Valto Koski /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kysymyksessä on hallituksen esitys, jossa ehdotetaan muutettavaksi lasten päivähoidosta annettua lakia. Erityistä tukea tarvitsevien lasten asemaa päivähoidossa parannettaisiin säätämällä, että kunnan käytettävissä tulee olla lasten päivähoidossa esiintyvää tarvetta vastaavasti erityislastentarhanopettajan palveluita.

Valiokunta on asiaa käsitellyt ja omassa kannanotossaan toteaa, että hallituksen esityksellä parannetaan erityistä tukea tarvitsevien päivähoitoikäisten lasten asemaa säätämällä, että kunnan käytettävissä tulee olla lasten päivähoidossa esiintyvää tarvetta vastaavasti erityislastentarhanopettajien palveluja. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää esitystä tärkeänä, koska sillä pyritään vastaamaan päivähoidossa havaitun erityisen tuen tarpeen lisääntymiseen ja toisaalta käytössä olevien henkilöstöresurssien vahvistamiseen.

Pätevien erityislastentarhanopettajien saatavuudessa on kuitenkin monilla kunnilla ongelmia. Erityislastentarhanopettajia ei ole palkattavissa samanveroisesti eri puolilla maata johtuen muun muassa koulutuksen epätasaisesta sijoittumisesta. Lisäksi noin 20 prosenttia erityislastentarhanopettajien tehtäviä hoitavista on epäpäteviä. Tämän lisäksi asiantuntijakuulemisen yhteydessä todettiin, että joukko erityislastentarhanopettajia on siirtynyt tätä koulutusta vastaavasta tehtävästä muihin tehtäviin.

Hallituksen esityksessä on erityislastentarhanopettajien lisätarvetta arvioitaessa tuotu esille kaksi erilaista arviota. Esityksen kustannusvaikutusten arvioinnin lähtökohdaksi on otettu se, että lisätarve on vajaa 100 opettajaa, ja uudistuksen rahoitus on mitoitettu tämän laskelman mukaan. Samalla tuodaan kuitenkin esille, että 378 kunnalle osoitetun kyselyn perusteella vain joka neljännessä kunnassa on riittävästi saatavissa erityislastentarhanopettajien palveluja. Kuntakyselyn tulosten perusteella erityislastentarhanopettajien lisätarpeeksi arvioidaan 160 opettajaa. Arviosta ei toisaalta käy ilmi, onko lisätarve välitön vai ajoittuuko se tietylle aikavälille. Hallituksen esityksen tavoitteen toteutumisen kannalta keskeisintä on, miten nopeasti opettajien lisätarpeeseen pystytään vastaamaan.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtakunnallisen ja alueellisen erityislastentarhanopettajien koulutustarpeiden ennakoinnin pohjaksi ei ole saatavissa riittävästi tietoja esimerkiksi ammattikunnan kelpoisuuksista ja ikärakenteesta maan eri alueilla. Koulutusmääriä on vuodesta 2001 alkaen erillisrahoituksella lisätty niin, että suomen- ja ruotsinkielisiä erityislastentarhanopettajia valmistuu vuosittain 120—140. Valiokunta katsoo, että erityislastentarhanopettajien määrällisestä tarpeesta on syytä tehdä sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetusministeriön yhteistyönä pikaisesti tarpeelliset selvitykset sen arvioimiseksi, tuleeko erityislastentarhanopettajien koulutusta nykyisestään lisätä, ja ottaa selvitykset huomioon arvioitaessa koulutuksen määrärahatarpeita. Valiokunta kiinnittää huomiota myös kuntien rooliin alan rekrytointiongelman ratkaisemisessa. Työn houkuttelevuutta ja henkilöstön pysyvyyttä voitaisiin kunnissa merkittävästi lisätä vakinaistamalla työsuhteita, tarkistamalla palkkausta ja lisäämällä työn ohjausta sekä täydennyskoulutusta.

On huomattava, että lasten päivähoidon ja esiopetuksen valtakunnallista tilannetta kartoittaneen selvityksen mukaan erityisen tuen tarpeessa oleviksi lapsiksi oli määritelty varhaiskasvatus- tai kuntoutussuunnitelmassa noin 7 prosenttia päivähoidossa olevista lapsista. Lasten tukitoimien järjestämisessä on suuria eroja kuntien kesken, niin kuin totesin.

Valiokunta pitää hyvänä, että erityislastentarhanopettajien tehtävänt on hallituksen esityksen perusteluissa kuvattu laajasti painottaen ehkäisevää toimintaa sekä ongelmien varhaista tunnistamista. Esityksen tehtävänkuvaus laajentaa ja syventää myös nyt erityislastentarhanopettajien tehtävissä toimivien toimenkuvaa. Valiokunta pitää tärkeänä, että toimenkuvassa yhteistyö vanhempien sekä muiden lasten ja perheen kanssa työskentelevien eri asiantuntijoiden kanssa nähdään keskeiseksi tehtäväksi. Lasten hyvinvoinnin ja oppimisvalmiuksien edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi onkin välttämätöntä, että ongelmat tunnistetaan ajoissa ja että tuen tarpeeseen vastataan oikea-aikaisesti.

Vaikka nyt ehdotettu päivähoitolain muutos vastaa vain osaan päivähoitolain uudistustarpeesta, on uudistus valiokunnan näkemyksen mukaan erittäin tarpeellinen päivähoidon laadun ja alueellisen tasa-arvon parantamiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että päivähoitolain uudistamista myös muilta osin, kuten muun muassa hallitusohjelmassa mainittujen päivähoidon ryhmäkokojen määrittelyn osalta, pikaisesti jatketaan.

Haluan valiokunnan puheenjohtajana tässä yhteydessä esittää kainon toivomuksen, että lastensuojelulain kokonaisuudistus saataisiin eduskunnan käsittelyyn vielä tämän eduskuntakauden aikana, siksi hälyttävä kehitys suomalaisten lasten piirissä tällä hetkellä näyttää olevan.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Erityislastentarhanopettajien tarve päivähoidossa on aivan ilmeinen, ja olen aivan samaa mieltä, minkä huolen täällä sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Valto Koski toi tästä lastensuojelulain saamisesta eduskuntakäsittelyyn. Erilaisten tutkimusten ja tilastojen myötä tiedämme, että erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä kasvaa ja tarvitaan todella monipuolista osaamista ja valmiutta kohdata nämä lapset. Erityisesti kysymys on myös, jos ajatellaan erityislastentarhanopettajienkin työtä ja päivähoitoa kaiken kaikkiaan, että pystyttäisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa toimimaan ja saamaan ennalta ehkäistyä pahimmat vaikeudet niin lapsen kohdalla kuin perheen kohdalla, ja sen vuoksi kaiken kaikkiaan panostukset niin päivähoidon ryhmäkokoihin kuin kokonaan päivähoidon uudistukseen ja kehittämiseen ovat tarpeellisia ja samoin lastensuojelutyöhön, jossa on hyvinkin jo kysymys korjaavasta työstä, mutta jotta sitä painopistettä saataisiin siihen, että lasten huostaanottojen määrät vähenisivät ja voitaisiin hoitaa lapsia avohuollossa ja monien muitten toimenpiteitten myötä paremmin.

Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan nyt siis muutettavaksi päivähoidosta annettua lakia, jotta erityistä tukea tarvitsevien lasten asema saataisiin paremmaksi, ja tässä säädetään siis, että saataisiin esiintyvää tarvetta vastaavasti erityislastentarhanopettajien palveluita päivähoitoon. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietinnössään hyvin kiinnittänyt huomiota siihen, että vaikka tämä ehdotettu päivähoitolain muutos nyt tehdään, niin se vastaa vain osaan — se valiokunnassa tuli esille, se on täällä mietinnössä kirjoitettuna mielestäni selkeästi ja hyvin — päivähoitolain uudistustarpeesta. Uudistus valiokunnan näkemyksen mukaan on erittäin tarpeellinen kuitenkin tässäkin muodossa, ja näin varmasti on, että tämän osittaisuudistuksenkin kautta viedään asiaa eteenpäin. Valiokunta korostaa, että päivähoitolain uudistamista myös muilta osin, kuten muun muassa hallitusohjelmassa mainittujen päivähoidon ryhmäkokojen määrittelyn osalta, pikaisesti jatketaan, ja oli erittäin miellyttävä olla valiokunnassa, kun näitä hyviä painotuksia nostettiin esille.

Tietenkin tässä tämänkin hallituksen esityksen yhteydessä asiantuntijakuulemisessa nousi esille, että meillä erityislastentarhanopettajista on pulaa koulutuksessa. Meillä noin 20 prosenttia erityislastentarhanopettajien tehtäviä hoitavista on epäpäteviä, ja sen vuoksi erityisesti tulisi kiinnittää huomiota siihen, miten me saamme päteviä, osaavia ja koulutettuja erityislastentarhanopettajia riittävästi, ja silloin tosiaan koulutuksen määriä tulee tarkistaa ja arvioida, ja arvioida myös se, millä alueilla, että se kattavuus olisi myös koko Suomea ajatellen, koska ongelmat näyttäytyvät useinkin juuri kuntakohtaisesti, että näitä tukitoimia, joita erityislastentarhanopettajien myötä ja sen toiminnan osaamisen myötä tarvittaisiin, ei kaikissa kunnissa todella ole mahdollisuutta saada. Eli toisin sanoen tämä koulutus on tärkeä asia, ja tietenkin tämä tarve kasvaa koko ajan, ja se samalla monipuolistuu, se tarve, minkälaista osaamista siellä tarvitaan. Eli siihen tulee kiinnittää kaiken kaikkiaan huomiota.

Valiokunnan mietintöön liittyy vastalause, jossa olen mukana. Tämä vastalause ei kohdistu yksityiskohtaisiin pykälämuutoksiin, vaan kysymys on lausumaehdotuksesta, jolla kannetaan huolta siitä, että saataisiin kokonaisuudistus, tämmöinen laajempi ja selkeämpi kehitys siihen, mitä kaiken kaikkiaan meidän lasten varhaiskasvatuksen sisällössä ja päivähoidossa ja päivähoidon sisällössä tapahtuu, ja että nähtäisiin ne muutostarpeet, mitä meillä kokonaisuudessaan on päivähoidossa ja varhaiskasvatuksessa. Laki ja asetus lasten päivähoidosta ovat tulleet voimaan vuonna 73, ja näin ollen päivähoitolain voimaantulosta on yli 30 vuotta. Voimaantulon jälkeen päivähoidon tehtävät ovat kaiken kaikkiaan laajentuneet. Ne ovat muuttuneet ajatellen koko perhe-, sosiaali- ja varhaiskasvatus- ja koulutuspoliittista kenttää.

Lasten päivähoitopalvelut ovat läheisessä yhteydessä myös ennalta ehkäisevän lastensuojelun kanssa. Päivähoidossa hoidetaan suuri määrä erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevia lapsia. Lasten päivähoidossa pyritään todella ennalta ehkäisemään ja korjaamaan oppimisvaikeuksia, ja näin ollen tätä panostusta tulisi saada syvemmin ja laajemmin. Voimassa olevassa päivähoitolaissa ei ole nykyaikaista näkemystä perheen ja päivähoidon yhteistyöstä eikä myöskään päivähoidon laadun arvioinnista. Lasten päivähoidosta annettu lainsäädäntö ei nykyisessä muodossaan vastaa tämän ajan kasvatuksellisia perhepoliittisia tarpeita ja tavoitteita, ja sen vuoksi tähän valiokunnan kyllä hyvään mietintöön liittyy tämä laajempi vastalauseen lausumaehdotus.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tekee nyt mieli lainata ed. Oinosta ja todeta, että tämä on erinomainen lakiesitys. Siinä on oikeastaan vain yksi vika. Sitä ei voi panna täytäntöön ensi tammikuussa, kun sen pitäisi tulla täytäntöön, ja syykin on täällä jo tullut ilmi: jokaiseen kuntaan ei ole tarjolla laissa edellytettyjä erityislastentarhanopettajia. Mietin, mitä pitäisi ajatella laista, josta etukäteen tiedetään, että sitä ei voi panna täytäntöön, mutta ajattelin, että yleisen edun kannalta on parempi, etten ajattele mitään.

Tuula Väätäinen /sd:

Arvoisa puhemies! Suomalainen päivähoito on kansainvälisesti katsottuna hyvälaatuista ja varsin kattavaa. Nyt kuitenkin tiedämme, että hyväkin päivähoito vaatii jatkuvaa uudistamista, ja hallituksen esitys erityislastentarhanopettajien lisäämisestä on askel eteenpäin. Koko päivähoidon henkilöstömitoituksen ja ryhmäkokojen määrittely on kuitenkin tarpeen, ja siitä syystä päivähoidon kokonaisuudistusta on syytä kiirehtiä, mutta samalla on kyllä myös sitten pidettävä huolta siitä, että laadukasta päivähoitoa on saatavilla koko maassa.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä laki lasten päivähoidosta on varmasti kaikkien mielestä tärkeä, ja luulenpa, että historiankirjat joskus aikanaan, 100—200 vuoden kuluttua, saattavat arvioida sen vielä paljon tärkeämmäksi ja vaikutukseltaan erittäin tärkeäksi ja ehkä yllättäväksikin joltain osin. Päivähoitolakihan tuli voimaan vuonna 1973, niin että kokemuksia tästä on aika paljon. Tämä hallituksen esitys sinänsä on ihan hyvä. Siinä on hyvä tarkoitus, että saadaan erityislastentarhanopettajia lisää ja saadaan ehkä tarvetta vastaavaksikin toivottavasti eri puolilla Suomea.

Mutta tähän kätkeytyy semmoinen kummallinen asia, jota ajattelin tässä hivenen, ihan muutaman minuutin vaan, käsitellä, ja se on se, minkä takia tämä erityistarpeita vaativien lasten määrä nousee, miksi se nousee, mitkä syyt siihen vaikuttavat, ja ihan yhtä suuri kysymys on, arvoisa puhemies, miksi sitä ei tutkita. Minkä takia Stakes ei selvitä tätä asiaa kunnolla? Minkä takia eduskunnassa siitä ei olla huolissaan? Ei siitä olla meillä valiokunnassakaan huolissaan, ei tässä salissakaan. Meillä on arveluja todennäköisesti jonkun verran, mutta hyvin herkästi vastustetaan tämän asian selvittämistä. Se on peräti outoa, koska tämän tarkoituksenahan on järjestää kaikkien niiden lasten asiat mahdollisimman hyvin, jotka siellä päivähoidossa ovat.

Kun ed. Väätäinen edellä sanoi, että meillä on maailman parasta päivähoitoa, niin kyllä minä tiedän ranskalaisia päivähoidon tarkastajia, jotka ovat käyneet täällä ja ihmetelleet useampiakin asioita. Minulla ei ole niitä muistioita mukana, minä en ulkoa nyt muista tähän, mutta ei tämä systeemi niin hyvä ole, arvoisat edustajat, kuin mitä me luulemme. Tähän kätkeytyy paljon semmoista psykologiaa, vanhempien ja lasten välisiä suhteita, isä—äiti—lapsi-suhdetta, sekä isä—lapsi-suhdetta että äiti—lapsi-suhdetta, pysyvää aikuissuhdetta, vaihtumisia ja kaikkea tätä, joka on hyvin herkästi myös lastenpsykiatrista tasoa. Niin kuin tämän lain tekstistä voidaan lukeakin, tarvettahan on nyt jo 7 prosentilla ikäluokasta. Minä vaan toivoisin, että joku taho, joka tässä tätä tutkimusta osaa tehdä, siihen tosiaan innostuisi.

Viime kaudella, kun tätä asiaa käsiteltiin täällä meillä, kysyin silloin kahden kesken lastenpsykiatreilta, miksi he eivät paneudu tähän, koska heillä on aineistoa nyt jo 30 vuoden ajalta, niin he sanoivat ihan suoraan, että he eivät uskalla. Siihen minä en saanut vastausta, miten se nyt niin voi olla. Tämä siis tarkoittaa jotenkin niin, että lastensuojelulaki on varmasti kiireellisen tarpeen tuomana täällä, toivottavasti tänä syksynä vielä eduskunnassa käsiteltävänä, ja mahdollisesti tämä päivähoitolaki siinä yhteydessä saa jonkunlaisen lisäbuffin ja ehkäpä se seuraavissa hallitusneuvotteluissa sitten on semmoisessa asetelmassa, että se varmasti valmistellaan uudestaan ja silloin avataan myöskin tämä koko keskustelu näihin syihin ja taustoihin. Pelkkä tarpeen luettelo ei minusta enää tässä vaiheessa voi riittää. Kyllä meidän pienessä Suomessa pitää pystyä rohkeasti tekemään diagnoosi, mikä on syy tähän kaikkeen.

Minä en ainakaan usko, että pelkästään alkoholi on tämän takana tai köyhyys on tämän takana, niin kuin hyvin herkästi halutaan sanoa, tai työttömyys tai muut sosiaaliset ongelmat. Näitä asioita Suomessa on ollut vuosikymmenet. Ihan sama tilanne oli sodanjälkeisessäkin Suomessa. Silloin ei tämän laatuisia asioita meillä kuitenkaan raportoitu, niin että kyllä tässä, hyvät edustajat, on vähän muutakin asiaa mukana. Muun muassa näistä syistä kokoomuksen valiokuntaryhmä on esittänyt vastalauseen, joka sitten kakkoskäsittelyssä esitellään vielä uudestaan, mutta sen tarkoituksenahan on saada aikaan, että hallitus pikaisesti ryhtyisi toimenpiteisiin lasten päivähoidosta annetun lain kokonaisuudistukseksi.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että päivähoidosta puhutaan ja että hallitus on tuonut tämän lakiehdotuksen eduskuntaan, mutta minulle, kun en ole sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen ja tuossa kuuntelin valiokunnan puheenjohtajan esittelyä tästä mietinnöstä, jäi epäselväksi, mistähän tässä oikein loppujen lopuksi on kysymys, kun hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että tällä esityksellä erityistä tukea tarvitsevien lasten asemaa päivähoidossa parannettaisiin säätämällä, että kunnan käytettävissä tulee olla lasten päivähoidossa esiintyvää tarvetta vastaavasti erityislastentarhanopettajan palveluja. Kun katson tätä asiantuntijaluetteloa, joka aina valiokunnan mietintöjen mukana on, niin en näe ainuttakaan asiantuntijaa, joka olisi päivähoidon kentältä, sieltä päivähoidosta, päivähoitoa suorittava henkilö, joka olisi tullut kertomaan, miten tällä lailla, miten tällä lakiuudistuksella, mukamas kunnan käytettävissä olevat erityislastentarhanopettajan palvelut paranevat. Toivon, että valiokunnan puheenjohtaja olisi kuullut tämän kysymykseni taikka sitten joku muu sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen voisi vastata tähän.

Riikka Moilanen-Savolainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Hemmilälle vastauksena, että valiokunta kuuli muun muassa Lastentarhanopettajaliittoa ja Suomen Kuntaliittoa, jotka jo edunvalvontanäkökulmasta tuntevat tämän toiminta-alueen. Näiltä osin näen, että valiokunnalla oli kyllä käytettävissä kaikki ne tiedot, joita tähän lainsäädäntöön tarvittiin.

Mutta, arvoisa puhemies, olen valiokunnan puheenjohtajan kanssa täysin samaa mieltä siitä, että lastensuojelulaki olisi syytä saada eduskunnan käsiteltäväksi mahdollisimman pian siitä syystä, että Suomella ei kyllä ole varaa kovin pitkään näin raskaisiin korjaaviin toimenpiteisiin, joita nyt näyttää yleinen kehitys noudattavan, erityisesti, kun puhutaan lastensuojelutapauksista.

Tämä laki, jota nyt käsittelemme, on mielestäni hyvin ennakoiva. Tietysti lain käsittelyn yh- teydessä tuli selväksi se, että tämmöisen erityisen tuen tarve on jatkuvasti lisääntynyt. Minusta päivähoito nimenomaan on juuri se yksikkö, jossa tällaista varhaista puuttumista voidaan erinomaisesti toteuttaa. Tämän lainsäädännön nurja puoli on se, että vaikka meillä on hyvä tahto nyt lisätä erityispäivähoidon ja lastentarhanopettajien tarjontaa, niin koulutuksen osalta meidän on vielä otettava aimo harppauksia, jotta tämä hyvä tahto toteutuu, koska valiokunnan asiantuntijakuulemisessa kuultiin, että koulutus on hyvin epätasaisesti jakautunut ja toisaalta noin 20 prosenttia erityislastentarhanopettajista on tällä hetkellä epäpäteviä, joten tekemistä vielä riittää.

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olen yhtä mieltä kaikkien muiden puhujien kanssa siitä, että tämä hallituksen esitys on erittäin keskeinen ja tärkeä uudistus. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lasten päivähoidosta annettua lakia, ja erityistä tukea tarvitsevien lasten asemaa päivähoidossa parannettaisiin säätämällä, että kunnan käytettävissä tulee olla lasten päivähoidossa esiintyvää tarvetta vastaavasti erityislastentarhanopettajan palveluja.

Ensi lukemalla tulee sellainen tunne, että eikö tämän pitäisi olla päivänselvä asia ilman lakiakin. Valitettavaa kuitenkin on, että näin se ei ole ja syitä tähän tietenkin on monia. Varmaan yksi vähäisemmistä ei ole kuntien taloudellinen tilanne. Joka tapauksessa riittävien palvelujen saaminen erityistarpeiselle lapselle on ensiarvoisen tärkeää ja siksi tähän pitää kiinnittää huomiota.

Valiokunnan mietinnöstä löytyy muun muassa tällainen kohta: "- - erityisen tuen tarpeessa oleviksi lapsiksi oli määritelty varhaiskasvatus- tai kuntoutussuunnitelmassa noin 7 prosenttia päivähoidossa olevista lapsista." Tämä on mielestäni merkittävän suuri määrä. Ehkä tämäkin on yksi peruste sille, miksi tähän asiaan puuttuminen on ensiarvoisen tärkeää.

Kuten oikeastaan ed. Moilanen-Savolainenkin tuossa omassa puheenvuorossaan toi ilmi, niin varhainen puuttuminen ja varhaisen puuttumisen periaate kaikessa lasten kasvatuksessa ja päivähoidossa erityisesti on ensiarvoisen tärkeää. Onkin moneen otteeseen todettu, miten aikaisessa vaiheessa jo syrjäytymiskehitys lapsella alkaa. Se on todettavissa jo hyvin varhaisessa vaiheessa aivan päivähoidosta lähtien. Siksi meidän on hyvin tärkeä estää tällaisen syrjäytymiskehityksen alkaminen ja se, että pienestä pitäen ikään kuin joudutaan väärälle polulle tai ei päästä elämässä omilla siivillä eteenpäin.

Mietinnössä todetaan myös, että pätevien erityislastentarhanopettajien saatavuudessa on monilla kunnilla ongelmia, ja erityislastentarhanopettajia ei ole palkattavissa samanarvoisesti eri puolilla maata johtuen muun muassa koulutuksen epätasaisesta sijoittumisesta. Ed. Virtanen toi omassa puheenvuorossaan esille sen epäilyksen, että lakia ei voitaisi toteuttaa. Minulla on itselläni hieman samanlainen tunne tästä, koska en oikein usko, että lailla kovin ykskaks yllättäen saadaan näitä päteviä opettajia eri puolille Suomea. Oikeastaan yksi sellainen malli, joka on itsellenikin jonkin verran tuttu, on kuntien yhteinen erityislastentarhanopettaja, joka on kiertävä erityislastentarhanopettaja ja myös tämän tyyppiset ratkaisut ovat tietysti ihan käyttökelpoisia riippuen tietenkin kunnasta, kunnan koosta ja tilanteesta ylipäätään.

On aika merkittävä huomio myös se, että noin 20 prosenttia erityislastentarhanopettajan tehtäviä hoitavista on epäpäteviä. Tässä kohtaa tietysti herää kysymys siitä, että he ovat ilmeisesti muodollisesti epäpäteviä mutta saattavat hyvinkin olla erittäin päteviä tehtäväänsä hoitamaan. Toinen kysymys tietysti on se, miten huolehdimme siitä, että näillä henkilöillä on mahdollisuus pätevöityä. Olen itse törmännyt sellaisiin tilanteisiin esimerkiksi, että opo-koulutuksessa voi olla edessä umpikuja: käytännössä henkilölle, joka on hoitanut pitkäaikaisesti tehtäviä, ei löydykään selkeää pätevöitymistietä laisinkaan. Toivon, että tässä kohtaa tällaisiin ongelmiin ei törmättäisi.

Täältä löytyy myös seuraava maininta: "Hallituksen esityksen tavoitteen toteutumisen kannalta keskeisintä on, miten nopeasti opettajien lisätarpeeseen pystytään vastaamaan." Tämä on mielestäni hyvin keskeistä ja siksi on erittäin tärkeää selvittää ne tiet ja väylät, jotka voivat auttaa tämän tavoitteen saavuttamisessa.

On myös huomionarvoista se, että ei ole saatavissa riittäviä tietoja esimerkiksi ammattikunnan kelpoisuuksista ja ikärakenteesta maan eri alueilla. On siis myös jonkin verran haasteellista, että tämä hallituksen esitys tällaisenaan pystytään toteuttamaan eri puolilla Suomea.

Valiokunta on myös todennut mietinnössään seuraavaa: "Vaikka nyt ehdotettu päivähoitolain muutos vastaa vain osaan päivähoitolain uudistustarpeesta, on uudistus valiokunnan näkemyksen mukaan erittäin tarpeellinen päivähoidon laadun ja alueellisen tasa-arvon parantamiseksi." Siksi kiinnitänkin huomiota vastalauseeseen, joka on mietinnön viimeisellä sivulla. Vastalauseen allekirjoittajat ovat todenneet seuraavaa: "Lasten päivähoitopalvelut ovat läheisessä yhteydessä myös ennalta ehkäisevän lastensuojelun kanssa. Päivähoidossa hoidetaan suuri määrä erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevia lapsia. Lasten päivähoidossa pyritään myös ennalta ehkäisemään ja korjaamaan oppimisvaikeuksia." Mielestäni tämä on hyvin keskeinen ja tärkeä huomio. Vastalauseen allekirjoittajat ovatkin esittäneet lausumaa eduskunnan hyväksyttäväksi: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin lasten päivähoidosta annetun lain - - kokonaisuudistuksen aikaansaamiseksi." Minusta tämän lausuman hyväksyminen olisi erittäin tärkeä kysymys, koska tässä vastalauseessa ilmenevät perustelut ovat todellakin hyvin keskeisiä ja tärkeitä ja toivon, että niille löytyy tästä salista kannatusta.

Tuula Väätäinen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Akaan-Penttilä näyttää tulkitsevan edustajakollegoiden puheenvuoroja aivan omalla tavallaan. Korjaisin, etten suinkaan puhunut, että suomalainen päivähoito on kansainvälisesti katsottuna paras, vaan minä sanoin, että se on hyvälaatuista ja se on kattavaa, sillä suomalaisilla lapsilla on subjektiivinen oikeus päivähoitoon.

Toisaalta sitten taas niin suomalaisten lasten kuin muidenkin lasten terveydentilaa ja tämänhetkistä ahdinkoa on tutkittu monella eri tavalla. Se, ovatko ne sitten tavallaan yhteisessä paketissa, on toinen asia, mutta itse ajattelen, että valiokunnassa on moneen otteeseen keskusteltu lasten huonovointisuudesta ja ollaan oltu siitä vakavasti huolissaan, eli syytös siitä, että tämä sali tai valiokunta suhtautuisi välinpitämättömästi lasten huonovointisuuteen ei pidä paikkaansa.

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aivan lyhyesti vaan ed. Väätäiselle. Puhutaan näin ja puhutaan toisin päin, mutta minä peräisin tässä konkretiaa ja sitä ei valiokunta ole tässä näiden tutkimusten suhteen perännyt, ja sen takia halusin tämmöisen puheenvuoron käyttää.

Valto Koski /sd:

Puhemies! Minä olen vähän ymmärtänyt tämän vastalauseen luonteen liittyvän siihen keskusteluun, jota on käyty lasten päivähoidosta suhteessa koulutoimen ja sosiaalitoimen tehtävänkuviin. Ajattelen näin, kun tiedän, että vastalauseen tekijöistä aika iso osa on koulutoimen hallinnon kannalla, että tältä osin on haluttu tätä asiaa nostaa esille ja korostaa.

Haluan kuitenkin todeta, että lasten kokonaistilanne täytyisi arvioida uudelleen, ja sen takia, kun nyt tehdään tällainen erityislastentarhanopettajia koskeva pieni osauudistus, täytyisi käydä koko tämä hoitoketju läpi niin, että neuvolatoiminta, päiväkodit, perhepäivähoitajat, koulu ja koti kokonaisuudessaan tulisivat läpikäytyä. Sen takia peräänkuulutan sitä, että tämä uudistus ei saa pysähtyä tietenkään tähän, vaan tarvittaisiin päivähoidon kokonaisuudistus.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Erityisen tuen tarpeessa olevien päivähoitoikäisten lasten määrä on lisääntynyt, erityisen tuen tarpeessa olevien kouluikäisten määrä on lisääntynyt joka vuosi. Sen vuoksi korostuu se, mitä ed. Akaan-Penttilä tuossa aiemmin otti esille, että meidän pitäisi enemmän Suomessa keskustella ja kiinnittää huomiota siihen, mitä me voimme tehdä näitten ongelmien ennalta estämiseksi. Nyt tässäkin esityksessä vaan ehdotetaan, että säädetään lailla, että kunnalla pitää olla käytettävissään erityislastentarhanopettaja. No, sitten tässä mietinnön perustelutekstissä jo kuvataan hyvin se tilanne, mikä on. Tilanne on se, että erityislastentarhanopettajia ei ole kuin joka neljännellä kunnalla käytettävissään.

Nyt kun valiokunnan puheenjohtaja Valto Koski tuli saliin, niin kysynkin, miten valiokunta otti tämän huomioon tätä lakia säätäessään, hallituksen esityksen mukaisesti säätäessään tätä lakia, että meillä ei kerta kaikkiaan ole henkilöstöä. Meillä ei ole erityislastentarhanopettajia.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Tietysti meillä on nyt tässä yksi kohta päivähoidosta, jota muutetaan, ja sen perustana on justiinsa tämä erityistuen tarve. On lapsia, joilla on erityistuen tarve, eli sen vuoksi minä haluan nähdä positiivisena tämän. Tällä lailla on kyllä oma merkityksensä siinä, että vastataan edes niiltä osin kuin nyt niitä erityislastentarhanopettajia on saatavissa ja annetaan signaali, että heitä lisää koulutetaan ja se tarve otetaan vakavasti, että näitä tuen tarpeessa olevia lapsia hoidetaan. Se on minusta tässä se tärkeä asia, että tähän ollaan puuttumassa. Sitten nostetaan nämä ongelmat myös, mitä tässä kyllä on nostettukin esille.

Se olisi tietysti ollut vielä täydellisempi tai kokonaisvaltaisempi, jos valiokunta olisi voinut vielä laajemmin kokonaisuudessaan yhtyä siihen, että yksittäisratkaisu ei riitä. No, tässä on toimittu nyt näin, ja sanon, että totta kai meillä on eriäviä mielipiteitä ja vastalauseen teimme ja sillä on ehkä oma merkityksensä. Mutta haluan myös sanoa sen myönteisen, mikä tässä on, vaikka olen yhtynyt vastalauseeseen ja edelleen olen sitä mieltä, että päivähoidon kokonaisuudistusta tarvitaan, että pystytään ongelmia ennalta ehkäisemään ja saamaan sitä painotusta sinne laadulliseen puoleen päivähoidossa.

Riikka Moilanen-Savolainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Minä myöskin haluaisin nostaa esille myönteisiä puolia. Kyllähän Suomessa lapsilla keskimäärin menee hyvin, mutta se, mikä on huolestuttavaa, on se, että erityisen tuen tarve koko ajan lisääntyy ja esimerkiksi lastensuojelutapaukset ovat entistä ikävämpiä ja niiden taustalla on erittäin murheellisia tarinoita.

Täällä on ihan ansiokkaasti puhuttu siitä, kuinka meidän päivähoitojärjestelmämme toimii. Olen aivan samaa mieltä, meillä on iltapäiväkerhotoimintaa, on perhepäivähoitoa jne. Mutta mistä tämä pahoinvointi johtuu, niin minun mielestäni, kun tarkastellaan tätä palvelujärjestelmää ja näitä organisaatioita, olisi ensisijaisen tärkeää, että puututtaisiin siihen, miten suomalaiset äidit ja isät voivat. Pahoinvoinnin merkit kyllä lähtevät lapsille meistä äideistä ja isistä.

Valto Koski /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Hemmilän pitäisi lukea valiokunnan mietintökin joskus eikä vaan vastalausetta, niin ei tarvitsisi kysellä asioita, jotka selviävät täältä valiokunnan kannanotoista. Täällä haluan nyt vaan lainata tätä, mitä valiokunta tältä osin on sanonut: "Valiokunta kiinnittää huomiota myös kuntien rooliin alan rekrytointiongelmien ratkaisemisessa. Työn houkuttelevuutta ja henkilöstön pysyvyyttä voitaisiin kunnissa merkittävästi lisätä vakinaistamalla työsuhteita, tarkistamalla palkkausta ja lisäämällä työn ohjausta sekä täydennyskoulutusta." Kysyn vastavuoroisesti ed. Hemmilältä, mitä muuta te haluaisitte tehdä.

Tuula Väätäinen /sd:

Arvoisa puhemies! Se on ihan totta, että lastentarhanopettajien saatavuus on huono ja heikko. Yksi oleellinen tekijä tässä on palkkausasia, jonka valiokunnan puheenjohtaja Koski äsken otti esille. Iso osa lastentarhanopettajan koulutuksen saaneista ihmisistä hakeutuu lisäkoulutukseen ja menee sitten perusopetuksen puolelle. No, toisaalta sielläkin tarvitaan opettajia eli ei voi moittia heitä, mutta toivottavasti nyt sitten jatkossa kokoomuskin aktiivisesti tekee työtä sen eteen, että sosiaali- ja terveydenhuollon palkkaukset tulevat selvästi nousemaan, että me saamme tänne sitten lisää henkilökuntaa.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tälle ed. Väätäisen puheenvuorolle varmasti kokoomuksen puolelta ei vastalauseita panna. Mutta, ed. Valto Koski, jos kansa nyt tietäisi, niin kyllä se ihmettelisi, mitä se politiikka on. Nimittäin kun eduskuntavaalit lähestyvät, reilun neljän kuukauden kuluttua käydään vaalit, nyt valiokunta kokonaisuudessaan, siis hallituspuolueet, ei ole voinut yhtyä tähän vastalauseen lausumaehdotukseen, jossa eduskunta edellyttäisi, että "hallitus" — elikkä se seuraava hallitus näin ollen, eihän tämä hallitus enää ehtisi tehdä tätä — "ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin lasten päivähoidosta annetun lain - - kokonaisuudistuksen aikaansaamiseksi".

Nimittäin sikäli kansa ihmettelisi tätä politiikkaa, koska tässä keskustelussa, niin kuin tämän salin ulkopuolella käydyssä keskustelussa, kaikessa, on kyllä julistettu, että tällainen kokonaisuudistus tarvitaan. Tämän julistuksen ikään kuin sinetiksi vielä pari viikkoa sitten Mannerheimin Lastensuojeluliitto kannanotossaan seuraavaa hallitusohjelmaa silmälläpitäen vetosi nimenomaan päivähoidon kokonaisuudistuksen aikaansaamiseksi.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Vaikeuksissa olevia lapsia pitää auttaa ihan riippumatta siitä, onko vaalit tulossa tai ollaanko tekemässä päivähoitolain kokonaisuudistusta tai ei.

Pikkuisen ihmettelen tätä syntyneen keskustelun sävyä, kun itsekin siinä valiokunnassa olleena opposition edustajana minusta se keskustelu oli kuitenkin noin yleisesti ottaen hyvää ja antoisaa ja kantoi huolta siitä, että voisimme omalta osaltamme kantaa tätä vastuuta tekemällä nyt tämän yhden asian, jota me emme nyt valitettavasti kuitenkaan pysty tekemään tarpeeksi hyvin, kun, kuten jo sanoin, lain tullessa voimaan ei ole riittävästi tarjolla näitä opettajia.

Mutta kyllä minäkin nyt tätä ehkä yritän ymmärtää, kun nyt ryhdyin ajattelemaan, toisin kuin äsken lupasin, sillä tavalla, että tämä nyt on sitten sekä kehotus opetusministeriölle, joka vastaa siitä koulutuksen määrästä ja laadusta, että toisaalta tietenkin myöskin kunnille velvoite, että palkkaavat, sikäli kuin palkattavaa löytyy. Lapsista pitää kuitenkin pitää huolta, ja jos lapsista tehdään vaaliase, niin sitten minä suutun.

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa puhemies! Puheenjohtaja Valto Koski nosti esille myös palkkaukseen liittyvät ja vakinaistamiseen liittyvät kysymykset. On aivan totta, että lastentarhanopettajan palkkaus on todella alhainen verrattuna siihen työn raskauteen ja työn haastavuuteen ja erityisesti siihen, miten tärkeää se tänä päivänä on, enkä usko, että tässä on varmaankaan kokoomuksella mitään epäselvyyttä. Luulen, että allekirjoitamme kaikki tämän asian, että palkkauksessa todellakin on parantamisen varaa.

Tietysti toinen kysymys on se, että tässä tietenkin toisena osapuolena, palkanmaksajana, ovat kunnat. Eli silloin tietysti pitää katsoa myös se, että olemme täällä valmiit ja hallitus on myös valmis antamaan riittävät resurssit kunnille, jotta kunnat pystyvät maksamaan palkkaa ja vakinaistamaan virkoja. Tämä on ennen kaikkea myös työmarkkinakysymys.

Ehkä sen verran vielä ed. Väätäiselle, että yksikään puolue ei voi hoitaa tietenkään täällä työmarkkinakysymyksiä, vaan se on työmarkkinajärjestöjen ihan oma asia. (Välihuuto) — Annamme tuen kyllä.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Täällä valiokunnan puheenjohtaja Valto Koski toi esille, että vastalauseessa ehkä on kysymys, kun tavoitellaan kokonaisuudistusta, tämmöisestä hallinnollisesta kysymyksestä. Se on varmasti yksi osa, onko koulutoimen tai sosiaalitoimen piirissä. Kyllä se rakenneuudistus kokonaisuudistukseen varmasti kuuluu, mutta näkisin kyllä — se ei ole tässä kirjattuna, mutta itse kun tätä sisältöä mietin ja sitä, miksi olen tässä mukana, niin kyllä minä näen — että kokonaisuudistuksessa pitää olla myös sen, miten se pystytään toteuttamaan toimintona sitten. Jos ajatellaan, että tehdään uudistus ja tarvitaan näin ja näin paljon henkilökuntaa ja toimintatapoja ehkä muutetaan, toimintamuotoja muutetaan, perhetyöhön ym. luodaan uusia toimintoja, se on silloin resurssi- ja talouskysymys. Minä todella toivoisin, että silloin, kun me kokonaisuudistusta teemme, se ei olisi esimerkiksi vaan tämmöistä, että on sanottu ne toimenpiteet ilman rahoitusta.

Lastensuojelulain kohdallahan me olemme nyt sen asian edessä, että raameissa, mitkä meillä on tuleville vuosille, ei ole lastensuojelun kokonaisuudistukseen sitä rahoitusta. Sen vuoksi tässä olisi voinut vielä olla se laajemmin ja se sitten tietenkin, että kunnille tulee se mahdollisuus, niin kuin täällä ed. Holmlund toi esille, että jos ei ole koulutettuja, niin tulee koulutukseen resursseja ja myös kunnille mahdollisuus palkata lisää.

Valto Koski /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Hemmilän alkuperäinen kysymys kuului, jos oikein muistan, mistä erityislastentarhanopettajia saadaan lisää. En vastannut mihinkään muuhun kuin siihen kysymykseen. Voidaan tarkistaa pöytäkirjasta, esittikö ed. Hemmilä minulle tämän suuntaisen kysymyksen vai ei. Olen vaan vastannut siihen, mitä ymmärsin kysytyn.

Sitten toinen asia. Nyt yritetään sekoittaa sitä, että kokonaisuudistusta ei tarvittaisi. Se on valiokunnan kannanotto, ja olen sen täällä salissa useaan kertaan sanonut. Ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämä kokoomuksen ponsi varmaan on perusteltu, koska lasten päivähoitolakihan on erittäin vanha ja sitä on sieltä täältä paikkailtu.

Myöskin tästä kokonaisuudistuksestahan on nyt jo tullut tämmöinen työryhmämietintö, ja odotamme sitä todella ensi keväänä. Ei olisi saatu näin mielenkiintoista keskusteluakaan aikaan, jos emme olisi tehneet tätä pontta. Tämä olisi vaan nuijittu pöytään, ja tästä ei olisi tullut tämmöistä keskustelua.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Kun olen kuunnellut tätä keskustelua, oman puheenvuoroni jälkeisiä kommentteja, niin on aika mielenkiintoista, että tässä asiassa puhutaan hallinnollisista termeistä, ammattitutkinnoista ja kuntien taloudellisista vaikeuksista, aika vähän itse asiassa kohderyhmästä eli näistä lapsista, ja kukaan ei ainakaan vasemmistosta ole kannattanut minun ehdotustani ja peräämistäni siitä, että paljon paremmin Suomessa selvitettäisiin, minkä takia näitä erityistarpeita on yhä kasvavassa määrin Suomessa. Minkä takia se on näin puhumaton asia, että te ette uskalla minkäänlaista replikointia, joko vastustaisitte tai myöntäisitte, että tätä työtä pitäisi tehdä?

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa puhemies! On varmaan aivan selvää, että kaikille tässä salissa ensiarvoisen tärkeä ja ykkössijalla on tietenkin lapsen etu näissä kysymyksissä. Uskon, että meillä on ehkä hieman erilaisia näkökulmia tämän lain osalta ja näiden toimenpiteiden riittämättömyydestä, mutta siitä ei varmaan liene epäselvyyttä, että lapsen edun tulee olla ensisijainen.

Ed. Rauhala nosti hyvin esille nämä resurssikysymykset. Oikeastaan haluaisin itse esittää kysymyksen — varmaan puheenjohtaja Valto Koskikin voisi tähän vastata — onko tämän lain yhteydessä nyt tarkoitus osoittaa kunnille riittävät resurssit, jotta tämä laki voidaan käytännössä myös toteuttaa.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tulin tähän täysistuntoon vähän myöhässä ja olen kuunnellut tätä keskustelua. Kun tätä keskustelua on myös käyty valiokunnassa, niin minun täytyy sanoa, että olen aika hämmentynyt. Me kaikki tiedämme sen, että tällähän ei paranneta kaikkia niitä asioita ja ongelmia, joita lapsilla on niin päivähoidossa, kodissa kuin elämässä yleensä, mutta tämä lainsäädäntö ja tämä uudistus tulee parantamaan joltakin osin, tukemaan nimenomaan lasten palveluitten parantamista päivähoidon parissa ja sitä kautta tukee sekä lasta ja lasten erityisongelmia että perhettä ja perheen erityisongelmia. Me olemme keskustelleet myös moniammatillisista tiimeistä ja siitä, mikä rooli erityislastentarhanopettajilla on tässä kokonaisuudessa. Omalta osaltani näen, että tämä lainsäädäntöuudistus tulee pieneltä osin parantamaan lasten ja lapsiperheitten asemaa, mutta niihin muihin kysymyksiin, joita täällä on nostettu, varmaan tullaan tulevaisuudessa palaamaan montakin kertaa.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Kaikki sellaiset lakiuudistukset, jotka parantavat lasten ja lapsiperheitten asemaa, ovat tervetulleita ja varmasti tällä puolella salia myöskin niitä ollaan valmiit tukemaan. Mutta tässä tilanteessa nyt se, mitä ed. Akaan-Penttilä on jo kahteen otteeseen tässä keskustelussa peräänkuuluttanut, on nämä ennalta estävät toimet. Meidän pitäisi nyt perin juurin tässä yhteiskunnassa pöyhiä tämä kenttä ja tutkia perin juurin, mistä johtuu, että erityisen tuen tarpeessa olevien lasten määrä, niin päivähoitoikäisten kuin kouluikäistenkin, jatkuvasti vaan lisääntyy ja lisääntyy. Siis näitä ennalta estäviä, niitä ennalta korjaavia toimia pitää ryhtyä nyt toden teolla tekemään, ettei vain jälkikäteen yritetä korjata ja paikata.

Mitä tulee sitten erityislastentarhanopettajien saatavuuteen, niin eihän kunnissa, ed. Valto Koski, ilkeyttään ole jätetty käyttämättä niitä mahdollisuuksia, vaan kerta kaikkiaan ei ole saatavilla näitä erityislastentarhanopettajia.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Vielä otin yhden puheenvuoron siitä, mistä me olemme huolissamme. Kyllä valiokunnassa me olemme kirjanneet tähän valiokunnan mietintöön, että nyt kun näitä erityislastentarhanopettajia yritetään saada kuntiin, jokaiseen kuntaan, niin heidän tehtävänkuvansa ei ole pelkästään hoitava, vaan se nimenomaan olisi se ennalta ehkäisevä. Voi sanoa, että olin tyytyväinen ollessani sellaisessa valiokunnassa, jossa panostettiin tähän, että erityislastentarhanopettajien tehtävänä on toimia yhteistyössä vanhempien ja muiden lapsen ja perheen kanssa työskentelevien tahojen kanssa ja tulee nähdä keskeiseksi tehtäväksi tämä varhainen puuttuminen, joka ei siis ole hoitavaa työtä pelkästään. Minä haluan oppositiosta nähdä myös tämän positiivisen asian, joka kyllä nähtiin tässä valiokunnassa, mutta tietysti kaiken kaikkiaan tämä lopputulema olisi voinut olla muutakin. Halusin tämän puheenvuoron ottaa todetakseni, että en näe tätä pelkästään hallinnollisena ja sellaisena hankkeena, että me jotakin rakennetta luomme tässä, vaan olemme huolissamme — ainakin itse olen — nimenomaan tästä aivan varhaistoteamisesta, että pystytään ennalta ehkäisemään vaikeuksia.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Ihan samalla lailla kuin ed. Anneli Kiljunen täällä joudun toteamaan, että hivenen tulin myöhässä. Kuuntelin tätä keskustelua vähän aikaa tuolla työhuoneessani. Mutta halusin tulla kyllä myös toteamaan tähän saliin sen, että tämä uudistus on sinänsä tärkeä, ehkä pieni, mutta hyvin tärkeä askel eteenpäin. Kuten täällä niin moneen kertaan on todettu, tämä varhainen puuttuminen on hyvin tärkeä asia. On syytä aidosti kantaa huolta erityislastentarhanopettajien saatavuudesta, ja jatkossakin tämän lain jälkeen toki tarvitaan monella saralla ponnisteluja, jotta tätä osaavaa työvoimaa päiväkoteihin tällä alalla riittää jatkossakin.

Mielestäni on aivan selvää, että päivähoidon kehittäminen ei tule jäämään tähän eikä sen pidä tulla jäämään. Meillä on paljon tehtävää, tarvitsemme uudistuksia. Ja myös esimerkiksi päivähoidon maksupolitiikassa on hyvä katsoa uudestaan, että se tarjoaisi kenties helpotusta vaikkapa niille pienempituloisille yksinhuoltajille, ja myös päivähoidon muotoja tulee kehittää niin, että esimerkiksi juuri yksinhuoltajien työllistymismahdollisuudet päivähoidon myötä lisääntyvät. Eli haluaisin tällä kommentilla vaan todeta, että tämä keskustelu liittyy myös olennaisesti niihin keskusteluihin, mitä kävimme männä viikolla tässä salissa muun muassa lapsiperheiden tilanteen, pienituloisten sellaisten, parantamisesta.

Riikka Moilanen-Savolainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Minä en nyt oikein ymmärrä, mitä ed. Hemmilän syytöksillä nyt haetaan. Täällä valiokunnan puheenjohtaja minun mielestäni hyvin ansiokkaasti on käynyt läpi sitä, mihin asiakohtiin valiokunnassa haluttiin kiinnittää huomiota. Minä toivoisin samalla tavoin kuin puheenjohtaja Valto Koski täällä todisti ed. Hemmilälle, että luette tämän valiokunnan mietinnön. Täällä todetaan hyvin selkeästi se, että me olemme huolissamme erityislastentarhanopettajien määrällisistä tarpeista. Me edellytämmekin täällä mietinnössä, että sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä opetusministeriön kanssa tekisi yhteistyönä tällaisen tarpeellisen selvityksen, joten tämmöinen sanailu on minun mielestäni nyt tarpeetonta. Tutustukaa myös niihin asiantuntijalausuntoihin, jotka on kirjallisesti meille annettu.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Kun täällä on todettu, että tämä laki ja asetus lasten päivähoidosta on tullut voimaan jo peräti vuonna 1973, niin sallittaneen sanoa käytännön toiminnassa mukana olleen ihmisen kokemukset. Minä olen ollut 30 vuotta sitten rakennuttamassa tällaisia muun muassa päiväkoteja tämän lain ja asetuksen mukaisesti, 30 vuotta sitten. 30 vuoden aikana olen myöskin ollut toiminnassa mukana, kun on organisoitu, miten lapsia yleensä hoidetaan ja erityishoitoa tarvitseviin lapsiin suhtaudutaan.

Jos, kuten ed. Viitanen myönsi, tilanne ei voi jäädä tähän, niin miksi te vastustatte tällaista yksinkertaista edellytystä, että eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin lasten päivähoidosta annetun lain kokonaisuudistuksen aikaansaamiseksi? Kysyn: Miksi? Pelkästään sen takia, että hyvä esitys tuli oppositiolta, te ette voi sitä hyväksyä. Tämä on minusta aivan vastuutonta politikointia, suoraan sanoen politikointia, kun kysymys on siitä, että ministeri voisi antaa jollekin tehtäväsn selvittää tämä asia, antaa jollekin kuuluisalle, tunnetulle tämän alan ekspertille tehtäväksi selvittää asia ja tehdä esitys hallitukselle. Vastatkaa minulle: Miksi ette voi tehdä sitä?

Valto Koski /sd:

Arvoisa puhemies! Koetan olla provosoitumatta, vaikka provosoidaan. Ed. Vielmalle totean, että kun olette ollut 30 vuotta rakentamassa, niin ettekö jo sinä aikana ole havainnut, että joitain uudistuksia olisi lasten päivähoitotoiminnassa tapahtunut? Tästä tulee nyt sellainen käsitys, tästä keskustelusta, että suurin osa suomalaisista lapsista voi huonosti. Haluan korostaa, että suomalaiset lapset voivat pääosin hyvin. Nyt on kysymys pienestä prosenttiosuudesta, joka on valiokunnan mietinnössä avattu, ja se ei miksikään muutu, jos ei tämän asian eteen jotain tehdä. Tämä on osauudistus, jota tehdään parhaillaan.

Ed. Holmlund kysyi, miten tämä kuntien rahoitus on järjestetty. Tässä neuvottelussa, joka on tätä asiaa edistänyt, on ollut Kuntaliitto mukana, ja ainoa särö tähän tulee Kuntaliiton ja valtionhallinnon välillä siitä, että tämän piti tulla elokuussa voimaan, mutta tämä tulee voimaan vuoden alussa, jolloin tarvitaan vähän enemmän rahaa, mutta Kuntaliitto on ollut tässä mukana.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä minä nyt kehottaisin kaikkia täällä kuuntelemaan hyvin tarkasti ed. Valto Kosken järkeviä ja hyviä puheenvuoroja, joissa on hyvin moneen kertaan selvitetty, miten tämä esitys on nyt tänne tullut ja miten sitten jatkossa päivähoitoa tästä eteenpäinkin uudistetaan.

Se on aivan totta, niin kuin ed. Koski sanoi, ettei tässä nyt kenenkään pidä provosoida. Minä tietenkin ymmärrän, jos oppositio haluaa aina silloin, kun hallitus tekee hyvän esityksen, tärkeän esityksen, jolla päästään eteenpäin, jollakin kummallisella ponsiesityksellä haastaa riitaa. Se tietenkin oppositiolle sallitaan emmekä me siitä sano mitään. Mutta me kaikki tiedämme, jotka nyt tätä asiaa olemme seuranneet, että tämä on tärkeä askel ja tästä seuraa lisäaskelia ja sillä sipuli. Ei se millään kinastelulla tässä salissa muuksi muutu. Kyllä minun mielestäni on ihan tärkeää oppositionkin myöntää, että tässä tuli hyvä lakiesitys ja tärkeä lakiesitys, niin kuin täällä on puheenvuoroja käytettykin siihen suuntaan — hyvä näin. Jatketaan eteenpäin.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Ei ole kysymys, ed. Viitanen, riidan haastamisesta, jos eduskunnan täysistunnossa pannaan hallitus vastaamaan selviin kysymyksiin ja sitä vastausta ei ole vieläkään teiltä tullut. Ed. Koski, minä sanoisin, että on aivan totta, että suurin osa Suomen lapsista voi hyvin, onneksi voi hyvin korkean elintason maassa. Mutta minä kysyn jatkoksi: Pitääkö pienen osan lapsista voida huonosti? Vastatkaa tähän, miksi ette voi antaa tehdä selvitystä niin, että tulisi sellainen tilanne, jossa kaikki voivat hyvin. Siitä on tässä ponsiesityksessä, vastalauseen lausumaesityksessä, kysymys, ei mistään muusta. Vastatkaa selvällä suomen kielellä: Miksi te ette voi tätä hyväksyä? Toistan toisen kerran.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin, kun me puhumme lasten kokonaishyvinvoinnista, niin tätä asiaahan ei voida parantaa pelkästään päivähoitolainsäädäntöä uudistamalla, vaan tällä hetkellähän valmisteilla on ja on toivottavasti tulossa myös uusi lastensuojelulaki, joka puuttuu ennen kaikkea ehkäisevän näkökulman kautta laajasti lasten ja lapsiperheiden hyvinvointiin ja sitä kautta tukee myös tätä lainsäädäntöuudistusta, jota tässä tällä hetkellä ollaan tekemässä.

Mutta samanaikaisesti sanoisin ed. Vielmalle, että ehkä luette tämän meidän mietintömme viimeisen viestin, joka on: "Valiokunta pitää tärkeänä, että päivähoitolain uudistamista myös muilta osin, kuten muun muassa hallitusohjelmassa mainittujen päivähoidon ryhmäkokojen määrittelyn osalta, pikaisesti jatketaan." Elikkä tämä tarkoittaa sitä, että myös valiokunta katsoo, että tätä päivähoidon lainsäädäntöä pitää kehittää ja tätä työtä pitää jatkaa.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Alan tuntea itseni täällä kohta tällaiseksi erilaiseksi nuoreksi. Varmaan ed. Soininvaarakin tuntisi, jos olisi paikalla, kun täällä nyt ikään kuin hallituspuolueet ilmoittavat, että oppositio tässä nyt harrastaa ihan kummallisuuksia, ja sitten taas osa tätä oppositiota väittää, että hallitus harrastaa joitain kummallisuuksia, mutta minä en ole kirjoittanut myöskään nimeäni tähän aloitteeseen eikä se johdu siitä, että minä vastustaisin sitä, että selvitettäisiin ja parannettaisiin vaikeuksissa olevien lasten asemaa, vaan siitä, että tämä vastalauseen johdantoteksti, ei se varsinainen lausumateksti, vaan se johdantoteksti on sellainen, että en voi sitä hyväksyä. Siitä se nyt vaan johtuu.

Sinänsä huomenna täällä käsitellään minun ja erään hallituspuolueen kansanedustajan vastalause, jossa voisi ihmetellä ihan samalla tavalla, miksi yhtä asiaa, josta valiokunta on sinänsä yhtä mieltä, ei ole voitu nostaa lausumaksi. Tätä keskustelua varmaan voitaisiin käydä tässä sanotaan nyt vaikka 22.30:een saakka, enkä silti usko, että kovin monen vaikeuksissa olevan lapsen asema tässä paranisi, erityisesti jos me ryhdymme selvittämään sitä, mikä heillä on vaivana.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Kiljunen luki, mitä valiokunta sanoi lopussa. Sen lukemisen jälkeen ja sen kuultuani, minkä olin jo aikaisemmin lukenut, ihmettelen entistä enemmän, miksi te ette voi hyväksyä tätä lausumaehdotusta. Siis luetaan valiokunnan mietinnön loppu: "Valiokunta pitää tärkeänä, että päivähoitolain uudistamista myös muilta osin, kuten muun muassa hallitusohjelmassa mainittujen päivähoidon ryhmäkokojen määrittelyn osalta, pikaisesti jatketaan." Lausumaehdotus on aivan vastaavan sisältöinen, suurin piirtein. "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin lasten päivähoidosta annetun lain - - kokonaisuudistuksen aikaansaamiseksi." Täsmälleen samasta asiasta on kysymys, mutta kun ei kestä kantti sanoa, että nyt on muuten oppositiopuolueella oikea lausumaehdotus, joka vastaa täysin teidän viimeistä lausettanne, niin te ette voi tulla sen taakse. Sanoisin, että aika lailla omituista politikointia.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Haluan vain omalta osaltani pyytää anteeksi ed. Virtaselta, kun yleistin ja puhuin oppositiosta. Se on aivan totta. Te olette tässä nyt eri linjalla kuin muu oppositio ja te olette puhunut niin järkeviä. Minä ihan sillä tavalla niin kuin ajattelin, että ollaan tässä samassa koalitiossa, ja sen takia yleistin, joten olen pahoillani. Omalta osaltani minä uskon, että lasten asia menee tasan ihan yhtä hyvin eteenpäin, onpa nyt sitten lausumien kanssa tehty mitä tahansa.