Lauri   Kähkönen  /sd:

Arvoisa puhemies! Budjetissa on säännöllisesti esitetty kuljetustuen poistamista, mutta eduskuntakäsittelyssä voimassaoloa on aina jatkettu vuodella. Nyt käsittelyssä oleva lakiesitys takaa edes lyhyen hengähdystauon yrittäjille. Eli kuljetuksia voidaan yrityksissä suunnitella pidemmällä aikajänteellä jos ja kun — niin kuin uskon — tämä lakiesitys tulee hyväksytyksi.

Kuljetusten alueellinen tukeminen syrjäisille ja harvaanasutuille alueille sijoittuneille pienille ja keskisuurille yrityksille on yksi aluepoliittinen työkalu. Sillä on ollut Pohjois- ja Itä-Suomen pk-yritystoimintaan ja työllisyyteen kiistatta myönteisiä vaikutuksia.

Aluepolitiikan tehostaminen on ollut tänäkin vuonna hyvin vahvasti tässä talossa esillä. Hallituksen aluepolitiikan uskottavuutta ja vaikuttavuutta lisäisi omalta osaltaan kuljetustuen piirissä olevien tuotteiden luettelon tarkistaminen. Tässä luettelossa, joka nykyisin on voimassa, on tietynlaisia, totta kai, tulkintakysymyksiä ja ehkä voi puhua myös tietynlaisista ristiriitaisuuksista; yrittäjien puolelta tällaisia viestejä on tullut. Varmasti näissä Suomi voisi omalta osaltaan harkintaa käyttää.

Erityisesti toivoisin, että marjat ja muut luonnontuotteet saadaan tähän listaan eli kuljetustuen piiriin. Tiedän, että niiden jalostus on keskeistä monissa ei-kasvukeskusalueilla eli maamme reuna-alueilla sijaitsevissa yrityksissä.

Toisaalta polttoaineiden hinnannousu on huomattavasti lisännyt kuljetuskustannuksia. Myös etäisyydet maassamme, niin kuin tiedetään, ovat hyvin pitkät. Useissa yrityksissä kuljetus tapahtuu molempiin suuntiin, eli yrityksessä tapahtuu vain jalostus. Niinpä jos kuljetustuki lakkaisi, sillä olisi merkitystä niin toiminnassa oleville yrityksille, niitten toimintaedellytyksille, kuin myös uusien pienten ja keskisuurten yritysten syntymiselle.

Ruotsissa tunnetusti kuljetustuki on huomattavasti suurempi. Siellähän on taattu sen voimassaolo vuoden 2006 loppuun saakka. Toivottavasti sama aikanaan saadaan myös Suomen osalta aikaiseksi eli kuljetustuen voimassaoloa saataisiin jatkettua. Tällä varmasti on ja olisi merkitystä työpaikkojen säilymiselle, mutta myös uusien työpaikkojen luomiselle juuri vaikeimmilla työttömyysalueilla. On kuitenkin esitettävä kiitos asianomaiselle ministerille ja valtioneuvostolle, että lakiesitys on tuotu eduskuntaan. Tällä lakiesityksellä tosiaan omalta osaltaan on myös, voidaanko sanoa, myönteinen psykologinen merkitys Pohjois- ja Itä-Suomen yritystoiminnalle ja yrittäjille.

Ihan lopuksi, arvoisa puhemies, totta kai myös hyvin keskeinen merkitys reuna-alueitten yritysten toimintaedellytyksille on sillä, että tieverkosta pidetään huolta, ja omalta osaltaan tässä budjettiesityksessä on kohdennettu rahaa myös perustieverkon kunnostamiseen.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Rouva puhemies! Hallitukselle on annettava tunnustus siitä, että kuljetustukea esitetään nyt jatkettavaksi vuoden 2003 loppuun. Viime vuosinahan kuljetustukijärjestelmä on ollut eduskunnan päätösten varassa. Tässä eduskunnassa ei tämän kummempaa enää saada aikaan. Seuraavan eduskunnan kokoontuessa ja uutta hallitusta tehtäessä kuljetustukijärjestelmään pitää palata.

Silloin siitä pitää pyrkiä tekemään pitkäaikainen tai pysyvä ja sen määrää tulee kasvattaa. Jotta päästään 80-luvun vaikuttavuuteen, kuljetustuki pitää vähintäänkin viisinkertaistaa. Ruotsissa on nyt noin kymmenen kertaa suurempi se kuljetustuen määrä, joka siellä maksetaan, kuin meillä. Kuljetustukijärjestelmä on hyvä aluepolitiikan väline, sillä se tasaa niitä todellisia eroja, jotka yrityksillä on kuljetuskustannuksissa riippuen siitä, missä osassa maata ne toimivat. Ei sen perusta ole vanhentunut vähääkään.

Reijo Laitinen /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä on annettava ministerille kiitosta samoin kuin talousvaliokunnalle, joka määrätietoisesti on vuosi vuoden jälkeen aina vaatinut, että esitys pitää antaa, ja se on määräaikaisena vuoden lakina annettu. Nyt esitetään lakia jatkettavaksi vuoden 2003 loppuun. Todellakin seuraavien eduskuntavaalien jälkeen on katsottava, miten jatketaan. Korvaavaa järjestelmää yrityksistä ja selvittelyistä huolimatta ei ole löytynyt.

Ed. Kähkönen aivan oikein perusteli sitä, minkä takia laki on järkevää näin jatkaa ja voimassa pitää.

Henkilökohtaisesti näkisin, että kuljetustuki ja lain soveltaminen voitaisiin kyllä varsin hyvin ulottaa Keski-Suomeen, kaakkoisen Keski-Suomen alueelle. Suurin piirtein olosuhteet ja etäisyydet siellä ovat saman kaltaiset kuin Itä-Suomessakin, mutta ehkä tähän jossakin myöhemmässä vaiheessa palataan. Itse asiassa kustannukset näistä järjestelyistä ovat aika pienet ottaen huomioon sen, mikä merkitys niillä on yrityksille, jotka voivat hyödyntää kuljetustukea, ihan taloudellinen merkitys, mutta myös psykologinen vaikutus, kuten ed. Kähkönen aivan oikein totesi.

Mari  Kiviniemi  /kesk:

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, ettei kuljetustuesta tarvitse tänä vuonna käydä sellaista näytelmää kuin on parina viime syksynä nähty. Hallitushan on useana vuonna halunnut sen lakkauttaa, mutta onneksi eduskunnan yksimielisin voimin on tuki saatu voimaan, vahinko vain, että aina vuodeksi kerrallaan. Kyllä kuljetustuelle, niin kuin on tullut jo ilmi, on hyvin selkeät perusteet. Se on hyvä ja tarpeellinen täsmätuki, jota ilman muuta kannattaa jatkaa. Viime vuodet ovat olleet kyllä valitettavia epävarmuuden vuosia. Eihän nytkään tämä esitys ole riittävän pitkäjänteinen, vaan laki on voimassa vain vuoden 2003 loppuun, mutta hyvä edes näin.

Kuitenkin yrittäjät asetetaan edelleen melko lailla epävarmaan asemaan. Tämän totesi muun muassa viime vuonna valtioneuvoston kanslian asettama asiantuntijatyöryhmä, joka teki ehdotuksia alueellisen kehityksen edistämiseksi. Asiantuntijatyöryhmähän katsoi, että vuosittainen soutaminen ja huopaaminen kuljetustuen osalta on ollut monessa suhteessa epäedullista. Epävarmuus tuen jatkumisesta mitätöi sen vaikutukset yritysten sijoittumiseen, mutta tuen kustannukset säilyivät kuitenkin vuodesta toiseen.

Samainen asiantuntijatyöryhmä totesi vuosi sitten, että tuen jatkon suhteen olisikin tarpeen tehdä pidempiaikainen linjanveto samaan tapaan kuin Ruotsissa, jossa asiasta on päätetty vuoden 2006 loppuun asti. Kun tuen jatkuminen katsotaan perustelluksi, tulisi sen tason olla myös nykyistä korkeampi, jotta saavutettaisiin todellisia alueellisia vaikutuksia ja pienennettäisiin hallinnoinnin vaatimaa osuutta tuen kokonaiskustannuksista.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Kuljetustuki on asia, josta eduskunta on joutunut huolehtimaan vuodesta toiseen. Hallitus on jostain syystä suhtautunut aikaisemmin asiaan varsin nihkeästi. Kuljetustuki on kuitenkin yksi aluepolitiikan keino, jolla muuttoliikettä voidaan hieman hillitä. Tällaisia toimivia keinoja tarvitaan alueiden tasapainoisen kehityksen turvaamiseksi. Kuljetustuen pitää mielestäni olla pysyvä keino niillä alueilla, joilla pitkät kuljetusetäisyydet vääristävät yritysten toimintaedellytyksiä.

Esillä olevalle hallituksen esitykselle on annettava tunnustus, kun tuesta päätetään kahdeksi vuodeksi eteenpäin. Hallitus on ainakin osittain kuunnellut eduskuntaa.

Tuki on kuitenkin mielestäni saatava pysyväksi ja sen tulee olla suurempi. Tukea pitäisi saada vähän samoin perustein kuin Pohjois-Ruotsissa. Vetoan tässä asiassa nyt Ruotsin-malliin, päivällä puhuin Norjan-mallista.

Esa  Lahtela  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä ministeri Mönkäreelle täytyy antaa kiitos. Hän totesi joskus kevättalvella, että tästä pitää saada semmoinen ratkaisu aikaan, että tämä kestää hallituskauden. Ymmärsin, että lupaus olisi sen tyyppinen, että esitys tulee syksyllä. Siinä on ministeri sanansa pitänyt, koska nyt tämä on täällä ja muut ilmeisesti ovat taipuneet ministerin tahtoon siinä mielessä, ettei sitä jatkuvaa jahkausta, mitä joka syksy täällä on käyty, nyt ole tarvinnut käydä.

Tämä on yksi keino siihen estoon, keinoja tarvitaan paljon. Eilen telkkarista näin ohi kulkiessani jotain, en tiedä, mikä taho oli tehnyt selvitystä, mitä tapahtuu Suomen maakunnissa muuttoliikkeen osalta, mutta siinä näytettiin aika hurjia lukuja. Taisi olla, että vuoteen 2010 mennessä 25 prosenttia nykyisestä porukasta häippäsee, Pohjois-Karjalasta 15. Aika karmeita tulevaisuuden näkyjä siellä on kuvattu. Sen takia tässä on yksi elementti, jota pitää tehostaa, ja pitää katsoa, onko tätä mahdollista seuraavan hallitusohjelman käsittelyn yhteydessä jopa korottaa, katsoa aluetta, mihin se voisi ylettyä lisäksi, millä voitaisiin vaikuttaa siihen, jotta tätä muuttoliikettä ei syntyisi ainakaan kuljetusten kalleuden takia. Korostan, että tämä on yksi elementti. Sen takia tämä on minusta hyvä. Nyt voidaan muihin asioihin paneutua ensi syksynä, kun ei tarvitse enää puhuakaan tästä.

Pekka Ravi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Haluan myöskin osaltani liittyä siihen kuoroon, joka antaa tunnustusta ministerille ja valtioneuvostolle siitä, että kuljetustuen voimassaoloaikaa jatketaan. Vaihtoehtonahan tälle oli uudenlainen logistiikkatuki, jota selvitettiin kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta, mutta sille ei löydetty perusteita. Minusta on erittäin hyvä, että kun todettiin, ettei uutta tietä ole, palattiin vanhalle. Nyt minusta perusteluissa on aivan oikein todettu, että sillä todellakin voidaan tasata osittain niitä ylimääräisiä kustannuksia, jotka syntyvät pitkistä kuljetusmatkoista. Haluaisin kuitenkin korostaa, että vain osaa.

Minusta on hyvä huomata myöskin se, että kun aikaisemmin vahvoilla äänenpainoilla puhuttiin siihen suuntaan, että kun kuljetustuen volyymi on mennyt kovin pieneksi, se joutaa lakkauttaa kokonaan, niin luulen näin enkä luule vaan tiedän, että nimenomaan Itä- ja Pohjois-Suomen yrityksille sillä on kuitenkin ollut erittäin merkittävä vaikutus silloin, kun ne ovat olleet tuensaajien piirissä. Haluan yhtyä ed. Kähkösen toiveeseen ja näkemykseen siitä, että nimenomaan luonnontuote- ja marja-ala tulisivat kuljetustuen piiriin. Sillä saataisiin esimerkiksi sillä alalla esiintyvää harmaata taloutta jonkin verran kuriin.

Iivo  Polvi  /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Vaikka puheenvuoroni ei ole pitkä, käytän sen varmuudeksi täältä edestä.

Hallituksen esitys kuljetusten alueellista tukemista koskevan lain muutokseksi ja voimassaolon jatkamiseksi kahdella vuodella on aivan kannatettava esitys. On sinänsä myönteisenä todettava se, että nykyinen hallitus pitää lain voimassaolon jatkamista tarpeellisena, toisin kuin aikaisemmin on tapahtunut. Sitähän on useamman kerran esitetty kumottavaksi kokonaan.

Kuljetustuki sinänsä valtiontalouden kannalta on merkityksetön. Etäällä markkinoista toimiville pienyrityksille sillä on kuitenkin suuri merkitys. Osaltaan se tasoittaa ylimääräisiä kuljetuskustannuksia, jotka aiheutuvat pitkistä etäisyyksistä. Sen lisäksi sillä on merkittävä psykologinen vaikutus.

Laissa ei kuitenkaan määritellä yksityiskohtaisesti niitä alueita, joilla kuljetustukea voidaan maksaa, vaan se on tapahtunut valtioneuvoston päätöksellä. Jo aikanaan Euroopan unioniin liityttäessä tietenkin kuljetustukijärjestelmää supistettiin liittymissopimukseen liittyvien ratkaisujen yhteydessä. Eräänä rajoituksenahan on ollut ja ilmeisesti edelleenkin on asukastiheys. Vuonna 94 komissio määritteli, että kuljetustukea voidaan maksaa vain sellaisella Nuts III -alueella, jolla asukastiheys on alle 12,5 neliökilometriä kohti. Sen takia se keskustelu, mitä esimerkiksi tiedotusvälineissä eri yhteyksissä on käyty kuljetustuen puutteesta tietyillä alueilla, tarkoitan lähinnä Pohjois-Savoa, on ollut oikeastaan perusteeton sen takia, että perusratkaisu on tapahtunut vuonna 94 liittymissopimuksen yhteydessä.

Nyt voimassa olevassa päätöksessä Pohjois-Savon maakunta on rajattu kuljetustuen soveltamisen ulkopuolelle. Perusteluna ilmeisesti on ollut asukastiheysrajaus. Tällä hetkellä Pohjois-Savon asukasluku alittaa muuttoliikkeen ansiosta tuon 12,5 asukkaan rajan neliökilometriä kohti eli mitään perusteita ei ole enää jättää Pohjois-Savoa kuljetustuen ulkopuolelle.

Tilannehan on aika omituinen, jos mietitään ympäristöä. Kuljetustukeen ovat oikeutettuja niin Pohjois-Savon itäpuolella, pohjoispuolella, länsipuolella kuin myös eteläpuolella olevat alueet. Sen vuoksi minusta tämän lain käsittelyn yhteydessä on syytä valiokunnan kirjata selvästi mietintöön perusteet, millä alueilla sitä myönnetään, johtuen niistä pakottavista säännöksistä, jotka liittyvät mahdollisesti aikaisemmin tehtyyn ratkaisuun, jolla tarkoitan lähinnä Euroopan unioniin liittymistä koskevaa sopimusta.

Samoin on valtionvarainvaliokunnan syytä kirjata selvästi budjetin perusteluihin maininta siitä. Muutama vuosi taaksepäin vastaava maininta oli budjetin perusteluihin kirjattukin Pohjois-Savon osalta, mutta sitä ei toteutettu. Syynä kai oli asukastiheyden ylitys sillä hetkellä. Tällä hetkellä Pohjois-Savo on kelvollinen tuohon sarjaan. Se on syytä tiedostaa ja ottaa huomioon myös talousarviossa määrärahaa korottavana tekijänä.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! On sopivaa jatkaa ensiksi siitä, mihin ed. Polvi päätti. Tässä on nimittäin erinomaisen hyvä tilaisuus nyt eduskunnan lausua perusteet sille, miten alue, jonka perusteella asukastiheys määritellään, tulee määrittää, sillä olen kuullut, että nyt aiotaan ottaa vesistöt pois. Silloin pelkästään kiinteän maan pinta-alaa kohti määritetään asukastiheydet, mikä tarkoittaa aivan katastrofia. Nimenomaan kuljetustuen kohdalla pitää osoittaa se oikea määrittely, joka ottaa vesistöt huomioon, sen takia, että syrjäisyyshän syntyy vesistöjen olemassaolosta. Tässä on nyt eduskunnalla 16 000 taalan paikka selvittää asia omana kantanaan ja niiden, jotka talousvaliokunnassa istuvat, puheenjohtaja näyttää olevan salissa, ottaa tämän huomioon, koska tämä on nyt se paikka juuri niin, että syrjäisyys syntyy, kun olet valtaväylästä veden takana.

Arvoisa puhemies! Muutoin tässä on juuri se asia, jossa EU-mörkö on Risto Reippaiden Suomessa näytellyt kaikkein merkittävintä roolia. Kun oltiin menossa EU-jäsenyyteen, hallintovaliokuntaa höykytettiin tässä asiassa niin vaan hirmuisesti. Toisin sanoen tästä kuljetustuesta on nyt tulossa kerta kaikkiaan koko EU:n kilpailupolitiikan tuhoaja. Sitä varten, että tämä kauhistus nyt kuitenkin säilyisi Suomessa, asetettiin työryhmä, joka sai aikaiseksi parikymmensivuisen muistion, jossa yritettiin asiaa kaartaa ja kiertää kuin kissa kuumaa puuroa. Sitten tuli logistiikkatuki, niin kuin, oliko se nyt ed. Ravi, kuvaili sitä. Nyt on minusta erittäin hienoa ensinnäkin se, että esitys on tänne tullut. Tunnustus ministerille ja hallitukselle. On erittäin hieno asia, että asiat sanotaan aivan oikein. Puhutaan reilusti kuljetustuesta eikä mistään keppalointimallista. Tämä on äärimmäisen tärkeä asia. Ja toinen tärkeä asia on, että ne perusteet eduskunta lausuu nyt toivon mukaan yksimielisesti, millä tavalla asukastiheydet ja tällaiset asiat tulee laskea.

Sitten, mikä on oikea vertailukohta tämän jälkeen? Oikea vertailukohta on, niin kuin muun muassa ed. Valpas ja eräät muut totesivat, Ruotsi. Ruotsissa tämä tuki on 250 miljoonaa kruunua. Ruotsin hallitus on saanut aikaan kaavan, jonka perusteella lasketaan, miten kuljetustukea saa esimerkiksi maalina Hampuri. Sitten kun rekka-autot lähtevät, kaavan mukaan lasketaan, paljonko kuljetustukea tulee siitä keikasta. Meillähän ei mitään tällaista ole olemassakaan. Ruotsissa luonnonmarjat kuuluvat kuljetustuen piiriin teollisuustuotannon tuotteiden lisäksi ja niin pois päin. Meillä on tässä todella tehtävää, että päästään tasavertaiseen asemaan Ruotsin kanssa.

Ruotsille täytyy antaa tunnustus. Ei Ruotsissa noustu puihin tämän EU-kilpailulainsäädännön kanssa pätkänkään vertaa, ei minkäänlaista hetkautusta. Kylmän rauhallisesti homma hoidettiin ja budjetissa on rahat myönnetty, ja EU ei ole millään tavalla purnannut tätä päätöstä vastaan tähän päivään mennessä. (Ed. Valpas: Halutaan olla mallioppilas!) — Suomi on mallioppilas kaikessa huonossakin.

Arvoisa puhemies! Vielä yksi asia. Ed. Tennilä minusta sanoi suuren viisauden siinä, että tämä on nyt se asia, joka tulevassa hallitusohjelmassa pitää sanoa selkeästi Ruotsin kanssa rinnasteisesti. Kun Ruotsin systeemi on voimassa vuoden 2006 loppuun saakka — hyvä on, että on yli meidän vaalien — niin silloin on perusteita jo siihen vertaillen ja nojaten tehdä vastaavanlainen järjestelmä samoine kaavoineen kaikkineen. Ruotsalaiset ovat sen tehneet, ja kun Suomi on kaksikielinen maa, ruotsinnos on jo valmiiksi olemassa.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Mielestäni ed. Pulliainen loppuosassa puheenvuoroaan pääsi asian ytimeen, mistä on kysymys. Haluan kuitenkin esittää huoleni siitä, näinköhän me pääsemme ikinä Ruotsin tasolle tässä asiassa. Matkaa kuljetustuen tason suhteen on aika tavalla kovasti kurottavana umpeen. Sitä paitsi tämän kuljetustuen historia on viime vuosilta äärimmäisen huono. Vaikka tässä nyt on hyvä hyrinä päällä siitä, että peräti kahdeksi vuodeksi on hallitukselta tullut esitys, ettei tämä jää pelkästään eduskunnan käsiin, silti tämä yksituumaisuus ja optimistisuus on minusta aika rohkeaa tämän lain suhteen. Olisin odottanut kuitenkin, että esitys olisi tehty samalla tavalla kuin Ruotsissa eli vuoden 2006 loppuun eli synkronissa EU-tukikausien kanssa. Nythän tämä kuitenkin, vaikka tämä tuki on kahdelle vuodelle tämän vaalikauden loppuun, jättää epävarmuutta, kun historia on jo aika huono. Kyllähän varmasti yrittäjät ajattelevat ja voivat reuna-alueilla ajatella, mitä kahden vuoden jälkeen tapahtuu. Eli hieman jäitä hattuun, mutta kiitokset, että esitys on tänne hallitukselta tullut.

Liisa  Hyssälä  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tähän esitykseen liittyy saariston kuljetustukea koskevien säännösten uudistaminen. On tervehdittävä tyydytyksellä tätä esitystä, että saaristokuljetuksille voitaisiin maksaa kuljetustukea ja että tämä tukijärjestelmä säilyisi kuljetustuesta erillisenä tukijärjestelmänä. Turun saaristossa, Varsinais-Suomen saaristoalueella tällä on suuri merkitys, vaikka tuen käyttö on ollut viime vuosina vähäisempää ja se on vähentynyt. Nyt erityisesti saaristossa, kun uhkatekijänä on varuskuntien sulkeminen, Utön ja Örön linnakkeitten sulkeminen ja edelleen saariston pysyväisluontoinen asutus sieltä vähenee, niin tämä on eräs keino, jolla pystytään peruspalveluja edistämään, liikkumista ja mahdollisuuksia toimeentuloon saaristoalueella. Toivon, että erityisesti saariston ihmisten peruspalveluihin myöskin valiokunnassa kiinnitetään huomiota tältä osin.

Reijo Laitinen /sd:

Rouva puhemies! Sehän on, ed. Vehviläinen, sillä tavalla, että tämä nyt saadaan voimaan tämän vaalikauden loppuun, edellyttäen tietenkin, että Euroopan unionin komissio hyväksyy ehdotuksen, joka täältä tulee, mitä ei ole tietenkään syytä epäillä.

Minusta edustajien Pulliainen ja Polvi käyttämät puheenvuorot ovat muun muassa olleet sisällöltään sen kaltaisia, että kun todellakin talousvaliokunnan puheenjohtaja on paikalla ja talousvaliokunnan jäseniä, niin nämä tulisi huomioida nyt, kun puhutaan tästä soveltamisalasta, mihin saakka ja millä kriteereillä tätä alueellisesti ulotetaan.

Vuoden 2000 osalta kaiken kaikkiaan 245 yritystä sai tätä tukea. Minusta se on osoitus siitä, että tälle tuelle on käyttöä, varsinkin, kun kävi vielä sillä tavalla, että tähän tarkoitukseen varattu määräraha tuli myöskin täysimääräisesti käyttöön. Siitä vain voi vetää sen johtopäätöksen, että kysyntää olisi ollut varmasti vähän enemmänkin.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! On erittäin hyvä, että on tullut tämä hallituksen esitys laiksi kuljetusten alueellisesta tukemisesta. Tämä on hyvin perusteltu asia, niin kuin monissa puheenvuoroissa on tuotu esille. Ed. Pulliainen juuri valotti niitä ongelmia, joita saattaa olla, jos EU-määräyksiä joudutaan noudattamaan.

Mutta vielä toisin yhtenä asiana esille sen, että meillä rautatien käyttö on jäänyt nyky-yhteiskunnassa liian vähälle. Rautatiet on luopunut kappaletavaran kuljetuksista, ja muutoinkin tuntuu, että rautatie on menettänyt otettaan kotimaisen tavaran kuljetuksissa. Aika paljon sillä on otetta transitoliikenteessä. Minä uskon, että se sinällään jo hinnaltaan ja olemukseltaan voisi kehittyä kilpailukykyiseen suuntaan. Toivon, että liikennevaliokunnan jäsenet voisivat myös kiinnittää huomiota siihen, että rautatiet pitkien matkojen Suomessa voisivat tarjota tulevaisuudessakin, kuten oli aikaisemmin — valitettavasti enää ei ole, mutta oli aikaisemmin — hyvät junakuljetusjärjestelmät. Näitä kannattaisi suunnitella uudelleenkin.

Leena   Luhtanen  /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on jo tullut tavattoman hyviä asioita evästyksenä talousvaliokunnalle. Voin todeta, että talousvaliokunnalle tämä asia on kovin tuttu, koska vuodesta toiseen olemme käsitelleet tätä ja käyneet myös läpi näitä asetuksella määrättäviä, vai ovatko valtioneuvoston päätöksellä määrättäviä, asukastiheyskarttoja. Minusta tämä asia on todella sellainen, joka täytyisi perusteellisesti selvittää, koska tässä asukasmäärät eli asukastiheydet ovat vuosien saatossa saattaneet kovastikin muuttua. Tuntuu siltä, että on todella ollut epäoikeudenmukaista se, että esimerkiksi Pohjois-Savo ja nämä alueet ovat jääneet ilman tätä tukea.

Mutta kaikki nämä evästykset kyllä otetaan huomioon, ja niin kuin sanoin, valiokunta on perehtynyt jo aiemmin Ruotsin-malleihin ja muihin, niin että erittäin hyvä, että nyt meillä on jo valmis esitys pohjana ja tästä voimme mennä eteenpäin.

Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Todettakoon tässä, että saariston kuljetustuki maksettiin aikaisemmin valtioneuvoston päätöksellä ja oli järkevää, että se nyt laitettiin tähän hallituksen esitykseen mukaan.

Ed. Polvi sanoi aivan oikein, että tässä noudatetaan EU:n liittymissopimuksen sitä linjaa, jonka Suomi silloin valitsi, ja se on erilainen linja kuin se, minkä Ruotsi valitsi. Sen seurauksena tuli tämä vuosien epävarmuus siitä, jatketaanko kuljetustukea tällaisena. Kauppa- ja teollisuusministeriö teki logistiikkaselvityksen, josta selvisi, että 10 prosenttia tätä kuljetustukea saaneista yrityksistä piti sitä merkittävänä. Sehän on ihan selvää, ettei isompi osa pitänyt kuljetustukea merkittävänä, kun ne summat ovat niin pieniä. Jos ne olisivat olleet isompia summia, niin varmasti useammat yritykset olisivat pitäneet sitä merkittävänä.

Kun tuli luvatuksi silloin keväällä, että asia hoidetaan, niin sitten siitä seurasi, että rahat piti suurelta osin kaivaa kauppa- ja teollisuusministeriön omasta taskusta. Mutta näin on tehty, ja nyt esitys on eduskunnassa. Enempään meillä ei ollut mahdollisuuksia. Olemme myös tulkinneet liittymissopimuksen säännöksiä niin, että ihan yksinkertaista ei ole järjestelmää nyt muuttaa. Mutta toivon, että valiokunta tämän selvittää.