Jouko Skinnari /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä Sitran kertomuksesta ja siitä annetusta valiokunnan mietinnöstä toivoisi sen verran tulevan keskustelua, että tämä organisaatio, jolla on noin 700 miljoonaa euroa vuositasolla oleva budjetti ja jossa työskentelee 115 henkilöä vuodessa, olisi mahdollisimman paljon hyödyksi Suomelle erityisesti tässä tilanteessa, jossa tälläkin hetkellä ollaan muun muassa viennin osalta, talouden osalta. Tämä on ollut talousvaliokunnan mietinnön tekemisen lähtökohta. (Hälinää)

Kiitoksia, puhemies! — Se olisi hyvä nyt, että teilläkin on huomenna torilla jotain sanottavaa, kun kuuntelette tarkasti.

Tässä on tuotu esille myös kriittisesti se näkökulma — täällä esimerkiksi pitkäaikaisesti tilintarkastustoiminnassa ollut Tarmo Lemola kysyy aiheellisesti — tuleeko tästä niin paljon hyötyä kuin käytännössä pitäisi, koska nämä ohjelmat muistuttavat hyvin paljon samanlaisia ohjelmakokonaisuuksia kuin Tekesillä, Suomen Akatemialla on. Ne koskevat terveydenhuoltoa, energiaa, koneteollisuuden kasvua eli sellaisia perinteisiä aloja, joilla Suomessa tätä tutkimustoimintaa on muutoinkin. Ja kun katsotaan sitten tätä organisaatiota, jonka hallintoneuvoston puheenjohtajana on, kuten pankkivaltuustossakin, Timo Kalli, varapuheenjohtajana Antti Kalliomäki ja hallituksen puheenjohtajana on valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas ja varapuheenjohtajana työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen, ja opetusministeriön kansliapäällikkökin on tässä, niin voi sanoa, että ainakin budjetin näkökulmasta Sitran asiat ovat esillä. Mutta ovatko ne esillä Suomen edun näkökulmasta sillä tavoin kuin aikoinaan Sitraa perustettaessa on tarkoitettu? Se on tähän talousvaliokunnan mietintöön kysymyksenomaisestikin laitettu ja todettu myös se, että eduskunta korostaa, että Sitran tulee ottaa toiminnassaan edellä todettu huomioon, eikä niin vain kuin yleensä todetaan. Eli tässä on nyt Sitrankin hallinnolla tilintarkastajineen tilanne, jossa pitäisi näihin asioihin puuttua.

Tässä Sitran kertomuksessa todetaan, että Sitra uudisti toimintavuoden aikana strategiaansa asettamalla toimintansa päämääräksi kansalaisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisen ja Suomen nousemisen kestävän yhteiskunnan kansainväliseksi esikuvaksi. Tämä on tietysti hienosti sanottu. Varsinainen ohjelmatoiminta käsitti toimintavuonna seuraavat hankkeet: Ener-giaohjelma, Koneteollisuuden kasvuohjelma ja Kuntaohjelma. Vuonna 2009 on valmisteltu kahden uuden ohjelman käynnistämistä, Maamerkit-ohjelman ja Julkishallinnon johtamisongelman, ja 2004 on alkanut Terveydenhuollon ohjelma. Toisin sanoen juuri kuten tässä äsken tuli todettua, hyvin yleisellä tasolla nämä ovat, ja vastaavatko ne tällä hetkellä siihen, mikä on tämä Suomen varsinainen haaste?

Valiokunnan mietinnössä todetaan, että Sitralla on edelleen tärkeä rooli rakenneuudistuksen välineiden ja uusien toimintamallien kehittämisessä. "Talousvaliokunta toteaa, että sen saama selvitys tukee evaluoinnin havaintoja. Sitran kaltaiselle ketterälle muutosvaikuttajalle ja riskinottajalle on tarvetta kansallisessa innovaatiojärjestelmässä. Joiltakin osin Sitran käytännön toimintatavat kaipaavat kuitenkin kehittämistä." Tämä on se asia, joka oikeastaan nyt tälle yhtiökokoukselle kuuluu eli eduskunnan täysistunnolle, millä tavoin tähän hallintoneuvostoon, joka muodostuu aika paljon kansanedustajista, ja hallitukseen, joka muodostuu aika tavalla johtavista virkamiehistä tärkeissä ministeriöissä, nyt saataisiin uutta henkeä.

Evaluoinnin kohteena on Sitran viimeisten 10 vuoden aikainen toiminta, ja tämä arviointi valmistuu ensi keväänä. Talousvaliokunnassa on tuotu esille se, että evaluoinnilta edellytetään läpinäkyvyyttä ja riippumattomuutta ja että arvioinnin tulee antaa pohjaa Sitran tulevan toiminnan suuntaamiselle ja tehokkaampien toimintatapojen käyttöönotolle ottaen huomioon innovaatiojärjestelmämme muut toimijat. Tämä yhteistyö eri toimijoitten kanssa on todellakin tärkeätä.

Tämä tilintarkastus: Sitran toiminnan pitkäaikaiseen tarkastustoimintaan osallistunut johtaja Tarmo Lemola toteaa tässä asiantuntijalausunnossaan, että olisi epäreilua luonnehtia Sitraa sekatavarakaupaksi, mutta kyllä sillä on vielä matkaa fokusoituneeksi, korkeatasoiseksi merkkitavarakaupaksi. Toisin sanoen nekin, jotka ovat Sitran tarkastustoiminnassa olleet pitkään mukana, näkevät, että nyt on tässä uuden etsimisen paikka. Tähän myös talousvaliokunta tämän mietintönsä nojaa, ja olisi toivottavaa, että nyt hallintoneuvostossa ja hallituksessa keskustellaan siitä, onko tässä 700 miljoonan euron, 115 henkilön organisaatiossa, jossa on erikoisasiantuntemusta, se erikoisasiantuntemus myös rasite. Tässä asiantuntijalausunnossa todetaan, että tutkitaan ja selvitetään vain sitä, mitä erikoisasian-tuntija osaa, eikä sitä, mitä Suomi tarvitsee. Tässä suhteessa 115 henkilöä niin, että he ovat siellä vakituisesti, ei välttämättä ole oikea vastaus näihin ajan haasteisiin.

Mutta täällä ovat sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja Sitran hallintoneuvostosta, niin että varmaan tähänkin saamme keskustelussa vastauksia.

Marja Tiura /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Skinnari käytti erittäin laajan puheenvuoron tästä Sitran toiminnasta. Itse istun Sitran hallintoneuvostossa, ja minä pidän kyllä erittäin tärkeänä tätä Sitran roolia tämmöisenä moottorina erilaisissa isoissa kysymyksissä. Nyt tällä hetkellä puhutaan siitä, että suomalainen tietoyhteiskuntakehitys on romahtanut, ja kansainvälisen mittapuun mukaan me olemme tällä hetkellä sijalla 42 Botswanan ollessa ennen meitä. Eli ei kovin paljon mairittele.

Yksi iso kysymys on tämä julkinen sektori ja julkisen sektorin tietoyhteiskuntakehitys. Nythän Sitralla on tämä Kunta-it-hanke menossa, johon on kutsuttu isoja kuntia ja kaupunkeja mukaan keskustelemaan siitä, millä tavalla näitä järjestelmiä saataisiin yhtenäistettyä. Meillä on 3 500 erilaista tietojärjestelmää julkisella sektorilla, jotka eivät keskustele keskenään, ja yhteensä tämän koko homman, 3 500 järjestelmän pyörittämiseen menee 1,5 miljardia euroa. Jos Sitra onnistuu nyt tässä, kutsuttuaan nämä kaikki kunnat ja kaupungit keskustelemaan, se on erittäin hyvä asia.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallintoneuvoston tärkein tehtävä ja rooli on valvoa hallitusta ja valita mahdollisimman hyvä toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja on vastikään valittu ja hallitusta on vastikään uudistettu, ja hallintoneuvoston luottamus näihin molempiin instituutioihin on hyvin hyvin vahva. Kansalaisten kokonaisvaltainen kehitys on valtava haaste, ja sen tähden Sitra koko ajan uhraa valtavasti resursseja siihen, että tässä ohjelmatyössä levitetään uusia ja tulevia toimintamuotoja suomalaisen yhteiskunnan ja suomalaisen yritysmaailman käyttöön ja otetaan siinä riskiä tunnistaen se, että muutos on valtava ja Suomen pitää tässä muutoksessa olla mukana. Olen vakuuttunut siitä, että Sitraa johdetaan hyvin ja se kansallisvarallisuus, jota Sitraan on saatu, on hyvässä käytössä ja hoidossa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Puheenvuoroni ei ole pitkä, mutta varmuuden vuoksi täältä pöntöstä.

Arvoisa puhemies! Jos vertailee näitä Sitran toimintakertomuksia useammalta vuodelta, niin niissä on yksi selvä trendi. Se trendi on se, että ne kutistuvat ja kutistuvat ja kutistuvat. Nyt ollaan siinä vaiheessa, jossa voi rinnastuksen tehdä armeijan kalustoluetteloon, joka tässä tapauksessa koostuu ohjelmien nimiluettelosta, suurin piirtein näin. Mutta silloin kun pystyy näin terävästi ja näpäkästi asian ilmaisemaan, niin mikäpäs siinä. Kuitenkin on syytä arvioida pikkuisen sitä, mitä on itse tässä kertomuksessa ja millä tavalla sitä sitten talousvaliokunta kommentoi.

Otan täältä esille yhden ainoan asian, jonka olen ottanut aikaisemminkin. Se on Terveydenhuollon ohjelma. Siitä toteaa valiokunta näin: "Esimerkiksi päättynyt Terveydenhuollon ohjelma osoitti, ettei Sitralta puutu riskinottokykyä ja halua tarttua rakenteellista uudistamista edellyttäviin hankkeisiin." Hyvä. Mutta sitten sen jälkeen pitkähkössä kappaleessa kohteliailla sanakäänteillä käydään tätä asiaa läpi.

Sitten on syytä palauttaa mieleen, mitä tästä samasta asiasta sanotaan itse kertomuksessa. Sivulla 12 todetaan näin: "Terveydenhuollon ohjelma kehitti alan liiketoimintaa uusien innovaatioiden kehittämiseksi ja levittämiseksi. Sitran tuella liikkeelle saatu Terveysrahasto Oy on vakiinnuttanut toimintansa. Uusi rahoitusmuoto on mahdollistanut pitkäjänteisen toiminnan kehittämisen. Tähän mennessä rahasto on saanut sijoitussitoumuksia 53 miljoonaa euroa ja sijoittanut 12 alan yritykseen." Hyvä.

Minkälaisen palautteen tästä saa sitten sellainen kansanedustaja, joka häärää tuolla kenttätasolla eikä ole missään puolue- eikä eduskunnassa olevissa sellaisissa johtotehtävissä, valiokunnan puheenjohtajana ja muussa sellaisessa? Palaute on hyvin ... Se, mikä ulottuu meikäläisen kuuluviin, on lyhyesti sanottuna se, että tämä Terveysrahasto Oy tuottaa kilpailuvääristymiä. Se voidaan kääntää sillä tavalla, että esimerkiksi päättynyt Terveydenhuollon ohjelma osoitti, ettei siltä puutu riskinottokykyä. Se, mikä on riskinottokyvyksi kuvattu tuolla, se on toisaalta kilpailuvääristymä käytännössä.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Käsittelemme Sitran toimintakertomusta. Valiokuntakuulemisessa nousi esille se, että Sitra on etsinyt omaa alaansa, luonut strategiaansa ja niihin liittyviä ohjelmia. Taloudelliset resurssit Sitralla ovat hyvät.

Kokonaisuuden kannalta kuulemisissa nousi kuitenkin esille se, että meidän pitäisi keskittää nämä kuitenkin lopulta melko niukat resurssit Suomessa mahdollisimman tehokkaasti. Suomen Akatemia ja Tekes, kuten valiokuntamme puheenjohtaja Jouko Skinnari totesi, tekevät hyvin saman tyyppistä tutkimusta kuin Sitra, ja olisi tärkeätä välttää se, että näitä niukkoja resursseja ohjataan siten, että meidän tärkeät tutkimusyksikkömme tekisivät hyvin päällekkäistä työtä. Eli näkisin tärkeänä, että erityisesti kiinnitettäisiin huomiota resurssien tehokkaaseen käyttöön ja siihen, että tutkimusyksiköt profiloituisivat selvemmin. Tällä hetkellä meillä on suuria haasteita juuri globalisaation tuoman murroksen myötä, ja niin kuin tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Marja Tiura totesi, digitalisaatio ja palveluiden digitalisoiminen julkisella sektorilla ovat suuria ja tärkeitä kysymyksiä Suomessa.

Näkisin myös hyvin tärkeänä sen, että Sitran toiminnan seuraamiseen kehitettäisiin mittarit ja kriteerit, joilla voitaisiin arvioida toiminnan tuloksellisuutta. Tässä on moni edustaja puhunut riskistä, riskinottokyvystä, mutta olisi hyvin tärkeätä myös sitten nähdä, millä tavalla resursseja on käytetty, millä tavalla riskiä on otettu, kuinka tuloksellista tämä toiminta on loppujen lopuksi ollut. Ymmärsin valiokunnan kuulemisessa, että myös tähän suuntaan pyritään toimimaan.

Marjo  Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Sitralla on paikkansa. Sen talousvaliokunnassa totesimme hyvin ykstuumaan. Samoin Sitran rooli tämmöisenä keskustelun avaajana ja uutta luovana, ennakoivana, myöskin nykyisiä rakenteita horjuttavana, keskusteluttavana ja visioita luovana tahona on todella paikkansa ansainnut.

Mutta se, mikä meillä tuli selkeästi esiin, on näissä hankkeissa ollut se, että sen hankkeen aikana kaikki menee hyvin, verkostot toimivat, mutta kun hanke on päättynyt, niin jatkajia ei tahdo löytyä. Se on meidän yhteiskunnassamme isompikin ongelma, että me saamme hyviä innovaatioita aikaan, tutkimme ja kehitämme, mutta me emme saa innovaatioita tuotteistettua. Sitralla on tämä sama ongelma, eli jatkajaa siellä todella käytännön puolella ei tahdo sitten löytyä, ja siihen pitäisi ehdottomasti jatkossa paremmin paneutua.

Näistä uusia ajatuksia luovista ja rakenteita herättelevistä ja myöskin kyseenalaistavista hankkeista tämä Sitran tietojärjestelmäprojekti kuntien eri tietojärjestelmien yhteensovittamiseksi on todella tärkeä hanke, joka tuli todella ajankohtaiseen aikaan. Tulevaisuusvaliokunta jo edellisellä kaudella otti tähän voimakkaasti kantaa, ja se ei ole edennyt millään tavalla lainsäädäntöpuolella eteenpäin kuntien itsemääräämisoikeuden takia, mutta jospa tällä hankkeella nyt saataisiin todella isoja säästöjä aikaan.

Peräänkuuluttaisin Sitralle myöskin sitten jatkossa edelleen saman tyyppistä eli eri hallintorajoja ylittävää toimintaa, tutkimusta. Kun me emme kunnissa emmekä valtiolla pääse eri hallintorajojen eli ministeriöiden tai eri momenttien yli katsomaan ollenkaan vaan pysymme niissä omissa raameissamme hyvin tiukasti, niin Sitralla voisi olla tässä oma roolinsa, että me saamme erilaisia järkeistettyjä hankkeita politiikkaohjelmien lisäksi.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Matikainen-Kallström tässä mielestäni aivan perustellusti totesi, että Sitralla on erittäin hyvä ja kunnianhimoinen hanke kuntien tietojärjestelmien yhteensopivuuden kehittämisestä, ja toivoi sille menestystä.

Kyse on siitä, että on sekä tämä tietojärjestelmähanke että toinen samanhenkinen hanke eli se, että kuntien palkkahallinto ja talouslaskenta keskitettäisiin erilliseen yhtiöön, jonka kunnat omistaisivat. Näissä molemmissa hankkeissa on kyse siitä, että pallo on aika paljon nyt kuntapäättäjillä. Kun tässäkin talossa on kuntien keskeisiä päättäjiä hyvin paljon, niin pitää vaan toivoa, että kukin tahollaan vaikuttaisi siihen, että nämä kaksi Sitran hyvin kunnianhimoista mutta ymmärtääkseni myös hyvin järkevää hanketta myös käytännössä pääsisivät eteenpäin.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on todella tärkeä asia. 1990-luvun lopussahan kävi ilmi se, että Pääesikunnalla ja puolustusministeriöllä on erilaiset tietokonejärjestelmät. Eivät nekään siinä samassa korttelissa päässeet yhteistyöhön, kunnes sitten tämä epäkohta korjattiin. On erittäin kallis asia, että Suomi on pystynyt pilaamaan omat mahdollisuutensa, kun aikoinaan Sonerasta luovuttiin. Suomessa ei ole oikein operaattoreita, jotka pystyisivät hallitsemaan koko kenttää. Tämä on niin hajautunutta, että tässä ei ole käytännössä tullut sellaista yhteistoimintaa, ja tämän takia sisältöjen kehittäminen on jäänyt vähemmälle, kun operaattorit eivät pysty käytännössä yhteistyöhön. Tämän takia olen itse moneen kertaan todennut, että valtion pitää ottaa tässä tiukempi ote. Tähän tarvittaisiin vahvempaa valtion otetta, olkoon se sitten missä yhtiössä tahansa tai niin, että valtio perustaa ihan oman uuden yhtiön tai ottaa sitten asemia TeliaSonerassa niin, että tämä valtakunta jotenkin tulee hoidettua käytännössä.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Sitra todella on tehnyt arvokasta työtä, mutta epäonnistumisiakin on, niin kuin varmasti arvoisa puheenjohtajakin tietää tämän Kansallisen Terveysarkiston, jonka Sitra aloitti jo vuosia sitten. Siihen uhrattiin valtion rahaa yli 40 miljoonaa euroa, ja se täysin lässähti. Nyt asia otetaan uudelleen haltuun niin sanottuna Kanta-hankkeena, ja taas se maksaa useita kymmeniä miljoonia. Eli Sitran pitäisi viedä loppuun saakka niitä aloitteita, mitä se on tehnyt, eikä jättää kesken, jolloinka kukaan ei enää ota vastuuta siitä, miten se oikeasti onnistuu.

Nyt Sitra puuhastelee tämmöisen terveydenhuollon rahoituksen kanssa. He ovat tehneet tämmöisen rahoitusskeeman ja myyvät sitä ympäri maata ja väittävät, että sillä on jonkunlainen poliittinen hyväksyntä, mutta sitä sillä todellakaan ei ole. Eli jos tehdään tämmöinen projekti, niin kyllä siihen ensin pitäisi hakea vähän muualtakin tukea eikä vaan heidän omista ajatuksistaan.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Kun Sitra täytti 25 vuotta vuonna 1992, niin valtiovarainministeri Viinanen ja pääministeri Aho pohtivat, miten onnitellaan Sitraa ja mitä lahjaksi annetaan. Viinanen totesi, että valtiovarainministeriön kassakaapissa on valtava nippu Nokia Oy:n osakekirjoja, ja niin herrat päättivät, että ne annetaan Sitralle lahjaksi. Niiden arvo oli silloin likipitäen nolla markkaa. No, se pelasti kuitenkin jatkossa sitten Sitran talouden, ja nyt voimme täältä todeta, että lähes 700 miljoonaa on Sitran peruspääoma, jolla se pystyy toimimaan varsin tehokkaasti niillä aloilla, millä se haluaa ja päättää toimia Suomen Pankin pankkivaltuuston suojeluksen alla.

Arvosteluahan Sitra on saanut pitkin matkaa, ja mikäpä taho ei sitä saisi, mutta se on kuitenkin ollut monessa asiassa tällainen herättelijä ja lähtenyt uusillekin urille. Se on paikallaan, että tällaista toimintaa on. Meillä on muita vastaavanlaisia rahastoja, mutta ne eivät voi toimia samalla periaatteella vaan ne on lainsäädännöllä sidottu tiukempaan strategiaan ja politiikkaan.

Täältä kertomuksesta ja mietinnöstä ilmenevät ne ohjelmat, jotka Sitralla on ollut, jotka ovat päättyneet viime vuonna. Omalta osaltani nostan esille erityisesti tämän terveyspuolen, joka oli vahvasti esillä Keski-Suomessa Jämsässä. Jämsä oli tällainen kokeilualue, ja Sitra Terveysrahaston kautta oli tässä hankkeessa mukana. Se ei päättynyt, niin kuin monet Sitran hankkeet todella valitettavasti ovat päättyneet, siihen, että ei ole jatkajaa.

Syyskuun 1. päivä tänä syksynä Jämsässä alkoi uusi terveydenhuollon järjestelmä. Siellä pitkälti yksityistettiin koko terveydenhuolto, sairaalatoiminta. Siinä ovat mukana Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jämsän kaupunki ja Pihlajalinna Osakeyhtiö, ja siihen osallistui tässä valmistelu- ja kehittämisvaiheessa Sitra Terveysrahaston kanssa. Kokemukset, joita valiokunnassa kuulimme tästä hankkeesta, olivat toki vielä kovin lyhyitä mutta kuitenkin varsin rohkaisevia. Jatkossa tietysti jää miettimään, että kun yksityisellä osakeyhtiöllä on enemmistö, 51 prosentin enemmistö, siellä toimivassa yhtiössä, niin päätösvalta on silloin sillä puolella ja tällainen rahastamisen vaara on tietysti olemassa, mutta sopimuksilla se on kuitenkin rajattu niin, että se tuskin pääsee ryöstäytymään.

En ole mikään innokas terveydenhuollon ja muiden julkisten palvelujen yksityistäjä, mutta näen, että on kuitenkin viisasta, että tällaisia kokeiluja tehdään ja niissä Sitra voi olla oman organisaationsa kautta mukana. Se on ihan tervettä tänä aikana, kunhan reunaehdot asetetaan lainsäädännöllä ja poliittisilla päätöksillä niin, ettei pääse tapahtumaan ylilyöntejä tai sellaista väärinkäytöstä, joka saattaisi johtaa varojen väärinkäyttöön tai sitten palvelujen heikkenemiseen. Jämsässä olen kuullut, että ihmiset ovat tyytyväisiä ja kaupunki on tyytyväinen ja toiminta pelaa. Ja mitä Pihlajalinna Osakeyhtiön toimitusjohtaja kertoi, niin hänellä vaikutti olevan hyvin aidot, palvelujen näkökulmaan perustuvat odotukset ja toimintaperiaatteet.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, josta lyhyesti vaan totean, on se, että me emme voi tätä tietoyhteiskunta-asiaa, jonka täällä ed. Tiura erityisesti otti esille, jättää Sitran käsiin yksistään. Se on hyvä, jos Sitra sillä puolella toimii ahkerasti ja ansiokkaasti, mutta kyllä nyt 2000-luvun puolella ovat maan hallitukset olleet varsin velttoja tässä suhteessa. Edellisen vuosituhannen lopulla eli Lipposen hallitusten osalta oli Olli-Pekka Heinonen tietoyhteiskunta-asioihin vihkiytyneenä ministerinä ja vei asioita eteenpäin. Nyt hallituksessa kukaan ei selkeästi vastaa tietoyhteiskuntakehityksen eteenpäinviennistä, ei valtionhallinnossa eikä kuntasektorilla eikä näissä kuntayhtymissä ja muissa. Se on ollut suuri vahinko, että kymmenen vuotta oikeastaan on ollut seisova tilanne tältä osin.

Ehdotankin teille, arvoisat kollegat, että kun keväällä käydään hallitusneuvotteluja, niin pankaa tietoyhteiskuntaministeri hallitukseen. Meillä olisi nytkin voinut olla esimerkiksi viestintäministeri tietoyhteiskuntaministerinä ja keskeisesti vastuussa siitä, että tämä sekamelska, mikä tietoyhteiskunta-, tietojärjestelmä- ja niiden palvelujen toimintojen osalta vallitsee, saataisiin järjestykseen. Valtavasti varoja hukkaantuu, toiminnat eivät suju, ja kansalaiset kärsivät, ihmiset ja yritykset. Tähän kannattaa kiinnittää huomiota tässä yhteydessä, mutta Sitra ei voi näitä ratkaisuja viedä läpi vaan ne on valtioneuvoston tasolla poliittisella vastuulla hoidettava. Tarvitaan varmasti johtava virkamies, niin kuin ministeri Tanskasen työryhmä esitti, mutta ei virkamieskään riitä, vaan mielestäni tulee saada ministeri johtamaan tätä tärkeää työtä seuraavalla vaalikaudella.