Täysistunnon pöytäkirja 106/2001 vp

PTK 106/2001 vp

106. TIISTAINA 2. LOKAKUUTA 2001 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

14) Hallituksen esitys laiksi sairausvakuutuslain 29 b ja 30 c §:n väliaikaisesta muuttamisesta

 

Marjatta  Stenius-Kaukonen  /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä on myöskin hyvä esitys, jossa ehdotetaan, että niin sanottua ehkäisevää työterveyshuoltoa korvataan 60 prosenttia eli työnantajalle aiheutuneista kuluista 60 prosenttia sairausvakuutus korvaa. Tällä nimenomaan halutaan, että työpaikoilla ehkäisevään terveydenhuoltoon ja myöskin ehkäisevään työterveydenhuoltoon kiinnitetään enemmän huomiota ja tehdään suunnitelmat. Tämähän liittyy työterveyshuoltolakiesitykseen, joka on meillä valiokunnassa jo käsittelyssä ja joka on laaja muutos.

On erittäin tärkeää, että tässä pykälässä mainittujen ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden, kun he toimintasuunnitelman laatimiseksi käyvät työpaikkakäynnillä, kustannukset korvataan. Tärkeää on se, että tässä rinnastetaan ammattihenkilöt ja asiantuntijat. Hallitus nimeää työterveyshuoltolain esityksessä ammattihenkilöiksi vain lääkärit ja työterveyshoitajat, ja nykyisin siellä olevat fysioterapeutit esitetään pudotettaviksi pois. Kun tässä on otettu mukaan samanlaisina nämä asiantuntijat, toivon mukaan tällä voidaan ehkäistä, jos ei pystytä saamaan muutosta lakiin, se, että fysioterapeuttien osallistuminen työterveyshuoltoon jäisi vähemmälle. On kuulunut jo niin ikäviä huhuja — tai eivät ne ilmeisesti ole mitään huhuja vaan tosiasioita — että työterveysasemat ovat irtisanoneet fysioterapeutteja, koska he eivät enää ole ammattihenkilöitä. Mutta tämä esitys nimenomaan mahdollistaa sen, että heidänkin toiminnastaan saadaan korkeampi 60 prosentin korvaus. Työnantajat tekevät karhunpalveluksen (Puhemies koputtaa) itselleen, jos eivät ole valmiit tätä korvaamaan, samaten esimerkiksi psykologien palveluja ja muita asiantuntijapalveluja. On erittäin tärkeää, että myöskin he ovat mukana työpaikkakäynneillä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä lakiesitys kuuluu juuri työterveyslain uudistukseen. Osaksi tämä kuuluu työkyvyn ylläpitämistoimintaan, koska tällä hetkellä koko suomalaisen yhteiskunnan huoli on siinä, miten ihmiset kestävät työelämässä vähän pitempään kuin tänä päivänä. Sen takia esitys on hyvä. Mutta eräs asia, joka tähän liittyy, joka sinällään ei tähän sisälly, mutta joka pitäisi meidän saada jollakin tavalla hoidettua, koskee työttömiä. Toivon, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa myös siihen asiaan paneudutaan aikanaan. Jollakin tavalla meidän pitäisi saada semmoinen aikaan, että myös työttömien työkyvyn ylläpitäminen olisi hyvin tärkeä asia. Työasiainvaliokunnassa kuunneltiin Seinäjoen lääkäriä. Siellä toteutettiin tämmöinen projekti. Sen ihmisen kertomat jutut siitä, mitä Seinäjoella on tapahtunut, ovat ainakin myönteisiä. Siellä on saatu yllättävän paljon ihmisiä — on huono sana "lajiteltua" — mutta jotkut ovat päässeet eläkkeelle, jotkut kuntoutukseen ja tarvittavaan hoitoon. Tämä toiminta meidän pitäisi saada ihan riittävään kuntoon, jottei tapahdu, että ihmiset syrjäytyvät ja kunto heikkenee ja rapistuu eikä heistä enää olekaan työelämään, kun jossain vaiheessa työtä tarjotaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Stenius-Kaukonen kiinnitti tärkeään asiaan huomiota. Fysioterapeuttien asema on nyt hallituksen aikaisemman esityksen perusteella laitettu varsin kummalliseen tilaan, eli he eivät enää olisikaan ammattihenkilöitä kuten aikaisemmin. Kummallista on todellakin se, että tämän tyyppistä ratkaisua on myös työnantajapuoli ajanut. Kun tässäkin hallituksen esityksessä 158 puhutaan ammattihenkilöiden ja tässä tapauksessa asiantuntijoiden työpaikkakäyntien kustannuksista, on aivan selvää, että fysioterapeutin, ammattitaitoisen jumpparin, käynti työpaikalla tuo säästöjä työnantajalle ihan väistämättä, kun voidaan etukäteen sulkea pois esimerkiksi kroonistuvien rasitusvammojen synty, kuten epikondyliittien, jotka ovat rasitusvammoja, kuten tenniskyynärpää, kaularanka- ja hartiaseudun oireyhtymät jne. Niitä on varsin paljon.

Tällaisissa asioissa nimenomaan, niiden huomaamisessa ja estämisessä, profylaksiassa, fysioterapeuttien ammattitaito olisi erittäin tärkeätä. Tämä mahdollistaa tietysti, niin kuin ed. Stenius-Kaukonen sanoi, heidän työnsä asiantuntijoina. Aikaisemmassa esityksessä heidät pudotettiin ammattihenkilöiden listalta, mikä on todellakin tyhmää eikä ollenkaan myöskään kokonaisuuden kannalta tehokasta ja viisasta.

Marja-Leena Kemppainen /kd:

Arvoisa puhemies! Työterveyshuollon rooli on muuttunut vuosien varrella hyvin paljon työyhteisöä tukevaksi sillä tavalla, että ennalta ehkäisevää työterveyshuoltoa viedään työyksiköihin jo ennen kuin siellä on ongelmia ja vaikeimmat tilanteet tulevat. Asia, mihin on kiinnitetty huomiota ja mitä työnantajat ovat kommentoineet, on muun muassa se, että koska kustannukset ovat sen verran korkeat ja koska niiden korvattavuus ei ole ollut niin suuri, ikävä kyllä käytäntö on osoittanut sen, että ennalta ehkäiseviä kartoituksia ja suunnitelmia vähennetään sen takia, että työnantajat eivät niitä korkeiden kustannusten vuoksi oikein mielellään ota. Näkisin siitäkin näkökulmasta tämän asian olevan hyvä edistysaskel.

Keskustelu päättyy.