Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä aloite kuuluu vihreän eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissa kategoriaan ekologinen verouudistus. Esitämme sähköveron ja eräiden polttoaineiden valmisteveron muuttamista. Korotusta esitetään sekä teollisuuden maksamalle sähkölle että kotitalouksien maksamalle sähkölle.

Täällä on tänään käyty jo keskustelua siitä, mikä on ekologisten energiaverojen tarkoitus ja keihin nämä korotukset kohdistuvat. Tässä kohtaa mielestäni ei ole järkevää, että teollisuus maksaa sähköstään niin paljon vähemmän kuin kotitaloudet. Tämä ei täysimääräisesti ja oikein edistä sitä, että teollisuus pyrkisi tehokkaasti energiaa käyttämään.

Kotitalouksien osalta Suomessahan kotitaloussähkö on eurooppalaisittain hyvin edullista. Jos verrataan moniin muihin kustannuksiin, mitä suomalaiset kotitaloudet maksavat, niin sähköstä itse asiassa me maksamme hyvin vähän. Tutkimuksissa, joissa on selvitetty sähköveron korotuksen vaikutuksia erityyppisiin kotitalouksiin, nimenomaan selviää se, että sähköveron korottaminen ei niinkään kohdistuisi pahemmin alempiin tuloluokkiin, vaan että tässä nimenomaan vaikuttaisi se, mikä on ihmisen asumismuoto. Kotitalouksien sähköveron korottamisella voitaisiin varmasti myös ohjata siihen suuntaan, joka kaikin tavoin olisi oikein ja perusteltua, että suora sähkölämmitys ei olisi se vaihtoehto, jolla omakotitaloja lämmitetään.

Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt selvityksiä siitä, mikä on energiaverojen ja päästökaupan välinen suhde. Kun päästökaupasta alettiin keskustella, monet esittivät näkemyksiä, joiden mukaan päästökaupan jälkeen energiaverot eivät itse asiassa lainkaan olisi tarpeen. Silloin kansanedustaja Hassi muun muassa kiisti nämä väitteet, ja nyt kun päästökauppaan ollaan menossa ja virkamiesselvityksiä on tehty, niin on yksiselitteisesti todettu, että energiaverot eivät missään nimessä tule tarpeettomiksi myöskään päästökaupan olosuhteissa.

Toinen asia päästökauppaa koskien: Vihreät ottivat esiin, silloin kun päästökaupasta viime keväänä keskusteltiin, sen, että itse asiassa päästökauppa on järjestelmä, joka tuo osalle energiateollisuutta tällaisia niin kutsuttuja windfall-voittoja: vaikka mitään investointeja ei ole tehty, koska sähkön hinta tulee nousemaan, niin kannattavuus kasvaa. Silloin me totesimme, että nämä voitot olisi ehdottomasti syytä kerätä veroina yhteiskunnan käyttöön. Nyt selvitysmies Kara omassa raportissaan, jossa oli myös paljon huonoa esitetty, tästä asiasta mielestäni totesi hyvin siihen suuntaan kuin me olemme sanoneet, että nämä windfall-voitot tulisi kerätä yhteiskunnalle.

Arvoisa puhemies! Toistan vielä sen kainon toivomuksen tahi vaatimuksen, että hallituksella alkaa olla korkea aika tehdä jotain sen eteen, että ekologinen verouudistus etenisi. Jos energiaverojen keräämisestä halutaan saada aikaan maksimaaliset ympäristövaikutukset, niin silloin näiden korotusten tulisi myös olla systemaattisia ja pitkäjänteisiä, että sekä kotitaloudet että elinkeinoelämä voisivat näihin korotuksiin varautua sillä tavalla, että he pystyisivät tekemään tarvittavat investoinnit, jotka sitten myös säästäisivät energian käytössä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä aloite kuuluu niihin aloitteisiin, jotta köyhät pimeään ja tuotanto ulkomaille. Nimittäin kun ottaa Suomen olosuhteet huomioon, niin meillä on pitkät pimeät ajat ja kylmyyttä, jolloin tarvitaan sähköä monessa mielessä, valona ja energiana, lämpönä. Sitten kun ottaa huomioon myös meidän tuotantorakenteemme, niin sehän tarkoittaa sitä, että meillä kuitenkin joka tapauksessa on tämmöinen energiaa aika paljon käyttävä tuotanto. Sen takia minusta tällä aloitteella aiheutetaan, että me ajamme itsemme ulos kansainvälisessä kilpailussa, joka vuosi 10 prosenttia lisää energiaveron hinnassa sähkön hintaan. (Ed. Pulliainen: Vuoteen 2010 saakka!) Nyt tiedetään jo se tilanne, mikä koko ajan on tapahtumassa. Vaikka Suomi on kilpailukykyisin maa, niin kuitenkin tuotanto karkaa erinäköisten kustannusten korkeuksien takia eri maihin, Viroon, Venäjälle, Kiinaan, mihin se meneekin tuonne. Sen takia minusta meidän ei pidä enää tehdä semmoisia rakenteita, että tietoisesti vaikeutetaan tätä puolta.

Toinen juttu, joka tehtiin, tosi semmoinen ihan huuhaajuttu ja täysin pöljä, oli tämä päästökauppahomma. Venäjältä ostetaan nyt sitten tyhjää. Vaikka tiedetään oikeastaan heidän moraalinsa ja mittausmenetelmänsä, joka on siellä on olemassa tai monessa muussa maassa, niin Suomi ja nämä Euroopan vanhat perinteiset teollisuusmaat, ostavat tuolta jostakin päästöoikeuksia. Sinällään siinä mentiin ihan hakoteille, koska siinähän normituksia piti tehdä eikä lähteä käymään päästöillä kauppaa, siis saastutuksesta käydään kauppaa, missä se vaan tehdään tällä maapallolla.

Sen takia minusta se tulee nostamaan jo ihan luonnostaan sähkön hintaa, energian hintaa, ja nyt tässä tehtäisiin vielä vihreiden lisäloukku tähän ja aiheutettaisiin hyvin monta ongelmaa ensinnäkin teollisuudelle, tuotannolle, mikä vaikuttaa työpaikkoihin, mutta sen lisäksi, kun äsken jotkut puhuivat köyhistä perheistä, yksinhuoltajista, tehtäisiin sähkölaskua niille lisää ja kurjuutta lisää. Minusta ei tämän tyyppisiin pidä lähteä missään tapauksessa. Sen takia tämä on semmoinen aloite, että jos viitsisin tässä repiä tämän, niin repisin ja viskaisin roskakoriin, mutta todennäköisesti valiokunnassa tulee sillä tavalla käymäänkin, että nämä valiokunta-avustajat ne kantavat tietysti roskakoriin tuolla sitten aikanaan.

Sitten yksi juttu, joka liittyy minusta kaiken kaikkiaan tähän energiapolitiikkaan ja sähkön hintaan, on, että jotenkin minä kyllä odottaisin, että me löytäisimme ratkaisun sähkömarkkinalain osalta tai muuten siihen, että kun tänäkin kesänä vettä on satanut Suomessa tosi runsaasti, jopa liian paljon, että joudutaan ohijuoksuttamaan, niin jostain ihmeen syystä vaan vesi sataa voimayhtiöille, se ei sada kuluttajille. Se sataa voimayhtiöille ja niiden osakkeiden omistajille, mutta kuluttajat saavat nuolla näppejään ja katsoa vaan, miten kellareissa on vettä ja miten joka paikassa tulvii vettä, tekee vahinkoa, mutta yhtään kuluttaja ei ole siitä näköjään hyötynyt vielä. Sen takia minä odottaisin, että jotenkin tähän juttuun ainakin niiden yhtiöiden osalta saataisiin järkeä, jotka ovat tällä hetkellä joltakin osin ainakin yhteiskunnan, valtion tai kuntien, omistuksessa, ja miksei myös veropoliittisin keinoin myös niiden yhtiöitten osalta, jotka ovat yksityisessä hallussa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Vaikka tämä lakialoite menikin äsken ed. Esa Lahtelan silppuriin, niin siitä huolimatta niistä palasista kuitenkin kokoan jonkinlaisen esityksen.

Meillä on nyt kaksi esimerkkiä historiasta 70-luvulta lähtien, jolloinka me olemme nähneet, että tämän suuntainen ratkaisu voi vaikuttaa tervehdyttävästi energiapolitiikkaan. Ne vaiheet ja tapahtumat olivat ensimmäinen energiakriisi 70-luvulla ja toinen 80-luvulla. Kumpikin herätti huomaamaan sen, että silloin, kun järjestelmät perustuvat uusiutumattomiin energianlähteisiin, pää tulee vetävän kouraan ennen pitkää. Siksi, jos ei siitä opi, niin sitten täytyy vastuullisten tahojen luoda järjestelmät, jotka opettavat, ja tässä lakialoitteessa on juuri kysymys siitä, että opettavat. Arvoisa ed. Esa Lahtela, joka edustatte siis hallitusta ja äsken sanoitte olevanne hallitus, aivan teitä, ed. Lahtela, hallituksena haluan muistuttaa siitä, että 70 prosenttia Suomen energiasta tuodaan ulkomailta ja se kaikki on uusiutumatonta energiaa elikkä sille pää häämöttää kaikilta osiltaan.

Te viittasitte Kiinaan alueena, johonka nämä hommat menevät. Ed. Esa Lahtela, minä tiedän, että te olette laajasti oppinut mies, joka lukee kaikki uutislähteet, Reutersin ruudut, ja osaatte ne myöskin. Kuitenkin teillä on ilmiselvästi tapahtunut tämän vuoden toukokuussa hetki, jolloinka on jäänyt osa uutisaineistosta lukematta. Tuo uutinenhan kertoi teille, ed. Esa Lahtela, sen, että tapahtui maailman energiapolitiikassa hyvin merkittävä tapahtuma, ja se oli se, että Kiina, jonka äsken juuri mainitsitte, siirtyi energian viejästä energian tuojaksi. Kiina on tällä hetkellä energiapulassa. Se on onneksi onnistunut tekemään sopimuksen Kazakstanin kanssa siitä, että öljyputki vedetään Kazakstanista Siperian eteläosan halki Kiinaan, ja siihen sisältyy tietysti myöskin näitten Kazakstanin öljyvarojen hyödyntäminen Kiinassa. Mutta, ed. Esa Lahtela hallituksena, se tarkoittaa vain sitä, että siellä nyt sitten Kiina pumppaa Kazakstanin tyhjäksi öljystä ja sitten se tarina loppuu siihen.

Tällä lakialoitteella halutaan luoda järjestelmä, jossa kannustettaisiin luomaan uusiutuviin energialähteisiin perustuva järjestelmä, joka tarkoittaa järjestelmää, joka toimii ikuisesti. Tähän lakialoitteeseenhan sisältyy uusiutuvan energian osalta palautusjärjestelmä. Kun silppuristanne kokoatte jälleen tämä lakialoitteen kasaan, niin lukekaa se vielä uudestaan.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Varmasti on niin kuin ed. Pulliainen totesi nimenomaan uusiutuvan energian osalta. Mutta kun itse sähkölaskua katselin, niin tuntui siltä, että siirtokustannukset näyttävät ainakin allekirjoittaneen alueella näyttelevän niin merkittävää osaa, jopa enemmän kuin sähkön hinta tai suurin piirtein puolet siitä, että minun mielestäni siihen tulisi tavalla taikka toisella kiinnittää huomiota, lähinnä Kilpailuviraston tulisi tutkia, onko tässä sillä puolella monopolia liikaa ja miten siihen pystytään sähkömarkkinalailla puuttumaan. En itse tiedä, mutta pidän nimenomaan siirtokustannusmaksua suurena ongelmana, ja tämä lakiesitys sinällään ei siihen käsitykseni mukaan puutu.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Lahtelalle: Kuten ed. Pulliainen totesi, niin tähän lakialoitteeseen sisältyy se, että uusiutuville energialähteille maksettava palautus pysyisi nykyisellä tasolla silloinkin, kun sähköveroa korotetaan. Tämähän tarkoittaisi nimenomaan kotimaisten energialähteiden ja kotimaisen työllisyyden ja erityisesti syrjäseutujen kotimaisen työllisyyden kannalta myönteistä kehitystä, koska uusiutumattomista energialähteistä, tämänkin ed. Pulliainen totesi, me maksamme aivan muualle, oman kansantaloutemme ulkopuolelle.

Tämän lisäksi, toisin kuin ed. Esa Lahtela tuntuu ajattelevan, ei maailman ja suomalaisen teollisuuden, edes suomalaisen teollisuuden, kehitys ole pysähtynyt tähän. Kun energian hinta nousee, se on yksi kustannustekijä, ja silloin on aivan varmasti myös niin, että energian tehokkaammassa käytössä ja siinä, mitä energiamuotoa käytetään, tapahtuu muutoksia. Suomalainen teollisuus on energiaintensiivistä ja on varmasti pyrkinyt tehostamaan prosessejaan, mutta niin pyrkii teollisuus tästä eteenpäinkin, jos energia on sille jonkinlainen kustannustekijä. Eli tässä pyritään ohjaamaan uusiutuviin energialähteisiin ja myös energian tehokkaampaan käyttöön, ja nämä molemmat ovat mahdollisia.

Kun sanotaan, että köyhät joutuisivat olemaan pimeässä, oikeastaan jo esittelypuheenvuorossani totesin, että nämä väitteet eivät pidä paikkaansa. Sähkölasku ei kotitalouksien menoista ole niin suuri osa, että tällä pystyttäisiin tähän asiaan vaikuttamaan siinä määrin kuin ed. Esa Lahtela tuntuu kuvittelevan.

Janina Andersson /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Lahtela, joka itseään hallitukseksi tituleeraa, ei näköjään ole omaa hallitusohjelmaansa lukenut. Siinähän todetaan, että hallitus ryhtyy kehittämään energia- ja ympäristöverotusta ympäristön tilan parantamiseksi sekä työhön kohdistuvan verotuksen keventämismahdollisuuksien lisäämiseksi. Eli hänen oma hallituksensa ajaa tätä samaa asiaa ainakin paperimuodossa ja teoriassa, mutta käytännössä kylläkään ei. Eli näköjään kyllä tämä idea on mennyt perille, mutta käytännössä tätä ei vielä tehdä, mikä suuresti ihmetyttää ja surettaakin.

Tämähän on myös työllisyyttä edistävää. Olen joskus kuvitellut kuulevani teidän suunnaltanne tai jostain sieltä päin, että robottivero olisi hyvä asia ja voitaisiin mieluummin työllistää ihmisiä eikä vain koneita. Tämä on vähän sama asia, eli mieluummin vähennetään työn kustannuksia ja otetaan ihmisiä töihin kuin tehdään kaikki vain suurella energiamäärällä ja raaka-aineen haaskaamisella.

Haluaisin vielä puhua puupelleteistä, — mikä varmaan ed. Lahtelaa myös miellyttää — jotka ovat suomalaista, kotimaista energiaa, samoin kuin lämpöpumpputeollisuutta on Suomessa jo jonkun verran. Minunkin taloni lämpenee suomalaisella lämpöpumpulla. Sehän on myös tapa käyttää alkoholia viisaammin kuin juoda, koska sehän on alkoholi, joka niissä putkissa liikkuu, ja näin alkoholilla on hyötykäyttöä ja sillä voidaan lämmittää kotejamme. Esimerkiksi Ruotsissa suorasähkölämmitteisiä taloja ei löydy oikeastaan mistään, vaan kaikkiin taloihin, senhän huomaa myös, jos ostaa valmistalon Ruotsista, kuuluu tämmöinen lämpöpumppu valmiiksi mukana. Eli me olemme kyllä tässä erittäin jälkijättöisessä asemassa. Meillä lämmitetään sähköllä, joka on aivan liian hieno energiamuoto käytettäväksi vain lämmittämiseen.

Jos ajatellaan köyhiä perheitä, jotka asuvat kerrostaloissa, niin niillä yleensä on kaukolämpö ja silloin tämä ei vaikuta niinkään, mutta tämä vaikuttaa etenkin niihin, jotka pohtivat, miten he aikovat lämmittää vaikkapa omakotitalonsa. Siinä sähkölasku on todella suuri ja merkittävä, mutta silloin voi tehdä muita vaihtoehtoja, jolloin myös yhteiskunnan pitäisi tukea lämpöpumppujen hankkimista.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Esa Lahtela oli huolissaan energian hinnasta. Mehän olemme nyt sellaisessa tilanteessa, että joudumme vääjäämättä vähentämään päästöjä ensin hieman ja myöhemmin huomattavasti enemmän. Päästöjen vähentäminen noin ylimalkaan tuppaa maksamaan yleensä jotain. Kansantaloustieteilijät ovat moneen otteeseen todenneet, että päästöjen vähentämisessä tehokkaimpia instrumentteja ovat ensinnäkin päästökauppa, jota ed. Esa Lahtela myös tässä vastusti, sekä verotus. Jos ed. Esa Lahtelalla on tiedossa joitakin kansantalouden kannalta edullisempia tapoja vähentää päästöjä, niin toivon, että hän jakaa tämän tiedon myös meidän kanssamme.

Ed. Vistbacka kiinnitti huomiota sähkönsiirtohintoihin, ja se on hyvin tärkeä asia. Siihen yritetään puuttua tällä käsiteltävänä olevalla sähkömarkkinalain uudistuksella, joka on siis valiokuntakäsittelyssä tällä hetkellä. Siinä on parikin keinoa. Ensinnäkin siirtohinnoittelu tulisi ennakkovalvonnan piiriin, ei enää jälkivalvonnan piiriin. Energiamarkkinavirasto vastaisi siis valvonnasta. Toisaalta ylihinnoittelun takia perittyjä liian korkeita siirtomaksuja vaadittaisiin palauttamaan kuluttajille. Näillä molemmilla pyritään puuttumaan siirtohintojen ylihinnoitteluun.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Olin niin lähellä koroketta, että puhemies ei huomannut.

Pakko oli tulla tänne eteen puhumaan, koska sain niin paljon kehuja äskeisestä puheenvuorostani. Kahdessa minuutissa tämä ei voi mennä läpi, ja siksi tulin tänne eteen.

Ensinnäkin vihreät ilmeisesti kaipaavat vähän opetusta, kun ed. Pulliainen kävi täällä opettamassa tämmöisenä vanhempana tutkijana, joka kuusenjuuria on katsellut. Tähän voisi todeta vähän joitakin asioita.

Ensinnäkin juuri hiljattain valmistui tutkimus, joka liittyy tähän sähköenergian hintaan myös, tutkimus siitä, mitä suomalaisessa teollisuudessa on tapahtunut voittojen osalta, miten se kultamuna hävitettiin, mihin se hävisi. Nimittäin vuodesta 92 vuoteen 2003 koko ajan teollisuuden voitot kasvoivat. Siinä tapahtui vain semmoinen ilmiö, jotta mihin ne voitot hävisivät. Noin puolet kaikesta siitä suuresta kultamunasta, joka on valtavan iso potti, sijoitettiin ulkomaille. 25 prosenttia siitä jaettiin osakkeenomistajille, 10 prosenttia käytettiin uusinvestointeihin, koko siitä suuresta potista, joka rakennettiin.

Mikä on se pointti? Yksi siinä on se, jotta totta kai nykypäivänä nämä suursijoittajat, pääoman omistajat, katsovat helppoja ratkaisuja ja ostavat osakkeita ulkomailta. Mutta miksi ne sijoittuivat sinne: ne katsoivat, että siellä on edullisempaa, siellä on heille parempaa tuottoa. Voi olla niin kuin ed. Pulliainen tuossa totesi, jotta pitkässä pelissä ne tulevat vielä häntä koipien välissä takaisin tänne Suomenmaahan, mikä olisi toivottavaa.

Mutta nyt, kun teollisuus tekee sijoituspäätöksiä, ne katsovat kaikki elementit. Riippuen vähän tuotantoalasta, tuotannonhaarasta, joissakin energian osuus voi olla muutaman prosentin luokkaa koko sen tuotteen valmistuskustannuksista, joissakin se saattaa olla 10—20 prosenttia, mutta todennäköisesti ei paljon enempää. Sitten ne katsovat työn hinnan, missä maassa on työn hinta alempi, mikä on verotus. Ilmeisesti nyt näiden kultamunan hävittäjien ajatus on, että Suomessa ei tällä hetkellä heille ollut sopivaa sijoituskohdetta. Sen takia kaikki ne viestit, vaikka energian hintaa nostetaan, johtavat kielteiseen asenteeseen.

Me tarvitsemme kotimaista energiaa, totta kai. Toivon mukaan saadaan kehitettyä järjestelmiä, joilla bioenergiasta tehdään sähköä, sen ed. Pulliainen tietää, kun olen itse samassa valiokunnassa aika pitkään ollut ja puhunut tämän asian puolesta aina. Mutta johtopäätös on tässä vaan väärä, se voidaan tehdä muullakin tavalla kuin tekemällä sillä tavalla, että nostetaan energiaveroja joka vuosi 10 prosenttia 2010:een asti. Se voidaan tehdä myös muulla tavalla. Tuetaan näitä voimalainvestointeja, siis kun tehdään biovoimala, ja pidetään sitten yhä edelleen puuvoima verottomana, jolloin sieltä kautta saadaan, eikä tämmöistä systeemiä, jotta ajetaan osa tuotannosta pois Suomesta ja aiheutetaan niille köyhille ongelmia.

Kun äsken oli lapsilisien 12 euron korotuksesta kysymys, niin koko maailma kaatui, ja ne perheet olivat tosi pulassa. Nyt täällä joku puhuu, että ei tämä nyt mitään tee, jos sähkölasku nousee jonkun verran. Saman logiikan tässä kyllä pitää toimia tälläkin puolella. Jos sähkön hintaa nostetaan, perhe sen maksaa. Kun on paljon lapsia ja useampi huone, valoja palaa enemmän ja sähköä kuluu enemmän, niin uskoisin, ja leipäkone pyörii pitempään ja kaikki paahtimet toimii sähköllä. (Ed. Pulliainen: Rajansa se on syömiselläkin!) Siinä mielessä tämä vihreiden aloite kohtelee näitä perheitä, joissa on enemmän lapsia, tosi kaltoin. Sen takia toivoisin, että johtopäätökset olisivat täällä sen tyyppisiä, että tehdään toisenlaisia ratkaisuja, että saadaan puuenergia hyötykäyttöön. Ed. Pulliaisen kanssa olemme maa- ja metsätalousvaliokunnassa tekemässä kyllä osin semmoisia ratkaisuja, että siellä puun tuloa näille voimalaitoksille edistetään.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Esa Lahtelan kanssa on mukava käydä debattia sen takia, että hän ei hikeenny, hän vain irvistelee vastaan, sanoo mitä tahansa.

Muutama näkökohta: Äskeisessä ed. Esa Lahtelan puheenvuorossa se alkuosa, se kuvausosa siitä, millä tavalla suuryhtiöt tällä hetkellä käyttäytyvät, siis ylikansalliset suuryhtiöt käyttäytyvät, oli täysin oikea tietenkin. Miksi se olisi ollut väärä, koska ed. Esa Lahtela opiskelee hyvin paljon ja opettelee tällaisia asioita niin, että pystyy ne lonkalta tuosta paukuttelemaan pystymättä ennalta varautumaan siihen, mitä täällä tullaan sanomaan. Se on ihan täysin ok. Kuitenkin äskeisessä yhtälössä oli joitakin muuttujia, jotka eivät nyt olleet vielä menneet ed. Esa Lahtelan yhtälössä aivan kohdalleen. Siinä oli muutama x, y ja z, jotka antavat aihetta vielä pieneen tarkennukseen.

Se kohta ensinnäkään ei ollut ihan tiptop kohdallaan, mikä koskee tätä lakialoitetta, jota nyt käsittelemme, ja sen mukaista rakennetta. Siinähän nimenomaan on uusiutuvan energian kohdalla palautusjärjestelmä. Tässä siis tosiahan on se, että kun uusiutuvaan energiaan tukeudutaan, niin sen suhteellinen edullisuus niukentuviin uusiutumattomiin energianlähteisiin tietysti kasvaa, paranee, eli se uusiutuva energia on sitä halpaa ja se uusiutumaton on sitä kallista. Meillähän on tästä hyvä näyttö tältä vuodelta. Tämän vuoden aikana raakaöljyn, siis uusiutumattoman energianlähteen, maailmanmarkkinahinta on kaksinkertaistunut. (Välihuuto) — Aivan oikein edustaja, vielä vähän liioittelitte sitä nousua, mutta kaksinkertainen tuli kuitenkin noin käsinkin osoittamalla. — Se tarkoittaa sitä, että sama trendi jatkuu. Johtavat alan ekspertit odottavat, että kahdessa vuodessa se siitä lähtötasosta nelinkertaistuu. Eikö niin? Mutta teidän mallissanne se, mitä te olette edustanut maa- ja metsätalousvaliokunnassa, merkitsee, että koko ajan kotimaisen uusiutuvan energian suhteellinen hinta laskee suhteessa siihen, mikä on se vaihtoehto, se uusiutumaton energianlähde, ja sitä me haluamme edistää. Sillä puuenergialla tulee katto vastaan, sitten me edistämme peltoenergian käyttöä, silläkin tulee jossakin 1 600:ssa megawatissa katto vastaan jnp. Joka tapauksessa, on paljon muitakin, uusiutuvia energialähteitä. Kaikki ne ovat suhteellisesti edullisia. Tietysti, jos Suomessa 100 prosenttia sähköstä tuotetaan uusiutuvalla energiatavalla, sehän tarkoittaa sitä, että kaikki yrittävät tulla Suomeen harrastamaan tuotannollista toimintaansa, kun meillä on niin valtavan edullinen energia.