä on tulomerkitystä, mutta ei se nyt käytännössä kenenkään elämää kovin paljon sittenkään vaikeuta. Pahaa pelkään, että seuraavassa hallitusneuvottelupöydässä ei sellaista ratkaisua synny, että näitä lähdettäisiin alentamaan, ketä hyvänsä siellä pöydässä istuukin, ja oikeastaan yhtä paljon pelkään sitä, ketä siellä pöydässä istuukin, että näittenkin prosenttien korottamisia joudutaan harkitsemaan. Meillä on tuota valtionvelkaa siunaantunut tässä ansiokkaassa elvytyksessä sen verran, että se on lähivuosina edessä, sen hoitaminen, tavalla tai toisella.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Se on totta, että ravintolaelinkeino hyötyy tästä, kun ravintolaruuan hinta on sama kuin kaupassa myytävän ruuan hinta elikkä se laskee 13 prosenttiin. (Ed. Ollila: Sama verokanta!) — Sama verokanta siis. — Tämä tietenkin varmaan jonkin verran työllistää. Mutta toisaalta yleisen arvonlisäverokannan korottaminen ja myöskin tämän alimman arvonlisäverokannan eli 8 prosentin korottaminen 9 prosenttiin tulee vastaavasti myöskin vaikuttamaan toiseen suuntaan. Niin kuin tässä todettiin, valtion tuloihin tällä on merkitystä, tämä on plus miinus nolla kuluttajan kannalta, mutta tämä kohdistuu kuitenkin korottavasti kokonaisuudessa veroihin. Tällä kerätään lisää veroa, ja pienituloisille on merkitystä sillä, kuinka korkea yleinen arvonlisäverokanta on ja kuinka korkea lääkkeitten arvonlisäverokanta on, koska heidän tuloistaan menee suuri osa nimenomaan kulutukseen. Hyvätuloisille jää rahaa kulutuksen ulkopuolelle.

Kyllä minä hieman ihmettelen tovereitten sosialidemokraattien kantaa. He arvostelevat tätä mutta kumminkin nielevät loppujen lopuksi kaikkine karvoineen tämän, koska minä pelkään, että tämä sinänsä hyvä esitys, minkä sosialidemokraatit esittävät tähän sisältöön, tulee kyllä hallituspuolueitten toimesta tyrmättyä täällä eduskunnan äänestyksessä. Silloin ollaan siinä tilanteessa, hyväksytäänkö tämä arvonlisäverokannan yleinen korotus vai hylätäänkö se. Ainakin nyt ed. Paasion puheenvuoron perusteella he tulevat loppujen lopuksi hyväksymään tämän arvonlisäveron korottamisen.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Itse tervehdin kuitenkin kiitoksella sitä osaa tästä esityksestä, joka alentaa ravintoloitten arvonlisäveroa samalle tasolle elintarvikkeiden arvonlisäveron kanssa. Kyse on paitsi työllisyydestä myös pitkälti kansanterveydestä. Tämä nykyinen tilannehan on johtanut siihen, että harvalla työpaikalla työntekijät enää syövät lämmintä ateriaansa, vaan he syövät kotoa tuotua tai kaupasta ostettuja kylmiä eväitä. Kun kuitenkin käsittääkseni suomalaisen kansanterveystyön yksi peruspilareista on ollut se, että jokainen ihminen syö edes yhden lämpimän aterian päivässä, niin tähän nähden mielestäni tämä on hyvä askel.

Mutta olen samaa mieltä kuin ed. Kuoppa edellä, että tietysti tämän esityksen ongelma on se, että paitsi että siellä on tämä yksi hyvä, siellä on paljon pahaa. Tämän pahan osalta olen huolissani siksi, niin kuin ed. Kuoppakin totesi täällä, että se syö ennen kaikkea niitten pienituloisten perheiden pöydistä sitä tarvittavaa liikkumavaraa, joka varmaan mieluummin olisi käytetty vaikkapa ruuan laadun parantamiseen, enemmän hedelmiä kotiin, tai siihen, että olisi enemmän jouluna kirjoja syrjäytymisvaarassa olevien lastenkin koteihin. Tätä pottia tämä yleinen arvonlisäveron korotus tulee syömään.

Se toinen huoli on se, että on ihan käsittämätöntä, miten kuuro hallitus on ollut tätä esitystä tehdessään yrittäjiä kohtaan, erityisesti pieni- ja keskituloisia yrittäjiä ja varsinkin naisyrittäjiä, jotka jo monesta muustakin syystä tällä hetkellä kamppailevat toimeentulonsa kanssa. Tänään kuulimme erittäin huolestuttavia uutisia, että yrittäjät, erityisesti pienyrittäjät, ovat konkurssiaallon edessä, ja tässä tilanteessa hallitus lisää kustannuksia juuri näille yrittäjille, (Puhemies: 2 minuuttia!) sellaisia kustannuksia, joita nämä yrittäjät eivät voi millään tavalla siirtää hintoihin. Onko hallituksen tarkoitus todella lopettaa tietyt naisyrittäjäalat esimerkiksi Suomesta täysin?

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Toivon, että jatkossa voidaan käsiteltävänä olevassa asiassa kuulla nimenomaan pienyrittäjiä, naisyrittäjiä, yrittäjäjärjestöjä, (Ed. Kuoppa: On niitä nytkin kuultu, mutta ei huomioitu!) linja-autoyrittäjiä, Linja-autoliittoa myös enemmän ja katsoa heidän näkökohtansa käsiteltävänä oleviin ratkaisuihin.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Ollila viittasi tuleviin hallitusneuvotteluihin, ja jokainen tietysti toivoo olevansa siellä viisaita päätöksiä tekemässä. Ongelmahan on aina siinä, kun yhteiskunta menee eteenpäin, että hallitusneuvotteluissa tuskin katsotaan niin paljon taaksepäin, että mitä päätöksiä puretaan sen neljän vuoden ajalta, jolloin välttämättä itse ei ollut hallituksessa, vaan katse on eteenpäin, ja siksi myös sosialidemokraatit ovat monesti viitanneet näihin kokonaisuudistuksiin. Me tiedämme, että Hetemäen työryhmä on tekemässä verouudistusta, meidän puolueemme valmistelee omaa kokonaisverouudistusta, ja näistä lähtökohdista, ilman että yksittäisiä elementtejä liikutellaan prosenttiyksikön verran suuntaan tai toiseen, nähdään se kokonaisuus. Täällä on useampana iltana perätty sitä sosiaalista oikeudenmukaisuutta, veronmaksukyvyn mukaan meneviä veroja, ja siihen me viittaamme jälleen tässä.

Ed. Sirnö puhui loistavasti näistä naisyrittäjistä. Toki siellä muutama mieskin on, mutta ne ovat aika paljon naisvaltaisia yrityksiä, juuri tällaisia pieniä yrittäjiä, mikroyrittäjiä, jotka työllistävät itsensä. Todella, heidän täytyy laittaa hintoihinsa tämä arvonlisäveron korotus, ja silloin tulee kysymykseen taas, kenellä on varaa käyttää minkäkin verran tiettyjä palveluita, ja silloin siellä kärsii moni.

Ed. Kuopalle, kun sanoitte, että arvostelemme mutta nielemme kuitenkin hallituksen esityksen, täytyy sanoa, että ei, me emme niele. Meillä on sitä varten oma vaihtoehto, me sentään yritämme tehdä tästä hallituksen esityksestä paremman sen sijaan, kun te vain toteatte, että ei käy, hylätään kaikki.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Arvonlisäverokannan nosto keskusteluttaa täällä ja suuri huoli yrittäjien puolesta. Täällä salissa ei juurikaan taida olla itseni lisäksi yhtään arvonlisäverovelvollista yrittäjää, ja kerron elävän esimerkin, kuinka tämä prosentin nosto vaikuttaa. Toki hintoihin se vaikuttaa, sillä nostetaan arvonlisäveroprosentti 8:sta 9:ään, ja minun yritykseni tapauksessa se tarkoittaa vuositasolla, että liikevaihto nousee noin tuhannella eurolla, ja se menee sinne hintoihin. Mutta, arvoisat kollegat, minä myös saan vähentää arvonlisäverovelvollisia palveluita ja tarvikkeita ostaessani, nekin nousevat prosenttiyksiköllä 22:sta 23:een. Todellisuudessa ... (Ed. Sirnö: Kyse on käsityöläisistä!) — Käsityöläiset saavat vähentää ihan samalla tavalla, he ostavat samalla tavalla tarvikkeita. Kyllä tämä yrittäjille on ihan tuttua asiaa, ja hinta nousee. Myös parturit, jos ne nostavat arvonlisäveron viidenkympin kampauksesta, mitä itseni ei tosin tarvitse käyttää, niin siinä arvonlisäverokannan nosto tarkoittaa 50 senttiä hintaa lisää, mutta leikkaustarvikkeet, hoitoaineet, niihin tulee myös prosenttiyksikön nosto lisää siihen hintaan, ja se vähennetään sieltä.

Realistisesti tällä vaikutetaan yrittäjän talouteen kenties 0,4—0,5 prosenttia, ja siitä nyt pitäisi sitten keskustella, onko se liian kova vai ei. Tämä on käytännön elämää.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä arvonlisäveroteatteri, joka näitten eri arvonlisäverojen alennusten ja korotusten kanssa on näytelty, yhdenlainen suoritus on sekin noin teatteritaiteellisesti. Valitettavasti veropoliittisesti se on valitettavaa. Yksi vaikutus, mikä tässä syntyy, on tietenkin ... Siis voi olla todellakin niin, että tämä ei yrittäjiin vaikuta paljon tai sitten se voi vaikuttaa enemmänkin riippuen siitä, minkälaisesta yrityksestä on kysymys, mikä on mahdollisesti vähennettävien raaka-aineitten suhde ja mikä tarve on hintojen nostoon. Mutta siihen se ainakin vaikuttaa, että tällä kiristetään verotusta tilanteessa, jolloin, kuten täällä viimeksi kyselytunnilla kuulimme, tässä tilanteessahan veroelvytyskin taantuman voittamiseksi saattaisi olla paikallaan. Nyt sitten kulutusverojen osalta, jotka vaikuttavat kaikkein voimakkaimmin kaikkein pienituloisimpiin, veroja kiristetään. Ihmiset maksavat ostamistaan tavaroista enemmän, ja se tarkoittaa, että he todennäköisesti ostavat niitä tavaroita vähemmän, ja kyllä se nyt aika yksinkertaista on ymmärtää, mitä siitä seuraa kokonaiskulutukselle ja sitä kautta tietenkin sitten tuotannolle ja työllisyydelle.

Ed. Lauri Oinoselle: Sinänsä teidän hyväntahtoinen toiveenne oli varmaan ihan paikallaan, että tulevaisuudessa ja pitkällä tähtäimellä voitaisiin asiaa tarkastella myöskin esimerkiksi pienyrittäjien kannalta. Niin voitaisiin, mutta juuri nyt me tarkastelemme sitä, mitä nyt päätetään. Pitkällä tähtäimellä me olemme valitettavasti kaikki kuolleita, ja silloin niitten päätösten tekeminen on aika turhanpäiväistä.

Minna  Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! On totta, että ainakin osalla yrittäjistä on mahdollisuus vähentää raaka-aineiden alvista, (Ed. Ollila: Ai te tiedätte sen?) mutta en haluaisi vähätellä sen työn arvoa, mitä nämä yksinyrittäjät, kaksinyrittäjät tekevät, koska siitähän nyt sitten juuri tällä logiikalla, jos toiselta puolelta voidaan vähentää verotuksessa, itse asiassa se puuttuva osa otetaan juuri sen yrittäjän oman työn arvosta, siitä tulosta, mikä hänen käteensä jää. Kuten ed. Erkki Virtanen tässä edellä totesi, ongelma on kaksiongelmainen: Jos sen laittaa hintoihin, se vähentää asiakkaita, jolloin se vähentää sitä yrittäjälle tulevaa tuloa. Jos sitä ei laita hintoihin, se vähentää joka tapauksessa yrittäjälle jäävää tuloa. Kun kyse on pienipalkkaisista naisyrittäjistä, esimerkiksi kampaamo-, kauneudenhoito- tai vaatetusaloilla, niin kyse on aidosti siitä, onko heillä enää mahdollisuutta tulla toimeen yrittäjänä sillä, ja todennäköinen vastaus on, että tämä 1 prosenttiyksikkö on se kamelin selän katkaisija. (Ed. Pakkanen: Höpö höpö!)

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Pakkaselle siitä vielä, että on totta, mitä ed. Sirnökin sanoi, että yrittäjät voivat vähentää näitä tuotteita, mutta meillä on liuta näitä pienyrittäjiä, yksinyrittäjiä, joiden ammatin yrityskuvaan eivät kuulu mitkään tuotteet, ja jos niitä tuotteita aletaan hankkia vähän sivubisneksenä siinä vain sen takia, että saa vähentää, löytyy vähennyskelpoisuutta, niin sekin on eräänlaista pakkoa, lain kiertämistä tai asioiden tekemistä näin.

Tyyppiesimerkkinä otetaan vaikkapa vyöhyketerapeutit. Meillä on näitä luontaishoitajia paljon, jotka työllistävät itse itsensä, ovat yrittäjiä. Heillä ei ole mitään tuotetta, mitä myydä siinä ohessa, jolloinka ei ole mitään, mistä vähentää. He tekevät raa’asti selkänahastaan, käsillään sen työn, mitä he tässä tekevät. Tämän tyyppisistä yrittäjistä on paljolti kyse. Me voimme miettiä ja laskea yhteiskunnan kannalta, kumpi on parempi: se, että he ovat kortistossa, vai se, että he tosissaan kykenevät pyörittämään sitä omaa yritystoimintaa ja tarjoamaan palveluita niille ihmisille, joilla niitä on varaa ostaa.

Heikki A. Ollila /kok:

Arvoisa puhemies! Kannattaa tietysti muistaa sekin, että ne, jotka paljon kuluttavat, maksavat myös enemmän arvonlisäveroja absoluuttisina määrinä. (Ed. Sirnö: Ne, joilla on vähemmän rahaa, käyttävät suhteessa enemmän kulutukseen!) — Mutta maksavat vähemmän arvonlisäveroa tietenkin, koska käyttävät vähemmän rahaa kulutukseen, ed. Sirnö.

Toinen asia on se, että tämä koskee tietysti kaikkia saman alan yrittäjiä vastaavalla tavalla eli tämä on kilpailuneutraali vero. Kyllä se nyt, ed. Sirnö, on sillä tavalla, että kohtuutonta liioittelua jopa oppositiosta käsin on se, että tässä nyt sitten yrittäjien ammattikuntia kuolee sen takia, että prosentilla joudutaan nostamaan vyöhyketerapian hintoja. Jos salissa olisi kohtuullista sanoa höpö höpö, niin sanoisin tässä, mutta en tiedä, puhemies ei ehkä pitäisi siitä.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Sallitaanhan se ihan ministeriaitiostakin, kun valtiovarainministerin puheenvuorot ovat nykyään pelkkää höpö höpön toteamista. (Ed. Ollila: Toisilla se on sisällössä!)

Mutta toivon, että palaamme tähän asiaan ensi elokuussa. Minä voin tuoda pelkästään Helsingistä yhdestä korttelista noin kymmenen naisyrittäjää, joitten elinkeino saattaa olla kiinni juuri tästä 1 prosentista.