Håkan Nordman /r:

Arvoisa puhemies, värderade herr talman! I social- och hälsovårdsministeriets rapport "Vård på eget språk" tas bildandet av ett svenskt kompetenscentrum upp som någonting mycket viktigt. I och med den här regeringspropositionen kommer detta nu att ske. Problemen på svenskspråkigt håll är inte desamma som på finskspråkigt håll. Därför behövs uttryckligen ett eget kompetenscentrum. Utredningen har fäst uppmärksamhet vid den ringa fortbildningen på svenska inom social- och hälsovården. Dessutom konstateras det att utvecklingsprojekt ofta inte alls har beaktat att det finns svenskspråkiga som använder tjänsterna.

Det har varit svårt att få avancerad konsultation och specialtjänster på svenska och tjänsterna har försvagats på grund av bristen på koordinering. Det säger sig självt att ett svenskspråkigt kompetenscentrum behövs så att alla medborgare, oberoende av språk kan få en god betjäning just på det egna språket.

Tässä esityksessä on eräs kohta, joka vaatii minusta täsmennystä. Esityksen mukaan ruotsinkieliset ja kaksikieliset kunnat kuuluisivat ruotsinkielisen osaamiskeskuksen toimialueeseen. Ne siis kuuluvat alueeseen, mutta mikään ei velvoita niitä osallistumaan osaamiskeskuksen toimintaan. Tämä ero on erittäin tärkeä. Kaikki kunnat tulevat automaattisesti kuulumaan yhteen seitsemästä alueellisesta osaamiskeskuksesta, jonka toimialueeseen kunta kuuluu, mutta esityksen mukaan kuuluminen ruotsinkieliseen osaamiskeskukseen olisi vapaaehtoista. Sen ollessa vapaaehtoista ei tunnu todennäköiseltä, että kaikki kunnat, joissa on ruotsinkielistä väestöä, todella osallistuisivat toimintaan, koska kaikki kunnat jo kuuluvat johonkin toiseen osaamiskeskukseen. Ainoa oikea ratkaisu tässä laissa olisi, että kaikkien ruotsin- ja kaksikielisten kuntien on osallistuttava ruotsinkielisen sosiaalialan osaamiskeskuksen toimintaan.

Tässä kohdassa voi olla kysymyksessä hallituksessa tapahtunut erehdys, koska on ilmeisen selvää, kuinka tärkeä osaamiskeskus on, jotta sekä ruotsin- että suomenkieliselle väestölle voidaan antaa tasavertaiset palvelut. Tämä on asian juridinen tausta, mutta asiakkaan kannalta on ennen kaikkea tärkeää, että koulutus ja palvelut toimivat molemmilla kielillä.

Kompetenscentrens verksamhet är viktig för att trygga medborgarnas rätt till god vård. Den här propositionen är därför välkommen. Det upprepar jag ännu en gång och efter några finjusteringar blir slutresultatet ännu bättre. Finansieringen av det finlandssvenska kompetenscentrets verksamhet kan bli extra svår på de grunder som föreslås i den här propositionen.

Marjatta  Stenius-Kaukonen  /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä on hyvä esitys, vaikka tähänkin liittyy muutamia täsmennystarpeita, joista ed. Nordman mainitsi yhden. Voisin kuitenkin hänelle esittää kysymyksen, eikö olisi parempi, että suomenkieliset osaamiskeskukset olisivat kaksikielisiä osaamiskeskuksia eikä olisi niin, että kaksikieliset kunnat kuuluisivat suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen osaamiskeskukseen.

Yhtä lailla toivon muutosta siihen, vaikka se olisi kyllä varsin suuren mittakaavan muutos, että puhuttaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon osaamiskeskuksista, koska sosiaali- ja terveydenhuolto liittyvät niin läheisesti toisiinsa. Terveydenhuolto on terveydenhuoltoa, vanhustenhuolto ja vammaispalvelut ovat sosiaalihuoltoa, mutta kyllä vanhustenhoidossa tarvitaan sekä vanhustenhuollon, vammaispalvelun että terveydenhuollon palvelujen kokonaisuutta ja nimenomaan niiden saumatonta yhteistoimintaa. Juuri siinä usein on ongelmia, kun nämä hoitoketjut eivät toimi.

Toinen, paljon pienempi kysymys, jota voisi vielä uudestaan miettiä, on, ovatko sosiaalialan osaamiskeskusten toimialueet perusteltuja. Erityisesti ajattelen sitä, missä Pirkanmaa on mukana. Se ei ole aivan luonteva. Minusta yliopistosairaaloiden vastuualuejako olisi yksi hyvä mahdollisuus tai se, että miljoonapiirin alueita olisi jaettu ehkä kahteen osaan. Tällaisella toimintamallilla olisi juuri sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta voitu paremmin järjestää.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Yhteistyö sosiaalitoimen ja terveydenhoidon välillä merkitsee käytännössä näillä toimialueilla yhteistyötä ammattikorkeakoulun ja tämän nyt perustettavan sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan välillä, yleensäkin verkostumisen aikaansaamista, mihin hallituksen esityksen perusteluissa ja yleisperusteluissa nimenomaan viitataan. Kaiken kaikkiaan Suomessa on viime vuosien aikana syntynyt kaikenlaisia osaamiskeskuksia, todellakin hyvin eri tasoisia. Niille on yhteistä lähinnä osaamiskeskus-nimike. Se verkko, joka syntyy, on sillä tavalla hiukan sekava, että uskon, että siihen aika moni asia sotkeutuu. Koordinaatio ei ole syntynyt näiden eri osaamiskeskusten välillä eikä sitä ole mietitty vielä, ehkä ajan lyhyydestä johtuen, minkä sisällä tämä koko prosessi on lähtenyt liikkeelle. Sinänsä esimerkiksi meillä Kaakkois-Suomen toimialueella, jonka osaamiskeskus on tulossa Elimäelle, on monissa keskusteluissa tullut esille, mikä tärkeys terveysalan asiantuntemusta edustavien osaamiskeskuksen ja ammattikorkeakoulun yhteistyöllä on.

Håkan Nordman /r:

Arvoisa puhemies! Ed. Stenius-Kaukosen kysymyksen johdosta haluan todeta, että ruotsinkielinen väestö haluaa oman osaamiskeskuksen, ja siitä syystä hallituksen esitys myös rakentuu sellaiseen ratkaisuun. Nyt on vain taattava sen toiminta ja rahoitus.