Opetusministeri Maija Rask

Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys valtioneuvostolta liittyy opetus- ja kulttuuritoimen valtionrahoitukseen ja ennen kaikkea valtionrahoituksen perusteena käytettyjen yksikköhintojen vuosina 93—95 tehtyjen leikkausten poistamiseen. Leikkausten poisto koskee perusopetuksen, lukion, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen ja opetustuntimäärän perusteella rahoitettavan taiteen perusopetuksen, kansalaisopistojen, liikunnan koulutuskeskusten ja kirjastojen yksikköhintoja. Esitys kuuluu valtion ensi vuoden talousarvioesitykseen.

Leikkausten poistaminen yksikköhinnoista lisää kunnille ja koulutuksen järjestäjille maksettavaa valtionrahoitusta ensi vuonna tämän vuoden talousarvioon verrattuna yhteensä 224 miljoonaa euroa; markoissa se tarkoittaa 1 332 miljoonaa markkaa. Valtionrahoituksen lisäys kunnille ja kuntayhtymille on yhteensä noin 206 miljoonaa euroa ja yksityisille koulutuksen järjestäjille noin 17,6 miljoonaa euroa.

Sen lisäksi esityksessä ehdotetaan tehtäväksi opetus- ja kulttuuritoimen osalta muutokset, jotka aiheutuvat siitä, että kunnille ja kuntayhtymille palautettujen arvonlisäverojen takaisinperintäjärjestelmästä luovutaan. Kuntien ja kuntayhtymien valtionrahoitus määräytyisi vuodesta 2002 arvonlisäverottomien yksikköhintojen perusteella.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto antoi samalla asetuksen valtionosuuden perusteena käytettävistä opetus- ja kirjastotoimen keskimääräisistä yksikköhinnoista ensi vuonna. Esimerkkinä voisi todeta sen, että perusopetuksessa yksikköhinta arvonlisäverollisena on ensi vuonna — eli siis laskennallinen yksikköhinta — oppilasta kohti vuodessa 27 619 markkaa. Ammatillisessa koulutuksessa tuo keskimääräinen yksikköhinta on 43 103 markkaa. Myös kirjastojen keskimääräinen yksikköhinta nousee sillä tavalla, että kunnan asukasta kohti se on 252 markkaa.

Arvoisa rouva puhemies! Näiden muutosten jälkeen voidaan todeta, että opetusministeriön puolelta laskennallisiin yksikköhintoihin 90-luvulla tehdyt leikkaukset on näin ollen peruttu. Tämän jälkeen vielä on tietysti voimassa se asukaskohtainen säästöleikkaus, joka on reilut 600 markkaa per asukas. Sen leikkauksen poistamisen täytyy tapahtua yhdessä STM:n ja sisäministeriön kanssa, koska tämä asukaskohtainen leikkaus koskee myös palo- ja pelastustointa ja sosiaali- ja terveystointa. Mutta tietysti on näin, että jos päätetään kuntien taloutta edelleenkin kohentaa ja halutaan yksinkertaistaa tätä järjestelmää, asukaskohtaisen leikkauksen poistaminen olisi siinä erinomainen toimenpide.

Inkeri  Kerola  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet kasvavat, kouluille vyöryy rahaa ensi vuonna ovista ja ikkunoista. Ensi vuonna voidaan ostaa uusia oppikirjoja irtokantisten tilalle ja opettaja saa vielä loppulukukaudestakin uusia puhtaita piirtoheitinkalvoja; ei tarvitse käyttää entisiä eikä pestyä kuivatella niitä narulla. Iloitsen suuresti opetustoimeen lisätyistä euroista.

Ihmettelen kuitenkin sitä, mutta nyt olen hyvilläni kuullessani siitä, että myös ministeri viittasi tähän asiaan, nimittäin siihen, mihin on unohtunut kuntien valtionosuuslaki vuodelta 96 ja erityisesti sen 29 §, ja erityisesti, miksi tuota pykälää ei olla kumoamassa. Toisin kuin väitetään, sieltä kertyviä kuntien omavastuuosuuksia ei ole kompensoitu. Purkamatta on noin 3 miljardin potti. Muistaakseni se oli tasan tarkkaan 3,4. Nyt onkin perusteltua summata, kuinka paljon kunnat lopulta saavat opetustoimeen lisää käsittelyssä olevan valtionosuusmuutoksen myötä. Monissa kunnissa ihmetelläänkin, miten luvattu ja myös koulutoimeen nyt jo ennakkoon laskelmoitu valtionosuuslisäys ei tuokaan ihmeitä yksikköhintoihin. Se ei konkretisoidu ennakkoon hehkutetulle tasolle.

Pykälän mukaanhan kuntien valtionosuuksia on leikattu vuodesta 98 lähtien. Vähennykset on kohdistettu eri tavoin eri aloille. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksen viilaaminen kohtelee luonnollisesti maan eri osien kouluja eriarvoisesti. Tekisikin mieleni kysyä, vaivaako sekä edellisessä että nykyisessä hallituksessa mukana olleita huonomuistisuus, kun entisiä päätöksiä ei muisteta tai niitä ei haluta muistaa. Nyt luotan kuitenkin siihen, että opetusministerimme pitää tätä muistia yllä ja saamme siitä tuloksia jossain vaiheessa.

Seuraava silmiinpistävä kohta löytyy oppilaitosten perustamishankkeista ja niihin myönnetyistä määrärahoista. Näillä valtionosuuskorotuksilla eivät pienet eivätkä isommatkaan kunnat pysty suoriutumaan sen paremmin kiinteistöjen korjauksista kuin uusien rakentamisestakaan perustamishankkeiden kohdalla näkyvän pitkän miinuksen myötä.

Oma asiakokonaisuutensa liittyy vapaan sivistystyön rahoitukseen. Valiokuntamme asiantuntijakuulemisessa kävi ilmi tämänhetkinen rahoituksen vähyys. Sekä kunnissa että vapaan sivistystyön alalla podetaan samaa sairautta: annettuja tehtäviä on enemmän kuin niistä suoriutumisen mahdollisuuksia taloudellisesti. Esimerkinomaisesti viittaan kansanopistoihin, joihin kohdistuvat osaltaan sellaiset paineet, että ne saattavat aiheuttaa keinottelua opiskelun järjestämisestä. Tästäkin meillä on aika tuoreita esimerkkejä.

Erityisen ongelmalliseksi kansanopistoissa koetaan perustamiskustannuksiin varatun määrärahan pienuus. Niin ikään internaattiasumiseen tulisi kiinnittää määrärahoja myönnettäessä erityisen suuri huomio, asettaahan ympäri vuorokauden käytössä olevan oppilaitoksen ylläpito aivan eri luokan vaatimukset rahoitukselle kuin tavallisen, päiväaikaan tapahtuvan koulukiinteistön ylläpito.

Arvoisa puhemies! Toivon, että valiokunnassamme asiaa käsiteltäessä vastataan tosissaan vapaan sivistystyön puolelta tulleeseen hätähuutoon, joka koskettaa erittäin läheltä yhteiskuntamme lähiajan haastetta, ikääntymistä.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan kiittää vielä opetusministeri Raskia, että hän on kovan rahanpuutteen temmellyskentässä saanut taisteltua tämänkin valtionosuuslisäyksen opetustoimeen. Mutta kuten kaikki tiedämme, odotamme sitä täysimääräistä pottia.

Tapio  Karjalainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Minäkin liityn tyytyväisiin. Olen monesti ollut kriittinen leikkausten kohdentamisesta. Tässä voi todeta nyt jälkikäteen, että Suomen menestys taloudessa on perustunut koulutukseen laajasti ottaen pienimmästä suurimpaan kansalaiseen. Meillä näinä laman voittamisen aikoina on hyvin huolehdittu huippujen osaamisesta. Resursseja on suuntautunut tutkimukseen ja sitä kautta terävimmän huipun eteenpäinviemiseen, mutta iso puute on ollut se, että peruskoulutus on laahannut ja joutunut maksamaan yhteiskunnan muita kustannuksia. Siinä mielessä on ilahduttavaa, että tätä tilannetta ollaan nyt tässä keskustelussa todistamassa: hallitukselta on hyvä esitys. Aivan kuten ed. Kerola sanoi, kaikki tässä maassa ei muutu koulutuksen osalta vielä hyväksi, mutta todellakin on kyse mittavasta toimenpiteestä oikeaan suuntaan.

Jos joitakin toiveita voi jättää, täytyy sanoa, että kyllä tuolla koulupuolella edelleen homeongelma on sellainen, joka kaipaa ratkaisua.

Opetusministeri Maija Rask

Arvoisa rouva puhemies! Tosiasia kuitenkin on liittyen opetusministeriön osoittamiin valtionosuuksiin kunnille, että jos verrataan vuotta 98 ja ensi vuotta, yli 4 000 miljoonaa markkaa tulee näinä valtionosuuksina enemmän rahaa näiden vuosien kohdalla. Vaikka ed. Kerolan ja itsenikin esille tuoma asukaskohtainen leikkaus on, 4 000 miljoonaa markkaa rahaa on 4 000 miljoonaa markkaa rahaa. Se on enemmän kuin aikaisemmin on ollut.

Minusta on kuitenkin tärkeää se, että vaikka tietysti kuntatalous on kokonaisuus, kunnissa ymmärretään se, mikä on koulutuksen merkitys, ja ymmärretään se, että kuitenkin se lisäraha, joka laskennallisena tulee opetusministeriön kautta, kohdennettaisiin koulutukseen ja että niissä yli 420 kunnassa, jotka laittavat rahaa yli laskennallisen yksikköhinnan, olisi niin viisaat päättäjät, että nyt kun valtion puolelta lisätään rahoitusta, ei kunnissa vedettäisi omaa rahoitusta pois, koska silloinhan ei mikään muutu. Silloin ei voida tehdä kaikkea sitä, mitä ed. Kerola otti esille. Tässä tämä tärkeä viesti kunnille, että rahat todella myös ohjataan koulutukseen eli ryhmäkokojen pienentämiseen, opettajien täydennyskoulutukseen ja oppimateriaalin hankintaan, koska sitä kautta tilanne kouluissa paranee.

Tietysti on myös niin, että vaikka investointien rahoitus ei ole noussut siinä määrin kuin olisi ollut tarpeellista, ei sen kummemmin peruskoulujen puolella kuin vapaan sivistystyönkään puolella, eihän niitä rahoja kokonaan ole leikattu. Rahaa edelleenkin on vielä osoittaa. Viime viikolla allekirjoitin opetusministeriössä ensi vuoteen kohdistuvat rahoituspäätökset.

Haluan vielä todeta ed. Kerolalle sen, että kansalaisopistoissa tästä vuodesta ensi vuoteen yksikköhinnan prosentuaalinen muutos on lähes 11 prosenttia, eli 370 markkaa on yksikköhinta ensi vuonna, kun se tänä vuonna on 334 markkaa, joten sinnekin tämä korotus kohdistuu.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan myös omasta puolestani kiittää ministeriä, että tosiaan yksikköhinnat palautuvat aiemmalle tasolle, jos ja kun, niin kuin uskon, tämä laki hyväksytään. Ministeri taisi mainitakin — olin tulossa alhaalta ja olin kuulevinani — että valitettavasti kuitenkin kunnan omavastuuosuus myös tällä puolella nousee. Se on tietysti merkittävä resurssi, joka viedään pois. Toisaalta, riippuen kunnasta, kuntapäättäjien vastuuta on myös peräänkuulutettava. Esiopetushan on sellainen ja esiopetukseen liittyvä kuljetus. Suurimmassa osassa Suomen kunnista tämä hoidetaan, ja siihen ei ole valtionosuutta. Joka tapauksessa on tunnustettava, että nyt tällä lailla ja tämän kautta opetustoimeen tuodaan lisää rahaa, ja uskon, että niissä kunnissa, joissa tätä vastuullisuutta kannetaan, asiat joka tapauksessa voidaan myös koulutuksen osalta hoitaa paremmin kuin aiemmin.

Toivoisin tosiaan, että kunnan omavastuuosuus, joka vuosittain on kasvanut — yksikköhinnassa vastuuprosentit ovat tavallaan väärin päin — voitaisiin seuraavana oikaista.

Inkeri  Kerola  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kähkönen puki asiat sanoiksi, joita ajattelin itse käyttää, mutta kerronpa vielä sen asian, mistä olen saanut palautetta. Kun ministeriö on kantanut huolta iltapäivähoidosta, tilanne on tällä hetkellä se, että esiopetusoppilaat siirtyvät koulukiinteistön suojiin jo aamuisin kello puoli kahdeksan huomauttaen opettajan myöhästymisestä, jos hän saapuu kouluun normaaliin aikaan. Toisin sanoen he ovat itse jo aamupäivähoidossa koululla johtuen juuri kuljetusongelmista. Vanhemmat eivät kykene tästä suoriutumaan itseksensä. He joutuvat sen itse maksamaan, jos huolehtivat siitä julkisilla välineillä.

Haluan puuttua vielä investointeihin, perustamishankkeisiin. Meillä on kasvukeskusten ulkopuolella kuntia, jotka joutuvat suoriutumaan investoinneistaan siitä huolimatta, että oppilasmäärät vähenevät. Kun yksikköhintaperusteisesti investointeja rahoitetaan, niiden koko, sanotaanko, elämänketjussa vuosien mittainen aika ei riitä siihen, että ne säästävät yksikköhintojen kautta perustamishankkeisiin tarvittavia rahavaroja. Toisaalta toisenlainen ongelma on kasvukeskuksissa, joissa myöskään yksikköhinnat eivät riitä kattamaan investointitarpeita, sen verran kovaa tämä kasvuvauhti on.

Toivoisin, että hallitus puuttuu myöskin näihin akuutteihin ongelmiin.

Opetusministeri  Maija  Rask

Rouva puhemies! Ei tällä lailla olla kunnan omavastuuosuuteen puuttumassa. Puhuin vanhasta leikkauslaista vuodelta 96. Siihen ei tässä puututa. Tämä ei siihen vaikuta, vaan yli 1 300 miljoonaa markkaa on tulossa kunnille lisää rahaa.

Esiopetuksen kuljetukset eivät tähän budjettiin sisältyneet. Opetusministeriön taholta esitettiin budjettiriihessä 25:tä miljoonaa markkaa. Se olisi ollut se osuus, mitä tähän olisi tarvittu eli esiopetuksen kuljetuksiin valtion rahana. Se ei tähän budjettiin tullut, mutta verrattuna siihen summaan, jolla valtionosuudet lisääntyvät, 25 miljoonaa markkaa on aika pieni summa mutta minusta periaatteellinen summa siinä mielessä, että kun ykkös- ja kakkosluokan lapsia kuljetetaan, miksi ei sitten esiopetuksen lapsia. Näin ei nyt vielä ollut mahdollista.

Perustamiskustannuksethan tällä hetkellä eivät ole yksikköhintaperusteiset, vaan meillä edelleenkin on perustamiskustannuksiin erillistä määrärahaa käytettävissä. Asiasta on ollut keskusteluja, että perustamiskustannusrahat siirrettäisiin yksikköhintoihin. En ole itse ollut siihen innostunut, koska pienet kunnat eivät selviä peruskoulun ja kirjastojen rakentamiskustannuksista tämän yksikköhinnan kautta, vaan siihen tarvitaan tulevaisuudessakin valtion rahoitusta.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa puhemies! Perustamiskustannuksista sen verran, että tällä hetkellä kuitenkin eletään aikaa, että lääninhallituksissa listat ovat sellaisessa järjestyksessä, että isot hankkeet vaativat niin sievoisia summia, että niihin ei valtion rahoituksesta apua löydy. Tällöin ollaan nyt jo yksikköhintaperusteisessa rahanjaossa.

Arvoisalta ministeriltä kysyisin: Ollaanko esiopetuskuljetusta sisällyttämässä lähiaikojen taloudellisten resurssien suuntaamiseen kunnille? Nimittäin se on akuutti puheenaihe myös turvallisuusnäkökulmasta. Kysynkin: Kuka vastaa mahdollisten juridisten seuraamusten kustannuksista, jos kuljetuksissa sattuu onnettomuuksia?

Opetusministeri Maija Rask

Arvoisa rouva puhemies! Itse asiassa annoin vastauksen ed. Kerolalle äsken liittyen esiopetuksen kuljetuksiin. Se oli budjettiriihessä esillä. Se ei tullut hallituksen esitykseen. Budjetti on tällä hetkellä eduskunnan käsissä. Näin asiat etenevät. On tietysti selvää, että jos vahinkoja sattuu, totta kai silloin jokainen vahinko erikseen käsitellään. Kunnalla on oma vastuunsa siitä, millä tavalla lasten turvallisuudesta huolehditaan. Tämän tarkempaa vastausta en ed. Kerolan kysymykseen pysty antamaan.