Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Haluan kiinnittää huomiota aivan pieneen yksityiskohtaan, joka ainakin usein lääkärin työssä henkilökunnan kanssa keskustellessa on noussut esille, että kuntoutushoitoa pidetään vain passiivisena vatkaamisena. On erittäin hyvä, että tässä hallituksen esityksessä lähtökohtana on, että kuntoutus järjestetään suunnitelmallisesti ja että asiakkaan omaa osallistumista korostetaan. Tämä on mielestäni erittäin hyvä asia.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Kun ministeri Perho on paikalla, haluaisin viitata siihen ikään kuin lainsäädännön ja toivomusten ja todellisuuden väliseen ristiriitaan eli siihen, että huolimatta monista laeista meillä on hyvin vaikea saada kansalaisille käytännössä kuntoutusta. Se puuttuu edelleenkin jopa sairaalapotilaitten, leikkauspotilaitten, jatkohoidosta, ja nimenomaan ikääntyvän väestön pääsy kuntoutukseen on hyvin usein jäämässä entistä enemmän toiveeksi. Nimenomaan, jos ihminen on ylittänyt maagiset 65 vuotta eikä ole työelämässä, silloin pääsy kuntoutukseen on hyvin harvinaista ja silloin ei katsota niinkään sitä, onko se tarpeellista potilaan terveyden ja menestymisen kannalta, vaan katsotaan enemmänkin hänen ikäänsä.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Tiusanen puuttui erittäin tärkeään asiaan, että vain tiettyä ikää ei voida ottaa lähtökohdaksi, pääseekö kuntoutukseen vai ei, koska esimerkiksi — käytän vanhaa termiä — vanhainkodeissa lääkäri oli tutkinut tietynlaisella voimisteluohjelmalla vanhusten terveydentilan ja todennut, että esimerkiksi painoharjoittelulla saatiin pitkään pyörätuolissa ollut henkilö omatoimisesti liikkuvaksi. Se on äärimmäisen tärkeää. Lisäksi viittaan myös niihin tutkimuksiin, joissa on todettu, että huonontunut työkyky alentaa hyvin paljon yritysten ja työpaikkojen tuottavuutta. Puhutaan miljardeista euroista. Sen takia tämä on taloudellisestikin erittäin tärkeä hallituksen esitys.

Marjatta  Stenius-Kaukonen  /vas:

Arvoisa puhemies! Meillä on aivan liian monimutkainen ja moniportainen järjestelmä, kun puhutaan ihmisten työkyvyn arvioimisesta, kuntoutusmahdollisuuksien arvioimisesta ja kuntoutuksen toimeenpanosta. Joka päivä ihmiset kysyvät tästä. Juuri äsken kävin pitkän keskustelun erään henkilön kanssa hänen tilanteestaan: hän ei saanut mitään muuta kuin toimeentulotukea, sairauspäiväraha oli loppunut heinäkuun lopussa, eläkepäätöksiä odotetaan ja kuntoutukseen häntä ei ollut suostuttu lähettämään, kun muita päätöksiä ei ollut. Asiakasyhteistyölain pitäisi toimia. Se on ollut kymmenen vuotta voimassa. Ikävä kyllä olemme nyt tilanteessa, että olemme tekemässä uutta lakia, jotta saataisiin nämä asiat kuntoon. Minä todella toivon, että ministeriö huolehtii, kun tämä laki saadaan valmiiksi, että käytännössä lakia myöskin aletaan soveltaa ja päästään yksinkertaisempaan järjestykseen, ja nimenomaan, että nimetään joku taho, joka ottaa vastuun tästä ihmisen toimeentulon ja kuntoutuksen järjestämisestä.