Jyrki Kasvi /vihr:

Arvoisa puhemies! Kysymykseni sivuaa useiden eri ministerien vastuualueita, mutta on osoitettu ensisijaisesti puolustusministeri Kääriäiselle.

Suomi osallistuu Euroopan unionin ja Euroopan avaruusjärjestön Esan yhteiseen Galileo-satelliittipaikannushankkeeseen, jonka kokonaiskustannusarvio on 3,25 miljardia euroa. Ensimmäisestä 1,1 miljardin euron rakennusvaiheesta Suomen rahoitusosuus on 14 miljoonaa. Kyseessä on Euroopan historian suurin avaruushanke, jonka ennustetaan tuottavan kustannuksensa takaisin monin verroin.

Tarkka ja luotettava paikannus on myös nykyaikaisen sotilasteknologian toiminnan keskeinen edellytys. Esimerkiksi Euroopan unionin puolustusyhteistyön tiivistämisen yhtenä keskeisenä ongelmana on pidetty paitsi eurooppalaisen ilmakuljetuskapasiteetin ja vakoilukapasiteetin myös Yhdysvaltain gps:stä ja Venäjän glonass-järjestelmästä riippumattoman eurooppalaisen sotilaspaikannusjärjestelmän puutetta.

Alkujaan puhtaasti siviilikäyttöön tarkoitettuun (Puhemies koputtaa: Minuutti on kulunut!) Galileo-järjestelmään onkin hankkeen kuluessa lisätty myös hyvin tarkka ja häirinnältä suojattu niin sanottu rajoitettu palvelu, joka on tarkoitettu nimenomaan turvallisuus- ja puolustusviranomaisten käyttöön. Kysynkin:

Miten hyvin Suomen liittoutumattomuuspolitiikkaan sopii se, että Suomi osallistuu näin mittavaan kansainväliseen sotilasteknologiahankkeeseen, sen suunnitteluun ja rahoitukseen?

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Arvoisa puhemies! Tässähän on kysymys yhä enenevästä tilanteesta, jossa on kysymys kaksoiskäytöstä: siviilikeksintöjen siirtyminen sotilaalliseen käyttöön taikka päinvastoin. Tämä tulee olemaan jatkossa aika vahva kehityssuunta, kun puhutaan hyvin korkeasta teknologiasta liittyen esimerkiksi sotilaalliseen paikannustoimintaan. Tämä toiminta, uskoisin, tulee olemaan perusteilla olevan taikka perustetun Euroopan unionin Puolustusviraston reviiriä tutkimus- ja teknologisella lohkolla. Katson, että silloin kun se on EU:n puitteissa tapahtuvaa toimintaa, niin tämä ei kosketa suoranaisesti Suomen liittoutumattomuutta taikka niitä kysymyksiä tämän enempää.

Jyrki Kasvi /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä salissa keskusteltiin muutama päivä sitten pitkään ja perusteellisesti valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta. Siinä ei kuitenkaan sanallakaan viitattu siihen, että Suomi on mukana kehittämässä ja rahoittamassa tätä Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmää, myös sen turvallisuus- ja puolustusviranomaisille tarkoitettua rajoitettua palvelua. Kysynkin puolustusministeri Kääriäiseltä:

Miksei selonteossa kiinnitetty sanallakaan huomiota näin mittavaan turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen hankkeeseen, johon osallistuminen sitoo Suomen kiinteästi kansainväliseen sotilasyhteistyöhön?

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Arvoisa puhemies! Se sitoo Suomea myönteisellä tavalla Euroopassa tapahtuvaan teknologiseen yhteistyöhön, ja sillä ei ole tässä mielessä sellaisia sotilaallispoliittisia seurauksia, joihin ed. Kasvi viittaa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kiinnitin huomiota ministeri Kääriäisen ensimmäiseen vastaukseen ja sen siihen osaan, jossa hän sanoi, että sotilaallisia keksintöjä, innovaatioita, käytetään yhä enemmän siviilipuolella. Tämähän tarkoittaa silloin sitä, että kun ne sotilaalliset innovaatiot ovat julkisen talouden rahoittamia, niin näinhän vääristetään kilpailua yksityisellä puolella.

Miten te selitätte tämän? Oletteko te vapaan kilpailun vastustaja, ministeri Kääriäinen?

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Arvoisa puhemies! Kysyttiin, olenko vapaan kilpailun vastustaja. Minä olen markkinatalouden kannattaja.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Tämän alkuperäisen kysymyksen osalta on todettava, että puolustus- ja turvallisuusselonteossa on laajasti käsitelty Suomen yhteistyötä Euroopan unionissa turvallisuuskysymyksissä, joihin kuuluu myöskin puolustusvälineyhteistyö. Ei sillä ole mitään tekemistä sotilaallisen liittoutumisen kanssa, mutta kylläkin se on hyvin vahvaa yhteistyötä, jolla tietenkin on myöskin turvallisuus- ja puolustuspoliittista vaikutusta. Se on ihan avoimesti meidän yksiselitteinen linjamme.