Janina Andersson /vihr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos olisin sanonut "te olette siivonneet", niin olisi voinut luulla, että hän ja hänen vaimonsa. Siksi tämä oli vähän hankala tämä sinä- ja te-muoto. (Ed. Karhu: "Olette siivonnut!") — Minä olen suomenruotsalainen, minä en osaa, miten kieltä väännetään oikein hienosti.

Arvoisa puhemies! Tähän asiaan: Tässä jo aikaisemmin tänään ed. Esa Lahtela puhui helsinkiläisten tavasta, miten hän luuli heidän heittävän tavaroita roskikseen elikkä jätteistä, ja nyt voimme sitten jatkaa tästä samasta aiheesta, elikkä siitä, miten me kaikin voimin teemme töitä niin, että ihmiset kierrättäisivät tavaroitaan eivätkä heittäisi turhaan jätesäkkiin tavaroita, jotka ovat hyötykäyttöön eri tavoilla meidän yhteiskunnassamme. Tässäkin tämä raha on nyt sitten jos ei porkkanana niin ainakin keppinä. Elikkä jäteverosta on kyse. Siis näitä rahoja, joita keräämme eri veroilla, voimme käyttää moniin hyviin asioihin, niin kuin lapsien lapsilisiin ja muihin asioihin, elikkä kun me keräämme veroja, niin rahahan palaa takaisin yhteiskuntaan eli me emme vie pois ihmisten elämänlaatua näillä veroilla.

Jäteveron taso on Suomessa olennaisesti alhaisempi kuin monissa Pohjoismaissa. Se on meillä vain 30 euroa yleisille kaatopaikoille toimitetulta jätetonnilta, kun se Norjassa on 39,40 euroa ja Tanskassa 50,20 euroa, ja monessa maassa se on vielä korkeampi. Me esitämme nyt, että se voisi olla 40 euroa jätetonnilta myös Suomessa elikkä noin Norjan tasoa, mutta alhaisempi kuin Tanskassa.

Toinen asia, joka kuuluu tähän, ovat yksityiset kaatopaikat elikkä pääasiassa teollisuuden kaatopaikat, jotka tällä hetkellä eivät maksa yhtään mitään veroa, joihin menee noin 4,5 miljoonaa jätetonnia vuodessa ja jotka nyt eivät siis saa mitään keppiä siihen, että pyrkisivät vähentämään jätteitään niin paljon kuin vain pystyvät. Suurin huolenaiheemme tässä on biohajoava jäte, joka siis tuottaa paljon metaania. Metaanihan on 20 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Etenkin toivoisimme, että voisimme tällä verolla, joka sitten asteittain nyt laajennetaan myös sitten teollisuudenkin kaatopaikalle, vähentää tätä nyt 1,4 miljoonaa tonnia biohajoavaa jätettä vuodessa, joka siis hajoaa myös ilmaan metaanina, ja siihen ei ole nyt mitään verotusta, joka saisi aikaan tämmöisen taloudellisen innostuksen käyttää sitä paremmin hyödykseen.

Tämä on siis meidän päätavoitteemme, ja samalla voin vaan todeta, että on myös tärkeää, että kuntalaisten on helppoa lajitella jätteitä ja pyrkiä vähentämään näin kustannuksiaan. On sellainenkin asia, että kun tavallinen kuntalainen tuo sinne kaatopaikalle jätteitä, niin hänellähän ei yleensä ole mahdollisuutta tuoda monta eri lavaa mukanaan. Hänellä voi olla vaikkapa yksi lava, jossa on erilaisia jätteitä, ja käsittääkseni nyt monessa kunnassa on niin, että jos siinä on erilaista jätettä, niin se punnitaan yhtenä jätelavana ja hän maksaa sitten sen täyden taksan, vaikka hän olisi valmis itse käsin lajittelemaan sen kaatopaikalla. Eli pitäisi minusta olla sellainen motiivi ja porkkana, että jos hän kaatopaikalla vie käsin eri tavarat eri paikkaan ja lajittelee ne, niin silloin hän voisi maksaa sitä pienempää jäteveroa eikä sitä sekajäteveroa. Voisimme myös tietenkin pohtia, miten tehdä elämä helpommaksi kansalaiselle, joka yrittää tehdä oikein, jotta silloin kun hän juuri vaikkapa remontoi kotonaan tai rakentaa taloa ja on väsynyt, olisi hänelle mahdollisimman helppoa vähentää jätteiden sekoittamista yhteen kasaan ja laittamista vain yhteen kasaan ja että hän voisi siellä vielä paikan päällä lajitella.

Myös biojätteiden vastaanottopisteistä: jos ei onnistu kompostoiminen omalla pihalla, niin aika monissa kunnissa on ongelma siinä, että ei ole kapasiteettia ottaa vastaan, vaan mieluummin pohditaan jätepolttolaitoksia kuin nyt tällaisia mädättämöjä tai kompostilaitoksia.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä ed. Anderssonin aloite on sillä tavalla vähän pohdintaa aiheuttava ja kaksiteräinen tavallaan. Tietyllä tavalla, totta kai, raha ohjaa siihen, miten käyttäydytään, mutta toisaalta sitten lisäkustannus tässä tai sitten noissa tulevissa aloitteissa, mitä tulee, voi aiheuttaa myös sitä, että aiheutetaan teollisuudelle, tuotannolle, lisäkustannusta. Siinä välissä minä nyt kamppailen, mutta kokeilen niin kuin hyvin neutraalisti käydä muutaman asian tässä läpi.

Minusta kuitenkin pääsäännön pitäisi olla kunnossa, että meillä olisi Suomessa semmoinen jätteen ... tai ensinnäkin jäte-sanaa minä vierastan jonkun verran, koska kaikki tämähän, mitä kotitalouksista tulee, paperia tai tämmöistä biohajoavaa tuotetta, ei ole sinällään suoraan jätettä, koska se voidaan hyödyntää kaikki eri tavoin, ja sen takia ensinnäkin tämä keräily ja lajittelu pitäisi saada kuntoon näissä pisteissä, mihin näitä saadaan viedä. Ainakin itse on kokenut, että omassa kunnassa on aika malliesimerkki. Se ei vielä ole täydellinen, mutta lähes. Se on meillä aika hyvin järjestetty, ja itse olen ollut koko ajan, mitä olen asunut siellä, sen kannalla, jotta meidän pitää saada lajittelu, elikkä on olemassa sillä tavalla, että on keräilypisteet eri lajeille ensinnäkin hyötyjätteiden osalta, kun käytetään jäte-sanaa, on laseille ja paperille — paitsi muovi, joka on tällä hetkellä vähän ongelmallinen, mutta muovillekin on nyt jo omat pisteensä — sitten biohajoava jäte laitetaan eri laatikoihin ja sitten on iso rumpukompostori, johon nämä viedään.

Minusta kaatopaikan penkkaan ei enää tulekaan oikeastaan yhtään mitään. Ja sen takia minusta koko Suomessa, jos saadaan tämän tyyppinen järjestelmä käyttöön, että sekajätettä ei tule olemaankaan, vaan se kotitalouksissa lajitellaan hyvin, teollisuudessa lajitellaan kaikki hyvin, jotta se otetaan energiaksi elikkä poltetaan, mitä ei katsota olevan järkevää kompostoida eikä ole mahdollistakaan, niin silloin me olemme päässeet siihen tilanteeseen, että tämä kierto toimii aika hyvin.

Se voi olla, että tämä osin, kun maksuja otetaan lisää, voi ohjata siihen suuntaan paremmin, se on ihan totta, mutta kyllä meidän pitää muutenkin kehittää näitä säännöksiä ja systeemejä, ja aika paljon on meidän kunnallispäättäjistämme kiinni, mitä siellä myös tapahtuu. Tässäkin salissa on useampi näköjään — kun lehtien palstoja on seurannut, naamojen kuvia tuolla aluelehdissä — jotka ovat ehdokkaina, niin toivon mukaan kunnissa viedään näitä asioita läpi pitkälle, jotta tämä homma toimii. Samaten kun niistä vanhoista kaatopaikkojen penkoista tulee biokaasua, niin kyllä minä odotan, että siellä kunnissa tehdään päätökset, että tämä kaasu otetaan oikeasti hyötykäyttöön eikä polteta soihtuna ilmaan, niin kuin tällä hetkellä esimerkiksi Ämmässuolla on vielä valtavat määrät, mitkä on hyödyntämättä, samaten monilla muilla kaatopaikoilla pitkin Suomea, mikä tuntuu järkyttävän isolta tuhlaukselta. Miten Suomessa voidaan tehdä tämmöistä asiaa? Ruotsissa on jo esimerkki, tai jos mennään tuonne Saksaan, niin siellä jo ihan toisella tasolla otetaan talteen ja ajetaan autoja sillä kaasulla, mutta Suomessa niitä autoja ei taida olla kuin hiljattain oli yksi, liekö nyt jo kaksi autoa, olemassa, vaikka veropolitiikkaa siltä puolelta onkin muutettu edulliseksi, että se olisi nyt kannattavaa.

Oikeastaan siinä mielessä en lähde sanomaan, onko tämä hyvä vai huono. Ehkä kaikkea tarvitaan. Sinällään tämä korotus, mikä esitetään, ei nyt niin hirveän iso ole, niin että tällä ei varmaan järkytetä sinällään mitään. Ja voi olla, että sieltä kautta myös itse asiassa kokonaiskustannus pienenee, kun tämä maksu tekisi sen vaikutuksen, että kehitetään näitä järjestelmiä siihen suuntaan, että niin sanotun jätteen määrä vähenee.

Erkki Virtanen /vas:

Herra puhemies! Tässä on kysymys ympäristöverosta, ja siinä mielessä se on ihan kannatettava. Kuitenkin jos niin sanottuja ympäristöveroja käytetään ikään kuin fiskaalisiin tarkoituksiin, kuten vihreän eduskuntaryhmän jäsen ed. Tuija Brax välikysymyskeskustelussa esimerkiksi vaati, silloin saan näppylöitä. Nimittäin kun tässä äsken puhuttiin asuntopolitiikan merkityksestä nuorten perheitten taloudellisen tilanteen muodostumisessa, niin ympäristöverot valitettavasti silloin, kun niitä käytetään nimenomaan fiskaalisiin tarkoituksiin, suuntautuvat asumiskustannusten kohoamiseen, aiheuttavat sitä. Sitä kautta ne vaikeuttavat itse asiassa juuri pienituloisimpien ja myöskin useampilapsisten perheitten elämää, koska ne kohdistuvat tasaverona asunnon kokoon. Niissä on sekin ikävä puoli, että kun ne suuntautuvat myös vuokra-asumiseen, niin ei se veron kohde tiedä, että hän maksaa ympäristöveroa, koska se hukkuu vuokriin, ja kun vuokrat nousevat, niin paha mieli kohdistuu vuokranantajaan eikä suinkaan verottajaan tai ympäristöhaitan todelliseen aiheuttajaan, eikä tällä tavalla pystytä vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen. Sinänsä en vastusta ympäristöveroja, mutta vastustan niitä, jos niitä käytetään ei ympäristö- vaan fiskaalisiin tarkoituksiin. Onneksi tässä ei ole nyt siitä kysymys.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Minun täytyy tulla ihan tänne puhujakorokkeelle, kun tästä näytti tulevan vähän isompi asia käytettyjen puheenvuorojen perusteella.

Nyt pitää muistaa ensinnäkin, mistä tässä on kysymys. Tässähän tarkoitetaan sitä, ed. Virtanen, niin kuin varmaan sitten loppujen lopuksi puheenvuoronne loppuosassa huomasittekin, että verottamisella edistetään jätteiden hyötykäyttöä ja kierrätystä. Nimenomaan näin. Ja nimenomaan niin, että tässähän on tarkoitus se, että tämä on niin lyhytaikainen kuin olla voi. Tällähän on tarkoitus hävittää kokonaan, tällä konstilla, teollisuuden ja muun tuotannollisen toiminnan kaatopaikat. Näinhän se asian laita on, eikö niin? (Ed. Virtasen välihuuto) — Juu, hyvä! Te ensin puhuitte ihan toisesta asiasta, mutta sitten kuitenkin puhuitte tästä aiheesta ja päädyitte siihen, että se on hyvä juttu. No, se on erinomaisen hyvä asia.

Nimittäin sitten, kun tarkastellaan, missä tilanteessa me nyt olemme, otan esimerkiksi Oulun seudun, siis kaupungin ja lähikunnat, joissa on ollut tuotannollisen toiminnan omia kaatopaikkoja. Kun, ed. Virtanen, äsken sanoitte, että ympäristöverot toimivat kustannuksia nostavasti, niin se, mitä on tapahtunut historiallisesti, on se, että ne todella nostavat oululaisten ja Oulun seutulaisten tämänhetkisiä elinkustannuksia sillä tavalla, että me maksamme tämän takia ylimääräisiä veroja. Se johtuu siitä, että kaatopaikat meillä siellä päin ovat todella ongelma-alueita. Ja kun ne ovat siirtyneet yhteiskunnan omistukseen sillä tavalla, että niitten omistajat ovat häipyneet — niitä ei ole enää olemassakaan, ne firmat ovat lopettaneet jo toimintansa — yhteiskunnan on ollut pakko lunastaa ne alueet pelastaakseen ihmiset niiltä kurjuuksilta, mitä kaatopaikkoihin on kätketty. Kaikki tämä toimeliaisuus, ed. Virtanen ja muutkin asiasta kiinnostuneet, on nyt näitten kuntien piikissä ja se on veronmaksajien piikissä. Ja se tuntuu sitten joka päivä käytettävissä olevien tulojen pienuutena suhteessa tilanteeseen, että tämä asia olisi jo aikoinaan hoidettu puhumattakaan siitä, että siellä on todella ongelmajätteitä.

Kun edellisessä esittelypuheenvuorossa puhuttiin biohajoavista, niin jo on biohajoavia typerästi laitettu sen joukkoon, mikä tuottaa metaania ja muita ongelmallisia kaasuja ilmakehään, mutta sinne biohajoavan jätteen joukkoon on upotettu vaikka mitä, muun muassa maaleja, valtavat määrät maaleja. Minunkin kodistani noin kilometrin päässä — 900 metriä meiltä — on tämmöinen paikka juuri, ja me vihreät osoitimme sen, että siellä niitä on. Ensin niitä ei ollut olemassakaan. Jos me emme olisi kertoneet, että ne ovat siellä olemassa, niin niihin ei olisi puututtukaan ollenkaan, mutta nyt on puututtu.

Siis toisin sanoen vakavasti otettuna tällainen tilanne on kestämätön, tämän järjestelmän säilyttäminen on kestämätön, ja kolmanneksi tämä on se tehokkain keino saada teollisuus järjestykseen sillä tavalla, että tämä homma ongelmana poistuu.

Anni Sinnemäki  /vihr:

Arvoisa puhemies! Muutama huomio ehkä yleisesti jätepolitiikasta sen verran, että eurooppalaisen jätepolitiikan periaatteethan ovat, että ensisijaista on jätteiden määrän vähentäminen, sen jälkeen tulee asioiden käyttö niiden entisessä tarkoituksessa, uudelleenkäyttö, sen jälkeen materiaalikierrätys, tämän jälkeen jätteidenkäyttö energiana ja sen jälkeen kaatopaikalle vienti. Nämä ovat jätepolitiikan ylväät periaatteet.

Mielestäni monella tavalla jätepolitiikassa on epäonnistuttu. Meiltä näyttää puuttuvan keinoja tai sitten halua ottaa keinoja käyttöön sitä varten, että tässä ensimmäisessä tavoitteessa eli jätteiden määrän vähentämisessä voitaisiin onnistua. Jäteverolla olisi ohjaavaa vaikutusta huomattavasti nykyistä enemmän, jos sen taso olisi huomattavasti nykyistä korkeampi, kuten tässä aloitteessa esitetään, minkä ed. Pulliainen muun muassa toi esille.

Myös tässä aloitteessa, kun esitetään teollisuuden kaatopaikoille kaatopaikkaveroa, puututaan mielestäni sellaiseen ongelmaan, joka itse asiassa pätee moniin asioihin Suomessa, eli meillä teollisuustuotantoa kohdellaan epäoikeudenmukaisen edullisesti monessa suhteessa. Toisin päin käännettynä palveluelinkeinoja tai elinkeinoja, jotka eivät ole niin raskasta teollisuutta, itse asiassa rangaistaan suhteessa raskaaseen teollisuuteen. Tämän takia balanssin löytäminen niin, että jäteveroa maksettaisiin tasapuolisesti, olisi mielestäni eri elinkeinolohkojen kannalta oikeudenmukaisempaa.

Arvoisa puhemies! Täällä on mielestäni hyvin tuotu esiin sitä, jos nyt käytetään tätä aloitetta vähän kunnallispolitiikan puhumiseen, kun kohta ovat ne vaalitkin, että on totta, että nimenomaan kuntien tasolla jätepolitiikassa myös tehdään erittäin merkittäviä ratkaisuja. On äärimmäisen huono kehitys, jos Suomessa aletaan näitä jätteen sekapolttolaitoksia rakentaa mittavassa määrin, koska se jos mikä on politiikkaa, jolla lopullisesti estetään se, että tässä jätepolitiikan ensimmäisessä tavoitteessa eli jätteen määrän vähentämisessä voitaisiin onnistua. Tällaiset polttolaitokset ovat kalliita investointeja, jotka sen jälkeen, kun investointi on tehty, suorastaan tarvitsevat jätettä. Nämä polttolaitokset ovat insentiivi tuottaa lisää jätettä ja estävät sen, että jätteiden määrää voitaisiin vähentää.

Arvoisa puhemies! Ympäristöverojen kohdalla käydään usein keskustelua siitä, onko niiden tarkoitus fiskaalinen vai ympäristöohjaava. Tämän kysymyksen käsittely ei tietenkään ole kovin helppoa, tai siitä ei ole yksinkertaisia totuuksia. Itse ajattelen sillä tavalla, että jos laajasti ja systemaattisesti tehdään ekologista verouudistusta ja kerätään ympäristöveroja, totta kai sillä myös kerätään tuloja eli näillä veroilla on osaltaan myös fiskaalinen merkitys. Toisaalta ehkä tärkeämpi tavoite monessa kohtaa on nimenomaan ympäristöohjaavuus. On myös totta, että tietyt verot ovat sellaisia, että ne kohdistuvat tulonjakomielessä alempiin tuloluokkiin. Toisaalta tämäkään ei ole niin yksiselitteistä. Esimerkiksi asumismuoto ja lämmitysmuoto vaikuttavat itse asiassa enemmän siihen, miten muun muassa sähkövero kohdistuu, eikä niinkään se, mitkä ovat ihmisten tulot.

Sitten vielä se aspekti tulisi ottaa huomioon, että jos saadaan aikaan ympäristöohjaavuutta, siitä syntyy myös yhteiskuntataloudellisia säästöjä. Ed. Pulliainen puhui kaatopaikoista Oulussa, jotka ovat ikään kuin haitta, tai tämä kaatopaikkaongelma on sosialisoitu yhteiskunnalle sen jälkeen, kun yritykset, jotka ovat keränneet jo voittonsa ja tuottaneet tämän ongelman, ovat ehkä kadonneet kuvasta. On aivan selvää, että jos jätemäärä meillä reaalisesti vähentyisi, se toisi myös huomattavia yhteiskuntataloudellisia säästöjä ja näitä säästöjä taas sitten voitaisiin käyttää siihen, että tehtäisiin tekoja, jotka edistävät sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

Tämä aloite on osa vihreiden vaihtoehtobudjettia, joka on tasapainossa. Mielestäni tässä vaihtoehtobudjetissa on myös aika hyvin löydetty balanssi sen välillä, että menoesitykset edistävät sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja sinänsä myös kompensoivat sitä siinä määrin kuin energiaverojen korotuksista tulisi myös elinkustannuksia korottavia.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Vihreälle eduskuntaryhmälle on annettava tunnustus siitä, että se on laatinut vaihtoehtobudjetin ja tasapainottanut sen, ja nyt sitten käsittelemme näitä lakiesityksiä, jotka siihen liittyvät. Tässä on viisi menoja lisäävää ja kaksi tulopuolen lakiesitystä.

Kun ajatellaan suurimman oppositiopuolueen kokoomuksen vaihtoehtobudjettia, sellaista ei tosiasiassa ole esitetty. Kokoomus esitti täällä vain muutamia lakialoitteita, joiden yhteenlaskettu menojen lisäys oli noin 600 miljoonaa euroa, tuloja ei lainkaan. Sen lisäksi sieltä suunnalta on tullut vaatimus tuntuvista tuloveronkevennyksistä, vaatimuksia kuntien valtionosuuksien lisäämisestä, kuntien valtionosuuksien tarkistusrahojen maksamisesta nopeammin kuin hallitus esittää. Sinänsä kaikki erittäin hyviä tavoitteita, mutta tietysti joutuu kysymään, mistä rahat, ed. Zyskowicz, mutta hän ei ole täällä vastaamassa.

Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetti oli viime torstaina käsittelyssä, ja siinä esitimme menonlisäyksiä ja tulonlisäyksiä niin, että lopputulos oli sama kuin vihreällä eduskuntaryhmällä eli tasapaino. Näin mielestäni vastuullisen oppositiopuolueen pitää tehdä, osoittaa tässä vaiheessa jo, kun eduskunta alkaa käsitellä hallituksen budjettiesitystä, myös nämä vaihtoehdot eikä jättää sitä, niin kuin kokoomus on tehnyt, sinne johonkin joulun alle, jolloin ne sitten jäävät tosiasiassa kokonaan käsittelemättä. Ovathan ne luettavissa vastalauseesta, pitkän mietinnön raskaasta tekstistä. Vastuullinen oppositiopolitiikka edellyttää tällaista menettelyä, mitä nyt vihreä eduskuntaryhmäkin edustaa.

Herra puhemies! Nämä menonlisäykset, mitä tässä on, ovat pääosin samantapaisia ja samanlaisia kuin meidän vaihtoehtobudjetissamme, pääpaino lapsiperheillä ja sairailla ihmisillä. Mikä puuttuu vihreiltä: ainakin tässä on selkeästi nähtävissä, että eläkeläiset ja työttömät on unohdettu, ja toivoisin, että vihreät hieman lausuisivat siitä, miksi näin on tapahtunut. Esimerkiksi pienimmän eläkkeen varassa elävät ovat todella ahtaalla tässä maassa. Heille näistä ei löydy parannusta, heidän asemaansa.

Herra puhemies! Vihreät esittävät todellakin tulopuolelle jäteveron kiristyksen kautta tuloja, sitten sähköveron, energiaveron, kiristystä, ja lisäksi on tällainen hieman teoreettisempi mutta varmasti sinänsä vakavasti otettava asia kuin harmaan talouden vastainen taistelu ja sen tuoma hyöty valtion kassaan. Se on yksiselitteisen varma, mutta tietysti voidaan epäillä, että sitä ei ehkä vielä ensi vuonna saada kovin mittavasti kattamaan niitä menonlisäyksiä, mitkä tässä toteutuvat joka tapauksessa jo vuoden alusta lähtien näillä lisäysesityksillä.

Tämä jäteverolain muutos on siis yksi rahoitusmuoto vihreiden vaihtoehtobudjettiin. Siinä mielessä, että se on tässä yhteydessä esitetty, se on tietysti fiskaalinen esitys, mutta tähän toki liittyy myös sellaista taloudellista ohjauskeinoa, sellaisen käyttämistä, joka on monessa mielessä aivan perusteltu ja hyvä pohtia, ja myös tällä linjalla on syytä edetä asteittain. Tämä on kyllä aika reipasasteista etenemistä, mitä vihreät tässä esittävät, siihen nähden, että esimerkiksi tämä yleinen, voisi sanoa yleinen, jäteveron korotus 30 eurosta 40 euroon tonnilta on aika reipas korotus. Onko se kohtuuton? Se ei tietysti ole kuin Norjan veron tasoinen. Tanskassa on vielä korkeampi, Ruotsista tässä ei mainita, mikä siellä on, mutta eihän näillä asioilla sinänsä tarvitse kilpailla naapurimaiden kanssa vaan katsoa, mikä on Suomeen sopiva muoto ja malli.

Herra puhemies! En aio sähköverosta käyttää eri puheenvuoroa enää. Totean, että kyllä näillä esityksillä valitettavasti on myös esimerkiksi asumiskustannuksiin vaikutusta. Vaikutus asumiskustannusten kautta kohdistuu myös sellaisiin väestöryhmiin, joille vihreät eivät esitä minkäänlaista tulotason parantamista — nimenomaan mainitsemani pieneläkeläiset ja työttömät. Lapsiperheille tässä on aloite, joka heidän osaltaan parantaa tilannetta. Se on tietysti hyvin positiivinen asia. Mielestäni lapsiperheitä ei tällä riittävästi muisteta. Hallituskin on unohtanut heidät lähes yhtä lailla kuin nämä eläkeläiset. Kansaneläkkeisiinhän on tulossa vain 7 euroa kuukaudessa koko neljän vuoden vaalikauden aikana. Sekään ei ole tasokorotus, koska se menee alkoholin hinnan alennuksen aiheuttamien indeksitappioiden korjaamiseen.

Herra puhemies! Asumiskustannusten kiristämisen näkökulmasta en yhdy tähän vihreitten tulomalliin, jota näissä kahdessa aloitteessa esitetään, mutta jos niille löytyy muita perusteita ja jos esitätte pieneläkeläisten ja työttömien toimeentuloturvan parantamiseen tepsiviä ja todellisia lääkkeitä, nämä mallit voisivat tulla kysymykseen.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Roskaamisongelma on maapallolla iso kysymys, sen tietävät kaikki, jotka ovat Suomen rajojen ulkopuolella käyneet. Toki Suomessa tilanne on, että meitä pidetään puhtaana maana. Täällä on tilanne hyvä, silti täytyy olla koko ajan valppaana ja kantaa kortta kekoon, että saadaan parannettua sitä tilannetta, mikä meillä on. Siltä pohjalta kyseessä on aika periaatteellinen asia. Sen takia toivoisinkin, että esimerkiksi hallituksen piirissä jäteveron laajennusta pohdittaisiin ja katsottaisiin sen vaikutuksia nimenomaan täälläkin keskusteluissa nousseisiin asumiskustannuksiin.

Miten voitaisiin toimia niin, että ympäristöohjaavuus paranisi? Esimerkiksi taloyhtiöt velvoitettaisiin jonkinlaiseen kierrätysjärjestelmään. En tiedä, mikä se kierrätysjärjestelmä tänä päivänä on. Ainakin siinä vuokratalossa, jossa minulla on Helsingissä asunto, on hyvä, että sanomalehdet erotellaan. Tämmöinen kierrätys siellä on käytännössä mahdotonta. Meidän omassa taloyhtiössämme Tampereella on erittäin hyvä kierrätysjärjestelmä. Minulla on vielä kotona sellainen mies, joka kyllä huolehtii, että jos menevät banaanin kuoretkaan väärään roskikseen, ne sieltä siirtyvät oikeaan. Omatoimisesti minä siirrän ne, hän huomauttaa minulle. (Eduskunnasta: Kova kuri!) — Minulla on kova kuri, joo.

Tässä on erittäin tärkeästä asiasta kysymys, ja haluaisin vielä vedota siihen tässä puheenvuorossa, että asennekasvatusta me ihmiset tarvitsemme. Ei pelkkä maksupolitiikka auta, vaan tässä tarvittaisiin kyllä sitä, että ihmiset kiinnittäisivät omiin kulutustottumuksiinsa, roskanjättötottumuksiinsa ja kierrätystottumuksiinsa huomiota. Siten he olisivat tätä roskan ja jätteen määrää vähentämässä omalta osaltaan, ja kollektiivisesti aika paljon.

Raimo Vistbacka /ps:

Herra puhemies! Varmasti tämä ed. Anderssonin nimellä oleva lakialoite on perusteltu. Hän puheenvuorossaan otti esille nimenomaan yksityistalouden jätteet, ja jossakin muussa on puhuttu niistä. Onko jätevero fiskaalinen vero? Täällä mainostetaan, että se on osoittautunut Suomessakin erinomaiseksi markkinatalouteen sopivaksi ohjauskeinoksi. Kyllä valitettavasti on todettava, että ainakin meidän omalla alueellamme ainakin eläkeläiset ovat kauhistelleet niitä jätemaksuja erilaisina perusmaksuina, vaikka jätteitä ei tule juuri lainkaan. Mielestäni alemmalla tasolla eli kunnissa pitäisi hieman pohtia sitä, millä tavoin niitä veroja peritään ja keneltä. Nimenomaan vaikka laki määrittelee määrättyjä vapautusmenettelyjä, niin niitä ei ainakaan meidän alueellamme ole asianomainen kuntien omistama yhtiö tehnyt juuri lainkaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Herra puhemies! Siihen, mitä ed. Vistbacka nyt viimeksi sanoi, ehkä muistin virkistykseksi totean, että eduskunta vastikään hyväksyi sellaisen jätelain uudistuksen, joka mahdollistaa nimenomaan nollamaksun. Kun tähän saakka ei ole ollut tällaista mahdollisuutta kunnalla, niin nyt on. Kunta voi arvioida tällaiselle ed. Vistbackan tarkoittamalle ruokakunnalle, joka ei ole sellaisessa tilanteessa, että jätteitä tuotettaisiin poisvietäväksi, nollamaksun. Se on mahdollista, ei ollut aikaisemmin. Tässä mielessä mielestäni on tehty hyvää työtä myös eduskunnassa ihan viime aikoina.

Itse totean saman, mikä täällä on todettu useamman kansanedustajan suusta, että on hyvä, että jotkut — niin kuin vihreät, kristillisdemokraatit ja vasemmistoliitto — tekevät varjobudjetin, kun kokoomus ei ole tähän innostunut. Kokoomus varmasti ahkeroi nyt ennen 24. lokakuuta palveluiden puolesta ennen kunnallisvaaleja ja aika kuluu siihen. Ehkä sitten myöhemmin tulee taas aikaa tälle eduskuntatyölle. Tämä Palvelujen ystävät, joka nyt on perustettu hyvin laajasti ennen kunnallisvaaleja, vain on valitettava kupla, joka puhkeaa yhtä nopeasti kuin vaalitulos julkaistaan.

Mutta, puhemies, tähän asiaan, ed. Anderssonin ja muiden Vihreän Liiton kansanedustajien lakialoitteeseen 108. En noihin euromääriin puutu, puutun tähän ajatukseen siitä, että myöskin muulle kuin yleiselle kaatopaikalle toimitetusta jätteestä on maksettava jäteveroa. Tämä on aivan oikea linja, ja edellisen hallituksen aikana silloinen ympäristöministeri Hassi yritti hallituksessa viedä tätä asiaa eteenpäin. Hän sai kuitenkin liian vähän hallituksen sisällä kannatusta tässä asiassa. Käsitykseni mukaan lähinnä vasemmistoliitto oli tukemassa tuolloin tätä yritystä, mutta se siis jäi toteutumatta.

Se, että yksityinen teollisuus käyttää yksityisiä kaatopaikkoja, vääristää tietysti tätä EU:nkin hyväksymää niin sanottua jätehierarkiaa sikäli, että jätettä pitäisi syntyä mahdollisimman vähän kaatopaikalle vietäväksi. Teollisuuspaikkakunnilla sitten myöhemmin maksetaan näiden kaatopaikkojen hoidosta ja todellakin kaatopaikkojen hoitokustannukset myöhemmin todellakin "sosialisoidaan".

Toinen asia, joka liittyy saastuttaja maksaa -periaatteen laiminlyöntiin, on sedimentit. Ne ovat myös jätettä joissamme, kuten Kymijoki ja Kokemäenjoki. Siellä, missä on puunjalostusteollisuutta tai yleensä teollisuutta ollut, dioksiini- ja furaanisedimentit ovat todellisuutta, ja Kymijoki on todellakin ehkä yksi maapallon pahiten dioksiinin rasittama joki. Onneksi tämä dioksiini Kymijoessa on "piilossa", niin sanotusti puhtaiden massojen alla, ja näin ollen se ei ole välitön uhka, mutta tämän päivän uutiset kertovat kuitenkin todennäköisesti lisääntyneestä syöpäriskistä.

Tämä lakialoitteen 108 sisällään pitämä periaate siitä, että myöskin yksityiset kaatopaikat maksaisivat jäteveroa, edistäisi niiden hoitoa, myöskin niiden vähäisempää käyttöä ja sitä ajatusta, että jätettä voidaan "jalostaa" eli kierrättää ja käyttää eri tavoin, ei viedä vain kaatopaikalle.

Kuitenkin sitten toinen asia, mikä täällä tänään tuli esille puheessa, on se, että yhä enemmän Euroopan unionissa pyritään polttamaan jätettä ja myös Suomeen jätteenpolttolaitokset ovat tulossa, niitä hankkeita on lukuisia, yksi lienee nyt vasta valmiina. Mielestäni myös niihin liittyy esimerkiksi dioksiini-furaaniongelma huolimatta siitä, että aina kiirehditään sanomaan, että niiden päästöjen puhdistusnormit ovat nykyisiä voimalaitoksia korkeampia. Näinhän tietysti täytyykin olla, koska jätteenpolttolaitoksissa on mitä erilaisempaa tavaraa poltettavana.

Lopuksi tämä Helsingin tilanne, mihin viitattiin, ed. Karhu viittasi nyt viimeksi. Todella — esimerkiksi Töölöntullinkadulla — ei tässä sinivihreässä Helsingissä todella paljon jätteitä lajitella, ja mistä se sitten johtuu, se on ehkä toinen kysymys. Mutta tosiaan on ongelmallinen tilanne sikäli, että todella esimerkiksi Kotkassa tapahtuu jätteenlajittelu, Helsingissä taas ei. Näin ollen olen esimerkiksi omalta asunto-osakeyhtiön puheenjohtajalta tätä asiaa tiedustellut, mutta jätehuolto ei vain tässä kaupungissa ole sillä tavalla kehittynyt kuin monissa muissa pienemmissä taajamissa.

Mutta, lopuksi, tämä on hyvä asia, ja hyvä, että Vihreän Liiton ed. Andersson ja muut kansanedustajat ovat nostaneet tämän yksityisten kaatopaikkojen verojärjestelmän jälleen keskusteluun. Mielestäni tämä asia kuuluu myös ympäristövaliokunnalle, ja asiasta onkin viimeksi tänään keskusteltu ympäristövaliokunnassa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä pieni esitys on vielä paikallaan, kun kommentit ovat olleet sellaisia, että niistä nyt ei taida minuutissa paikaltaan selvitä.

Ensinnäkin minusta on erinomaisen hyvä asia, että tästä oppositiosta nykyisellään löytyy kolme eliittiin kuuluvaa puoluetta, jotka ovat pystyneet saamaan vaihtoehtobudjetin aikaiseksi. Sillä tavalla syntyy keskustelu, juuri niin kuin ed. Kankaanniemi tässä äsken mahdollisuutta käytti hyväksi, elikkä voidaan katsoa, mitä itse kukin ryhmä on esittänyt ja verrata niitä ja tehdä siitä poliittisia johtopäätöksiä, aivan niin kuin ed. Kankaanniemi teki ja niin kuin myöskin ed. Tiusanen osittain äsken juuri teki. Mutta sitten on niitä, jotka eivät tähän eliittiin halua kuulua, ja tämäkin taho on tullut täällä mainituksi.

Ed. Kankaanniemelle totean nyt vaan siitä, kun hän totesi, että tämä eläkejuttu täältä puuttuu. Niin kuin ed. Kankaanniemi itse totesi, niin hallitus on esittänyt koko vaalikaudeksi vain sen 7 euroa, toisin sanoen tämän vaalikauden aikana ehdimme tähän kelkkaan oikein hyvin mukaan. Tässä on aikaa siihen. Nyt kun nähtiin se huutokauppa, mikä täällä oli eri puolueitten kesken siitä, mikä on se korotus, mitkä ovat 7 euron yläpuolella olevia vaihtoehtoisia tasoja, niin katsotaan nyt äänestysten jälkeen, mihinkä se sitten asettuu, ja sen jälkeen vihreät ottavat kantaa siihen tasoon, ja tässä on, kuten sanottuna, aikaa hoitaa tämä asia vielä.

Sitten seuraava asia, joka antaa aihetta kommentointiin, on tämä Ruotsin tilanne, kun ed. Kankaanniemi kaipasi sitä, että tähän olisi pitänyt Ruotsi saada kuvaan mukaan. Ruotsissahan on tilanne se, että tämä ympäristöverotus on ollut jo hyvin pitkään käytössä, ja se on myöskin hyvin monimutkainen järjestelmä, jossa on veroa ja palautusta jnp. Tähän olisi tullut yksi liuska lisää painettua tekstiä, kun olisi selvittänyt sen, millä tavalla tämä Ruotsin järjestelmä toimii. Tässä nämä esimerkit varmasti riittävät kertomaan, että vaihtoehtoja on.

Kun olemme Euroopan unionin sisämarkkinoilla Ruotsin kanssa ja Tanskan kanssa, silloin tietysti on merkityksellistä myöskin se, että nämä tasot ovat kilpailullisesti suurin piirtein samoilla tasoilla. Mutta sanon vaan, että tämänhän on tarkoitus olla välivaihe vaan ja että nämä asiat tulevat muutenkin kuntoon ja siirrytään niin täydelliseen kierrätykseen kuin mahdollista. Juuri siihen markkinatalous antaa mahdollisuuden. Nyt tässä erityisessä tapauksessa se systeemihän on se, että juuri markkinatalous hajottaa sitä vastuuta laajemmalle, kun sen sitten joku maksaa kuitenkin, eikö niin, tuotteitten kautta jnp., kun nyt ollaan tilanteessa, jossa yksi ainut, esimerkiksi Oulu ja Oulun seutu ja sen kunnat maksavat ja sen veronmaksajat maksavat kaikkien puolesta. Tämä on minusta väärin. Markkinatalous on nyt tässä nimenomaisessa tapauksessa hyvä väline.

Ed. Vistbackallehan tuli jo vastatuksi tästä nollaverokannasta. Aivan oikein ed. Tiusanen totesi sen, että tämä asia on juuri näin.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ed. Kankaanniemelle kommenteista, jotka koskivat vihreiden vaihtoehtobudjetin kokonaisuutta. Ed. Pulliainen vähän maalailikin tässä tätä eläkeläiskysymystä. Tietenkin, jos lähtee siihen yritykseen, että tekee vaihtoehtobudjetin, niin kuin kolme oppositiopuoluetta on tehnyt, silloin joutuu tekemään myös valintoja. Silloin ei voi eri kohdissa olla sitä mieltä, että kaikille kaikkea hyvää. Vihreiden vaihtoehtobudjetin menolisäysten painopisteet ovat lapsiperheissä, opiskelijoissa ja tämän lisäksi muun muassa koulutuspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä. Nämä kohteet on valittu. Itse ainakin näen osittain, että perustelu tälle on se, että viime vaalikaudella, kun itse olimme hallituksessa, opiskelijat olivat sellainen ryhmä, jonka etuisuuksiin ei tehty mitään korotuksia, ja myös lapsiperheet jäivät hyvin vähälle. Tämä on perusteluna sille, että lapsiperheet ja opiskelijat nyt näkyvät meidän vaihtoehtobudjetissamme, koska katsomme, että tällä vaalikaudella olisi erityisesti näiden aika.

Mutta kyllä esimerkiksi työttömien peruspäivärahan taso mielestäni myös on ongelma, ja eduskunnan köyhyysryhmähän on tästä asiasta keskustellutkin, että työttömän peruspäivärahaa korottamalla itse asiassa toimeentulotukimenoista voitaisiin säästää ja tämä olisi sinänsä ehkä itsensä maksavaa uudistamista.

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemi myös totesi vihreän eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista tulopuolelta, että harmaan talouden toimenpiteet olisivat, oliko se sanamuoto teoreettisluontoisia. Tähän haluaisin todeta, että kyllä viimeaikaiset tutkimustietoselvitykset ja evidenssi pikemminkin näyttävät siltä, että harmaata taloutta koskevat toimenpiteet ovat hyvinkin realistisia mahdollisuuksia laajentaa valtion veropohjaa.

Sitten muutama sana vielä tästä itse jäteveroasiasta. Näiden muiden kuin teollisuuden kaatopaikkojen jäteveroon on tehty maltillisia korotuksia, hyvin vaatimattomia korotuksia viime vuosina. Olen ollut itse näitä aloitteita käsittelemässä, ja kyllä näissä kuulemisissa on tullut mielestäni hyvin selvästi esiin se, että jäteveron korotusten pitäisi olla sen verran tuntuvia, että jos halutaan näitä ohjaavia vaikutuksia saada aikaan ja kaatopaikalle vietävien jätteiden määrää vähentää, silloin näiden korotusten pitää myös olla jonkin tasoisia, ja ehkä juuri nämä tässä aloitteessa mainitut Norjan ja Tanskan tasotkin näyttävät sitä, missä kohtaa korotusten pitäisi olla. (Edustaja siirtyy korokkeelle)

Arvoisa puhemies! Kuvittelin olevani nopeampi kuin olenkaan.

Vielä kun täällä on otettu esiin Helsingin jätepolitiikka, niin sen verran haluaisin todeta, että jos ed. Karhun talossa ei keräillä biojätettä, niin kyllä siinä on joku ongelma, koska Helsingissä pitäisi kaikkialla kaupungissa olla biojätteen keräys, ja käsittääkseni se valtaosassa kaupunkia on, ja on sitten ikään kuin Helsingin jätepolitiikan vastaisesti toimittu, jos biojätettä ei keräillä. Ed. Karhu ei ole enää paikalla. Täytyy ehkä puhua tästä asiasta hänelle huomenna, että hän voisi ryhtyä taloyhtiössään toimenpiteisiin, jotta biojätettä kerättäisiin.

Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä: Hallituksen omassa ohjelmassa on kirjattu tavoite ekologisesta verouudistuksesta. Mitään ei oikeastaan kuitenkaan ole näkynyt, paitsi nyt esitys, joka on eduskunnan käsiteltävänä, että uudelleentäytettävien pullojen järjestelmä halutaan romuttaa tai ainakin sitä halutaan merkittävästi heikentää. Tämä on mielestäni huono alku hallituksen ekologiselle verouudistukselle. Me olemme nyt toista vuotta tekemässä näitä esityksiä, joissa pyritään ekologista verouudistusta vauhdittamaan. Toivoisi, että hallituksesta jossain vaiheessa päästäisiin mukaan.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti täältä paikalta: Kunnissa järjenkäytön pitäisi olla sallittua. Tarkoitan tällä sitä, että jos joku kotitalous järjestää itse kompostoinnin, poltettavat jätteet hyödynnetään vaikka kattilassa ja sitten erikseen on olemassa hyötyjätekierrätysmaksut ja -järjestelmät, niin siinä tapauksessa minusta kunnan pitäisi kyllä vapauttaa muusta jätemaksusta. Mutta monissa kunnissa, ihan tiedän esimerkkien valossa, on otettu aika tiukka kanta. Siellä katsotaan noin yleisesti, ettei vapauteta ketään, vaikka olisi millainen tilanne.

Minusta tässä pitäisi jotenkin eduskunnan ohjeistusta vielä terästää tuonne kuntiin päin. Tiedän, että siitä on lähtenyt joitakin toiveita ympäristöministeriön puolelta. Itse tein aikanaan kyselyitä, olen tainnut kaksi kolme tehdä tästä aiheesta, ja sieltä luvattiin, mutta kuitenkin kunnat yhä käyttäytyvät aika kylmästi siinä ja ottavat täyden maksun, vaikka kotitaloudesta ei tulisikaan tätä jätettä. Tämä on minusta semmoinen vähän huono suuntaus kunnissa ollut.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Unohdin tuossa kommentoida ed. Kankaanniemelle hänen epäilystään siitä, että harmaasta taloudesta ei muka saataisi tuota määrää. Tänä vuonna harmaa talous ja musta talous yhdessä vievät valtiolta 2,5 miljardia euroa verotuloja. Tässä odotetaan, että 4 prosenttia siitä määrästä ensi vuonna saataisiin plakkariin ja 96 prosenttia vielä jäisi harmaalle ja mustalle taloudelle. Se on aika raju juttu.