15) Hallituksen esitys laiksi sähköntuotannon
eräiden tehoreservien käytettävyyden varmistamisesta
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Esittelyssä on hallituksen lakiesitys
sähköntuotannon eräiden tehoreservien
käytettävyyden varmistamisesta. Nimi kyllä sanoo
aika paljon, mutta ehkä vaatii vielä vähän
suomennosta.
Ydintausta tälle lakiesitykselle on siinä kokemuksessa,
minkä oikeastaan elimme läpi viime talvena. Kävi
niin, että samaan aikaan vuodenvaihteen tietämillä tapahtui
monta sähkön riittävyyden kannalta, sanoisinko,
kiperää kysymystä. Samaan aikaan
suomalaisen teollisuuden pyörät pyörivät,
niin kuin tänäänkin pyörivät, aika
vinhaa vauhtia. Tuli oikein kovat pakkaset, poikkeuksellisen suuret
pakkaset. Tarvittiin lämmitysenergiaa tavattoman paljon,
ja samoihin aikoihin kävi sitten niin, että sekä Venäjältä että myös
Ruotsista Suomeen tuotavan sähkön saannissa tuli
tilapäisiä ongelmia. Näiden seurauksena
oltiin lähellä tilannetta, jossa sähkön
riittävyys alkoi olla siinä ja tässä,
riittääkö vaiko eikö riittää.
Oltiin aika lähellä tilannetta, jossa oikeastaan
sen tietyn varojärjestelmän ensimmäinen aste
oli jo käytössä, ja seuraavat asteet,
seuraavat vaiheet, mikäli niihin olisi jouduttu — niistä ei kovin
kaukana oltu — olisivat merkinneet sitä, että asteittain
kuormaa olisi sitten tiputettu sähkönjakelun piiristä pois.
Nyt välittömästi viime talven kokemukset osoittivat — siis
todellakin tapahtui ensimmäisen kerran se, että samaan
aikaan rinnan kylmän ilman ja teollisuuden pyörien
vinhan pyörimisen kanssa kävi niin, että sekä Venäjältä että Ruotsista
sähkön saannissa oli ongelmia — että koskaan ennen
ei ollut tällaista tapahtunut, mutta tällainen
voi tapahtua jatkossakin, ja siihen pitää varautua,
ja siihen nyt tämä lakiesitys tähtää.
Tämän lakiesityksen tarkoituksena on rakentaa
järjestely, jolla huolehditaan siitä, että se
uinuva kapasiteetti, lauhdekapasiteetti, tämä varavoima, mikä meillä on
olemassa eräiden yritysten omistuksessa, joka ei ole normaalioloissa
sellaisessa valmiudessa, että se on välittömästi
sähkön tuotannon käytössä,
jos tällainen tarve yhtäkkiä syntyy,
saataisiin 12 tunnin marginaalilla käyttöön otetuksi
silloin, jos sellainen hetki tulee, jolloin tätä varavoimaa
tarvitaan. Näin omin sanoin kerrottuna ja selostettuna
suurin piirtein tästä tässä on
kysymys.
Viime talvena, tammikuussa, heti kutsuin kaikki keskeiset sähköntuottajat
ja keskeiset kuluttajat, lähinnä teollisuuden,
koolle. Esitin heille toiveen: jos sähköntuotantosektori,
energiateollisuus siis, jos se keskenään löytää sopimusteitse
järjestelyn, jolla se voi sopia keskenään
siitä, millä tavalla nämä uinuvat
reservit otetaan käyttöön, valmiuteen,
silloin kun niitä eniten tarvitaan, niin hyvä on.
Lakisääteisesti ei markkinoiden toimivuuteen puututa.
He tekivät kaksi kuukautta töitä, tulivat
luokseni, kertoivat, että he eivät ole päässeet
keskenään sopimukseen pelisäännöistä,
joilla pelisäännöillä nämä reservivarat
tai resurssit tai kapasiteetti otettaisiin käyttöön. Olin antanut
heille ukaasin, että jollei vapaaehtoistietä tämä asia
ratkea, asiasta säädetään lailla.
He tulivat luokseni ja kertoivat, että eivät ole
päässeet sopimukseen, että parempi sitten
säätää lailla. Erittäin
hyvässä yhteistyössä näin
ollen alusta lähtien eri osapuolten kanssa valmistelu tapahtui.
Fingrid on ollut keskeisessä roolissa valmistelussa. Se
tulee myöskin tämän toimeenpanossa olemaan
keskeinen toimija, ja nämä esitykset
on nyt sitten valmisteltu ja ollaan tässä.
Tämä esitys merkitsee käytännössä sitä,
että tämä lakiesitys takaa järjestelyn,
jolla talvikauden aikana, nyt tulevasta talvikaudesta lähtien, joulukuusta
lähtien, helmikuun viimeiseen päivään
asti, nyt seuraavan talvikauden aikaan ja siitä eteenpäin
aina vuoteen 2011 asti siihen saakka, kun seuraava ydinvoimalaitos
on valmis, nämä talvet tämä järjestely
on käytössä, siis kolmen kuukauden ajan,
suurin piirtein kolmen kuukauden ajan joka vuodenvaihde. Ajatus
on siis se, että Fingrid huolehtii järjestelystä ja
huolehtii siitä, että käytännöllisesti
katsoen viisi yksikköä, jotka ovat tiettyjen energiateollisuusyritysten omistuksessa,
tulee ajettua sellaiseen valmiuteen, että 12 tunnin marginaalilla
ne ovat sitten myöskin käytettävissä.
Tämä tietysti maksaa jotain. Sen hinnan, millä tämä 500—800
megawatin vertainen teho saadaan käyttöön,
arvioidaan olevan vuodessa enimmillään 10—15
miljoonaa euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa
sähkön kuluttajien kannalta noin kahta tuhannesosaa
pienkuluttajan maksamasta sähkön kokonaishinnasta,
siis kahden promillen verran tämä heijastuu sähkölaskuun,
ei sitä enemmän, mutta vastapunnuksena on sitten se
turva ja varmuus, minkä tämän määräinen
varakapasiteetin aktivoiminen käytännössä tuottaa.
Arvoisa puhemies! Tämän jälkeen,
kun puhuu aika varmasti siitä, että nyt on varakapasiteettijärjestely,
joka voidaan ottaa käyttöön ja joka riittää,
pitää heti sanoa, että se näyttäisi
joka tapauksessa näissä oloissa, kutakuinkin ennustettavissa
olevissa tilanteissa, riittävän, mutta koskaan
ei pidä sanoa tässäkään
asiassa, että ei koskaan. Aina voi jotain sattua, mutta
niiden kokemusten valossa, mitä nyt on olemassa, uskotaan, että tämä nyt
sitten riittäisi turvaamaan sen tyyppiset tilanteet, mitä viime
talvena elettiin ja koettiin.
Arvoisa puhemies! Noin aika lailla omin sanoin kerrottuna ja
kuvattuna tästä tässä on kysymys:
uinuvan, minun kielelläni sanottuna, tehoreservin, varakapasiteetin,
aktivoimisesta käyttöön suurimman potentiaalisen
kysyntäjakson aikana tavalla, jossa Fingrid, kantaverkko-operaattori,
on vastuunkantaja, asianhoitaja, ja tietysti tämän
järjestelyn järjestymisestä aiheutuu tiettyjä kustannuksia
10—15 miljoonaa, hinta kuluttajalle kaksi tuhannesosaa
sähkölaskun hinnasta ja positiivisella puolella
sitten se turva, jolla nyt ainakin 500—800 megawatin verran
saadaan lisää tehoa käyttöön,
jos sille teholle tarvetta löytyy.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, arvoisa ministeri: hyvä,
hyvä ja hyvä! Näinhän piti juuri
tehdä. Sitä viimetalvista minä kutsuisin
vedätykseksi. Ministeri ei voi käyttää sellaista
ilmaisua, koska hän joutuu näitten herrojen ja
rouvien kanssa tekemisiin. Meikäläinen täältä opposition
syvistä syövereistä pystyy käyttämään
arkiproosaa, jonka sanoman juuri välitin. Elikkä toisin
sanoen mitään tämän laatuista
vedätystä ei meidän pidä hyväksyä.
Ja ministeri on ryhtynyt aivan oikeisiin toimenpiteisiin, juuri
tällainen laki tähän tilanteeseen tarvitaankin.
Minä vain epäilen, arvoisa ministeri, että sitä tarvitaan
myöskin vuoden 2011 jälkeen, ja se on aika helppo
homma hoitaa siitä eteenpäin.
Arvoisa puhemies! Tähän liittyy muutama näkökohta
historiasta, jota ei ministeri voinut tässä oikeastaan
esitelläkään, koska ei ole ollut siinä savotassa äärellä.
Nimittäin meillähän on siellä Oulussa
Toppila ykkönen ja kakkonen, ja kun ruvettiin kakkosta
suunnittelemaan ja mietittiin, mitä ykköselle
tehdään, niin silloin olin jyrkästi paikallispoliitikkona
sitä mieltä, että missään
nimessä ei pidä ykköstä hävittää,
purkaa, vaan säilyttää päinvastoin
kunnostuksen avulla toimintavalmiudessa, koska jos ei mitään
muuta, niin näitten tarvehuippujen ajamiseen sitä laitosta
tarvitaan. Ja näin tehtiin, ja sitten myöskin
ykkönen kunnostettiin jatkokäyttöä varten.
Kun oli kunnia olla 15 vuotta Vapon hallintoneuvoston jäsenenä — täällä on
hallintoneuvoston puheenjohtajalla puheenvuoro varattuna, niin että hän
voi sitten todistaa niiltä ajoilta, kun olimme yhtä aikaa
siellä — niin silloin olin sitä mieltä,
että Vapolla Valtion polttoaineyhtiönä,
siitähän se Vapo tulee, on myöskin vastuu
näistä asioista, ja kannatin jokaista chp-hanketta
ja myöskin näitten huippujen ajamisen kannalta
Haapaveden kaltaisen yksikön säilyttämistä,
vaikkei sillä sitä käyttöä aina
olekaan, että ne huiput pystytään ajamaan,
sillä ketä sitten syytettäisiin julkisuudessa,
jos kävisi sillä tavalla, että uupelo sähköstä tulee?
No vihreitä tietenkin, ketä muuta. Niitä,
jotka vastustavat ydinvoimaa ja erittäin hyvillä perusteilla
sitä vastustavat. Ei epäilystä. Ja silloin
täytyy tietysti ennakoida tuleva tilanne, niin kuin Liikenneturva
sen asian ilmaisee, ja toimia sitten politiikassa myöskin
niin, että tilaisuudet tämän herjan heittoon
minimoidaan, ja näin on myöskin käytännössä tehty.
Arvoisa puhemies! Tähän samaan sisältyy myöskin
se, että juuri tästä syystä olemme
tähän bioenergiaan perustuvaan chp- ja voimalaitosjärjestelmään
halunneet panostaa niin paljon kuin olla voi. Se sama asia tulee
vielä tänä päivänä listalla
kohta uudelleen esille, jolloinka palaan tähän
asiaan yksityiskohtia myöten, ja se kokonaisuus tarvitaan.
Ja pitää muistaa, että meillä on tällä hetkellä siellä chp-puolella
3 000—4 000 megawattia sähköntuotantokapasiteettia
uinumassa, elikkä jos se halutaan rakentaa, siinä yhteydessä pitää pitää huoli
myöskin siitä, että niille laitoksille,
jotka nyt jo olemassa ovat ja ovat siellä ehtoopuolella
käyttötuntiensa puolesta, tehdään
täsmälleen samalla tavalla kuin Oulussa tehtiin
Toppila ykköselle.
Matti Väistö /kesk:
Puhemies! Ed. Pulliaisen näkemyksiin voi kaikilta osin
yhtyä. Tämä on tärkeä hallituksen
esitys. Näitä vastaavia tai tähän
kokonaisuuteen liittyviä hallituksen esityksiähän
täällä on ollut ja myös listalla
on lisää. Tavoitteena on turvata huippukulutuskauden
sähköntarve. Tässä ed. Pulliaisen
sanoin tärkeällä sijalla ovat juuri ne
laitokset, lauhdevoimakapasiteetti, joka ei välttämättä ole
tarpeen aina ja jota ei aina ole kannattavaa käyttääkään.
(Ed. Pulliainen: Eikä järkevää!) — Eikä järkevääkään. — Siinä mielessä on
erittäin tärkeää, että tämän tyyppisellä hallituksen
esityksellä, minkä ministeri hyvin täällä osasi
esitellä, turvataan tämä sähköntarve.
Nämä toimenpiteet varmistavat kansalaisten sähkönsaannin
kaikissa tilanteissa — näin uskomme — ja
tietenkin myös yritystoiminnan sähköntarpeen.
Tällä tasoitetaan myös hintapiikkejä,
jotka meillä ovat olleet ongelma, ja tietysti ne ovat olleet
myös kansalaisten kannalta ongelma. Voi sanoa oikeastaan
näin, että tälle hallituksen keskustalaiselle
energiapolitiikan linjalle on ollut ja on jatkossakin kysyntää. Se on
hieno asia, että täällä varsin
suurella yhteisymmärryksellä näitä asioita
on kyetty hoitamaan.
Seppo Lahtela /kesk:
Arvoisa puhemies! Aika helppo yhtyä näihin
aikaisempiin puhujiin, jotka ovat todistaneet, että on
hyvästä esityksestä kysymys. Tähän
on helppo todeta, ettei se hallitus aina väärässä ole,
jos ei ole aina oikeassakaan, mutta tässä se on
harvinaisen oikeassa. Näin maailmaa katsottuna esitys on
hyvä ja tähän tarkoitukseen, mihin se
on tehty, ainutlaatuisen oikea. Kun tätä maailmaa
tulkitaan, niin kuin ministeri kertoi viime talven kokemuksista
naapureista Venäjästä ja Ruotsista, ne
ovat erittäin hyviä kauppakumppaneita silloin,
kun eivät itse tarvitse tavaraa ja sitä on niin
kuin ylimääräisenä jakaa. Suomessa
tämä vihreä maailma silloin, kun joskus
ydinvoimapäätöstä tehtiin, kertoi,
että sähköä saa pörssistä.
Sitä tulee pilvin pimein. Ei tarvitse panna kuin töpseli
pistokkeen paikalle, niin sähköä tulee
ja valo syttyy.
Mutta se, mitä halusin tässä nyt
sanoa, kun tämä on lähetekeskustelu,
tässä annetaan viisaita neuvoja valiokuntatyötä varten.
Tämä tietenkin tätä tarkoitusta
varten, mihin hallitus on esityksen antanut, että päättyy
2011 talveen ja kolme kuukautta 1.12.—28.2. tämä valmius
pitää olla olemassa. Katsoisin tätä maailmaa
vähän suuremmalla silmällä,
ja tämähän on erinomaisen hyvä,
jos tulee tämmöinen häiriintynyt kriisiaika,
semmoinen niin suuri, että joku terroristi taikka muu viholainen
iskee näihin voimalaitoksiin, niin tätä valmiutta
on silloin siellä olemassa niin, että energiahuolto
maassa turvataan ja toimii. Tämä on vähän
niin kuin sielunvihollisen tulkintaa, kun se sitä Raamattua
tulkitsi, mutta kerron tämän nyt kuitenkin kaiken
varalta, että tämmöinen vaara on olemassa.
Tämä antaa hyvät mahdollisuudet, jos
vaikka joku lausuma sieltä valiokunnasta syntyisi, että pidetään
sitä tuotantokykyä yllä myöskin
muulloinkin kuin vain pelkästään talviaikana.
Ahti Vielma /kok:
Arvoisa puhemies! Minä haluan esittää ministeri
Pekkariselle kiitokset tästä ehdotuksesta laiksi
sähköntuotannon eräiden tehoreservien
käytettävyyden varmistamisesta. Tämä on
mielestäni oikein todella hyvä esimerkki tärkeän
asian eli energian varmistamisen osalta siitä, miten kansalaisista
ja yrityksistä pidetään huolta. Tämä on,
arvoisa ministeri, hyvä näyte johtamisesta, että jos
ei tahdo mennä palikat oikein paikalleen, niin ministeri
pistää arvovaltansa likoon ja asia hoidetaan tällä tavalla. Ihan
vilpitön kiitos!
Minä haluaisin tässä yhteydessä ottaa
esille sen, että meillä on paljon myöskin
jo tehtyjä investointeja ja käytössä olevia
kohteita, joista lisäinvestoinneilla saataisiin vielä irti
lisäenergiaa ja hyvin kohtuullisesti ja taloudellisesti,
kuluttajien kannalta jopa edullisesti ja tällaisiinkin
tilanteisiin, lainausmerkeissä, varmuusvarastojen hoitoa
varten.
Minä otan yhden esimerkin, jonka ministeri erittäin
hyvin tuntee ja joka on meidän kotikaupungistamme, elikkä kuuluisan
Rauhalahden voimalan savukaasupesurin. Olkoon tämä esimerkki
tästä maasta. Sukset eivät saisi mennä niin
pahasti ristiin minkään yhtiön tai energiaa tuottavan
organisaation, laitoksen, osalta niin, että jos on todella
järkevää, niin kuin siellä olisi, tehdä savukaasupesuri
ja tehdä 15 000 omakotitalon verran lisää energiaa,
niin tätä ei tehdä tänä päivänä,
kun kysymys olisi saman tien myöskin ilman puhdistamisesta
ja taloudellisesta toiminnasta ja lisäenergian tuottamisesta.
Arvoisa ministeri, minä toivoisin — minä ymmärrän,
että tämä on sijainnin osalta vaikea
paikka, eikä meidän siihen tarvitse ottaa kantaa,
vaan periaatteellisesti — kun maassa on tällaisia
kohteita aivan varmasti muuallakin, olisi minusta erittäin
tärkeää, että ministeri pistäisi
työryhmän miettimään koko maata
kattaen, kuinka paljon energiaa löytyisi pienehköillä investoinneilla, jotka
olisivat tässä mielessä myöskin
erittäin hyviä, ja mitä ministeriö voisi
tehdä niin, että saataisiin vauhtia, kun tähän
asiaan on tullut näin nopeasti liikettä.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Tähän nimenomaiseen kysymykseen
aivan lyhyesti näistä laitoksista, joihin kannattaa tämä savukaasupesuri
asentaa: Olen aivan varma, että ne kyllä tietävät
sen, missä se toimii, missä sillä on
kannatusta. Niitä on useampia yksiköitä,
ja näiden pesureiden investointeja on myöskin
tuettu, mikä on myöskin Keski-Suomessa ja Jyväskylässä tullut
tehtyä tiedoksi. Olin tässä taannoin
eräässä tilaisuudessa, jossa kerroin,
että edellisellä viikolla olin tehnyt kolme myönteistä investointitukipäätöstä,
kaikki liittyen eri puolilla Suomea olleisiin tällaisiin
pesurien investointihankkeisiin. Sen suorasanaisempaa vihjettä ei
sikäläisille päättäjille
mielestäni voi mennä ministeri antamaan. Se on
paikallisten toimijoiden käsissä ja päätöksenteon
piirissä, haluavatko tällaista investoida vai
ei. Kiistatta tämä kannattavien investointikohteitten
joukkoon kuuluu, tämä ed. Vielman nimeltä mainitsema
voimalaitos, jota nyt minä en viitsi tässä nimeltä ääneen
mainita.
Jari Leppä /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiesitys sähköntuotannon
tehoreservien käytettävyyden varmistamisesta on
hyvä osoitus siitä, miten tämä hallitus
tekee politiikkaa ja päätöksiä ajassa.
Juuri nyt oli paikka tehdä tällainen ratkaisu,
jolla varmistetaan sähköntuotannon riittävyys
kaikissa olosuhteissa. Tietysti tuo jatkuva vesisade, joka tuolla
ulkopuolella on, myöskin omalta osaltaan sitä varmistaa.
Mutta erinomaisen suuri kiitos ministeri Pekkariselle siitä aktiivisuudesta,
joka monien muiden lakiesityksien muodossa on eduskuntaan tullut.
Puhemies! Ministeri on myöskin patistellut sähkö-
ja energialaitoksia investoimaan ja myöskin tutkimukseen
ja kehitykseen. Tämä on myöskin äärimmäisen
tärkeä viesti. Tämä viesti on otettu
jo vastaan erinomaisella tavalla tuolla maakuntien yhtiöissä.
Siellä on myöskin investointeja tehty, mutta ne
kaikkein suurimmat yhtiöt eivät ole vielä kyllä oikein
kuulleet tätä viestiä. Toivon edelleenkin
ministeriltä vauhtia siihen, että nämä saataisiin
myöskin innostumaan ei ainoastaan toistensa ostamisesta
ja sitä kautta oman kapasiteettinsa lisäämisestä,
koska absoluuttisesti se ei heillä silloin lisäänny
mihinkään. Tämä on erittäin
tärkeää myöskin tämän
tehoreservin varmistamisen suhteen, että niitä uusia
investointeja myöskin tulee.
Ahti Vielma /kok:
Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti: Olen kuullut jo aikaisemmin
nämä ministeri Pekkarisen hyvät, positiiviset
kannanotot, niin että minä osaan ne tulkita oikein.
Minä haluan tässä vain julkisesti sanoa,
että minä tulen tulkitsemaan tämänkin
puheenvuoron niin, että ministeri Pekkarinen haluaa, että tähän
voimalaan rakennetaan savukaasupesuri.
Keskustelu päättyy.