Marjatta  Stenius-Kaukonen /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotukilakia väliaikaisesti siten, että 20 prosenttia toimeentulotukea hakevan henkilön tai perheen ansiotuloista jätettäisiin ottamatta huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Tälle on säädetty myöskin enimmäisraja, 100 euroa eli noin 600 markkaa. Tämän esityksen tarkoituksena on edistää pätkätöiden vastaanottamista toimeentulotuen saajilla. En vastusta esitystä, mutta tämä esitys vaatii korjausta.

Sanoisin, että samanaikaisesti tämän esityksen kanssa paljon tärkeämpää olisi se, että työttömyysturvan sääntöjä ja nimenomaan sovitellun päivärahan sääntöjä muutettaisiin niin, että henkilöt voisivat ansaita pieniä tuloja ja miksei vähän suurempiakin, mutta siten, että ne eivät vie päivärahaa kokonaan pois taikka heikennä sitä niin paljon, että työnteon kannattaminen jää kyseenalaiseksi. Tämähän on Toiviaisen työryhmässä valmistelussa, mutta on olennaisen tärkeää, että sillä puolella saataisiin ratkaisu, että ihmisten ei tarvitsisi olla palkan, työttömyysturvan ja toimeentulotuen varassa, kolmen etuuden varassa, ja usein sitten vielä asumistuki neljäntenä, vaan päästäisiin vähän vähemmillä sosiaaliluukuilla käymisillä, koska mitä useampaa etuutta haet, sitä helpommin käy myöskin niin, että etuuden maksaminen viivästyy, kun toiset pitää ensin ottaa huomioon toisen maksamisessa.

Sovitellussa päivärahassa ongelmana on nimenomaan se, että järjestelmää ei vieläkään ole saatu riittävän tehokkaasti toimimaan, vaan työttömät joutuvat usein odottamaan aivan liian pitkän aikaa päivärahan saamista, jos he tekevät pätkätöitä. Tämä on kiireellisin korjausta vaativa asia.

Esimerkiksi KTV kävi sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheilla jo keväällä ja vastusti tätä esitystä aivan selkeästi ja nimenomaan edellä mainitsemistani syistä ensisijaisesti.

Mutta sitten esitykseen. Tässä ehdotetaan toimeentulotukilain 11 §:n 3 kohdan muutosta. Minun olisi pitänyt ottaa esille nyt 2 kohta. Tämä 3 kohta, mutta myöskin 2 kohta olisi ollut tärkeää tässä lukea, koska nämä liittyvät toisiinsa. Mutta tässä nyt on ongelma, että tänäkin päivänä kunnan on mahdollista harkita, että se ei ota tätä ansiotuloa kokonaan huomioon. Se mahdollistaa todella harkinnan niin, että esimerkiksi jos on jokin muutaman sadan markan tulo, se voidaan jättää kokonaan huomiotta. Mutta nyt kun tämä esitys on kirjoitettu näin kategoriseen muotoon, 20 prosenttia ansiotuloista, siitä seuraa, että jos sinulla on 200 markan tulo, 20 prosenttia siitä on 40 markkaa. Ei voida jättää sitä koko 200 markan tuloa huomiotta. Tämä olisi pitänyt mielestäni kirjoittaa sillä tavalla, että kunta voi tätä harkintaa edelleen käyttää ja että tämä 20 prosenttia olisi ollut semmoinen ohjenuora.

Valitettavasti tätä hallitus ei ollut valmis näin muotoilemaan, joten sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tämän asian käsittelyssä jää työtä tämän eteen. Itse pidän tätä todella vakavana epäkohtana, joka vie ojasta allikkoon monta kertaa. Me olemme nimenomaan huhtikuussa muuttaneet toimeentulotukilakia siten, että ehkäisevän toimeentulotuen käyttöä on lisätty, koska todettiin, että kunnat eivät sitä käytä. Mitä muuta ehkäisevä toimeentulotuki usein on kuin juuri sitä, että jätetään esimerkiksi ansiotulo huomioon ottamatta silloin, kun sitä on? Toisaalta tietysti on niin, että annetaan kokonaan toimeentulotukea, jos ei ansiotuloja ole. Mutta liittyen juuri kannustamiseen tätä ei ole harkittu loppuun asti.

Toinen asia 15 §:ssä: Sanotaan, että kahden seuraavan kalenterikuukauden aikana voidaan ottaa yhden kuukauden aikana saatu tulo. Jos tulo on erittäin suuri, sitähän tietysti voidaan jakaa useammalle kuukaudelle. Toivon mukaan tämä rajoittaa usealle kuukaudelle jakamista, jota nyt tapahtuu aivan liian suuressa määrin. Esimerkiksi opiskelijan, joka on ollut kesätöissä, tulot jaetaan niin monelle kuukaudelle, että tämän opiskelijan toimeentulo todella vaikeutuu, koska ei se kesätulo niin suuri ole ollut. Sillä on pitänyt kesän aikana elää. Tässä on kunnissa selvästi mielestäni liian kireää käytäntöä. Jos tällä esityksellä on haluttu tätä lieventää, en ole vakuuttunut siitä, että muotoilu, joka tässä nyt on, takaa sen väljemmän tulkinnan. Tätä asiaa on siis myöskin syytä valiokunnassa vielä tarkkaan miettiä.

Liisa Hyssälä /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä siis toimeentulotukilakia muutetaan siten, että 20 prosenttia tuen saajan tuloista jätetään huomioon ottamatta toimeentulotukea myönnettäessä, kuitenkin niin, että etuoikeutetun tulon määrä saa olla enintään 100 euroa kuukaudessa. Tämän lakimuutoksen johdosta valtionosuutta lisätään 2,874 miljoonaa euroa.

Esityksen tavoitteet liittyvät työllisyyspolitiikkaan, vaikka tässä tehtävä nyt säädetään sosiaalihuollolle. Hallituksen esityksen mukaan kokeilun kustannusvaikutukset ovat ennakoimattomat, koska tiedossa ei ole, kuinka paljon osa-aikaisia ja muuta epätyypillistä työtä tekeviä ja kannattamattoman yritystoiminnan harjoittajia tulee hakemaan tulojensa kaavamaista täydennystä kunnan sosiaalitoimistosta. Lakimuutosta on markkinoitu kokeiluna. Kysymyksessä on kuitenkin kolmen vuoden määräaikainen laki, joka koskee sitovana kaikkia kuntia. Oikeus tukeen on saajalle subjektiivinen, kuten muuhunkin toimeentulotukeen. Toimeentulotuki on tähän asti ollut viimesijainen sosiaalityön yhteydessä annettu tuki.

Kolmivuotinen yhteensovitusta koskeva laki tuo toimeentulotukeen kokonaan uuden ulottuvuuden ja sosiaalitoimistoihin uutta asiakaskuntaa, jolla ei ole minkäänlaista sosiaalityön tarvetta. Nämä ovat tässä mielestäni sellaisia asioita, joihin valiokunnan tulee ottaa kantaa.

Sinänsä koen, että on myönteistä, että jokainen toimeentulotuen asiakaskin omaehtoisesti haluaa parantaa omaa asemaansa ja tilannettaan, ja sinänsä tulojen saaminen on ihan positiivista. Voi kysyä tietysti, voisiko ansio- ja yrittäjätulojen sekä toisaalta sosiaaliturvan yhteensovitusta toteuttaa ensisijaisten sosiaalietuuksien sovittelun kautta sekä valtion kustannusvastuulla. Onko niin, että kansalaisia ohjataan jo nyt ylikuormittuneiden sosiaalitoimistojen asiakkaiksi ilman, että heillä todellakaan on sosiaalityön tarvetta?

Tässä ovat todellakin kustannusvaikutukset vielä epäselvät. Kuitenkin näen, että tällä tiellä pitäisi edetä, että jokainen suomalainen saisi itse parantaa omaa tilannettaan. Tässä nyt on yksi askel siihen suuntaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Hyssälän puheenvuoroon ihan kommenttina; se osoittaa ikään kuin tämän asian ongelmallisuuden. Hän toisaalta sanoi, että se on hyvä asia, ja toisaalta tulee ikään kuin subjektiivinen oikeus lähes, ei nyt ihan kaikille, mutta hyvin monille uusille sosiaaliluukun asiakkaille, joilla ei olisi, niin kuin ed. Hyssälä totesi, sosiaalityön tarvetta. Kuitenkin yritystähän nyt hallituksen puolelta on siihen suuntaan, että, niin kuin ed. Stenius-Kaukonen luonnehti, pätkätöiden ja muiden matalasti palkattujen töiden tuoma ajoittainen tulo ei rasittaisi toimeentulotuen saajan taloutta ja olisi ikään kuin työllistämisen kynnyksenä. Tässä mielessä tämä on tietysti hyvä lähtökohta.

Toivottavasti sosiaali- ja terveysvaliokunta tekee sellaista parannustyötä, joka vahvistaa kuitenkin ihmisten taloudellista asemaa. Kysymys on kuitenkin pienituloisista ihmisistä.