Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssämme on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö, joka liittyy hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Kyse on asiasta, joka pohjautuu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan, jonka mukaan julkisen talouden kestävyyttä turvataan vaalikauden aikana tehtävillä etupainotteisilla menojen ja tulojen sopeuttamistoimilla.

Hallitusohjelman mukaan lakisääteisen sairausvakuutuksen lääkekorvausmenoja vähennetään siten, että säästö valtiontalouteen on 113 miljoonaa euroa vuositasolla vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi hallitusohjelman mukaan sairausvakuutuksen matkakorvausten omavastuuta korotetaan niin, että säästö valtiontalouteen on vuositasolla 20 miljoonaa euroa. Vuosia 2012—2015 koskevassa valtiontalouden kehyspäätöksessä näiden hallitusohjelmassa sovittujen säästöjen voimaantuloajankohtaa aikaistettiin niin, että säästöt toteutetaan pääosin ensi vuoden alusta lukien. Hallitusohjelmassa mainittujen säästöjen lisäksi sairaanhoitovakuutuksesta korvattavia menoja vähennetään vuosille 2013—2016 annetun kehyspäätöksen mukaan siten, että valtion menot alenevat vuositasolla 20 miljoonaa euroa. Yhteensä 153 miljoonan euron säästö kohdennetaan täysimääräisesti valtion rahoitusosuuteen määräaikaisella lainmuutoksella.

Tässä päätöksessä siis tehdään muutoksia kolmeen kohtaan, jotka ovat sairausvakuutuslain alaisia.

Ensinnäkin lääkekorvaukset: Lääkekorvauksiin nyt ehdotettujen säästöjen yhteydessä ei tehdä rakenteellisia muutoksia korvausjärjestelmään. Säästöt toteutetaan alentamalla peruskorvaus 35 prosenttiin ja erityiskorvaus 65 prosenttiin. Samalla kuitenkin parannetaan paljon lääkkeitä käyttävien asemaa alentamalla lääkekorvausten vuotuinen omavastuuosuus 670 euroon. Viitehintajärjestelmään kuulumattomien lääkkeiden tukkuhintojen alentaminen viidellä prosentilla kohdistuu kaikkiin lääkkeiden toimitusketjun toimijoihin ja alentaa korvausmenojen säästön lisäksi myös potilaan näistä lääkkeistä maksamaa hintaa. Lääkkeiden sairausvakuutuskorvauksiin ehdotetut säästöt on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työryhmässä, jonka tehtävänä on lääkekorvausjärjestelmän kehittäminen.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoo, että ehdotetut säästöt ovat valtion taloudellisen tilanteen vuoksi tarpeellisia, vaikka pitääkin valitettavana, että säästöt joudutaan aikataulusyistä toteuttamaan erillään lääkekorvausjärjestelmän kokonaisuudistuksesta. Valiokunta katsoo, että lääkekorvausjärjestelmän uudistuksen yhteydessä on pyrittävä toteuttamaan hallitusohjelman tavoitetta terveyserojen kaventamisesta ja tarkasteltava kokonaisvaltaisesti lääkehoidon osuutta terveydenhuollossa.

Toinen kohta, johon nämä lainmuutokset kohdistuvat, on sairaanhoitokorvaukset. Sairausvakuutuksen lääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioiden sekä tutkimuksen ja hoidon korvausperusteita ja taksajärjestelmää voidaan pitää monimutkaisina ja hallinnollisesti työläinä. Korvausjärjestelmän läpinäkyvyyden ja selkeyden kannalta on perusteltua siirtyä euromääräiseen korvaukseen lääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioiden korvaamisessa. Euromääräinen korvaus helpottaa hintojen vertailtavuutta, ja potilaalla on tällöin jo palveluihin hakeutuessaan tiedossa sekä korvauksen määrä että hänen maksettavakseen jäävä osuus.

Valiokunta pitää myös perusteltuna ehdotettua 20 miljoonan euron säästöä laboratoriotutkimusten ja radiologisten tutkimusten korvaustaksoista, joiden on todettu olevan niiden tuotantohintaan nähden suhteellisesti korkeampia kuin osassa muita sairaanhoitokorvauksia.

Kolmas kohta, johon tämä lakiesitys tuo muutoksen, on matkakorvaukset. Matkakorvausten omavastuuosuuden korottaminen 14,25 euroon — nyt tuo on 9,25 euroa — perustuu hallitusohjelmassa sovittuun 20 miljoonan euron säästötavoitteeseen. Myös vuosittaista omavastuuosuutta korotetaan 242,25 euroon. Tämänhetkinen taso on 157 euroa 25 senttiä.

Matkakorvaukset ovat erityisen tärkeitä monisairaille henkilöille, jotka asuvat harvaan asutuilla alueilla. Valiokunta pitää tarpeellisena, että esityksen vaikutuksia kansalaisten yhdenvertaisuuteen ja mahdolliseen toimeentulotukimenojen kasvuun arvioidaan.

Valiokunnan päätösehdotus on, että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana. Tähän mietintöön liittyy kaksi vastalausetta, jotka sisältävät hylkyesityksen, ja ne vastalauseet esitellään täällä erikseen.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kuten puheenjohtaja Rehula tuossa valiokunnan mietintöä esitellessään kertoi, hallitusneuvotteluissa hallitusohjelmaan kirjoitettiin todellakin 113 miljoonan euron säästötavoite lääkekorvausten, sairaanhoitokorvausten ja matkakorvausten osalta — tai itse asiassa matkakorvausten osalta hallitusneuvotteluissa ja sairaanhoitokorvausten osalta myöhemmissä kehysneuvotteluissa kirjoitettiin omat säästötavoitteensa. Samassa yhteydessä hallitusohjelmaan kirjoitettiin kuitenkin myöskin kirjaus siitä, että lääkekorvausjärjestelmä tulee uudistaa niin, että se jatkossa nykyistä paremmin suosii paljon lääkkeitä käyttäviä pitkäaikaissairaita ja kenties sitten rokottaa vähän nykyistä enemmän niitä, jotka käyttävät lääkkeitä vain satunnaisten sairauksien satunnaiseen hoitoon.

Valitettavasti tämä hallituksen esitys ei tätä hallitusohjelman kirjausta toteuta. Se johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että vuodentakaisissa kehysneuvotteluissa säästösyistä tätä tavoitteen saavuttamista päätettiin aikaistaa niin, että työryhmä, jolle oli annettu tehtäväksi valmistella tämä iso uudistus ja siinä yhteydessä hankkia ne säästöt, pakotettiin aikataulusyistä kehittämään nämä nyt käsittelyssä olevat leikkaukset jo tällä aikataululla eli ensi vuoden budjettiin.

Mistä johtui, että se hallitusohjelman keskeinen perustavoite oikeudenmukaisuuden lisäämisestä lääkekorvausten osalta ei toteutunut, vaan itse asiassa kävi päinvastoin? Tai no, ei voi sanoa, että ei kokonaan toteutunut, koska toki maksukattoa alennettiin, ja kun myöskin tukkuhintoja alennetaan 5 prosentilla, niin osittain hyöty kohdistuu paljon sairastaville, mutta kyllä se kokonaistulos Kelan tutkimusosaston erinomaisten laskelmien — tässä yhteydessä on syytä korostaa, että kun on puhuttu Kelan tutkimusosaston lakkauttamisesta, niin esimerkiksi tämä lakiesityksen valmistelu osoittaa, että siihen lakkauttamiseen ei ole mitään syytä — mukaan rokottaa tietysti enemmän paljon sairastavia. Siksi, kun tämä nyt on kuitenkin välttämätöntä tässä tilanteessa tehdä, aivan yhtä välttämätöntä on, että lääkekorvaustyöryhmän työstä — sen varsinaisen työn on nyt määrä valmistua jo itse asiassa tämän marraskuun kuluessa — syntyvässä lakiesityksessä nyt sitten selkeästi toteutetaan hallitusohjelman vaatimukset, jotka tässä esityksessä tulevat kaltoin kohdelluiksi. Eli pidetään huoli siitä, että järjestelmä muutetaan sellaiseksi, että paljon sairastavat maksavat lääkkeitten osalta sairastamisestaan nykyistä vähemmän ja ne, jotka sairastavat vähemmän, maksavat siitä kenties myöskin hieman enemmän.

Toisaalta pidetään huoli myös siitä, että lääkkeitten käyttöä suunnataan sillä tavoin, että niitä käytetään tarkoituksenmukaisemmin ja että käytetään oikeita lääkkeitä ja myöskin käytetään aina, kun se on mahdollista, halvempia rinnakkaisvalmisteita. Tällä tavalla olisi kenties ollut mahdollista jo nyt, jos aikataulu olisi antanut myöten, saavuttaa nämä säästöt ilman, että ne kohdistuvat nyt tapahtuvalla tavalla sosiaalisesti epäoikeudenmukaisesti. Siksi kannustan työryhmää, jonka työ on tosiaan aivan viime metreillä, etenemään tähän suuntaan, ja tietysti kannustan jatkossa myöskin hallitusta ja sosiaali- ja terveyspoliittista ministerivaliokuntaa toimimaan siten, että se lakiesitys on myöskin parempi kuin mitä tämä esitys antaa odottaa.

Sairaanhoitokorvausten osalta totean, että on sinänsä aivan perusteltua, että nämä yksityisen terveydenhuollon sairausvakuutuskorvaukset vähenevät, mielellään katoavat kokonaan, mutta ei sitäkään nyt olisi ehkä näin pitänyt tehdä. Siis nythän tässä käy niin, että tämä 20 miljoonaa, joka sieltä noin 100 miljoonasta nyt leikataan, siirtyy pahimmillaan kokonaan pois terveydenhuollon rahoituksesta. Jos ja kun yksityiset sv-korvaukset poistetaan, ne pitää siirtää rahoittamaan ennen kaikkea perusterveydenhuoltoa. Sillä tavalla siinä tapahtuu optimaalisin ratkaisu.

Sitten näitten matkakorvausleikkausten osalta kyse on todellakin puhtaasta säästötoimesta, valitettavasta mutta kutakuinkin välttämättömästä.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tuossa edellä edustaja Virtanen kyllä hipelöitsi totuutta lääkekorvausasian osalta. Tämä on käsittämätöntä, että tässä tehdään nyt aikataulusyistä johtuen satunnaisesti eräitä yksittäisiä leikkauksia ja samaan aikaan kaikki tietävät sen, että tämä lääkekorvausjärjestelmätyöryhmä on tekemässä omaa työtään. Tämä ei anna minusta hyvää kuvaa lainsäädännöstä tässä talossa, että iso kokonaisuudistus on käynnissä ja samaan aikaan tehdään yksittäisiä leikkauksia.

Me keskustassa emme hyväksy näitä omavastuiden kasvattamisia ja tulemme jättämään tuolla toisessa käsittelyssä asiasta sitten hylkäysehdotuksen.

Tähän asiaan liittyy todellakin kolme asiaa, kuten näissä edellisissä puheenvuoroissa on tuotu esille. Yksi liittyy nimenomaan näihin lääkekorvauksiin, ja siitä edustaja Virtanen minusta sen totesi, mitenkä se asia oikeasti kaiken kaikkiaan on. On syytä huomata se, että Suomessa ovat jo nämä lääkekulut per yksittäinen ihminen ihan eurooppalaisittain ottaen erittäin korkealla tasolla. Sen pitäisi kyllä meissä herättää tietynlaisia kysymyksiä, että mistä tämä oikein johtuu. Tällä uudistuksella, kokonaisuudistuksella, joka sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla toteutettaisiin, on todella kiire, niin että toivon, että tämä työ päättyy todellakin tässä marraskuussa.

Sitten nämä matkakorvaukset. Täällä hallituksen esityksen perusteluissa kerrotaan, että se nimenomaan koskettaa juuri tämmöisiä pienituloisia syrjässä asuvia ihmisiä. Ja on totta juuri se, että kun on pitkät matkat ja huonot liikenneyhteydet ja paljon sairastavuutta, niin se on erittäin huono yhtälö. On jopa vaarana, että tällaiset henkilöt eivät pääse sitten hoitoon ja lääkärille tai priorisoidaan sitä, niin että ei voi käyttää sitä omaa vähäistä rahoitustaan siihen. Esitämme todellakin tämän hylkäämistä toisessa käsittelyssä.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Jos näissä valiokunnan kannanotoissa on jotain hyvää, niin on ainakin se, että halutaan, että saadaan yhtenäinen maksukatto, missä olisi sitten nämä kaikki kunnallisissa sekä valtiollisissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa ja sitten myös lääkekustannukset. Nykyisin tämä maksukattojärjestelmä on niin hankala monelle ikäihmiselle, että on varmasti suuria vaikeuksia selvittää, milloin maksukatto ylittyy. Tähän pitäisi saada joku yhtenäinen järjestelmä, mihin kerättäisiin ihmisten tiedot näistä maksuista ja tulisi selkeä viesti siitä, milloin on maksukatto ylittynyt. Minä toivon nyt, että tämän hallituksen aikana saadaan tämä yhtenäinen maksukatto, niin kuin hallitusohjelmaan on kirjattu.

Tämä on harmillista tietysti, tämä lääkekorvausuudistus olisi pitänyt tehdä kokonaisuudessaan ja yhdellä kertaa, mutta tässä nyt oli kiire tämän hallituksen esityksen kanssa. Ja tämän kanssa on nyt sitten elettävä, mutta katsotaan sitten, jos me pääsemme jossain vaiheessa sitten vähän parempaan ja pitempiaikaisempaan ja kaikkia tyydyttävään lakiesitykseen tältäkin osalta.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Tässä eräässä puheenvuorossa mennään jo huokailujen puolelle. Edustaja Virtanen nosti minusta rehellisesti esille tämän peruskysymyksen, sen että lääkekorvausten kokonaisuudistus irrotettiin tästä varsinaisesta leikkauspaketista. Minusta tässä ehdottomasti työväenpuolueiden olisi pitänyt hallituksessa, yhdessä myös vihreiden kanssa, vastustaa tällaista hallitusohjelman vastaista menettelyä. On käymässä ihan niin kuin Säätytalolla pelkäsin, että hallitusohjelman sanalliset uudistuslupaukset jäävät kuolleiksi kirjaimiksi, mutta numeeriset leikkausluvut toteutetaan viimeistä euroa myöten.