Arvoisa puhemies! Terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa on työtahti yhä edelleen kiristynyt ja kiristynyt. Terveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa tehdään todella töitä olan takaa, ja väittäisin, että kamelin selkä on taittumassa. Nyt on tehty myöskin hyvä tutkimus, jonka Sairaanhoitajaliitto ja Kuopion yliopisto ovat tehneet, luotettava tutkimus, jossa todetaan todella hälyttäviä asioita, muun muassa se, että potilasvahingot ovat lisääntyneet huomattavasti. Kysynkin ministeri Hyssälältä:

Kun tässä vakavassa tutkimuksessa esitetään, että terveydenhuollon täytyisi saada henkilöstömitoitus, jotta päästäisiin kunnissa vähän eteenpäin, mitä ministeri ja hallitus ajattelevat tästä asiasta?

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Ed. Tulosen kysymys ja selvitys tästä tutkimuksestahan osoittaa sen, että viimeistään nyt, on todella aika tehdä tämä terveydenhuollon uudistus, jota olemme tekemässä. Tämä on yhdestoista hetki muuttaa järjestelmää niin, että siellä on työnjakamisessa paremmat mallit, joita me olemme kokeilleet ja nyt sovellamme koko maahan, henkilökunnan lisäykset ovat välttämättömiä, mutta myöskin rakenteelliset siirrot siellä sairaanhoitopiirien sisällä. Tähän tähtää myöskin tämä kriteeristötyö, elikkä meillä on osassa liian löysin perustein tehty ja osassa liian tiukoin, siellä joudutaan voimavaroja ja resursseja myöskin sisällä katsomaan tästä näkökulmasta. Koko tämä Kansallinen terveyshankehan saa lisärahoitusta myöskin tähän henkilökuntamitoituskysymykseen.

Arvoisa puhemies! Valitettavasti tämän hallituksen aikana ovat nämä kaksi asiaa kärjistyneet, ja se on tosiaan sellainen asia, johonka toivoisi hallituksella olevan joitain eväitä. Potilasvahingot maksavat yhteiskunnalle todella paljon, puhumattakaan siitä eettisestä ongelmasta, joka tapahtuu potilaalle, joka tämmöisen vahingon joutuu kokemaan, kun henkilökunnalla on niin kiire. Eikö todella hallitus aio tehdä mitään tämän asian hyväksi, koska tiedän, että näissä ministeri Hyssälän mainitsemissa uudelleenorganisoinneissa olevat henkilöt ovat sitä mieltä, että tämä ei tule parantamaan tilanteita? Siellä edelleen tehdään pätkätöitä ja on edelleen kiire. Nyt täytyisi olla ihan eri eväät, ja henkilökuntamitoitus olisi apukeino, jos hallitus siihen menisi. Mitä hallitus aikoo todella tehdä? Ei tämä riitä, ministeri Hyssälä.

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Aika erikoinen kysymys aikana, jolloinka suoritamme Suomen terveydenhuollon suurinta uudistusta sitten vuoden 72 ja jolloin terveydenhuoltomme saa verrattuna aikaisempiin vuosiin mittavasti lisää resursseja ja sen lisäksi toimintakäytäntöjä uudistetaan. Muun muassa puhelinpalvelujärjestelmän tuomisen perusterveydenhuoltoon on katsottu aiheuttavan sen, että potilaat ovat oikea-aikaisesti oikeassa paikassa. Se vapauttaa myöskin henkilökuntaa muihin tehtäviin terveydenhuollossa, ja nämä rationointihyödyt, joita terveyshanke tuottaa 200 miljoonan euron edestä, saa edelleen käyttää terveydenhuollon hyväksi vaikka palkkaamalla juuri lisää henkilöstöä, niitä hyötyjä ei oteta sieltä pois. Nyt on tietenkin korkea aika myöskin siellä sairaanhoitopiireissä ja perusterveydenhuollossa tehdä näitä uudistuksia, joita koko tämä terveydenhuollon kansallinen hanke edellyttää.

Herra puhemies! Suomessa julkisen terveydenhoidon bkt-osuus on pudonnut 5,5 prosenttiin, niin pieneksi, kun Ruotsissa se on 7,9 prosenttia ja esimerkiksi Saksassa 8,7 prosenttia, siis selvästi isompia.

Arvoisa peruspalveluministeri, katsotteko, että näillä Suomen rahoilla ylipäätään voi selvitä siitä haasteesta, jossa ollaan terveydenhoidossa, kun väki vanhenee ja kun terveydenhoidon henkilöstö on selvästi uupunutta, niin kuin tässä tutkimuksessa Kuopiostakin näkyi?

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että meidän terveydenhuoltomme on suurten haasteitten edessä, ne ovat juuri nyt, ja me vastaamme niihin tällä uudistusohjelmalla, joka on todella nyt koko Suomessa käynnissä. Eduskunta on suurella enemmistöllä hyväksynyt nämä suunnitelmat. Näissä ovat olleet kaikki puolueet mukana vahvistamassa näitä suunnitelmia myöskin eduskunnassa, ja siihen on sitouduttu. Totta kai meillä on kipupisteitä henkilöstömitoituksissa, hoitokäytännöissä, mutta jos me pääsemme siihen, että keskitymme vaikuttavaan hoitoon, otamme tietoteknologiaa käyttöön, keskitymme entistä enemmän siihen, että laitoshoidosta siirrytään avopainotteiseen kotihoitoon ja sinne panostetaan enemmän henkilöstöä, niin me voimme täältä raskaammasta päästä sitten säästää. Kaikki nämä toimet tähtäävät siihen, että olisi parempi hoito ja sujuvammat hoitoketjut.

Arvoisa puhemies! Ministeri Hyssälä on tarttunut tarmokkaasti terveydenhuollon haasteisiin. Valitettavasti vain tuntuu, että me olemme sellaisessa huonossa kierteessä, että mitä enemmän panostetaan, oikeastaan sen enemmän tulee uusia ongelmia, ei aina käy yhteen. Esimerkiksi pari viikkoa sitten kysyin ministeriltä näiden sairaalainfektioiden suuresta haasteesta. Varsinkin nyt, kun leikkausjonoja ryhdytään purkamaan, jos tähän sairaalainfektiokysymykseen ei saada otetta, saattaa olla, että se ihan oikeasti ryöstäytyy käsistä. Kun ministerin vastaus oli silloin hyvä, mutta ei tarpeeksi täsmällinen, kysyisin nyt vielä täsmällisemmin:

Tuleeko ministeriöstä sairaanhoitopiireille ohjeita sairaalainfektioiden taltuttamiseen, tuleeko lisää resursseja ja mitä hallitus oikeasti aikoo tehdä, jotta se aivan selvästi ennustettava katastrofi voitaisiin välttää?

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Meillä on tulossa sekä uutta ohjeistusta että uutta resursointia. Ensi viikon keskiviikkona meillä on laaja tiedotustilaisuus asiasta, Kansanterveyslaitoksen ja ministeriön tiedotustilaisuus. Me työskentelemme tässä sen eteen, että saamme lisää eristyshuoneita sairaanhoitopiireihin, lisää osaamista, koulutetaan henkilöstöä infektioiden hoidossa, vielä perusopetusta. Mutta sitten myöskin sairaanhoitopiireissä esimerkiksi Helsinki tekee jo itse erittäin laajaa, hyvää työtä, joka ansaitsee tukemme ja myöskin sinne resursseja. Tähän kiinnitetään huomiota. Potilashuoneisiin ei siirretä enää niin paljon potilaita, vaan toivotaan, että lääkärit liikkuvat. Tässä on hyvin paljon nyt tulossa kyllä uudistuksia.

Arvoisa puhemies! Elämme sillä tavalla näköjään historiallista kokousta, että kokoomus näyttää aika paljon muuttaneen kantaansa näihin sitoviin normeihin. Aikaisemmin niitä on voimakkaasti vastustettu. Itse pitäisin kyllä aikamoisena katastrofina, jos silloin, kun terveydenhoitojärjestelmä on nyt voimakkaassa muutoksessa, sidottaisiin kiinni sitovilla normeilla, mutta sen sijaan kysyisin peruspalveluministeriltä:

Onko harkittu tätä laatusuosituskäytäntöä, koska sitä kautta voisi ehkä terveydenhoitojärjestelmien tueksi antaa tämmöisiä, ei sitovia normeja mutta tiettyjä valtakunnallisia standardeja, joihin kannattaisi pyrkiä? Se ehkä ajaisi hiukan paremmin sitä ajatusta, mitä kokoomus esitti.

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Me olemme kyllä näitä tehneet jo nyt niin, että meillä on kouluterveydenhuollon laatusuositus, sitten meillä on lastenneuvolaopas juuri tullut ja opiskelijaterveydenhuoltoon on tulossa. Nämä ovat kaikki laatusuosituksen luonteisia, ja kuten tiedetään, vanhustenhuollossa meillä tällaisia on, tarttuvien tautien ehkäisyä me olemme lainsäädännöllä uudistaneet ja tällaisia muita ohjeistuksia on koko ajan lisätty. Mutta varmasti tuo ed. Soininvaaran mainitsema asia, että koko terveydenhuoltoon tällainen tulee, on ihan pohtimisen arvoinen asia.

Arvoisa puhemies! Ministeri Hyssälä totesi, että nyt on yhdestoista hetki hoitaa henkilöstön mitoitus kuntoon. Henkilökunnan lisäykset vaativat kuitenkin resursseja. Ne vaativat rahaa, jota tulevan vuoden budjetissa ei valtion puolelta kunnille tarjota.

Eikö tämäkin, että meillä on tosiasiassa tuhansien hoitajien vaje terveydenhoidossa varsinkin vanhustenhoitoon painottuen, olisi hyvä perustelu sille, että nämä kunnille kuuluvat tarkistusrahat maksettaisiin etupainotteisesti?

Ministeri Hyssälä, te olette kyllä nostanut esiin tärkeitä rationalisointikysymyksiä terveydenhoitoon liittyen muun muassa laboratorio- ja kuvantamispalvelujen osalta. Mutta missä vaiheessa päästään etenemään hoitoketjujen vahvistamisessa niin, että hallinnollinen raja perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon väliltä puretaan, kenties muodostetaan suuria terveydenhoitopiirejä, jolloin päästäisiin turhista hallinnollisista kuluista eroon?

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tässä tahtoo olla kuntatasolla tilanne sellainen, että hyvin monet kunnat haluavat pitää näistä vanhoista rakenteista kiinni ja tämmöinen uudistuminen on vähän vaikeaa. Mutta kyllä siellä seutukunnissa, alueilla, paljon tapahtuu ja nimenomaan suurempia piirejä tehdään. Tarvitaanko sitten erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhdistämistä? Näistähän on jo paljon siellä alueilla esimerkkejä, että näin on tehty. Onko se rajanveto nykyisin liian jyrkkä? Sitä voivat varmasti siellä alueilla ihan luottamusmiehetkin keskenään pohtia, miten siellä asioita hoidetaan. Mielestäni tässä kuitenkin nyt edistytään kiitettävällä tavalla, mutta osassa kuntia se uudistusmieli saisi olla vielä vähän nopsempi.

Arvoisa puhemies! Haluaisin myös näistä hoitokäytännöistä vielä kysyä. Nythän meillä on monta kertaa sellainen tilanne, että jos henkilö on sekä perusterveydenhuollossa että menee erikoissairaanhoitoon, niin häntä saatetaan tutkia laboratoriossa molemmissa paikoissa ja eri pisteissä. Se vie paitsi aikaa myös rahaa.

Onko näihin käytäntöihin nyt myös tässä samalla tulossa uudistuksia? Entä juuri tähän henkilöstömitoitukseen? On erittäin hyvä asia, että nyt hoidetaan mahdollisimman paljon kotona henkilöitä, mutta sitten kun siirrytään palvelutaloihin muun muassa, niin ollaankin entistä huonommassa kunnossa, ja nämä mitoitukset ovat kuitenkin vanhastaan sellaisia, että ihmisten ajatellaan olevan huomattavasti omatoimisempia kuin he tällä hetkellä ovat. Eli tätä mitoitustarkistusta myös varmasti tarvittaisiin.

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Meillä nämä tietotekniset järjestelmät ovat nyt siinä vaiheessa, että tämän vaalikauden lopulla odotan, että meillä on käytössä sähköinen asiointijärjestelmä, sähköiset potilasasiakirjat ja niihin liittyvä elektroninen terveyskortti. Tämä helpottaa sitä, että näitä päällekkäisiä tutkimuksia ei oteta, koska joka paikassa silloin nähdään jo tietokoneen ruudulta, mitä on otettu, ja ne tutkimustulokset ovat käytettävissä. Tässä on paljon hukkakäyttöä nyt, kun potilaat liikkuvat ja paperit ovat toisessa paikassa ja tutkimuksia todella tehdään päällekkäin. Toivon, että tässä päästään sitten tämän kanssa eteenpäin. Hyvin paljon nyt meidän ministeriössämme tähän asiaan panostetaan. Yhteistyössä näitten asioitten kehittämisessä myös Tekes ja Sitra tekevät tähän perusstandardin päälle omia sovelluksiaan aika monimutkaisistakin uusista palvelujärjestelmistä, jotka tietoteknologiaan liittyvät.