Raimo Vistbacka /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä lakialoite koskee sairausvakuutuslain 8 §:n muuttamista. Varsinaiseen pykälämuotoon lakialoite ehdottaa ainoastaan yhtä sanaa eli hieronta-sanan lisäämistä voimassa olevaan lakiin.

Kentältä tulleitten tietojen valossa ja kansalaiskirjeitten perusteella on selvitetty sitä, että nykyisin voimassa olevien säännösten mukaan koulutetuilla hierojilla ei ole mahdollisuutta antaa Kelan korvauksiin oikeuttavaa hoitoa hieronnan tai kylmä- tai lämpöhoidon ynnä muiden osalta. Jos nämä vastaavat hoidot annetaan fysikaalisissa hoitolaitoksissa, silloin ne kuitenkin hyväksytään korvaukseen oikeutetuiksi hoidoiksi. Kaikkein mielenkiintoisinta minun mielestäni tässä on se, että kun sama henkilö antaa hoitoa tällaisessa hoitolaitoksessa, silloin ne korvataan, mutta jos tällainen hieroja antaa sitä omassa yrityksessään lääkärinkin lähetteellä, niin potilas ei ole oikeutettu tällaiseen korvaukseen. Meillä on järjestelmä, jossa hierojia koulutetaan, ja he ovat ammattitaitoisia, hankkineet ammattipätevyyden, ja pidän erittäin tärkeänä, että tältä osin tasavertaisuus säilyisi. Annetaan se hoito, hierontapalvelu, sitten yksityisessä laitoksessa, tavallaan tämän henkilön yrityksessä, nimenomaan silloin, kun se tapahtuu lääkärin lähetteellä, eroa ei pitäisi olla.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Todella tämä hieronnan korvattavuushan kytkeytyy siihen, että sen yhteydessä on muita hoitoja, niin sanottuja koneellisia hoitoja, us:ää, ultraschallia, ultraääntä taikka muita lämpöhoitoja, tns:ää, kipuhoitoa jne. Siis se on yhdistettynä muuhun.

Mutta sinänsä mitä lakialoitteeseen tulee, haluan sen heti todeta, että se on ihan varmasti oikean suuntainen. Tämä potilasnäkökulma, mitä tässäkin on haluttu tuoda, ja logiikka ovat tärkeitä.

Mutta lopuksi haluaisin tuoda esiin sen, mikä terveydenhoidon ammattihenkilöstöä koskee kaiken kaikkiaan. Hierojiahan ei siihen sinänsä ole luetteloitu. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriössä on hyvin voimakas, laaja uudistushanke, joka on myös laadullisesti uutta sikäli, että muun muassa sairaanhoitajille annettaisiin reseptinkirjoitusoikeus, myös röntgenlähetteiden teko-oikeus rajatusti, mutta joka tapauksessa, ja myöskin niin sanotun hoitotakuun soveltamisessa terveydenhuollon ammattihenkilöstö on keskeisessä asemassa, nimenomaan muut kuin lääkärit. Näin ollen me olemme ikään kuin siirtymässä uuteen aikakauteen näissä asioissa, jota aikakauteen siirtymistä on lääkäripula vauhdittanut.

Mutta lakialoite 121, jonka ed. Vistbacka on tehnyt ja kaksi muuta kansanedustajaa, on oikean suuntainen, niin kuin totesin.