Marjatta  Stenius-Kaukonen /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä ovat listalla syksyn suurimmat sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiat järjestään. Tämä kuuluu megaluokan asioihin: sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet. Tässä esityksessä kuntien valtionosuutta selkeästi nostetaan, ja esityksen taustalla on hallitusryhmien kesäkuinen sopimus. Tältä osinhan vasemmistoliitto oli esityksessä mukana tukemassa sitä.

On todella tärkeää, että kunnille osoitetaan lisää rahoja sosiaali- ja terveydenhuoltoon, jotta ne pystyisivät hoitamaan niitä lukuisia velvoitteita, joita niillä on. Tässä yhteydessä on syytä tietysti esittää huomautus myös siitä, että kuntien indeksikorotuksia olisi pitänyt täysimääräisesti nostaa. Nyt niitä vain puolella indeksikorotuksesta nostetaan, ja se liittyy juuri samaan asiakokonaisuuteen. Se olisi ollut erittäin tarpeellinen ja tärkeä toimenpide. Sillä yhdellä esityksellä olisi hoidettu monta, voi sanoa, pientä asiaa kerralla kuntoon, joihin nyt erikseen osoitetaan lisärahoja.

Tässä esityksessä on myös huonoja kohtia.

Kun parannetaan edunsaajien asemaa — esimerkiksi asumistuen enimmäisasumismenoja nostetaan, työmarkkinatuen lapsikorotuksia nostetaan — toimet merkitsevät "onneksi" toimeentulotuen vähennystä. Oikeastaan "onneksi" on väärä sana, koska toimeentulotukiasiakkaiden kokonaistoimeentulo ei ole riittävä ja myöskin toimeentulotukeen tarvittaisiin tasokorotusta. Jos näitä vähennyksiä ei valtionosuudesta tehtäisi, se mahdollistaisi kunnille nostaa näitä tukia ja käyttää enemmän esimerkiksi ehkäisevää toimeentulotukea. Muutos, mikä tässä tehdään, on se, että kuntien omarahoitusosuutta nostetaan toimeentulotukimenojen pienentymistä vastaavasti.

Edelleen myös kun sosiaalialan osaamiskeskustoimintaan, josta meillä on esitys vielä listalla, valtio osoittaa erillisrahoitusta, kuntien valtionosuudesta tehdään vastaava vähennys.

Edelleen, kun Niuvanniemen sairaalaan perustettavaan vaarallisten ja vaikeahoitoisten lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoyksikköön annetaan erillismääräraha, niin kuntien valtionosuuksista tehdään vähennys.

Näitä ei voi pitää kyllä kovinkaan hyvin perusteltuina esityksinä, paremminkin ne ovat suoraan sanottuna huonosti perusteltuja esityksiä.

Tässä yhteydessä haluan vielä sanoa muutaman sanan sosiaali- ja terveydenhuollon perustamiskustannuksista. Se on selvästi iso ongelma, että emme ole kyenneet saamaan perustamiskustannuksiin lisää varoja. Vaikka järjestelmä nyt osittain ensi vuonna muuttuu, niin että kehittämishankkeisiin pitäisi saada valtionosuuksia, kokonaisuudessaan valtionosuudet eivät ole riittäviä. Erityisesti monille pienille ja köyhille kunnille, joista täällä on tänä iltana paljon puhuttu, perustamishankkeiden toteuttaminen on todella vaikeaa.

Kun puhutaan perustamishankkeista, niin mehän puhumme usein peruskorjauksista tänä päivänä. Myöskin esimerkiksi laitoshoitopaikkoja muutetaan avohoidoksi, mikä monta kertaa on ihan perusteltu muutos, mutta vaatii myöskin tilojen muuttamisia, ja niiden perustamiskustannuksiin tarvittaisiin erillisiä määrärahoja. Tämä on asia, mikä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on ollut esillä. Tänä syksynäkin me ensi vuoden budjettiin liittyen tästä asiasta olemme keskustelleet. Kun tulemme tekemään tästä lausunnon valtiovarainvaliokunnalle, niin aiomme tästä tehdä esityksen.

Liisa Hyssälä /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä me todellakin yön tullen keskustelemme sosiaali- ja terveysvaliokunnan suurimmista asioista ja todellakin miljardien poteista. Nythän talousarvion mukaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävälisäyksistä ja -laajennuksista aiheutuu ensi vuonna 826 miljoonan markan suuruinen kuntien menojen kasvu. Todellisuudessa tämä menokasvu on tätä suurempi, kun eräät kustannusarviot ovat alimitoitettuja.

Kuntien kokonaistilannetta heikentää lääkärilakon vaikutuksista syntynyt alijäämä, mikä on 250 miljoonaa markkaa. Syntynyt sopimus ylittää yleisen tason 300 miljoonalla markalla. Nämä ovat sellaisia kustannuseriä, joita ei ole mitenkään voitu etukäteen ottaa huomioon. Kun niiden lisäksi vielä tulevat muut menoerät, jotka eivät sisälly talousarvioesitykseen, mutta ovat kunnille tulevien uusien velvoitteiden mukaisia — hammashuollon laajennus, kuntouttava työtoiminta, työterveyshuollon laajennus ja muita tällaisia seikkoja — nämä tekevät yhteensä 1,4 miljardia markkaa.

Nyt sitten, jos ajatellaan, mistä lisätuloja tulee, niin terveydenhuollon maksuihin korotusta kaavaillaan 6 prosentilla. Ihmettelen, miten tämä onnistuu maassa, jossa terveydenhuoltoa rahoittavat kotitaloudet jo nyt 24 prosentilla. Se on ilman muuta Oecd-maiden huippua. Nyt se nousisi vielä siitä entisestään, jos tämä korotus toteutettaisiin.

Ed. Stenius-Kaukonen viittasi sosiaalialan osaamiskeskuksiin. Näyttää siltä, että niistäkin tulee kunnille lisää kustannuksia, kun valtionavustus on tarkoitus ottaa käyttökustannusten valtionosuudesta. Ihmettelen, onko koko sosiaalialan osaamiskeskusasiaa ja varsinkin rahoitusta mietitty ihan loppuun asti.

Sitten tässä oli vielä erikseen mainittu Niuvanniemi ja myös toimeentulotuen yhteensovitus ansio- ja yrittäjätuloihin. Siinä myöskin on erittäin paljon vielä probleemaa. Siitäkin olisi hyvä täälläkin salissa enemmän keskustella, mutta vaikea on tähän aikaan yöstä näin enää tehdä.

Joka tapauksessa, arvoisa puhemies, tulee olemaan erittäin tiukka sosiaali- ja terveystoimen budjettiosuus, jos asiaa ajatellaan kuntien kannalta. Tehtävät lisääntyvät, ja näyttää siltä, että taantuvan talouden oloissa myöskin verotulot vähenevät. Kuntien on varmasti vaikea suoriutua ilman palvelujen heikentämistä.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa herra puhemies! Todellakin jaksamisesta puhutaan kovasti. Monet kunnanjohtajat puhuvat tällä hetkellä yrityksen johtamisesta, kun he puhuvat kunnan johtajina toimimisesta. Kuitenkin omistajat voivat erityisen huonosti eli kuntalaiset, joilta puuttuu palvelut. Suomessa on kymmeniätuhansia ihmisiä leikkausjonoissa, terveyskeskuksiin pääsy alkaa olla teoriaa monessa paikassa, jolloin myös ihmisten motiivi maksaa veroja tulee kyseenalaiseksi. Yleensäkin julkinen terveydenhoito voi erityisen huonosti ja tarvitsisi nopeasti lääkärinapua.

Kaiken kaikkiaan tämä tilanne on huono ja kestämätön. Siinä mielessä sopimus toisaalta kuntien, toisaalta valtion välillä pitäisi saada syntymään. Meillä ovat nyt selvitysmies Jussi Huttunen ja laaja esikunta liikkeellä, voisi sanoa melkein armeija, tässä asiassa. Mutta tähtäin on vasta vuodessa 2003, seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Nopeampaa, akuuttia apua pitäisi saada. Tilanne on akuutti, ja siinä mielessä prosentin parantaminen kuitenkin kuntien tilanteen helpottamiseksi tästä, mitä nyt esitetään, olisi ollut tarpeen.

Marjatta  Stenius-Kaukonen  /vas:

Arvoisa puhemies! En ole aivan varma loppujen lopuksi, puhuiko ed. Hyssälä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotussuunnitelmista vai mistä hän puhui, kun hän puhui omavastuusta, vai puhuiko hän kuntien omavastuusta. Mutta yhtä kaikki tässä on kyseessä kuntien omavastuu. Mutta tähän asiakokonaisuuteen liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut, jotka Suomessa ovat Euroopan ja Oecd-maiden huippuluokkaa.

Esitystä, mikä hallituksessa on nyt käsittelyssä, pidän täysin kestämättömänä pitkäaikaissairaiden kannalta. Sen vuoksi olemmekin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ottaneet tämän asian pöydälle sillä tavalla, että olemme kutsuneet ministeriöstä ensin virkamiehen ja sitten ministeri Soininvaaran tänään selvittämään tilannetta ja olemme esittäneet hänelle näkemyksiämme. Olemme vaatineet, että esimerkiksi maksukattoesitys, joka vaatii lainmuutoksen, on ensin tuotava eduskuntaan, jos sellaista aiotaan tehdä. Siinä yhteydessä eduskunta voi ottaa kantaa näihin asiakasmaksuihin, ja sama koskee päivähoitomaksua.

Ihmettelen sitä, että nyt laajasti puhutaan päivähoitomaksusta — en minä sinänsä sitä ihmettele, on ihan hyvä, että siitä puhutaan. Tietysti siinäkin voi sanoa, että suurin osahan kuitenkin saisi maksuihinsa alennuksen. Ihmettelen sitä, että laajemmin ei kanneta huolta siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon, nimenomaan terveydenhuollon, asiakasmaksuja aiotaan nostaa. Esitykseen sisältyy hyvä esitys elikkä perusmaksun poistaminen laitoshoidosta, 150 markkaa, mutta se tapahtuu niin, että poliklinikkamaksua, laitoshoitopäivän maksua ja sarjahoitomaksua nostetaan 10:stä melkein 20 prosenttiin. Näitä esityksiä en todella pidä perusteltuina, kun köyhyyttä ja syrjintää yritetään mukamas ehkäistä.

Liisa Hyssälä /kesk:

Arvoisa puhemies! Puhuin kuntien maksutulojen kannalta. Tietystihän aina silloin, kun jokin maksu nousee, siinä on joku voittajana: kunta saa siitä ehkä jonkin osuuden. Mutta en voi hyväksyä näitä asiakasmaksujen kaavailtuja korotuksia, 6:ta prosenttia, joka on tietooni saatettu. Olen samaa mieltä kuin ed. Stenius-Kaukonen. Maksut ovat jo nyt Suomessa huippuluokkaa, siis 24 prosenttia rahoittavat kotitaloudet terveysmenoista, mikä on ehdottomasti kärkeä. Sen sijaan siinä, mitä Suomi laittaa terveydenhuoltoon bruttokansantuotteesta, se on taas ehdottomasti viimeinen, elikkä olemme sekä huipulla että pohjalla, mutta täysin väärissä luvuissa. Todellakin tämä maksuasia on otettava uudelleen täällä käsittelyyn.

Pentti Tiusanen /vas:

Puhemies! Vielä tähän maksuasiaan. Todellakin 6 prosentin inflaatio- tai indeksitarkistusta suunnitellaan yleisesti kaikkiin maksuihin ja erityisesti niin, että ed. Stenius-Kaukosen mainitsema laitoshoidon perusmaksu poistettaisiin, 150 markkaa, ja jyvitettäisiin hoitopäivämaksuun per vuorokausi sairaalassa ja poliklinikkamaksuun. Hoitopäivämaksu on nyt 135 markkaa ja poliklinikkamaksu 120 markkaa. Niiden kohottaminen on todellakin 18 prosentin tasoa suunnilleen. Jos tulee 6 prosenttia plus jyvitys, silloin siinä mennään yli 15 prosentin joka tapauksessa, ja näin ollen niihin ihmisiin, jotka joutuvat käymään poliklinikalla usein, kolahtaa joka kerta se selkeästi korotettu maksu.

Muuten maksukaton nostaminen 6 prosentilla on sekin kyseenalaista. Mikä logiikka siinä on, että ikään kuin näiden köyhien ihmisten, jotka joutuvat käymään paljon julkisen terveydenhoidon palveluja saamassa, maksuvalmius olisi parantunut 6 prosenttiyksikköä? Mielestäni se ei pidä paikkaansa. Sitä pitäisi erityisenä ongelmana katsoa. Muuten kunnillehan on jäänyt ikään kuin rahaa siitä, että ne eivät ole joutuneet niin paljon maksukattoa korvaamaan kuin oli ennakoitu.